Luontoretki.

Luontoretki.

Finland

Luontoretki vie kuuntelijat kotimaamme metsiin, rannoille ja pelloille kokemaan ja kuulemaan todellista luontoa.

Episodes

Luontoretki.: Paula Koivuniemi pönttöjä puhdistamassa: 06.12.2016 08.20  

Itsenäisyyspäivän Luontoretki vietettiin Espoossa Puolarmetsän ja Olarin välisellä ulkoilualueella. Juha Laaksonen oli Paula Koivuniemen apuna puhdistamassa laulajattaren asettamia linnunpönttöjä. Millaiseen paikkaan Koivuniemi oli pöntöt asettanut ja oliko pöntöissä tänä vuonna ollut elämää. Ja tietysti kiinnostaa myös tehokaksikon työnjako, kumpi pöntöt puhdisti, Paula vai Juha? Kuva: Markku Sipi / Yle

Luontoretki.: Kesy karhu Tahvo: 04.12.2016 08.10  

Luontoretkellä tutustuttiin Tahvoon, kesyyn karhuun, joka eleli muutama vuosi sitten Lieksan Keljänpurolla. Karhu liikkui aikansa Keljänpuron eräkämpän ympäristössä, tutki pihapiirin rakennuksia, nautti lintulaudan antimia ja hauskuutti ja ihmetytti asukkaita ja turisteja. Tahvon elämästä kertoi Eero Kortelainen. Vieraana Lieksassa oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki.: Ahven ja silakka, makujen aatelia: 27.11.2016 08.10  

Luontoretkellä puhuttiin kaloista, tai itse asiassa lähinnä kalaruoista. Mikä suomalaisista kaloista on parhaan makuinen ja mitkä lajit ovat monikäyttöisempiä. Voittaako silakka siian, entä hauki ahvenen? Kuka arvostaa hapansilakkaa, kuka savulahnaa? No makuasioista tietenkin puhutaan, mutta ehkä näissäkin jutuissa on ripaus todellisuutta. Vaasan eteläpuolella Maalahden Bergiössä kala-asiantuntijoina olivat luontovalokuvaaja Pertti Hissa ja Juha Laaksonen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle

Luontoretki.: Mystinen palokärki: 20.11.2016 08.10  

Suomalaisessa mytologiassa palokärjellä on pelottava rooli. Palokärki on ollut pahan ilman lintu, kuoleman sanansaattaja. Uskottiin, että jos palokärki ilmaantui pihapiirin, oli syytä huolestua. Mutta vielä pahempaa oli, jos se lehahti hakkaamaan tuvan hirsiä. Silloin ennustettiin jonkun perheenjäsenen menehtyvän. Jos palokärki hakkasi peräseinää, kuoli talon isäntä, jos sivuseinää, niin emäntä. Julkisivun takominen ennusti kaikille heikkoa tulevaisuutta. Luontoretkellä puhutaan tänään palokärjestä. Kuusamolainen luontovalokuvaaja Hannu Hautala on tehnyt kirjan palokärkien elämästä. Tämän kirjan eteen on tehty kohtalaisen kauan pohjatöitä, sillä teoksessa on kuvia 40 vuoden ajalta. Kuusamossa Rukan maisemissa ison mustan tikan pesäpaikalla Hautalan seurassa on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki.: Neanderhalinihmisen sunnuntaipäivä: 13.11.2016 08.10  

Luontoretkellä palattiin vuosituhansien takaisiin aikoihin. Neandertalin ihmiset asuttivat Lähi-itää ja Eurooppaa 200 000 vuoden ajan, aina siihen asti, kun nykyihmiset saapuivat samoille alueille. Millaista neanderthalin ihmisten elämä oli, missä he asuivat, miten he saalistivat, ja mihin he uskoivat. Mitä tapahtui kun nykyihmiset ja neanderthalit kohtasivat? Miksi vanttera ja vahva laji katosi ja meidän hintelät esi-isämme säilyivät? Luontoretkellä tutkija Kari Saarvola ja Juha Laaksonen pohtivat näitä asioita ja sitä millainen olisi voinut olla neanderthalin ihmisten sunnuntaipäivä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki.: Pitkäjärven jyrkänteellä: 06.11.2016 08.10  

Lahdessa sijaitseva Pitkäjärvenvuori kohoaa lähes 50 metriä viereisen Pitkäjärven yläpuolelle. Kallion laelta on komeat näköalat länteen Pitkäjärven yli. Vuoren näyttävännäköiset, ylikaltevat jyrkänteet ovat paikoin jopa 15 metriä korkeita. Yhtenä erikoisena nähtävyytenä on jyrkänteeltä joitain vuosia sitten lohjennut usean kymmenen kuutiometrin kalliolohkare. Saa nähdä millaisia ihmeitä pääsemme seuraamaan Luontoretkellä Juha Laaksosen ja Asko Hauta-ahon seurassa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki.: Syysmyrskyä bongaamassa: 30.10.2016 08.10  

Millainen on kunnon myrsky? Siis sellainen kun tuuli ujeltaa, meri kuohuaa ja mainingit tömähtävät rantakallioihon. Luontoretki vietetään tänään sangen tuulisissa oloissa. Juha Laaksonen ja saaristo-opas Seppo Sällylä olivat Saaristomeren ulkolaidalla seuraamassa meren ja tuulen liikkeitä. Huminasta päätellen taisi olla aika karu ja kostea keli. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki.: 400 vuotta vanhan männyn alla: 23.10.2016 08.10  

Luontoretkellä pohdittiin mitä kaikkea vanhat puut ovat ehtineet nähdä ja kokea elämässään. Kuinka paljon historiallisia asioita esimerkiksi neljä sataa vuotta vanhan männyn ympärillä on tapahtunut. Ja millaisia merkkihenkilöitä mahdollisesti on tällaisia puita katsellut tai jopa kosketellut? Vanhat puut ovat erityisen tärkeitä ja se on kyllä myös aistittavissa. Luontokuvaaja Jarmo Nieminen suorastaan liikuttuu käydessään tervehtimässä vanhaa tuttuaan, suurta ja komeaa mäntyä Helsingin Santahaminassa. Retkikaverina oli Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki.: Àrpád Sailon luontohavaintoja Finnträsketiltä: 16.10.2016 08.10  

Finnträskin järvi sijaitsee Kirkkonummella kantatie 51 kupeessa. Järven lounaisimmassa kolkassa sijaitsee Träskmossenin suoalue, josta järvi laskee Långvikin lahteen ja on siten siis yhteydessä Suomenlahteen. Järven rannoista ja ympäröivistä metsistä huomattava osa kuuluu Natura-verkostoon ja alueen ympäristön suojelemiseksi on jo vuonna 1994 perustettu Finnträskin Suojeluyhdistys ry., johon kuuluu valtaosa järveä ympäröivän haja-asutusalueen asukkaista ja maanomistajista. Luontoretkellä Juha Laaksonen pääsi järven rannalla asuvan arkkitehti Árpád Sailon seurassa tutustumaan Finnträskin alueeseen. Retki lähti liikkeelle hieman erikoisesta paikasta, Sailojen saunasta, löylyä ei sentään taideta iskeä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki.: Tunkeileva lammikki Haunisten altaalla: 09.10.2016 08.10  

Juha Laaksosen johtamalla Luontoretkellä tutustutaan Raisiossa Mahittulan kaupunginosassa sijaitsevaan 1973 rakennettuun Haunisten altaaseen. Tekojärven rantaviiva on noin 3,5 kilometriä pitkä. Alue on suosittu retkeily- ja virkistyskohde lähialueen asukkaille. Haunisten allas tarjoaa levähdyspaikan ja ravintoaitan monille kahlaaja- ja sorsalinnuille. Joutsenia ja hanhia tavataan alueella vuosittain. Altaan rantaviiva on suurimmaksi osaksi kalliota ja mäntymetsää, mutta paikalla kasvaa myös muun muassa ahdekaunokkia, punasänkiötä, keltamatararaa, keltakannusruohoa ja niittynätkelmiä. Näiden lisäksi altaalle on levinnyt keltakukkainen kasvi, lammikki, joka on viehättävännäköinen, mutta ympäristön kannalta hieman ongelmallinen. Mutta millä lailla ongelmallinen? Lammikin erikoisuudet paljastuvat kun Juha Laaksonen ja Turun Yliopiston konservaattori Ari Karhilahti tutkivat altaan ympäristöä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki.: Pyrstötiaisia ulkoluodolla: 02.10.2016 08.10  

Sunnuntaiaamun Luontoretki vietettiin vaihteeksi merellä, Suomenlahden syleilyssä. Juha Laaksonen ja Riku Lumiaro olivat Helsingin edustalla Koirasaaressa tutkimassa, millaisia elämyksiä kaukainen kalliosaari näin lokakuun alussa antaa. Ilmeisesti kukat kukkivat ja joitain pienempiä lintuja oli enemmänkin liikkeellä. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki.: Lintuharrastaja Lahtinen aamutoimissa: 25.09.2016 08.10  

Lintujen muutto on ollut jo pitkään täydessä käynnissä. Merkittävä osa hyönteissyöjälinnuista on jättänyt Suomen, mutta edelleen on mahdollisuus nähdä vaikkapa mustapääkerttuja, leppälintuja ja tiltaltteja. Haukkoja, hanhia, kyyhkyjä ja tiaisia voi nähdä suuriakin määriä. Innokkaimmat lintuharrastajat jaksavat nousta joka aamu seuraamaan lintujen muuttoa, mikä linnuissa niin tavattomasti kiehtoo? Se paljastuu luontoretkellä kun Juha Laaksonen kapuaa Helsingin Lauttasaaressa Myllykallion lintutorniin tapaamaan Jukka A. Lahtista. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki.: Jalaton lisko: 18.09.2016 08.10  

Suomen luonnossa liikkuu sellainen eläinlaji, jolla voi olla yksi tai kaksi korvaa tai sitten korvat voivat puuttua kokonaan. Kuitenkin eläin kuulee. Tällä lajilla on myös kolme silmää, tosin ylimääräisellä silmällä ei katsella maisemia, vaan aistitaan vuodenaikojen vaihtelua. Ai mistä lajista on kyse? No se paljastuu kun Juha Laaksonen ja Jarmo Latvan lähtevät Espooseen etsimään näitä ruskehtavia, jalattomia liskoja. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki.: Mikä on lessonansammakko?: 11.09.2016 08.10  

Mikä on sellainen sammakkolaji, joka Etelä-Suomen vesistöissä kutee vasta kesäkuussa ja joka on syksymmälläkin päiväaktiivinen ja nauttii auringonpaisteisista päivistä? Elää siis täysin toisenlaista elämää kuin ilta- ja yöaktiiviset rupikonnat ja viitasammakot. Oletteko koskaan kuulleet lessonansammakoista. Kyllä, Suomen lajistoon kuuluu myös noin eksoottiselta kuulostava pienikokoinen vihersammakoihin kuuluva sammakkolaji. Luontoretkellä Turun yliopiston konservaattori Ari Karhilahti ja Juha Laaksonen lähtevät etsimään näitä sympaattisia veijareita jostain salaisesta paikasta, Turun liepeillä kuitenkin ollaan. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki.: Kokki, teurastaja ja metsuri, eräoppaan töitä: 04.09.2016 08.10  

Kokki, teurastaja, tulkki, tiskaaja, meloja, metsuri, seurustelija, roudari, saunamajuri, kahvinkeittäjä. Voiko tällaista työkenttää olla yhdellä miehellä tai naisella? Harva edes arvannee, mistä ammatista todella voisi olla kyse ja missä päin Suomea tällaisia töitä voisi tehdä. Luontoretkellä Juha Laaksonen lähtee Pohjois-Karjalaan selvittelemään asiaa. Ja kyllä se kai vain niin on, että lieksalainen eräopas Heini Otronen joutuu taipumaan monenlaisiin töihin. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki.: Vaasan saariston karikot: 28.08.2016 08.10  

Vaasan saaristossa on tunnetusti vaikea veneillä, vaikka tietäisi reitin mihin haluaisi mennä tai miten sinne on aiemmin kuljettu. Maannousemisen takia väylät madaltuvat ja talvella jäät kuljettavat kiviä paikasta toiseen. Reitit siis elävät.Vaasalaiset ovat tunnetusti ylpeitä taidoistaan kulkea merellä, mutta tosiasiassa pohjakosketuksia on vaikea välttää. Millaista merenkulkijakansaa Merenkurkun alueella on? Juha Laaksosen oppaana on pitkän linjan vaasalainen veneilijä Pertti Hissa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki.: Patvinsuon villiemäntä: 21.08.2016 08.10  

Pohjois-Karjalassa sijaitseva Patvinsuon kansallispuisto on kiehtovan rauhaisa retkeilykohde, erämaisen luonnon syleilyssä. Puiston alueella on vanhoja aarniometsiä ja kauniita hiekkarantaisia vesistöjä. Kansallispuisto on myös merkittävä suoluonnon suojelu- ja tutkimusalue. Kansallispuisto soveltuu erinomaisesti omatoimiseen patikkaretkeilyyn. Muutaman päivän retkellä voi vastaan tulla vaikka mitä. Luontoretkellä Juha Laaksonen lähtee tutustumaan Patvinsuon alueeseen, tosin ennen puistoon menemistä on lämmiteltävä alueen villiemäntä Tuula Turunen, jolle alue on tuttuakin tutumpi. Saa nähdä pääseekö Laaksonen aamuretkelle ollenkaan. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki.: Ahmojen yö: 14.08.2016 08.10  

Suomen ahmakanta on arviolta vain noin 230-250 yksilöä. Tämä Euroopan suurin näätäeläin, joka tunnetaan myös nimellä osma, osmo, ahmaloinen tai kätkä, on siis Suomen luonnossa paljon harvinaisempi kuin karhu tai ilves. Luontoretkellä ollaan ahman jäljillä Lieksan Keljänpurolla. Onko ahmoja ollut yöllä liikkeellä? Se paljastuu kun Erä-Eero Kortelainen noutaa Juha Laaksosen piilokojusta.

Luontoretki.: Käärmeet ovat kavereita: 07.08.2016 08.10  

Suomessa elää kolme käärmelajia. Kyy ja rantakäärme ovat lähes kaikille tuttuja, mutta kolmas, Ahvenanmaalla elävä kangaskäärme, on varsin tuntematon laji monille luontoharrastajillekin. Luontoretkellä pohditaan käärmeiden elämää ja ihmisten suhtautumista käärmeisiin. Miksi jotkut suhtautuvat niihin edelleen hiukan pelon sekaisin tuntein käärmeisiin, eivätkä halua edes yrittää tunnistaa niitä tai tutustua niiden elintapoihin? Juha Laaksosen retkikavereina Ahvenanmaalla oli käärmeistä ja liskoista kirjan tehneet luontovalokuvaajat Lisse Tarnanen ja Jarmo Latva. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Luontoretki.: Kahlaajat kadonneet soilta: 31.07.2016 08.10  

Moni lintu- ja luontoharrastaja on alkanut ihmetellä, mitä monille Suomen soille on tapahtunut. Hyttysiä ja paarmoja kesän mittaan riittää, lakkojakin on paikoin kohtuullisesti, mutta linnut ovat vähentyneet selvästi. Nyt heinäkuun lopulla lintujen laulukausi on jo hiljentynyt, mutta eipä laulu raikaa touko-kesäkuussakaan ihan niin kuin ennen. Varsinkin kahlaajalinnut, mustaviklot ja suokukot, ovat vähentyneet erityisen voimakkaasti. Luontoretkellä kuusamolainen Antti Leivo ja Juha Laaksonen muistelivat hienoja soita ja pohtivat syitä kahlaajalintujen katoon. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

0:00/0:00
Video player is in betaClose