Luontoretki.

Luontoretki.

Finland

Luontoretki vie kuuntelijat kotimaamme metsiin, rannoille ja pelloille kokemaan ja kuulemaan todellista luontoa.

Episodes

Hurjan hauska harjus  

Kaksi kiloa on kalamiehelle tämän lajin haamuraja. Siis ihan ehdoton! Puolitoistakiloinenkin on jo lähes saavuttamaton. Tämä lohikalojen sukuun kuuluva pohjoisen laji elää harvinaisena myös Kymijoessa, Vuoksessa, Länsirannikon merialueella Selkämeren pohjoispuolella ja jopa Vantaanjoessa. Lisää vinkkejä: se on kevätkutuinen lohikala, joka viihtyy virtaavissa vesistöissä. Luontoretkellä tutustutaan harjuksiin. Juha Laaksosen oppaana Vantaanjoen varrella oli harjuksiin perehtynyt inarilainen Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Ari Savikko. Kuva: Ari Savikko

Lintuja rengastamassa ruovikon kätkössä  

Lintuja rengastus antaa monenlaisia tietoja lintujen elämästä: rengastamisen avulla päästään selville mm. syysmuuton ajoittumisesta, lintujen kunnosta, niiden välisistä lajisuhteista, kesän pesimämenestyksestä, iästä ja muuttoreiteistä. Tämän aamun Luontoretkellä rengastetaan lintuja keskellä ruovikkoa Espoon Laajalahdella. Millaisia lintuja ruovikon kätköissä oikein piileskelee, onko lintuja liikkeellä, onko rengastaminen jännittävää? Juha Laaksosen kaverina Laajalahdella on ornitologi Jarkko Santaharju. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kaksi miestä kanttarellestää  

Kanttarelli, suppilovahvero, mustatorvisieni ja ehkäpä joku tattikin. Näillä lajeilla pääsee ainakin alkuun ja saa sellaisen aterian, ettei sitä tarvitse hävetä. Jos siis poimijassa on kokin vikaa. Sienestäminen on nykyään suosittua, eikä edes järin vaikeaa. Lisäksi sienestämisessä on lyhyet säännöt. Ne menevät näin. Älä poimi niitä sieniä joita et tunne, äläkä missään tapauksessa ainakaan syö niitä. Luontoretkellä kaksi kaverusta lähtee Siuntioon sienimetsään. Kumpikin tuntuu olevan hiukan pihalla sieniharrastuksesta, mutta se ei paljon tahtia haittaa, sillä metsässä on hauskaa. Millainen sienestäjä on laulava puutarhuri Mikko Lagerström ja millainen toimittaja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

13-vuotiaan Topi Lähteenmäen ensimmäinen kirja  

Ulkosaariston elämää. Sen nimisen kirjan on 13-vuotias Topi Lähteenmäki tehnyt tänä vuonna Utöstä. Valokuvien lisäksi Topi on kirjoittanut ja suunnitellut taiton, joten töitä ja pohdittavaa on riittänyt. Mistä idea kirjaan syntyi, millainen taktiikka Topilla on kuvata ja ketkä ovat hänen esikuviaan. Utössä Topi Lähteenmäen seurassa oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Ihastuttavat kuukkelit  

Sillä on tummanruskea päälaki ja ruosteenpunaiset pyrstön reunasulat. Se on kaikkiruokainen ja painaa hieman alle sata grammaa. Tämä hauska lintu päästelee erikoisia naukuvia ääniä, kitiseviä rähähdyksiä ja vihellyksiä. Mistä lintulajista on kyse? No tietenkin kuukkelista. Ja nyt Luontoretkellä tutustutaan luontokuvaaja Hannu Hautalan ja Juha Laaksosen johdolla tähän sympaattiseen lintuun Kuusamon parhaalla kuukkelipaikalla Konttaisen ja Valtavaaran parkkipaikalla. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Kitkan rannalla  

Tämän legendaarisen suurikokoisen järven korkeus merenpinnasta on noin 240 metriä. Sen tärkein kalansaalis on muikku, kitkan viisas. Kalan nimen on arvioitu johtuvan siitä, että kala ei lähde uimaan Kitkajokea alavirtaan Venäjälle. Kitkan viisas eli muikku on todennäköisesti monille tutumpi kuin itse järvi. Nyt saadaan tietoa itse järvestäkin, sillä Luontoretki vietetään Koillismaalla Kitkajärven rannalla. Anne Jäkäläniemi esittelee Juha Laaksoselle kotijärvensä, joka myös paljastuu hänen lempijärvekseen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Bongaat sä luteita?  

Niitä on Suomessa ainakin 500 lajia. Ne voivat olla ulkomuodoltaan hyvinkin erinäköisiä ja -kokoisia, osa niistä on äärimmäisen kauniita. Joillain lajeilla on äidillisiä vaistoja, toiset ovat petoja. Se on varmaa, että niillä kaikilla on paikkansa Suomen luonnossa, hyödyllisiä eläimiä siis. Tänä vuonna näitä mielenkiintoisia hyönteisiä katsotaan tarkemmin kuin koskaan. Luontoretkellä tutustutaan luteisiin. Juuri niin luteisiin, ei vain lutikoihin. Älä pelkää, vaan hyppää mukaan jännittävän harrastuksen pariin. Juha Laaksosen oppaana Mäntyharjulla Kiepin alueella on ludeharrastaja Miika Jylkkä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Huuhkajanpoikasia louhoksella  

Suurikokoinen, salaperäinen huuhkaja on ollut yksi ihmismielen suurimmista kiihottajista. Sen näkeminen on aiheuttanut aikoinaan suoranaista pelkoa. Uskottiin, että huuhkajan ilmaantuminen pihapiiriin ennusti kuolemaa tai ainakin jonkinlaista tapaturmaa, joko sitten talolle tai sen isäntäväelle, vähintään tutuille tai sukulaisille. Pöllön tuoma epäonni yritettiin välttää hakkaamalla toisen huuhkajan raato talon oven yläpuolelle. Onneksi nykyään ajatellaan toisin. Huuhkajan näkemisestä iloitaan. Bubi-huuhkaja toi urheilukansalle hyvän mielen ja Forumin katolla pesivä pari poikasineen sai kansan vilpittömän suosion. Luontoretkellä päästään huuhkajan pesälle. Juha Laaksonen sai urakoitsija Matti Konttilalta yllättävän puhelun: etelä-suomalaisella louhoksella on huuhkajanpoikasia, jotka pomppivat kivikossa. Tällaista havaintoa oli Laaksosen pakko lähteä tarkistamaan. Ja tunnelma on kyllä kieltämättä käsin kosketeltava. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Oulankajoki yöllä kanootilla  

135 kilometriä pitkä Oulankajoki on monelle Koillismaan matkaajalle tuttu kohde. Tosin vain paikoittain, sillä yleensä pysähdytään ihailemaan maisemia Kiutakönkään luokse. Ja komeathan ne ovat, kieltämättä. Mutta vain aika harva turisti on laskenut Oulankajokea pitkin kanootilla tai kumiveneellä, vaikka siihen on kyllä tarjolla mahdollisuuksia. Juha Laasonenkaan ei päässyt jokiristeilylle, vaikka luontokuvaaja Olli Lamminsalo pyysi häntä mukaan. Piti kuulemma äänitellä aamuyöntunteina lintuja jossain ikimetsän siimeksessä. Laaksonen kuitenkin tapasi Lamminsalon heti aamutuimaan ja kyseli millaisen retken menetti kun ei tarttunut tarjoukseen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Lapintiainen vähenee  

Se on samaan aikaan peloton ja rohkea, eikä liiemmälti välitä ihmisestä. Varoitusääni on nasaalisensurraavaa ryystö, lähes samanlainen kuin monille hieman tutummalla hömötiaisella. Lapintiainen on yksi niistä tiaisista, joiden kannat ovat viime vuosina vähentyneet. Varsinkin eteläisimmät lapintiaiset ovat pulassa. Tuntuu siltä, että levinneisyysraja vetäytyy hiljalleen entistä pohjoisemmaksi. Miksi lapintiainen vähenee? Miltä sen tulevaisuus näyttää? Lapintiaisen pesällä Kuusamon Oivangissa vierailevat tutkimusavustaja Markku Hukkanen ja Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Varpuspöllön reviirillä  

Luontoretkellä tutustuimme metsiemme vahvimpaan lintuun. Vahvimpaan sillä perusteella, että voima suhteutetaan linnun kokoon. Tämä laji voi napata itseään painavampia saaliita ja tällä lajilla on mielenkiintoinen työnjako. Koiras saalistaa itselleen, poikasilleen ja tuo ruokaa myös naaraalle haudonta-aikaan. Naaras ei suvaitse koirasta pesäkolossa vaan tulee nappaamaan koiraalta saaliin kolon ulkopuolelta ja syö itse osan ja ruokkii koiraan tuomilla antimilla poikaset. Aamun päätähti oli siis varpuspöllö. Mutta mitä jos naaras tai koiras kuolee pesinnän aikana, onko yksihuoltajalla mahdollisuus selvitä poikueen ruokkimisesta. Mm. tällaisia asioita Juha Laaksonen ja lintuharrastaja Heikki Lokki pohtivat Koillismaalla Valtavaaran kupeessa Pihlajalammen rannalla. Jostain kuului myös varpuspöllön vihellys. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Juhannuskukat neidonkenkä ja tikankontti  

Juhannussunnuntain Luontoretki vietettiin kukkien parissa. Juha Laaksonen oli retkellä lehtojen suojelualueella Länsi-Kuusamossa Riihivaaran rinteellä. Mitkä ovat tämän juhannuksen kukat? Vaihtoehtoja löytyy, mutta nyt valinta kuulostaa suorastaan jännittävältä. Ovatko neidonkenkä ja tikankontti tuttuja? Jos eivät ole, niin kohta ovat ja samalla paljastuu myös millainen kasvi on salaperäinen tataarikohokki. Orkideoihin ja muiden mielenkiintoisten kasvien maailmaan meitä johdattaa dosentti Anne Jäkäläniemi. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Jatkuvan kasvun metsä  

Avohakkuu vai harvennushakkuu? Istutus, taimikko, hoitotyöt ja seuranta. Töitä metsissä riittää. Luontoretkellä puhutaan metsien hoidosta, ja esimerkkinä on jatkuvan kasvun metsä. Hetkinen jatkuvan kasvun metsä, mitä se oikein tarkoittaa. Eivätkö kaikki metsät kasva jatkuvasti? Nyt puhutaankin siitä, että tietyn metsäalan puista kaadetaan vain osa. Merkittävä määrä jätetään pystyyn. Onko tämä metsätaloudellisesti järkevää, onko siitä hyötyä metsän omistajalle tai luonnolle? Juha Laaksosen retkikaverina Lopen Hirvijärven maastoissa on metsänomistaja Sampo Manninen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Susia kehäkolmosen sisäpuolella  

Luontoretkellä aiheena on sellainen nisäkäs, joka on ian kaiken herättänyt monia mielipiteitä ja erilaisia tunteita. Ja herättää myös tulevaisuudessa. Aina kun puhutaan susista, tunnelma tiivistyy. Nyt päästään melko urbaanien susien jäljille. Luontoharrastaja Pertti Panula kertoo susihavainnoistaan kehäkolmosen sisäpuolella. Retkikaverina Kirkkonummella on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Huutjärven hullut harakat  

Yleensä se pesii puussa ja tekee vielä komean risulinnan, jossa on kattokin. Mutta nyt on tapahtunut jotain outoa. Lintu on pyöräyttänyt neljä munaa nurmikolle, eikä pesäaineksia ole kerätty lainkaan. Ei risun risua. Aika mistä lajista on kyse? Sellaisia ovat Huutjärven hullut harakat. Juha Laaksonen kanssa lintujen touhuja ihmettelee Urpo Koponen ja Jouko Villikka. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Taisteleva metso hyökkäykseen käy  

Metso on suomalaisen linnuston aatelia. Se on ehdottomasti yksi maamme kauneimmista, mielenkiintoisimmista, voimakkaimmista ja sympaattisimmista linnuista. Metso on kiistatta monen suomalaisen suosikkilintulaji. Tämän aamun Luontoretkellä päästään tarkkailemaan tätä ikiaikaista metsäkanalintua Janakkalassa. Antero Junttila ja Juha Laaksonen aikovat tutustua vanhaan herraan melkeinpä kädestä pitäen, ihan lähietäisyydeltä. Saa nähdä tuleeko vanha homenokka kimppuun. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Supikoiran luolalla  

Karvainen pallero, joka lyllertää somasti. Jos sen näkee, sen näkee valtatien varrella, mutta valitettavasti kuolleena. Monet supikoirat kokevat ikävän kohtalon, ne jäävät auton alle. Tänään Luontoretkellä etsitään eläviä supikoiria ja vieraillaan jopa pesällä, jos sellainen vain löytyy. Juha Laaksosen oppaana oli supikoiria väitöskirjatyössään tutkinut Katja Holmala. Miten kaakonkulmalla homma onnistui? Kuva: Arvi Tyni / Vastavalo.fi

Villisikoja Virolahdella  

Villisika on melko uusi tulokaslaji Suomessa. Se on omin avuin levittäytynyt meille Venäjän puolelta. Kaakkois-Suomessa on parhaat mahdollisuudet tutustua villisikoihin, mutta toistaiseksi aika harva on päässyt näkemään tämän sympaattisen tuttavuuden. Juha Laaksosen oppaana Virolahdella oli Jarmo Koskela. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Ilvesten äitienpäivä  

Täpläturkkinen kissapeto, ilves, on monen suomalaisen suosikkilaji. Se on yleistynyt viime vuosina, mutta on edelleen sen verran harvalukuinen, että vain onnekkaat ovat päässeet näkemään ilveksen luonnossa. Mitä ilveksistä nykyään tiedetään? Ovatko esimerkiksi lähialueen naaraat tosilleen sukua? Miten ilvekset tutustuvat toisiinsa, tunnistavatko ne sukulaisensa? Onko uroksilla nyt toukokuussa perhetehtäviä ja onko ilves huolehtivainen äiti? Äitienpäivän Luontoretkellä tutustutaan ilvesten elämään. Juha Laaksosen oppaana Ylämaalla Itärajan pinnassa, Etelä-Karjalan maakunnan alueella, on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katja Holmala. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Ihastuttava Kylmänkukka  

Mikä on nuorena karvainen, pehmeä, ihastuttava pallero? Sellainen joka aamun vastavalossa näyttää lähes mystiseltä menninkäiseltä. Täydessä komeudessaan se on sitten sinertävänlila suurikokoinen kaunotar? No se selviää pian. Luontoretkellä tutustutaan harvinaiseen hämeenkylmänkukan ja kangasvuokon risteymään. Juha Laasosen retkikavereina Janakkalan Mallinkaisissa ovat Helka ja Antero Junttila. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

0:00/0:00
Video player is in betaClose