Historiasarjoja

Historiasarjoja

Finland

Historiasarjoissa tarkastellaan lähi- ja kaukohistoriaa eri näkökulmista. Mukana myös toiveuusintoja!

Episodes

Historiasarjoja: Eläinten historiaa 4/4: Iso paha susi: 09.12.2015 10.30  

Susi herättää tunteita, toisille pelkoa ja vihaa, toisille kunnioitusta ja viehätystä. Ihmisen näkökulmasta susi on ollut vahinkoeläin, josta on pitänyt päästä eroon. Vielä 1800-luvulla suteen kuitenkin suhtauduttiin jonkinlaisena välttämättömänä pahana, vitsauksena joka on osa elämää. Miksi ja miten suhtautuminen suteen muuttui jyrkemmäksi? Haastateltavina Heta Lähdesmäki, Outi Ratamäki, Jukka Peltonen ja Mauno Seppäkoski. Ohjelman on toimittanut Harri Alanne.

Historiasarjoja: Eläinten historiaa 3/4: Metsän kuningas: 30.11.2015 12.10  

Hirvi on suomalaisen luonnon vaikuttavimpia eläimiä, ja se on vuosituhansien ajan ollut tavoiteltu ja arvostettu saaliseläin. Nykyisin hirvestä on monenlaisia käsityksiä. Toisille se on yhä metsän myyttinen kuningas, toisille taimikkotuholainen ja liikennevaara. Vuosituhansia sitten hirven ja suomalaisten kohtalo on nivoutunut tiiviisti yhteen. Miten hirven merkitys ja arvostus ovat muuttuneet? Haastateltavina Mauno Seppäkoski, Heikki Willamo, Tuire Nygrén ja Jere Nieminen. Toimittajana Harri Alanne.

Historiasarjoja: Eläinten historiaa 2/4: Korvaamaton lehmä: 23.11.2015 13.00  

Naudan merkitys suomalaisille on ollut suuri, ja lypsylehmä on yhä maaseudun symboli. Vuosituhansien aikana suomalainen maatiaiskarja onnistui sopeutumaan niukkoihin oloihin. Perinteistä suomenkarjaa on enää vain noin prosentti suomalaisesta nautakarjasta, kun paremmin tuottavat ulkomaiset rodut ovat syrjäyttäneet sen. Nykypäivän nauta on suurten yksiköiden tuotantoeläin, jonka kohtelu herättää kysymyksiä. Haastateltavina Auli Bläuer, Taija Kaarlenkaski ja Harri Ala-Kapee. Toimittajana Harri Alanne.

Historiasarjoja: Eläinten historiaa 1/4: Uskollinen liinaharja: 16.11.2015 12.15  

Hevosia on ollut Suomessa todennäköisesti jo muutaman tuhannen vuoden ajan. Hevonen on ollut tärkeä kulkuväline, työjuhta ja sotaratsu. Mutta mitä tiedämme hevosen esihistoriasta? Miten suomenhevosrotu sai alkunsa? Miten hevosen asema ja merkitys ovat muuttuneet? Haastateltavina Riitta-Marja Leinonen, Hilja Toivio, Auli Bläuer ja Nora Schuurman. Toimittajana Harri Alanne.

Historiasarjoja: Sota-aikaa Kuusamossa 2/2: 05.10.2015 12.55  

Tässä ohjelmasarjan toisessa osassa kuusamolaiset muistelevat jatkosodan loppuvaiheita. Saksalaisten kanssa on opittu elämään rinnakkain niin sodassa kuin arjessakin. Sitten syttyy Lapin sota ja kaikki muuttuu. Entisistä aseveljistä tulee vihollisia. Toinen evakkoreissu on edessä ja vaarana on, että koko Pohjois-Suomi menetetään. Lopulta keväällä 1945 kuusamolaiset pääsevät takaisin kotiin. Lähes koko kotipitäjä on tuhottu ja viidennes kunnan pinta-alasta on menetetty lopullisesti. Vanha, sotaa edeltävä Kuusamo on kadonnut ja alkaa uusi aika. Jälleenrakentaminen pääsee vauhtiin ja kestää kymmenisen vuotta. Muistelijoina kuullaan kuusamolaisia Seppo Ervastia, Anna Marttista ja Meimi Mäntyniemeä. Toimittaja on Hilkka Nevala.

Historiasarjoja: Sota-aikaa Kuusamossa 1/2. Talvisotaa ja saksalaisia: 28.09.2015 12.55  

Sota-aikaa Kuusamossa osa 1/2. Talvisotaa ja saksalaisia. Kaksiosaisessa ohjelmassa palataan sodanaikaiseen rajaseudun elämään. Mitä tapahtui Kuusamossa Talvisodan, Jatkosodan ja Lapin Sodan aikana vuosina 1939-1945? Kuusamolaiset muistelevat, kuinka he lähtivät evakkoon Talvisodan alta ja miten saksalaiset kolonnat vyöryivät täytenä yllätyksenä paikkakunnalle. Äänessä on mm. Anna Marttinen, joka työskenteli saksalaisten kenttäradalla. Toimittaja on Hilkka Nevala.

Historiasarjoja: Höyryjunalla Vierumäelle: 18.09.2015 12.15  

Ennen rautateillä veturit puhkuivat, höyry tuoksui ja kiskot kolkkasivat. Nykyään matkustaminen IC-junissa on ehkä mukavampaa, mutta myös paljon värittömämpää. Ilmankos vanhoihin juniin liittyy roppakaupalla nostalgiaa. Toimittaja Seppo Heikkinen matkusti höyryveturi Ukko-Pekan kyydissä Lahdesta Vierumäelle ja keskusteli rautateiden ja junien historiasta Lahden rautatieharrastajien aktiivin Janne Ridanpään kanssa. Samalla reisulla vieraillaan myös Ukko-Pekan veturissa ja Topparoikka ry:n tiloissa Vierumäen asemalla.

Historiasarjoja: Chilen paluu demokratiaan, osa 2/2: 14.09.2015 12.10  

Chilen paluusta demokratiaan on tänä vuonna tullut kuluneeksi 25 vuotta. Toisessa osassa katsotaan miten demokratiaan paluu onnistui maassa, jossa entisen sotilasdiktaattorin asema oli vielä vahva. Miten diktatuurin aikaisia ihmisoikeusloukkauksia voitiin käsitellä? Toimittajana Harri Alanne.

Historiasarjoja: Chilen paluu demokratiaan, osa 1/2: 07.09.2015 12.55  

Chilen paluusta demokratiaan on tänä vuonna tullut kuluneeksi 25 vuotta. Ensimmäisessä osassa palataan vallanvaihtoa edeltäneisiin vuosiin 1980-luvulla. Miten ja miksi kenraali Augusto Pinochet joutui luopumaan vallastaan? Millaista elämä Chilessä oli sotilasdiktatuurin viimeisinä vuosina? Toimittajana Harri Alanne.

Historiasarjoja: Itämeren historiaa 4/4: Riski: 27.07.2015 12.10  

Itämeren merenkulussa on eri aikoina otettu valtavia riskejä. Kauppa on houkuttanut, ja vaaralliselle Suomen rannikollekin on uskaltauduttu huonokuntoisilla laivoilla. Miten eri aikoina meriturvallisuutta on yritetty parantaa? Miten Suomen majakkalaitos kehittyi? Milloin havahduttiin Itämeren ympäristöriskeihin. Haastateltavina Seppo Laurell, Mika Kallioinen, Mikko Huhtamies, Simo Laakkonen. Toimittajana Harri Alanne.

Historiasarjoja: Itämeren historiaa 3/4: Sota: 20.07.2015 12.10  

Kuka on eri aikoina hallinnut Itämerta? Millaisia sotalaivoja Itämeren rannikkovaltioilla on ollut? Itämeren historiaa sarjan kolmannessa jaksossa asiaa mm. siitä, miten Hansa-liitto ulkoisti sodankäynnin, miten Ruotsista tuli Itämeren merimahti ja miksi Suomen sodassa kävi niin kuin kävi. Haastateltavina Mikko Huhtamies, Mika Kallioinen, Yrjö Kaukiainen. Toimittajana Harri Alanne.

Historiasarjoja: Itämeren historiaa 2/4: Kauppa: 13.07.2015 12.10  

Mikä se Hansa-liitto olikaan? Jaksossa perehdytään Itämeren kaupankäynnin vaiheisiin aina Hansa-liiton ajasta alkaen. Mitä Itämerellä on rahdattu ja minne? Miten Pietarin perustaminen vaikutti tavaravirtoihin Itämerellä? Jaksossa myös avataan turkulaisen kauppiaan Carl Magnus Dahlströmin toimintaa Itämerellä 1800-luvulla. Haastateltavina Mika Kallioinen, Mikko Huhtamies, Yrjö Kaukiainen. Toimittajana Harri Alanne.

Historiasarjoja: Itämeren historiaa 1/4: Jää: 06.07.2015 12.10  

Jää tekee Itämerestä ja sen historiasta erityisen. Jää on pysäyttänyt laivaliikenteen, mutta se on myös mahdollistanut monta asiaa: paikallisten talviteiden verkoston, kartoittamista ja sodankäyntiä. Jaksossa käydään läpi myös jäänmurtamisen historiaa ja merkitystä etenkin Suomen näkökulmasta. Haastateltavina Timo Kunttu, Mikko Huhtamies, Mika Kallioinen, Yrjö Kaukiainen, Seppo Laurell. Toimittajana Harri Alanne.

Historiasarjoja: 29.06.2015 13.00  

1980-luvulla Suomi oli Interrailaamisen suurmaa. Parhaimmillaan interrail-kortteja myytiin 20 000 vuodessa. Kansanedustaja Pekka Haavisto reissasi ensimmäisen kerran jo 70-luvulla ja innokkaimmillaan hän lähti reilaamaan kolmesti vuodessa. Myös kirjailija Sirpa Kähkönen löysi oman Eurooppansa interrailaamalla. 80-luku: Interrail -ohjelman on toimittanut Hilkka Nevala.

Historiasarjoja: 22.06.2015 13.00  

1980-luvun alussa pelättiin ydinsotaa. Suurvaltojen välit olivat kiristyneet äärimmilleen ja punaisen napin painallusta pelättiin oikeasti. Toisille huoli kanavoitui sodanvastaiseksi toiminnaksi ja vaikuttamiseksi. Rauhanmarsseilla olivat mukana myös kirjailija Sirpa Kähkönen ja kansanedustaja Pekka Haavisto. 80-luku: Ydinsodan pelko -ohjelman on toimittanut Hilkka Nevala.

Historiasarjoja: 1980-luku, osa 1/3: Huumori: 15.06.2015 13.00  

1980-luku oli huumorin kulta-aikaa. Oli Velipuolikuu tv:ssä, Sleepy Sleepersit ja Pahkasika-lehti. 80-luku: Huumori -ohjelmassa päätoimittaja Markku Paretskoi muistelee huumorilehden perustamista ja toimittamista. Mukana myös kirjailija Sirpa Kähkönen. Ohjelman on toimittanut Hilkka Nevala.

Historiasarjoja: Lapsuus 100 vuotta sitten 3/3: Tyyni: 08.06.2015 14.15  

Tuuli tyttönen vietti varhaislapsuutensa Karvian pappilassa kappalaisen perheen kuopuksena. Hän muistaa Helmikuun manifestin aiheuttaman levottomuuden vuonna 1899. Koululaisena hän seurasi aikuisten riemua, kun yleinen ja yhtäläinen äänioikeus hyväksyttiin vuonna 1906. Tässä ohjelmassa lapsuudestaan kertoo kirjailija, kääntäjä Tyyni Tuulio. Ohjelma on koottu vuosien varrella radiossa julkaistujen haastattelujen ja Tyyni Tuulion pitämien esitelmien pohjalta. Ohjelman on toimittanut Virpi Väisänen.

Historiasarjoja: 01.06.2015 14.15  

Kuusivuotias Kullervo seurasi aitiopaikalta Vallilan kallioilta, miten saksalaiset joukot lähestyivät Helsinkiä sisällissodan loppuvaiheissa huhtikuussa 1918. Lapsuuttaan hän eli sodasta toipuvassa kaupungissa, jossa jokapäivänen leipä oli tiukassa. Iloa elämään toivat Vallilan puutalokortteleiden vilkas naapurusto ja musiikkiharrastukset. Toimittajat Aila Rantala ja Tapio Ruotsi haastattelivat Kullervo Linnaa vuonna 1983, kun Linna oli 71-vuotias. Ohjelman on tämän materiaalinauhan pohjalta koostanut Virpi Väisänen. Kullervon kertomus alkaa eräänlaisesta maailmanhistorian risteyskohdasta lokakuussa 1917.

Historiasarjoja: Lapsuus 100 vuotta sitten 1/3: Martta: 25.05.2015 13.45  

Pieni Martta-tyttö elää lapsuuttaan 1900-luvun alun Helsingissä, poliittisesti kiihkeään aikaan. Hän on todistamassa Senaatintorilla asevelvollisuusmellakkaa vuonna 1902 ja marssii pari vuotta myöhemmin punaisen lipun perässä työväen mielenosoituksessa. Toimittaja Virpi Väisänen törmäsi Ylen ääniarkistoa penkoessaan ääninauhaan, jolla Martta kertoo tarinaansa. Kertoja on sosiaalineuvos, kansanedustaja Martta Salmela-Järvinen. Alkuperäisen haastattelun ovat tehneet toimittajat Aila Rantala ja Tapio Ruotsi vuonna 1983, jolloin Martta Salmela-Järvinen oli 90-vuotias. Martan tarina alkaa Hämeen Kylmäkoskelta, Naalin kylästä vuonna 1897.

Historiasarjoja: Muisti 6/6: Juopot rotat: 18.05.2015 13.00  

Kun Alko oli vielä suuri ja mahtava, siellä oli myös suuri ja mahtava tutkimuslaboratorio. Sen fysiologisella osastolla tutkittiin alkoholin vaikutuksia ja alkoholismin syitä. Tähän tarkoitukseen jalostettiin rottia - jotka ovat persoja alkoholille. Työ houkutteli Alkoon 1970- ja 80-luvuilla nuoria ja lahjakkaita tutkijoita. Ohjelmassa ovat mukana Maija Sarviharju, Peter Eriksson, Kalervo Kiianmaa ja yhdysvaltalainen David Sinclair. Toimittajana on Harri Alanne.

0:00/0:00
Video player is in betaClose