Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

Finland

Nojatuolimatka tieteen kiinnostavimpiin virtauksiin. Tieteen ilmiöitä käsittelevän tiistain lähetyksen juontaa Pasi Toiviainen ja luonnontieteeseen sekä lääketieteeseen painottuvan perjantain lähetyksen juontaa Sisko Loikkanen. Ohjelmaa toimittavat lisäksi Leena Mattila, Virpi Väisänen ja Jaari Vaara. Ohjelman tuottaa Maija Kaipainen. Yle Radio 1 tiistaisin ja perjantaisin klo 12.10 - 13.00.

Episodes

Tiedeykkönen: Pimeä energia on suuri arvoitus - geminidit lentävät joulukuussa: 02.12.2016 12.10  

Maailmankaikkeuden on todettu laajenevan kiihtyvästi. Tätä selitetään avaruudessa olevan pimeän energian avulla. Pimeä energia on sama asia kuin kosmologinen vakio Einsteinin yleisessä suhteellisuusteoriassa. Tällä hetkellä ei oikein tiedetä, mitä pimeä energia on eikä olla aivan varmoja, onko sitä ollenkaan olemassa. Saattaa olla, että Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ei päde avaruuden suurissa mittakaavoissa. Vuonna 2020 Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Euclid-tutkimussatelliitti laukaistaan avaruuteen tekemään mittauksia, jotka auttavat ratkomaan sekä maailmankaikkeuden laajenemista että pimeän energian ongelmaa. Pimeästä energiasta ovat haastateltavana professori Keijo Kajantie ja dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopistosta. Joulukuussa eteläisellä taivaalla näkyy jo ilta-aikaan Orionin kaunis tähdistö ja myöhemmin yöllä myös kirkkain kiintotähti Sirius. Geminidien parvi lentää maksimissaan kuun puolivälissä ja joulun aikaan nähdään vaatimattomampi ursidien tähdenlentoparvi. Tähtitaivaasta kertoo professori Markku Poutanen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Polku hyvään uneen - levon ja aktiivisuuden tasapaino: 24.11.2016 18.00  

Mitä uni on? Jotain perin tärkeää siinä on, koska kaikki eliöt nukkuvat. Aina uni ei tule. Miten unettomuuteen voi saada apua? Siitä kertoo Tommi, joka pystyi purkamaan kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa unettomuutta ylläpitäviä ajattelumalleja. Lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia yli kolme kuukautta kestäneessä unettomuudessa. Psykologi Soili Kajaste tietää, kuinka vaikkapa työstressin aiheuttama ylivireystila ja voimakkaat tunteet pitävät ihmistä valveilla. Miten unettomuuden kauhua sammutetaan? Entä mitä on lepo, onko lepo seuraava megatrendi? Lepoa pohtii liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen. Hän vertaa stressaantunutta ihmistä tietokoneeseen, jossa on liikaa ohjelmia ja ikkunoita auki. Elämä alkaa tökkiä – ohjelmia pitää sulkea ja elimistöä opetella rauhoittumaan. Mikä rooli on tahdosta riippumattomalla hermostolla, joka kiihdyttää ja rauhoittaa; ihminen kun ei osaa noudattaa käskyä: älä stressaa. Fysiologian dosentti Tarja Stenberg valottaa unen ominaisuuksia aivosähkökäyrän ja hermovälittäjäaineiden kautta. Aivot toimivat eri tavalla unen ja valveen aikana. Mikä merkitys unella on oppimiselle? Unen saloja avaa myös psykiatrian professori Tiina Paunio. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen: Kenelle vettä riittää ja tuleeko vedestä vielä tappelun aihe?: 22.11.2016 11.53  

Maapallolla on vettä saman verran kuin Aatamin aikoina, kun ihmisiä oli alle miljoona. Miten epäreilusti vesivarat jakautuvat? Useat tärkeät valtajoet virtaavat monen valtion läpi. Miten veden käyttö järjestyy naapurimaiden kesken, kun monessa tapauksessa naapurivaltiot ovat olleet sodassa aika äskettäin? Kuinka käy, kun ihmiset aina vaan lisääntyvät ja saastuttavat loputkin vedet ja ympäristönsä? Maailman vesivarojen nykyistä käyttöä, niiden kestävää käyttöä ja vesiongelmia on tutkinut vesitalouden professori Olli Varis Aalto yliopistosta. Toimittajana Leena Mattila. (kuva epa03688102: Jangtze-joen vesi on pudonnut ennätysmatalalle 2013. EPA/ZHONG YU )

Tiedeykkönen: Tervehdyttävät äänet - voivatko äänet ja akustiikka vaikuttaa hyvinvointiimme?: 18.11.2016 13.15  

Akustista suunnittelua esiintyy yhä laajemmin julkisissa rakennuksissa, työpaikoilla ja hoitolaitoksissa. Ratkaisuja perustellaan viihtyvyydellä, työhyvinvoinnilla ja jopa terveytta ja toipumista edistävillä ominaisuuksilla. Minkälaista tutkimusnäyttöä on ratkaisujen toimivuudesta? Kuka päättää sen, mikä on hyvä akustiikka? Onko olemassa terveellisiä ja epäterveellisiä ääniä? Vastauksia antavat Ecophon yhtiön Jyrki Kilpikari, melututkija Valtteri Hongisto ja Aalto-yliopiston professori Vesa Välimäki. Toimittajana on Eero Koski.

Tiedeykkönen: Hoitorobotit tulevat - saammeko parempaa hoitoa?: 15.11.2016 12.15  

Suomessa väestö vanhenee ja hoitotarve kasvaa. Samalla ikäluokat pienenvät. Olisiko hoitoroboteista apua tähän ongelmaan? Ohjelmassa käydään läpi robotiikan perusteita, millaisia terveydenhuollon tehtäviä ne pystyvät korvaamaan ja kurkistetaan hoitorobotiikan tulevaisuudennäkymiin. Haastateltavina ovat professori Ville Kyrki, Yliopistonlehtori Mari Kangasniemi, hoitorobotiikan asiantuntija Minna Laine ja myöskin hoitorobotti Zora. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

Tiedeykkönen: Suomessa on yli 25 000 saastunutta maa-aluetta, miksi tietokanta niistä ei ole julkinen?: 11.11.2016 14.00  

Miksi saastuneet maat ajetaan kaatopaikalle? Ongelmajätemaa vain siirretään paikasta toiseen, kaatopaikalle. Ympäristömyrkyille ei tehdä juuri mitään. Sadeveden mukana ne painuvat pohjavesiin ja valuvat vesistöihin. Kuitenkin maassa olevat öljyt, liuottimet ja monet muut myrkylliset aineet voidaan käsitellä paikan päällä puiden avulla. Ympäristömikrobiologi Kim Yrjälän ryhmä on osoittanut, että haapa ja sen juuristossa elävät mikrobit pystyvät hajottamaan hiilivetyjä maassa. Onko Rachel Carsonin Äänetön kevät ehtinyt unohtua? Carsonin kirja herätti jo 60-luvulla ihmiset tajuamaan, että ympäristömyrkyille tarttis tehdä jotain. Toimittaja on Leena Mattila. Kuva/Kim Yrjälä: Haavat puhdistavat kreosooteilla saastunutta maata Luumäen koealueella.

Tiedeykkönen: Työn tuunaamista ja apua työuupumukseen: 07.11.2016 18.15  

Työuupumus on vakava ongelma. Miten päästä eroon työuupumuksesta? Asiaa on pohtinut kuntoutuspsykologi Heli Nurmi Härmän kuntokeskuksesta. Hän kehitti mallin, miten ihminen voi edistää toipumistaan. Keskiössä ovat ajatukset, tunteet ja toimintamallit, jotka ylläpitävät tilannetta. Malli pohjautuu kognitiiviseen psykoterapiaan. Tanskalainen tutkija Rasmus Hougaard aloitti 25 vuotta sitten mindfulnessin harjoittelun. Hän löysi selkeän suunnan elämälleen, ja on halunnut viedä ajatusta yrityksiin. Mitä ovat tietoisuustaitoharjoittelun hyödyt työelämässä? Entä mikä on seuraava iso suuntaus työelämän kehittämisessä? Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta on tehnyt lukuisia tutkimuksia työn imusta tutkimuksia. Mitä tarkoittaa työn imu ja miten siitä työntekijä ja työnantaja hyötyvät? Entä työn tuunaaminen, mitä voi tehdä työnsä eteen muutosten, yt-neuvotteluiden ja kiireen maailmassa? Jari Hakasella on tästä tutkimusnäyttöä Innostuksen spiraali -hankkeesta. Nyt työn alla tutkimus 40 kunnassa, mukana 108 000 kuntien työntekijää. Tarkoituksena on selvittää positiivisen työelämätutkimuksen keinoin, miten ihminen toimii kuormittuneissa muuttuvissa olosuhteissa, miten parantaa työntekijöiden vuorovaikutusta ja johtamista. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen: Punasolua pienempi fotoni-ilmaisin - marraskuun tähtitaivaalla vilahtelevat leonidit: 04.11.2016 12.02  

Aalto-yliopistossa on kehitetty punasolua pienempi ilmaisin valohiukkasten eli fotonien havaitsemiseen. Kyseiset fotonit ovat mikroaaltoalueen fotoneja. Tutkijat tekivät laitteellaan myös fotonien havaitsemisen ennätyksen. Tutkimus on Joonas Goveniuksen väitöskirjatyö. Haastateltavana on tutkimusryhmän johtaja, dosentti Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta. Valo on sekä aaltoliikettä että hiukkasia. Valon luonnetta pohtii professori Päivi Törmä Aalto-yliopistosta. Marraskuun tähtitaivas tarjoilee leonidien tähdenlentoparven, planeettoja ja kauniin kiintotähtitaivaan, jolle nousee myöhään illalla hieno Orionin talvinen tähtikuvio. Oma galaksimme Linnunrata näyttäytyy kauniina syksyn kirkkaina iltoina. Marraskuun tähtitaivaasta kertoo professori Markku Poutanen. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Miten kierrätysongelma liittyy syöpään tai Parkinsonin tautiin?: 25.10.2016 13.15  

Miten solun jätehuolto liittyy syöpään ja Parkinsonin tautiin? Kas siinä Nobelin arvoinen pulma. Luonto ei tuhlaa aineita. Hiili ym alkuaineet kiertävät luonnossa, siitä pitää huolen aineen häviämättömyyden laki. Elävän solun pitää itse aktiivisesti huolehtia kierrätyksestä tai käy huonosti. Jos kierrätys- ja jäteholtosysteemi eli autofagia hyytyy, niin soluun kertyy vanhentunutta proteiinia ynnä muuta roinaa. Seuraukset ovat ikäviä, esimerkiksi syöpä, Parkinsonin tauti tai silmanpohjan rappeuma. Leena Mattila tapasi lääketieteen Nobel-aiheen tiimoilta suomalaistutkijat Eeva-Liisa Eskelisen ja Carina Holmström-Stillin Helsingin yliopistosta.

Tiedeykkönen: Vainojen kulttuuriperintö: Kun vihollisen tappamisesta tuli nautinto: 21.10.2016 12.12  

Miksi vainoamme lajitovereita ja suollamme raivoisaa tekstiä verkossa? Entä miksi vihollisen tappaminen ei ole vain suotavaa vaan myös nautinto? Kulttuurihistorian tutkijat pohtivat tämän päivän vihapuhetta ja vainoja historiallisten tekstien kautta. Ohjelmassa selviää, että miten saamelaiset, homot ja väärin uskovat ovat saaneet tuta enemmistön pelot. Ja onko tästä mitään viisastuttu. Toimittajana Jari Vaara.

Tiedeykkönen: Synteettinen biologia – nykyajan sampo: 17.10.2016 18.15  

Maailman ongelmat ratkaistaan synteettisen biologian avulla - uskokoon ken haluaa. Optimistit väittävät sen ratkaisevan energiaongelmat ja sairauksetkin tulevat hoidettua. Kuinka tätä arvioi v:sta 2004 synteettistä biologiaa soveltanut professori Sven Panke. Hän työskentelee Sveitsin valtiollisessa teknillisessä korkeakoulussa bioprosessitekniikan yksikössä. Entä miten alan katsoo toinen pioneeri teollisen biotekniikan asiantuntija Hans-Peter Meier Sveitsistä. Häntä huvittaa synteettiseen biologiaan asetetut kovat odotukset, vaikka toki työkalua voi käyttää moneen hyödylliseen, muun muassa lääkkeiden tuotannossa prosessien tehostamiseksi, jotta jätteen määrä vähenee. On myös käytävä keskustelua, mihin resurssit laitetaan? Uutta bioteknologian alaa katsoo myös tekniikan ja innovaatioiden historiaa tutkinut professori Kalle Michelsen Lappeenrannan yliopistosta. Hän näkee yhtymäkohtia muihin tekniikan kehityssuuntiin, muun muassa atomienergian tutkimukseen ja tuoreempi esimerkki on ICT-vallankumous, jolloin kaikki voimat keskitettiin uuteen alaan. Michelsen kysyy, lisääntyykö insinööriajattelun valta yhteiskunnassa synteettisen biologian myötä? Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen: Häviääkö huuhkaja Suomesta? Linnut ympäristömuutoksen kourissa: 14.10.2016 13.15  

Mennyt kesä oli hyvä monelle lintulajille, pesistä lensi paljon poikasia maailmalle. Mutta syksy ja talvi vaativat veronsa, ensi kesänä niistä on elossa vain kolmasosa. Myös ympäristö muuttuu: ilmasto lämpenee, metsiä hakataan ja maaseutu köyhtyy. Tiedeykkösessä kysytään, miten linnut pärjäävät tämän kaiken keskellä. Vastaamassa ovat akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen ja Rengastustoimiston johtaja Jari Valkama Luomuksesta Helsingin yliopistosta, hän on tutkinut muun muassa huuhkajan selviytymistä. Mukana keskustelussa on myös yliopistonlehtori Toni Laaksonen Turun yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen. Kuva YLE/Petri Jauhiainen/Vastavalo

Tiedeykkönen: Mainio pikku sota - Britit sotimassa bolsevikkihallitusta vastaan Suomesta käsin v. 1919: 11.10.2016 12.15  

Historioitsija filosofian tohtori Mikko Ylikangas kertoo kirjassaan Mainio pikku sota mielenkiintoisesta tapahtumasarjasta vuonna 1919 Suomenlahdella Koiviston ja Terijoen maisemissa lähellä silloista Venäjän rajaa kun Britannian laivasto ja kuninkaalliset ilmavoimat RAF tekivät iskuja Neuvosto-Venäjää vastaan Suomen puolelta. Tässä ohjelmassa mennään noihin tapahtumiin sadan vuoden taakse, jotka liittyvät Britannian suurvaltaintressien lisäksi Suomen ja Viron itsenäistymiseen sekä Bolsevikki-vallankumoukseen Venäjällä. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

Tiedeykkönen: Vuoden 2016 fysiikan nobelistien kehittämästä syväfysiikasta hyötyvät kvanttitietokone ja suprajohteet: 07.10.2016 11.12  

Fysiikan Nobelilla palkitaan fyysikot Michael Kosterlitz, David Thouless sekä Duncan Haldane. Uudet nobelistit ovat ottaneet käyttöön matematiikan osa-alueen topologian, jonka avulla he ovat kuvanneet suprajohteiden, supranesteiden ja ohuiden magneettisten kalvojen fysiikkaa. Heidän kehittämiään teorioita voidaan hyödyntää elektroniikassa, suprajohteiden kehittämisessä ja kvanttitietokoneessa. Michael Kosterlitz on haastateltavana ohjelmassa. Hän on Aalto-yliopistossa vierailevana professorina ja kertoo ensitunnelmistaan, elämästään ja suhteestaan fysiikkaan. Nobelistien töistä kertovat myös professori Tapio Ala-Nissilä ja professori Päivi Törmä Aalto-yliopistosta. Ohjelman loppuosa on varattu lokakuun tähtitaivaalle, joka tarjoaa nähtäväksi planeettoja, hohtavan Linnunradan ja Orionidien tähdenlentoparven. Tähtitaivaasta kertoo professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: 90-luvulla virtuaalitodellisuus ei lyönyt läpi, mutta onko nyt sen aika?: 04.10.2016 13.15  

Virtuaalimaailma voi olla mahtava tai todella huono kokemus. Kun silmä näkee sellaista, jota tasapainoelin ei voi käsittää, aiheutuu huimausta, pahoinvointia ja hikoilua. Esimerkiksi liike tai epätarkka pään seuraaminen voi aiheuttaa tätä. Virtuaalitodellisuuden aiheuttamia huonon olon kokemuksia tutkitaan Helsingin yliopistossa. Kesällä lisätty todellisuus nousi puheenaiheeksi PokemonGo-pelin ansiosta, vaikka lisätty todellisuus ei ollutkaan syy pelin suosioon. Joidenkin arvioiden mukaan lisätty todellisuus tulee kasvamaan lähivuosina räjähdysmäisesti, kun taas virtuaalitodellisuuden kasvu on loivempaa. Haastattelussa tietotekniikan professori Tapio Takala Aalto-yliopistosta, psykologi ja tutkija Jukka Häkkinen Helsingin yliopistosta, abiturientti Topi Ruotsalainen Kuopion klassillisesta lukiosta, pelintekijä Tuomas Karmakallio, ohjaaja-leikkaaja Ville Lahti ja johtava tutkija Charles Woodward VTT:ltä. Toimittajana Leo Kosola.

Tiedeykkönen: Viikon täsmäruokakuuri auttoi tarkkaan valittuja täsmäpotilaita: 30.09.2016 13.00  

Miten ihmissolu hyödyntää syödyn omenan tai makkaran energian? Entä miten täsmäruoka vaikuttaa aikuisten mitokondriaaliseen lihasheikkouteen? Tiukasta ruokavaliosta yllättäen aiheutunut lihasvaurio stimuloi lihaksen uudistumista ja paransi potilaiden lihasvoimaa jonkin verran. Ruokavalion tehon aikuisten mitokondriaaliseen lihasheikkouteen, havaitsi professori Anu Wartiovaaran ryhmä. Jos mitokondriot hyytyvät, sairaus voi oireilla missä hyvänsä lihaksissa tai elimissä. Peritty sairaus voi alkaa missä iässä hyvänsa, mutta vakavimmat näkyvät jo vauvana. Toimittaja on Leena Mattila.

Tiedeykkönen: Potilas ja lääkäri tapaavat metsässä - edistääkö teatteriesitys terveyttä?: 23.09.2016 08.00  

Mitä tapahtuu kun potilas ja lääkäri tapaavat metsässä? Mitä vaikutuksia kohtaamisella luonnossa on ihmisen hyvinvointiin? Tällaisia asioita selvittelee Oikea terveyskeskus –teatteriesitys. Produktion takana on työryhmä, jossa on näyttelijöitä, lääkäri, pelisuunnittelija sekä luonnon terveysvaikutuksiin perehtynyt tutkija. Keskeisessä asemassa on näyttämötyön väitöstyötään tekevä Sami Henrik Haapala. Hän väittää, että kysymyksessä on ensimmäinen terveysvaikutteinen esitys. Toimittaja Teija Peltoniemi tapasi metsässä yhden esityksen ”lääkäreistä” Sami Henrik Haapalan. Potilaan ja lääkärin kohtaamista tarkastelee kliininen opettaja Päivi Polo Turun yliopistosta omasta lähtökohdistaan. Hän opettaa tulevia lääkäreitä kohtaamaan erilaisia potilaita. Näyttelijä Olli Kontulainen on yksi keskuspuistossa tapahtuvan esityksen ”lääkäreistä”, ja hän on tosielämässä myös terveyskeskuslääkäri. Tutkija Ann Ojala miettii, miten taide ja tiede voivat kohdata.

Tiedeykkönen: Onko geneettisesti puhdasta supisuomalaista ikinä ollutkaan?: 16.09.2016 14.00  

Mitä yhteistä meillä on kiinalaisten ja intialaisten kanssa? Isälinjassa näkyy aasialainen panostus ja äitilinja vie Intiaan. Ihmiset liikkuivat ennenkin. Geeneistä löytyy musikaalisuuden biologinen pohja ja selitys sille, miksi miksi lääke sopii yhdelle,muttei toiselle. Tuhansia vuosia evoluutio on karsinyt ne, joilla ei ollut vaadittavia ominaisuuksia. Ruuan tehokas hyödyntäminen pelasti esivanhemmat nälkävuosina, mutta nyt se lihottaa ja lisää sydäntauteja. Luova ongelmanratkaisukyky pelasti ihmishenkiä kivikaudella. Saman kolikon toinen puoli lisää skitsofreniariskiä, jota sairastaa 1 prosenttii ihmisiskunnasta. Äänessä dos.Päivi Onkamo ja Leena Mattila.

Tiedeykkönen: Koodi on kaikkialla: 13.09.2016 13.00  

Tiedeykkösessä pääsemme kurkistamaan tietokoneohjelmoinnin saloihin, onhan se tullut tänä syksynä peruskokoulun opetusohjelmaan kaikille. Onko se loppujen lopuksi niin mystistä kuin usein kuvittelemme? Siitä kertovat tietojenkäsittelytieteen professori Tomi Männistö ja ohjelmakehittäjä Petrus Repo. Toimittajana Seppo Heikkinen.

Tiedeykkönen: Radio: maailman seitsemäs ihme: 09.09.2016 14.00  

Miten nuori räkänokka teki radiohistoriaa? Miten uutisääni Heikki Palteisto sai lukuluvan? Entä lähettääkö Pasilan torni enää mitään, jos tarkkoja ollaan? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastaukset Jari Vaaran johdolla. Radio on ollut mukana kansakunnan kohtalon hetkissä, mutta jatkossa se etsii paikkaansa digiajan välineenä.

0:00/0:00
Video player is in betaClose