Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

Finland

Nojatuolimatka tieteen kiinnostavimpiin virtauksiin. Tieteen ilmiöitä käsittelevän tiistain lähetyksen juontaa Pasi Toiviainen ja luonnontieteeseen sekä lääketieteeseen painottuvan perjantain lähetyksen juontaa Sisko Loikkanen. Ohjelmaa toimittavat lisäksi Leena Mattila, Virpi Väisänen ja Jaari Vaara. Ohjelman tuottaa Maija Kaipainen. Yle Radio 1 tiistaisin ja perjantaisin klo 12.10 - 13.00.

Episodes

Tiedeykkönen: Jos kaiken teoria löydetään, kelpaako se kaiken ennustamiseen?: 13.01.2017 11.58  

Fyysikot etsivät niin sanottua kaiken teoriaa, joka selittäisi maailmankaikkeuden aineen rakenteen ja vuorovaikutukset "yhden katon alla". Jos tällainen teoria löytyisi, mihin se kelpaisi? Kelpaisiko se ennustamaan tai selittämään jopa ihmisen biologiaa tai toimintaa? Keskustelijoina ovat professori Kai Nordlund, dosentti Syksy Räsänen ja professori Ilpo Vattulainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Aihe liittyy Helsingissä pidettäviin Tieteen päiviin, joissa yhden luentorupeaman otsikkona oli Mitä voidaan ennustaa?

Tiedeykkönen: Viekö suora katse toisen ihmisen luo? Mitä on tietoisuuden ruumiillisuus?: 09.01.2017 21.15  

Miksi toisen ihmisen katse on tärkeä? Suora katse vetää huomion puoleensa ja virittää vuorovaikutukselle. Ihmisen silmän rakenne näyttää minne katse suunnattu. Tummempi iiris erottuu valkuaisesta ja paljastaa katseen toisin kuin eläimillä. Lajinkehitys on johtanut ihmisen katseen näkymiseen, kun taas eläimillä katse ei yleensä näy ja näin yksilö on suojassa lajitovereilta ja saalistajilta. Mitä meissä tapahtuu suoran katsekontaktin ansiosta? Tästä kertoo psykologian professori Jari Hietanen Tampereen yliopistosta. Mitä on tietoisuus? Hermoverkkojen tahdistumista, tietynlaista sähköistä värähtelyä? Tämä aivojen toiminnan organisoituminen joka tapauksessa suojaa aivoja. Entä mitä on tietoisuuden ruumiillisuus? Tätä asiaa pohtii emeritusprofessori Johannes Lehtonen. Miten meidän olisi hyvä huomioida arkipäivässä se, että keho on aivojen ja mielen alusta? Lehtonen puhuu myös aivojen peilautumisjärjestelmästä, joka auttaa meitä ymmärtämään mitä toisen päässä liikkuu, sekä aivojen lepotilajärjestelmästä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen: Onko elämän päämääränä tulla onnelliseksi?: 30.12.2016 08.10  

Mitä onnellisuus on? Onko se rahallista vaurautta, tyyntä rauhallista elämää, mielekästä tekemistä vai itsensä toteuttamista? Ympäröivä maailma tarjoaa meille lukuisia onnellisuuden malleja, mutta onnellisuus on aina yksilöllinen kokemus eivätkä muiden mallit kenties sovi itselle ollenkaan. Viime kädessä onnellisuus on elimistön biokemiaa, jota voidaan nykyisin erilaisin konstein aktivoida. Onnellisuudesta keskustelevat professori Rene Gothoni Helsingin yliopistosta, professori Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä kustantaja ja kääntäjä Kimmo Pietiläinen Terra Cognitasta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Pätkiikö muisti, tökkiikö tietotyö, onko vikaa työssä vai päässä?: 23.12.2016 13.36  

Miten kivikautiset ihmisaivot kestävät tietotyötä, hälyä ja jatkuvia keskeytyksiä? Missä vika, kun jo pari-kolmekymppisillä on muistiongelmia? Poppakonsteja ja aivojumppia kaupataan maksukykyisille, mutta tuloksia ei poppakonsteilla synny. Mitä tiedetään aivojen tiedonkäsittelystä ja muistin toiminnasta? Toimivat muistinparannusmenetelmät on keksitty jo sata vuotta sitten, ja niistä ei tarvitse maksaa mitään. Oppiminen ja muistaminen vaativat työtä ja toistoja, rahalla niitä ei voi korvata. Aivotyö, muisti ja muistin biologiset rajoitteet ovat erikoistutkija Virpi Kalakosken ja Leena Mattilan aiheena Tiedeykkösessä.

Tiedeykkönen: Syövässä myc-geeni toimii kuin hullu pomo - kuriin synteettisellä biologialla?: 20.12.2016 03.15  

Syövästä tiedetään paljon mutta edelleen on iso mysteeri, miten syöpäsolut pystyvät välttämään luonnollisen solukuoleman. Elimistön miljardit solut uusiutuvat ja kuolevat jatkuvasti. Jossain kohtaa solujen lisääntymisen ja niiden kuoleman säätely voi pettää. Silloin solut lisääntyvät hallitsemattomasti, ja syöpä voi kehittyä. Mikä osuus tässä on geeneillä? Asiaa selvittävät tutkimusjohtaja Juha Klefström ja tutkija Heidi Haikala Helsingin yliopistosta. He tutkivat MYC-geenin roolia rintasyövässä. MYC-geenin tuottama proteiini ohjaa kaikissa soluissa solunjakautumisessa. Kun haava on parantunut, solut palaavat lepotilaan ja MYC menee pois päältä. Mutta syövässä se on ikään kuin hirttäytynyt kiinni ja vain käskyttää hullun pomon lailla: kasva, kasva, ja niin syöpä saa alkunsa. Nyt tähän molekyylitason ilmiöön Klefström ja Haikala pureutuvat synteettisen biologian keinoin. Käytössä on muun muassa geenieditointimenetelmä, jolla yritetään päästä kiinni MYCin toimintaan, jotta voitaisiin kehittää täsmällisempiä lääkkeitä syöpien hoitoon. Tutkimusryhmä tekee työtään laboratoriossa elävällä rintasyöpäkudoksella. Ne on saatu potilaalta tuoreeltaan leikkauksen yhteydessä, kun potilas on antanut suosumuksensa. Ylilääkäri Johanna Mattson HYKSin Syöpäkeskuksesta tarkastelee geenitutkimuksia potilaiden hoidon kannalta. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Heidi Haikala.

Tiedeykkönen: Molekyylikoneet ovat jo totta - on renkaita, sukkuloita ja molekyyliauto: 16.12.2016 12.10  

Tämän vuoden kemian nobelistit ovat rakentaneet molekyyleistä koneita, jotka pystyvät suoriutumaan suunnitellusta tehtävästä kemistin ohjauksessa. Nobelisteista hollantilainen Bernard Feringa on valmistanut molekyyliauton, skottilaissyntyinen J. Fraser Stoddard on rakentanut sukkulan, joka seilaa asemien välillä, ja ranskalainen Jean-Pierre Sauvage on liittänyt ensimmäisenä molekyylirenkaat toisiinsa niin että renkaat voivat liikkua toistensa suhteen. Molekyylikoneiden kehittäminen ja rakentaminen on ollut pitkäjänteistä tutkimista ja puurtamista. Ala kehittyy vauhdikkaasti ja jatkossa pikkukoneet mitä ilmeisimmin tekevät yhä monimutkaisempia tehtäviä. Sovelluksiakin on jo näköpiirissä. Haastateltavana on orgaanisen kemian professori Ari Koskinen Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. ainen makasiiniohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.

Tiedeykkönen: Tekoäly oppii jo käsitteitä ja se mullistaa työelämän: 12.12.2016 16.15  

Elämme valtavan työelämän muutoksen keskellä, mutta silti se saattaa olla vasta alkua. Eräs työelämää tulevaisuudessa muuttava voima on tekoäly ja sen mukanaan tuomat älykkäät koneet. Maaliskuussa 2016 AlphaGo niminen tekoäly voitti go-pelissä maailman ehkä taitavimman go-pelaajan ja jo vuonna 2011 IBM:n Watson kukisti Jeopardy-tietovisassa parhaat ihmispelaajat. Entäs kun tämänkaltaiset sovellukset tulevat todella työelämään? Mitä sitten tapahtuu? Millainen sellainen maailma oikein olisi? Studiossa siheessa ovat keskustelemassa dosentti Osmo Kuusi, tutkija Julia Jousilahti ja toimittaja Seppo Heikkinen.

Tiedeykkönen: Pelastaako kiertotalous maailman ja luonnonvarat?: 09.12.2016 13.15  

Ostatko oksasilppurin tai höyrypesurin, vaikka käytät sitä kerran? Mitä, jos lainaisit? Jouluna moni hankkii lisää kaikenlaista tavaraa entisten lisäksi ja ostaa ruokaa enemmän kuin jaksaa syödä. Tulevaisuudessa hukutaan jätteisiin, jos luonnonvarojen ja muun materiaalin tuhlailuun ei tule tolkkua. VTT tarjoaa jouluruuhkassa tavaroita haaliville vaihtoehtoa: siirry kiertotalouteen. Kiertotalous voi pelastaa luonnonvarojen lisäksi myös tavaraan hukkuvan kansalaisen. Mitä tarkoittaa kiertotalous ja miten se eroaa tavallisesta kierrätyksestä, siitä kuullaan Tiedeykkösessä. Leena Mattilan vieraina ovat tutkijat Raija Lantto ja Jutta Laine-Ylijoki VTT:lta.

Tiedeykkönen: Pimeä energia on suuri arvoitus - geminidit lentävät joulukuussa: 02.12.2016 12.10  

Maailmankaikkeuden on todettu laajenevan kiihtyvästi. Tätä selitetään avaruudessa olevan pimeän energian avulla. Pimeä energia on sama asia kuin kosmologinen vakio Einsteinin yleisessä suhteellisuusteoriassa. Tällä hetkellä ei oikein tiedetä, mitä pimeä energia on eikä olla aivan varmoja, onko sitä ollenkaan olemassa. Saattaa olla, että Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ei päde avaruuden suurissa mittakaavoissa. Vuonna 2020 Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Euclid-tutkimussatelliitti laukaistaan avaruuteen tekemään mittauksia, jotka auttavat ratkomaan sekä maailmankaikkeuden laajenemista että pimeän energian ongelmaa. Pimeästä energiasta ovat haastateltavana professori Keijo Kajantie ja dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopistosta. Joulukuussa eteläisellä taivaalla näkyy jo ilta-aikaan Orionin kaunis tähdistö ja myöhemmin yöllä myös kirkkain kiintotähti Sirius. Geminidien parvi lentää maksimissaan kuun puolivälissä ja joulun aikaan nähdään vaatimattomampi ursidien tähdenlentoparvi. Tähtitaivaasta kertoo professori Markku Poutanen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Polku hyvään uneen - levon ja aktiivisuuden tasapaino: 24.11.2016 18.00  

Mitä uni on? Jotain perin tärkeää siinä on, koska kaikki eliöt nukkuvat. Aina uni ei tule. Miten unettomuuteen voi saada apua? Siitä kertoo Tommi, joka pystyi purkamaan kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa unettomuutta ylläpitäviä ajattelumalleja. Lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia yli kolme kuukautta kestäneessä unettomuudessa. Psykologi Soili Kajaste tietää, kuinka vaikkapa työstressin aiheuttama ylivireystila ja voimakkaat tunteet pitävät ihmistä valveilla. Miten unettomuuden kauhua sammutetaan? Entä mitä on lepo, onko lepo seuraava megatrendi? Lepoa pohtii liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen. Hän vertaa stressaantunutta ihmistä tietokoneeseen, jossa on liikaa ohjelmia ja ikkunoita auki. Elämä alkaa tökkiä – ohjelmia pitää sulkea ja elimistöä opetella rauhoittumaan. Mikä rooli on tahdosta riippumattomalla hermostolla, joka kiihdyttää ja rauhoittaa; ihminen kun ei osaa noudattaa käskyä: älä stressaa. Fysiologian dosentti Tarja Stenberg valottaa unen ominaisuuksia aivosähkökäyrän ja hermovälittäjäaineiden kautta. Aivot toimivat eri tavalla unen ja valveen aikana. Mikä merkitys unella on oppimiselle? Unen saloja avaa myös psykiatrian professori Tiina Paunio. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen: Kenelle vettä riittää ja tuleeko vedestä vielä tappelun aihe?: 22.11.2016 11.53  

Maapallolla on vettä saman verran kuin Aatamin aikoina, kun ihmisiä oli alle miljoona. Miten epäreilusti vesivarat jakautuvat? Useat tärkeät valtajoet virtaavat monen valtion läpi. Miten veden käyttö järjestyy naapurimaiden kesken, kun monessa tapauksessa naapurivaltiot ovat olleet sodassa aika äskettäin? Kuinka käy, kun ihmiset aina vaan lisääntyvät ja saastuttavat loputkin vedet ja ympäristönsä? Maailman vesivarojen nykyistä käyttöä, niiden kestävää käyttöä ja vesiongelmia on tutkinut vesitalouden professori Olli Varis Aalto yliopistosta. Toimittajana Leena Mattila. (kuva epa03688102: Jangtze-joen vesi on pudonnut ennätysmatalalle 2013. EPA/ZHONG YU )

Tiedeykkönen: Tervehdyttävät äänet - voivatko äänet ja akustiikka vaikuttaa hyvinvointiimme?: 18.11.2016 13.15  

Akustista suunnittelua esiintyy yhä laajemmin julkisissa rakennuksissa, työpaikoilla ja hoitolaitoksissa. Ratkaisuja perustellaan viihtyvyydellä, työhyvinvoinnilla ja jopa terveytta ja toipumista edistävillä ominaisuuksilla. Minkälaista tutkimusnäyttöä on ratkaisujen toimivuudesta? Kuka päättää sen, mikä on hyvä akustiikka? Onko olemassa terveellisiä ja epäterveellisiä ääniä? Vastauksia antavat Ecophon yhtiön Jyrki Kilpikari, melututkija Valtteri Hongisto ja Aalto-yliopiston professori Vesa Välimäki. Toimittajana on Eero Koski.

Tiedeykkönen: Hoitorobotit tulevat - saammeko parempaa hoitoa?: 15.11.2016 12.15  

Suomessa väestö vanhenee ja hoitotarve kasvaa. Samalla ikäluokat pienenvät. Olisiko hoitoroboteista apua tähän ongelmaan? Ohjelmassa käydään läpi robotiikan perusteita, millaisia terveydenhuollon tehtäviä ne pystyvät korvaamaan ja kurkistetaan hoitorobotiikan tulevaisuudennäkymiin. Haastateltavina ovat professori Ville Kyrki, Yliopistonlehtori Mari Kangasniemi, hoitorobotiikan asiantuntija Minna Laine ja myöskin hoitorobotti Zora. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

Tiedeykkönen: Suomessa on yli 25 000 saastunutta maa-aluetta, miksi tietokanta niistä ei ole julkinen?: 11.11.2016 14.00  

Miksi saastuneet maat ajetaan kaatopaikalle? Ongelmajätemaa vain siirretään paikasta toiseen, kaatopaikalle. Ympäristömyrkyille ei tehdä juuri mitään. Sadeveden mukana ne painuvat pohjavesiin ja valuvat vesistöihin. Kuitenkin maassa olevat öljyt, liuottimet ja monet muut myrkylliset aineet voidaan käsitellä paikan päällä puiden avulla. Ympäristömikrobiologi Kim Yrjälän ryhmä on osoittanut, että haapa ja sen juuristossa elävät mikrobit pystyvät hajottamaan hiilivetyjä maassa. Onko Rachel Carsonin Äänetön kevät ehtinyt unohtua? Carsonin kirja herätti jo 60-luvulla ihmiset tajuamaan, että ympäristömyrkyille tarttis tehdä jotain. Toimittaja on Leena Mattila. Kuva/Kim Yrjälä: Haavat puhdistavat kreosooteilla saastunutta maata Luumäen koealueella.

Tiedeykkönen: Työn tuunaamista ja apua työuupumukseen: 07.11.2016 18.15  

Työuupumus on vakava ongelma. Miten päästä eroon työuupumuksesta? Asiaa on pohtinut kuntoutuspsykologi Heli Nurmi Härmän kuntokeskuksesta. Hän kehitti mallin, miten ihminen voi edistää toipumistaan. Keskiössä ovat ajatukset, tunteet ja toimintamallit, jotka ylläpitävät tilannetta. Malli pohjautuu kognitiiviseen psykoterapiaan. Tanskalainen tutkija Rasmus Hougaard aloitti 25 vuotta sitten mindfulnessin harjoittelun. Hän löysi selkeän suunnan elämälleen, ja on halunnut viedä ajatusta yrityksiin. Mitä ovat tietoisuustaitoharjoittelun hyödyt työelämässä? Entä mikä on seuraava iso suuntaus työelämän kehittämisessä? Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta on tehnyt lukuisia tutkimuksia työn imusta tutkimuksia. Mitä tarkoittaa työn imu ja miten siitä työntekijä ja työnantaja hyötyvät? Entä työn tuunaaminen, mitä voi tehdä työnsä eteen muutosten, yt-neuvotteluiden ja kiireen maailmassa? Jari Hakasella on tästä tutkimusnäyttöä Innostuksen spiraali -hankkeesta. Nyt työn alla tutkimus 40 kunnassa, mukana 108 000 kuntien työntekijää. Tarkoituksena on selvittää positiivisen työelämätutkimuksen keinoin, miten ihminen toimii kuormittuneissa muuttuvissa olosuhteissa, miten parantaa työntekijöiden vuorovaikutusta ja johtamista. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen: Punasolua pienempi fotoni-ilmaisin - marraskuun tähtitaivaalla vilahtelevat leonidit: 04.11.2016 12.02  

Aalto-yliopistossa on kehitetty punasolua pienempi ilmaisin valohiukkasten eli fotonien havaitsemiseen. Kyseiset fotonit ovat mikroaaltoalueen fotoneja. Tutkijat tekivät laitteellaan myös fotonien havaitsemisen ennätyksen. Tutkimus on Joonas Goveniuksen väitöskirjatyö. Haastateltavana on tutkimusryhmän johtaja, dosentti Mikko Möttönen Aalto-yliopistosta. Valo on sekä aaltoliikettä että hiukkasia. Valon luonnetta pohtii professori Päivi Törmä Aalto-yliopistosta. Marraskuun tähtitaivas tarjoilee leonidien tähdenlentoparven, planeettoja ja kauniin kiintotähtitaivaan, jolle nousee myöhään illalla hieno Orionin talvinen tähtikuvio. Oma galaksimme Linnunrata näyttäytyy kauniina syksyn kirkkaina iltoina. Marraskuun tähtitaivaasta kertoo professori Markku Poutanen. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Miten kierrätysongelma liittyy syöpään tai Parkinsonin tautiin?: 25.10.2016 13.15  

Miten solun jätehuolto liittyy syöpään ja Parkinsonin tautiin? Kas siinä Nobelin arvoinen pulma. Luonto ei tuhlaa aineita. Hiili ym alkuaineet kiertävät luonnossa, siitä pitää huolen aineen häviämättömyyden laki. Elävän solun pitää itse aktiivisesti huolehtia kierrätyksestä tai käy huonosti. Jos kierrätys- ja jäteholtosysteemi eli autofagia hyytyy, niin soluun kertyy vanhentunutta proteiinia ynnä muuta roinaa. Seuraukset ovat ikäviä, esimerkiksi syöpä, Parkinsonin tauti tai silmanpohjan rappeuma. Leena Mattila tapasi lääketieteen Nobel-aiheen tiimoilta suomalaistutkijat Eeva-Liisa Eskelisen ja Carina Holmström-Stillin Helsingin yliopistosta.

Tiedeykkönen: Vainojen kulttuuriperintö: Kun vihollisen tappamisesta tuli nautinto: 21.10.2016 12.12  

Miksi vainoamme lajitovereita ja suollamme raivoisaa tekstiä verkossa? Entä miksi vihollisen tappaminen ei ole vain suotavaa vaan myös nautinto? Kulttuurihistorian tutkijat pohtivat tämän päivän vihapuhetta ja vainoja historiallisten tekstien kautta. Ohjelmassa selviää, että miten saamelaiset, homot ja väärin uskovat ovat saaneet tuta enemmistön pelot. Ja onko tästä mitään viisastuttu. Toimittajana Jari Vaara.

Tiedeykkönen: Synteettinen biologia – nykyajan sampo: 17.10.2016 18.15  

Maailman ongelmat ratkaistaan synteettisen biologian avulla - uskokoon ken haluaa. Optimistit väittävät sen ratkaisevan energiaongelmat ja sairauksetkin tulevat hoidettua. Kuinka tätä arvioi v:sta 2004 synteettistä biologiaa soveltanut professori Sven Panke. Hän työskentelee Sveitsin valtiollisessa teknillisessä korkeakoulussa bioprosessitekniikan yksikössä. Entä miten alan katsoo toinen pioneeri teollisen biotekniikan asiantuntija Hans-Peter Meier Sveitsistä. Häntä huvittaa synteettiseen biologiaan asetetut kovat odotukset, vaikka toki työkalua voi käyttää moneen hyödylliseen, muun muassa lääkkeiden tuotannossa prosessien tehostamiseksi, jotta jätteen määrä vähenee. On myös käytävä keskustelua, mihin resurssit laitetaan? Uutta bioteknologian alaa katsoo myös tekniikan ja innovaatioiden historiaa tutkinut professori Kalle Michelsen Lappeenrannan yliopistosta. Hän näkee yhtymäkohtia muihin tekniikan kehityssuuntiin, muun muassa atomienergian tutkimukseen ja tuoreempi esimerkki on ICT-vallankumous, jolloin kaikki voimat keskitettiin uuteen alaan. Michelsen kysyy, lisääntyykö insinööriajattelun valta yhteiskunnassa synteettisen biologian myötä? Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen: Häviääkö huuhkaja Suomesta? Linnut ympäristömuutoksen kourissa: 14.10.2016 13.15  

Mennyt kesä oli hyvä monelle lintulajille, pesistä lensi paljon poikasia maailmalle. Mutta syksy ja talvi vaativat veronsa, ensi kesänä niistä on elossa vain kolmasosa. Myös ympäristö muuttuu: ilmasto lämpenee, metsiä hakataan ja maaseutu köyhtyy. Tiedeykkösessä kysytään, miten linnut pärjäävät tämän kaiken keskellä. Vastaamassa ovat akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen ja Rengastustoimiston johtaja Jari Valkama Luomuksesta Helsingin yliopistosta, hän on tutkinut muun muassa huuhkajan selviytymistä. Mukana keskustelussa on myös yliopistonlehtori Toni Laaksonen Turun yliopistosta. Toimittajana on Pirjo Koskinen. Kuva YLE/Petri Jauhiainen/Vastavalo

0:00/0:00
Video player is in betaClose