Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

Finland

Nojatuolimatka tieteen kiinnostavimpiin virtauksiin. Tieteen ilmiöitä käsittelevän tiistain lähetyksen juontaa Pasi Toiviainen ja luonnontieteeseen sekä lääketieteeseen painottuvan perjantain lähetyksen juontaa Sisko Loikkanen. Ohjelmaa toimittavat lisäksi Leena Mattila, Virpi Väisänen ja Jaari Vaara. Ohjelman tuottaa Maija Kaipainen. Yle Radio 1 tiistaisin ja perjantaisin klo 12.10 - 13.00.

Episodes

Tiedeykkönen: Muistelukerronta tallentaa perinnettä - Toinin tarina kertoo suomalaisen naisen elämän muutoksista: 21.03.2017 08.00  

FT Anna Hynninen Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselta käytti folkloristiikan alan väitöskirjassaan Minä, lotta, vaimo, äiti. Kerronnan variaatio ja toimijuus aktiivikertojan muistelukerronnassa Toini Pelkosen omaelämäkerrallisia tekstejä, joita tämä oli lähettänyt useisiin muistelukeruisiin. Tutkimuksessa kävi ilmi mm. kertojan motiivit keruisiin osallistumiseen, joita Toini Pelkosen tapauksessa olivat mm. hänen tuntemansa velvollisuus kertoa omasta perinteestään, karjalaisuudesta, sekä itsetunnon vahvistus, oman elämän merkityksellistäminen ja liittäminen laajempiin yhteiskunnallisiin murroksiin. Kertomuksessa näkyi vahvasti 1900-luvun suomalaisen naisen historia ja muutokset yhteiskunnassa. Haastateltavina tohtori Anna Hynninen ja arkistotutkija Juha Nirkko. Toimittaja Jaana Sormunen

Tiedeykkönen: 17.03.2017 12.20  

Sikiön aivot ovat itseohjautuva systeemi. Aivoissa on sisäsyntyistä sähköistä toimintaa, joka ohjaa hermoverkkojen kehitystä. Homma toimii automaattisesti ja hyvin pienessä päässä, jos sitä ei häiritä. Hapenpuute raskausaikana tai synnytyksessä voi sotkea hienon systeemin. Ja voi olla, että näin kylvetään mm.skitsofrenian, Parkinsonin ja Alzheimerin taudin idut. Aivojen kriittiset kehitysvaiheet mm. murrosikä ovat riskaabelia aikaa. Kun kehittyvien aivojen muovautuvuus on suurta, myös lääkkeillä ym. ulkoisilla tekijöillä on iso vaikutus. Aivojen neurobiologiasta keskustelevat Akatemiaprof. Kai Kaila ja Leena Mattila.

Tiedeykkönen: Svinhufvud haaveili maalaistuomarin urasta, mutta hänestä tulikin keskeinen itsenäisyysmies: 14.03.2017 09.15  

Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen itsenäistymisestä. Keskeinen hahmo itsenäistymisprosessissa oli Pehr Evind Svinhufvud, joka kansan parissa tunnettiin nimellä Ukko-Pekka. Tässä ohjelmassa kerrotaan miten tästä kaksivuotiaana isättömäksi jääneestä pojasta, jonka isoisä kavalsi Mikkelin läänin rahoja omaan taskuunsa, kasvoi merkkihahmo Suomen historiaan. Tämä on välillä ollut aivan hiuskarvan varassa, sillä Svinhufvudin henki oli vaarassa moneen kertaan. Haastateltavana on historiantutkija, professori Martti Häikiö, jolta on juuri ilmestynyt Svinhufvudin elämänkerta Suomen leijona. Toimittajana on Seppo Heikkinen

Tiedeykkönen: Holografinen maailmankaikkeus - Leijona vaanii maaliskuun yötaivaalla: 03.03.2017 11.25  

Fysiikan piirissä on jo aikaa sitten herännyt ajatus, että maailmankaikkeus on saattanut - ainakin jossakin historiansa vaiheessa - olla holografinen, siis kuin hologrammi. Asia nousi esille, kun tammikuussa tutkijaryhmä kertoi saaneensa havaintoihin perustuvia viitteitä holografisesta maailmankaikkeudesta. Kosmologian professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta selvittää, mistä holografinen idea tuli maailmankaikkeuden käsittelyyn. Tarina johtaa mustien aukkojen mallinnukseen ja siihen ihmeelliseen tosiasiaan, että kaksi erilaista maailmankaikkeuden kuvailua johtaa yllättäen samanlaiseen lopputulokseen, joita ei voida erottaa toisistaan. Toinen kuvailu on ikäänkuin toisen hologrammi. Asia askarruttaa alan tutkijoita. Maaliskuun alussa Venus näkyy vielä kirkkaana illan suussa. Orion näkyy yhä, mutta painuu vähitellen taivaanrannan taakse ja uljas Leijona hiipii tilalle vaanimaan yötaivaalle. Viereisessä Kravun tähtikuviossa on hieno kaukoputkikohde, avoin tähtijoukko Praesepe. Tiedeykkösen lopuksi professori Markku Poutanen kertoo tarkemmin maaliskuun tähtitaivaan kiinnostavat kohteet. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuva: ESA/Hubble

Tiedeykkönen: Miten geenit sotkevat tai säätävät normilääkkeen vaikutusta?: 28.02.2017 13.15  

Kenelle kodeiini on hengenvaarallista ja miksi varfariinin teho vaihtelee ihmisestä toiseen? Miksi lääkkeet eivät tehoa samalla lailla kaikiin ihmisiin? Joskus vain toinen potilaista hyötyy lääkkeestä, vaikka kahdella ihmisellä on sama tauti ja sama lääkitys. Toisella vaiva ei parane, mutta hän kärsii silti haittavaikutukset. Saman lääkkeen vaikutuseroja voi osin selittää ihmisten erilainen perimä. Geenit voivat estää tai voimistaa lääkkeiden vaikutusta. Joissain tapauksissa ihmisten väliset erot ovat todella merkittäviä, yksi tarvitsee moninkertaisen annoksen ja toiselle vähäkin on liikaa. Leena Mattila ja professori Mikko Niemi ja farmakogenetiikkaa.

Tiedeykkönen: Elämme digitaalisessa maailmassa. Se tuo uudenlaisia uhkia, mutta myös mahdollisuuksia ja ne koskettavat sinuakin: 24.02.2017 11.11  

Elämme digitaalisessa maailmassa ja riippuvuutemme siitä kasvaa. Samalla kuulemme yhä useammin kyberhyökkäyksistä, palvelunestohyökkäyksistä, tietomurroista, kyberturvallisuudesta ja niin edes päin. Vaikka asia on tärkeä, ei näitä termejä ymmärretä kovin hyvin. Tiedeykkösessä puhutaan tällä kertaa kyberturvallisuudesta. Mitä sillä tarkoitetaan? Millaisia uusia uhkia tämän päivän digitaalinen maailma tuo mukanaan ja onko kybermaailma todella pelkkiä vaaroja vai myös mahdollisuuksia? Haastateltavana on kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

Tiedeykkönen: Fotonit on valjastettu töihin - fotoniikka on kasvava teknologia-ala: 17.02.2017 12.10  

Fotoniikassa kehitetään ja hyödynnetään valohiukkasia eli fotoneita erilaisiin sovelluksiin. Usein fotoniikka on tutun teknologian taustalla näkymättömissä eikä käyttäjä edes huomaa sitä. Matkapuhelimet ja matkapuhelinverkot, erilaiset ilmaisimet ja itseohjautuvat autot hyötyvät fotoniikasta. Myös laser kuuluu fotoniikan piiriin. VTT:llä valmistetaan valoa johtavia optisia piiirejä piisirujen pintaan ja tutkitaan IR-valon käyttöä tiedonsiirtoon, kaasumittauksiin ja lääketieteen kuvantamiseen. Haastateltavana ovat tutkimustiimin päällikkö Timo Aalto, tutkija Markku Kapulainen ja opiskelija Ben Wälchli VTT:ltä. Toimittajana Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Täsmälääkkeillä toivoa levinnyttä rintasyöpää sairastavalle: 14.02.2017 07.15  

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, ja yleisesti ennuste on hyvä. Mutta tilanne muuttuu, jos nainen sairastaa levinnyttä rintasyöpää. Keskimääräinen elossaoloaika on kolmen vuoden luokkaa. Mutta uudet täsmälääkkeet tuovat lisää aikaa. Tämän tietää HYKSin Syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson. Anita Mäkelä on sairastanut rintasyöpää kaksi vuotta, ja hän saikin aivan alkumetreillä kuulla, että syöpäkasvaimia oli myös luustossa. Mitä neljän lapsen äiti ajattelee tilanteestaan? Rintasyöpäpotilaan hoito alkaa yleensä leikkauksella. Säästävä leikkaus riittää usein, mutta joissakin tapauksissa joudutaan poistamaan koko rinta. HYKS Rintarauhaskirurgian osastonylilääkäri Marjut Leidenius tuntee rintarauhaskirurgian hyvin. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Heidi Haikala.

Tiedeykkönen: Kuka haluaa poimia superbakteerit tuliaisiksi matkalta?: 10.02.2017 13.20  

Kirurgia, syöpähoidot ja elinsiirrot ryytyvät, jos bakteereja karaistaan vielä paremmin antibiootteja kestäviksi. Kaikissa näissä tarvitaan antibiootteja tulehdusten varalta. Nyt bakteerit totutetaan antibiootteihin, kun turhia kuureja syödään jatkuvasti. Matkailija kerää mukaansa superbakteereita, jos ottaa antibiootteja riskialueilla. Kuuri tappaa lälläribakteerit ja tekee tilaa lääkkeitä kestäville superbakteereille. Antibiootteja nappaava matkailija valikoi riskialueelta tuliaisiksi kaikkein vastustuskykyisimmät ESBL-superbakteerit. Ja resistenssiongelma pahenee. Studiossa Leena Mattila sekä professorit Anu Kantele ja Pentti Huovinen.

Tiedeykkönen: Tiedettä vai taidetta - taipuuko tiede taiteeksi ja päinvastoin?: 07.02.2017 11.15  

Tiedeykkönen seikkailee tieteiden, taiteiden ja luovuuden välimaastossa. Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Tai voiko taiteen keinoin popularisoida tieteellisiä ilmiöitä? Näitä kysymyksiä lähestytään sekä tieteen että taiteen näkökulmista. Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä . Lähetyksen loppupuolella Tiedeykkönen vierailee Helsingin taidehallissa Taiteilijaduo Grönlund-Nisusen Gray Area taidenäyttelyssä, joka liikkuu mielenkiintoisesti tieteen ja taiteen rajalla. Haastateltavana taiteilija Petteri Nisunen. Toimittajana Seppo Heikkinen.

Tiedeykkönen: Aurinko on monimutkainen hiukkaskattila - Venus ja Jupiter loistavat tähtitaivaalla: 03.02.2017 12.10  

Apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta mallintaa Auringon koronan massapurkauksia, joissa valtavat määrät hiukkasia purkautuu Auringosta avaruuteen. Jos tällainen purkaus osuu maapalloon, se saattaa häiritä sähkölaitteita maan pinnalla ja elektroniikkaa satelliiteissa. Niinpä Auringon aiheuttamaa avaruussäätä halutaan ennustaa nykyistä paremmin. Aurinko on kuitenkin varsin monimutkainen toiminnaltaan ja mallien kehittäminen on haasteellinen tehtävä. Helmikuun kiintotähtitaivaalla näkyy Orionin talvinen tähdistö ja myös Sirius-tähti loistaa yhä etelän suunnalla. Planeetoista Venus ja Jupiter näkyvät kirkkaina. Myös komeettoja liitää helmi-maaliskuussa. Haastateltavana ovat apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta ja professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Miksi eläimille ja kasveille laitetaan DNA-viivakoodit?: 27.01.2017 14.00  

DNA-viivakoodilla voidaan tunnistaa yksilöt eri kehitysvaiheissaan, esim. hyönteisen muna, toukka, kotelo ja aikuinen tunnistetaan lajin viivakoodilla. DNA on sama kehdosta hautaan ja munasta aikuiseen. Ihminen muuttaa ympäristöjä ja samalla tuhoaa harvinaisten lajien viimeisetkin asuinsijat. Ja liuta lajeja tuhoutuu elinpaikkansa mukana, ja siksi tutkijoilla on kiire löytää lajit ennen sukupuuttoa. Monilla alueilla biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on köyhtynyt tai köyhtymässä ihmisen toilailujen vuoksi. Mikä on tilanne täällä Suomessa, kun ilmaston lämpeneminen muuttaa lajistoa. Toimittaja Leena Mattila. Kuva:Kanarian kasvillisuutta Leena Mattila

Tiedeykkönen: Raamatun matka tekstikääröistä maailman käännetyimmäksi kirjaksi - ja mitä kaikkea matkalla tapahtui: 24.01.2017 13.15  

Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikkö tutkii mm. Raamatun alkumatkan vaiheita. Tutkimus perustuu paljolti Vanhan ja Uuden testamentin vanhimpiin säilyneisiin käsikirjoituksiin sekä kreikankieliseen Septuagintaan, ”historian ensimmäiseen raamatunkäännökseen”, mutta myös 1940-50-luvuilla löytyneisiin Qumranin tekstikääröihin, jotka ovat avanneet aivan uusia näkymiä Vanhan testamentin hepreankielisiin teksteihin. Mitä kaikkea vanhat tekstit ja niiden vertailu kertovat Raamatun synnystä ja ympäristöstä, jossa se syntyi ja muotoutui? Haastateltavana Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikön johtaja Martti Nissinen ja varajohtaja Anneli Aejmelaeus, molemmat Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan professoreita ja Vanhan testamentin tutkijoita. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Tiedeykkönen: Suomalaiset ovat sekoitus itää ja länttä - yhteistä alkukotia ei ole: 20.01.2017 12.00  

Keitä me suomalaiset oikein olemme? Mistä kaikkialta tänne on saapunut väkeä ja mitkä eri tekijät ovat vaikuttaneet elinolosuhteisiin ja väestömääriin täällä? Mitä kieliä täällä on aikojen saatossa puhuttu? Kuinka hyvin nykytieteen valossa pitää paikkansa käsitys, että suomalaisilla olisi jossain tietyssä paikassa alkukoti ja sieltä olisi vaellettu tänne? Outi Vesakoski Turun yliopistosta esittelee uusia näkökulmia suomalaisuuden kielelliseen alkuperään. Helsingin yliopiston arkeologian dosentti Petri Halinen kertoo arkeologian uusista näkemyksistä Suomen väestöhistoriaan. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

Tiedeykkönen: Jos kaiken teoria löydetään, kelpaako se kaiken ennustamiseen?: 13.01.2017 11.58  

Fyysikot etsivät niin sanottua kaiken teoriaa, joka selittäisi maailmankaikkeuden aineen rakenteen ja vuorovaikutukset "yhden katon alla". Jos tällainen teoria löytyisi, mihin se kelpaisi? Kelpaisiko se ennustamaan tai selittämään jopa ihmisen biologiaa tai toimintaa? Keskustelijoina ovat professori Kai Nordlund, dosentti Syksy Räsänen ja professori Ilpo Vattulainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Aihe liittyy Helsingissä pidettäviin Tieteen päiviin, joissa yhden luentorupeaman otsikkona oli Mitä voidaan ennustaa?

Tiedeykkönen: Viekö suora katse toisen ihmisen luo? Mitä on tietoisuuden ruumiillisuus?: 09.01.2017 21.15  

Miksi toisen ihmisen katse on tärkeä? Suora katse vetää huomion puoleensa ja virittää vuorovaikutukselle. Ihmisen silmän rakenne näyttää minne katse suunnattu. Tummempi iiris erottuu valkuaisesta ja paljastaa katseen toisin kuin eläimillä. Lajinkehitys on johtanut ihmisen katseen näkymiseen, kun taas eläimillä katse ei yleensä näy ja näin yksilö on suojassa lajitovereilta ja saalistajilta. Mitä meissä tapahtuu suoran katsekontaktin ansiosta? Tästä kertoo psykologian professori Jari Hietanen Tampereen yliopistosta. Mitä on tietoisuus? Hermoverkkojen tahdistumista, tietynlaista sähköistä värähtelyä? Tämä aivojen toiminnan organisoituminen joka tapauksessa suojaa aivoja. Entä mitä on tietoisuuden ruumiillisuus? Tätä asiaa pohtii emeritusprofessori Johannes Lehtonen. Miten meidän olisi hyvä huomioida arkipäivässä se, että keho on aivojen ja mielen alusta? Lehtonen puhuu myös aivojen peilautumisjärjestelmästä, joka auttaa meitä ymmärtämään mitä toisen päässä liikkuu, sekä aivojen lepotilajärjestelmästä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen: Onko elämän päämääränä tulla onnelliseksi?: 30.12.2016 08.10  

Mitä onnellisuus on? Onko se rahallista vaurautta, tyyntä rauhallista elämää, mielekästä tekemistä vai itsensä toteuttamista? Ympäröivä maailma tarjoaa meille lukuisia onnellisuuden malleja, mutta onnellisuus on aina yksilöllinen kokemus eivätkä muiden mallit kenties sovi itselle ollenkaan. Viime kädessä onnellisuus on elimistön biokemiaa, jota voidaan nykyisin erilaisin konstein aktivoida. Onnellisuudesta keskustelevat professori Rene Gothoni Helsingin yliopistosta, professori Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä kustantaja ja kääntäjä Kimmo Pietiläinen Terra Cognitasta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Pätkiikö muisti, tökkiikö tietotyö, onko vikaa työssä vai päässä?: 23.12.2016 13.36  

Miten kivikautiset ihmisaivot kestävät tietotyötä, hälyä ja jatkuvia keskeytyksiä? Missä vika, kun jo pari-kolmekymppisillä on muistiongelmia? Poppakonsteja ja aivojumppia kaupataan maksukykyisille, mutta tuloksia ei poppakonsteilla synny. Mitä tiedetään aivojen tiedonkäsittelystä ja muistin toiminnasta? Toimivat muistinparannusmenetelmät on keksitty jo sata vuotta sitten, ja niistä ei tarvitse maksaa mitään. Oppiminen ja muistaminen vaativat työtä ja toistoja, rahalla niitä ei voi korvata. Aivotyö, muisti ja muistin biologiset rajoitteet ovat erikoistutkija Virpi Kalakosken ja Leena Mattilan aiheena Tiedeykkösessä.

Tiedeykkönen: Syövässä myc-geeni toimii kuin hullu pomo - kuriin synteettisellä biologialla?: 20.12.2016 03.15  

Syövästä tiedetään paljon mutta edelleen on iso mysteeri, miten syöpäsolut pystyvät välttämään luonnollisen solukuoleman. Elimistön miljardit solut uusiutuvat ja kuolevat jatkuvasti. Jossain kohtaa solujen lisääntymisen ja niiden kuoleman säätely voi pettää. Silloin solut lisääntyvät hallitsemattomasti, ja syöpä voi kehittyä. Mikä osuus tässä on geeneillä? Asiaa selvittävät tutkimusjohtaja Juha Klefström ja tutkija Heidi Haikala Helsingin yliopistosta. He tutkivat MYC-geenin roolia rintasyövässä. MYC-geenin tuottama proteiini ohjaa kaikissa soluissa solunjakautumisessa. Kun haava on parantunut, solut palaavat lepotilaan ja MYC menee pois päältä. Mutta syövässä se on ikään kuin hirttäytynyt kiinni ja vain käskyttää hullun pomon lailla: kasva, kasva, ja niin syöpä saa alkunsa. Nyt tähän molekyylitason ilmiöön Klefström ja Haikala pureutuvat synteettisen biologian keinoin. Käytössä on muun muassa geenieditointimenetelmä, jolla yritetään päästä kiinni MYCin toimintaan, jotta voitaisiin kehittää täsmällisempiä lääkkeitä syöpien hoitoon. Tutkimusryhmä tekee työtään laboratoriossa elävällä rintasyöpäkudoksella. Ne on saatu potilaalta tuoreeltaan leikkauksen yhteydessä, kun potilas on antanut suosumuksensa. Ylilääkäri Johanna Mattson HYKSin Syöpäkeskuksesta tarkastelee geenitutkimuksia potilaiden hoidon kannalta. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Heidi Haikala.

Tiedeykkönen: Molekyylikoneet ovat jo totta - on renkaita, sukkuloita ja molekyyliauto: 16.12.2016 12.10  

Tämän vuoden kemian nobelistit ovat rakentaneet molekyyleistä koneita, jotka pystyvät suoriutumaan suunnitellusta tehtävästä kemistin ohjauksessa. Nobelisteista hollantilainen Bernard Feringa on valmistanut molekyyliauton, skottilaissyntyinen J. Fraser Stoddard on rakentanut sukkulan, joka seilaa asemien välillä, ja ranskalainen Jean-Pierre Sauvage on liittänyt ensimmäisenä molekyylirenkaat toisiinsa niin että renkaat voivat liikkua toistensa suhteen. Molekyylikoneiden kehittäminen ja rakentaminen on ollut pitkäjänteistä tutkimista ja puurtamista. Ala kehittyy vauhdikkaasti ja jatkossa pikkukoneet mitä ilmeisimmin tekevät yhä monimutkaisempia tehtäviä. Sovelluksiakin on jo näköpiirissä. Haastateltavana on orgaanisen kemian professori Ari Koskinen Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. ainen makasiiniohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.

0:00/0:00
Video player is in betaClose