Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

Finland

Nojatuolimatka tieteen kiinnostavimpiin virtauksiin. Tieteen ilmiöitä käsittelevän tiistain lähetyksen juontaa Pasi Toiviainen ja luonnontieteeseen sekä lääketieteeseen painottuvan perjantain lähetyksen juontaa Sisko Loikkanen. Ohjelmaa toimittavat lisäksi Leena Mattila, Virpi Väisänen ja Jaari Vaara. Ohjelman tuottaa Maija Kaipainen. Yle Radio 1 tiistaisin ja perjantaisin klo 12.10 - 13.00.

Episodes

Tiedeykkönen: Fotonit on valjastettu töihin - fotoniikka on kasvava teknologia-ala: 17.02.2017 12.10  

Fotoniikassa kehitetään ja hyödynnetään valohiukkasia eli fotoneita erilaisiin sovelluksiin. Usein fotoniikka on tutun teknologian taustalla näkymättömissä eikä käyttäjä edes huomaa sitä. Matkapuhelimet ja matkapuhelinverkot, erilaiset ilmaisimet ja itseohjautuvat autot hyötyvät fotoniikasta. Myös laser kuuluu fotoniikan piiriin. VTT:llä valmistetaan valoa johtavia optisia piiirejä piisirujen pintaan ja tutkitaan IR-valon käyttöä tiedonsiirtoon, kaasumittauksiin ja lääketieteen kuvantamiseen. Haastateltavana ovat tutkimustiimin päällikkö Timo Aalto, tutkija Markku Kapulainen ja opiskelija Ben Wälchli VTT:ltä. Toimittajana Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Täsmälääkkeillä toivoa levinnyttä rintasyöpää sairastavalle: 14.02.2017 07.15  

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, ja yleisesti ennuste on hyvä. Mutta tilanne muuttuu, jos nainen sairastaa levinnyttä rintasyöpää. Keskimääräinen elossaoloaika on kolmen vuoden luokkaa. Mutta uudet täsmälääkkeet tuovat lisää aikaa. Tämän tietää HYKSin Syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson. Anita Mäkelä on sairastanut rintasyöpää kaksi vuotta, ja hän saikin aivan alkumetreillä kuulla, että syöpäkasvaimia oli myös luustossa. Mitä neljän lapsen äiti ajattelee tilanteestaan? Rintasyöpäpotilaan hoito alkaa yleensä leikkauksella. Säästävä leikkaus riittää usein, mutta joissakin tapauksissa joudutaan poistamaan koko rinta. HYKS Rintarauhaskirurgian osastonylilääkäri Marjut Leidenius tuntee rintarauhaskirurgian hyvin. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Heidi Haikala.

Tiedeykkönen: Kuka haluaa poimia superbakteerit tuliaisiksi matkalta?: 10.02.2017 13.20  

Kirurgia, syöpähoidot ja elinsiirrot ryytyvät, jos bakteereja karaistaan vielä paremmin antibiootteja kestäviksi. Kaikissa näissä tarvitaan antibiootteja tulehdusten varalta. Nyt bakteerit totutetaan antibiootteihin, kun turhia kuureja syödään jatkuvasti. Matkailija kerää mukaansa superbakteereita, jos ottaa antibiootteja riskialueilla. Kuuri tappaa lälläribakteerit ja tekee tilaa lääkkeitä kestäville superbakteereille. Antibiootteja nappaava matkailija valikoi riskialueelta tuliaisiksi kaikkein vastustuskykyisimmät ESBL-superbakteerit. Ja resistenssiongelma pahenee. Studiossa Leena Mattila sekä professorit Anu Kantele ja Pentti Huovinen.

Tiedeykkönen: Tiedettä vai taidetta - taipuuko tiede taiteeksi ja päinvastoin?: 07.02.2017 11.15  

Tiedeykkönen seikkailee tieteiden, taiteiden ja luovuuden välimaastossa. Ohjelmassa mietitään, voivatko koneet olla luovia? Tai voivatko tietokoneiden sepittämät runot olla taidetta? Tai voiko taiteen keinoin popularisoida tieteellisiä ilmiöitä? Näitä kysymyksiä lähestytään sekä tieteen että taiteen näkökulmista. Haastateltavana Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen professori Hannu Toivonen, jonka erikoisala on luova laskenta. Hänen luotsaamansa Discovery-tutkimusryhmä on tutkinut mm. runojen koneellista luomista ja musiikin koneellista säveltämistä . Lähetyksen loppupuolella Tiedeykkönen vierailee Helsingin taidehallissa Taiteilijaduo Grönlund-Nisusen Gray Area taidenäyttelyssä, joka liikkuu mielenkiintoisesti tieteen ja taiteen rajalla. Haastateltavana taiteilija Petteri Nisunen. Toimittajana Seppo Heikkinen.

Tiedeykkönen: Aurinko on monimutkainen hiukkaskattila - Venus ja Jupiter loistavat tähtitaivaalla: 03.02.2017 12.10  

Apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta mallintaa Auringon koronan massapurkauksia, joissa valtavat määrät hiukkasia purkautuu Auringosta avaruuteen. Jos tällainen purkaus osuu maapalloon, se saattaa häiritä sähkölaitteita maan pinnalla ja elektroniikkaa satelliiteissa. Niinpä Auringon aiheuttamaa avaruussäätä halutaan ennustaa nykyistä paremmin. Aurinko on kuitenkin varsin monimutkainen toiminnaltaan ja mallien kehittäminen on haasteellinen tehtävä. Helmikuun kiintotähtitaivaalla näkyy Orionin talvinen tähdistö ja myös Sirius-tähti loistaa yhä etelän suunnalla. Planeetoista Venus ja Jupiter näkyvät kirkkaina. Myös komeettoja liitää helmi-maaliskuussa. Haastateltavana ovat apulaisprofessori Emilia Kilpua Helsingin yliopistosta ja professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Miksi eläimille ja kasveille laitetaan DNA-viivakoodit?: 27.01.2017 14.00  

DNA-viivakoodilla voidaan tunnistaa yksilöt eri kehitysvaiheissaan, esim. hyönteisen muna, toukka, kotelo ja aikuinen tunnistetaan lajin viivakoodilla. DNA on sama kehdosta hautaan ja munasta aikuiseen. Ihminen muuttaa ympäristöjä ja samalla tuhoaa harvinaisten lajien viimeisetkin asuinsijat. Ja liuta lajeja tuhoutuu elinpaikkansa mukana, ja siksi tutkijoilla on kiire löytää lajit ennen sukupuuttoa. Monilla alueilla biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on köyhtynyt tai köyhtymässä ihmisen toilailujen vuoksi. Mikä on tilanne täällä Suomessa, kun ilmaston lämpeneminen muuttaa lajistoa. Toimittaja Leena Mattila. Kuva:Kanarian kasvillisuutta Leena Mattila

Tiedeykkönen: Raamatun matka tekstikääröistä maailman käännetyimmäksi kirjaksi - ja mitä kaikkea matkalla tapahtui: 24.01.2017 13.15  

Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikkö tutkii mm. Raamatun alkumatkan vaiheita. Tutkimus perustuu paljolti Vanhan ja Uuden testamentin vanhimpiin säilyneisiin käsikirjoituksiin sekä kreikankieliseen Septuagintaan, ”historian ensimmäiseen raamatunkäännökseen”, mutta myös 1940-50-luvuilla löytyneisiin Qumranin tekstikääröihin, jotka ovat avanneet aivan uusia näkymiä Vanhan testamentin hepreankielisiin teksteihin. Mitä kaikkea vanhat tekstit ja niiden vertailu kertovat Raamatun synnystä ja ympäristöstä, jossa se syntyi ja muotoutui? Haastateltavana Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikön johtaja Martti Nissinen ja varajohtaja Anneli Aejmelaeus, molemmat Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan professoreita ja Vanhan testamentin tutkijoita. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Tiedeykkönen: Suomalaiset ovat sekoitus itää ja länttä - yhteistä alkukotia ei ole: 20.01.2017 12.00  

Keitä me suomalaiset oikein olemme? Mistä kaikkialta tänne on saapunut väkeä ja mitkä eri tekijät ovat vaikuttaneet elinolosuhteisiin ja väestömääriin täällä? Mitä kieliä täällä on aikojen saatossa puhuttu? Kuinka hyvin nykytieteen valossa pitää paikkansa käsitys, että suomalaisilla olisi jossain tietyssä paikassa alkukoti ja sieltä olisi vaellettu tänne? Outi Vesakoski Turun yliopistosta esittelee uusia näkökulmia suomalaisuuden kielelliseen alkuperään. Helsingin yliopiston arkeologian dosentti Petri Halinen kertoo arkeologian uusista näkemyksistä Suomen väestöhistoriaan. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

Tiedeykkönen: Jos kaiken teoria löydetään, kelpaako se kaiken ennustamiseen?: 13.01.2017 11.58  

Fyysikot etsivät niin sanottua kaiken teoriaa, joka selittäisi maailmankaikkeuden aineen rakenteen ja vuorovaikutukset "yhden katon alla". Jos tällainen teoria löytyisi, mihin se kelpaisi? Kelpaisiko se ennustamaan tai selittämään jopa ihmisen biologiaa tai toimintaa? Keskustelijoina ovat professori Kai Nordlund, dosentti Syksy Räsänen ja professori Ilpo Vattulainen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Aihe liittyy Helsingissä pidettäviin Tieteen päiviin, joissa yhden luentorupeaman otsikkona oli Mitä voidaan ennustaa?

Tiedeykkönen: Viekö suora katse toisen ihmisen luo? Mitä on tietoisuuden ruumiillisuus?: 09.01.2017 21.15  

Miksi toisen ihmisen katse on tärkeä? Suora katse vetää huomion puoleensa ja virittää vuorovaikutukselle. Ihmisen silmän rakenne näyttää minne katse suunnattu. Tummempi iiris erottuu valkuaisesta ja paljastaa katseen toisin kuin eläimillä. Lajinkehitys on johtanut ihmisen katseen näkymiseen, kun taas eläimillä katse ei yleensä näy ja näin yksilö on suojassa lajitovereilta ja saalistajilta. Mitä meissä tapahtuu suoran katsekontaktin ansiosta? Tästä kertoo psykologian professori Jari Hietanen Tampereen yliopistosta. Mitä on tietoisuus? Hermoverkkojen tahdistumista, tietynlaista sähköistä värähtelyä? Tämä aivojen toiminnan organisoituminen joka tapauksessa suojaa aivoja. Entä mitä on tietoisuuden ruumiillisuus? Tätä asiaa pohtii emeritusprofessori Johannes Lehtonen. Miten meidän olisi hyvä huomioida arkipäivässä se, että keho on aivojen ja mielen alusta? Lehtonen puhuu myös aivojen peilautumisjärjestelmästä, joka auttaa meitä ymmärtämään mitä toisen päässä liikkuu, sekä aivojen lepotilajärjestelmästä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen: Onko elämän päämääränä tulla onnelliseksi?: 30.12.2016 08.10  

Mitä onnellisuus on? Onko se rahallista vaurautta, tyyntä rauhallista elämää, mielekästä tekemistä vai itsensä toteuttamista? Ympäröivä maailma tarjoaa meille lukuisia onnellisuuden malleja, mutta onnellisuus on aina yksilöllinen kokemus eivätkä muiden mallit kenties sovi itselle ollenkaan. Viime kädessä onnellisuus on elimistön biokemiaa, jota voidaan nykyisin erilaisin konstein aktivoida. Onnellisuudesta keskustelevat professori Rene Gothoni Helsingin yliopistosta, professori Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä kustantaja ja kääntäjä Kimmo Pietiläinen Terra Cognitasta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Pätkiikö muisti, tökkiikö tietotyö, onko vikaa työssä vai päässä?: 23.12.2016 13.36  

Miten kivikautiset ihmisaivot kestävät tietotyötä, hälyä ja jatkuvia keskeytyksiä? Missä vika, kun jo pari-kolmekymppisillä on muistiongelmia? Poppakonsteja ja aivojumppia kaupataan maksukykyisille, mutta tuloksia ei poppakonsteilla synny. Mitä tiedetään aivojen tiedonkäsittelystä ja muistin toiminnasta? Toimivat muistinparannusmenetelmät on keksitty jo sata vuotta sitten, ja niistä ei tarvitse maksaa mitään. Oppiminen ja muistaminen vaativat työtä ja toistoja, rahalla niitä ei voi korvata. Aivotyö, muisti ja muistin biologiset rajoitteet ovat erikoistutkija Virpi Kalakosken ja Leena Mattilan aiheena Tiedeykkösessä.

Tiedeykkönen: Syövässä myc-geeni toimii kuin hullu pomo - kuriin synteettisellä biologialla?: 20.12.2016 03.15  

Syövästä tiedetään paljon mutta edelleen on iso mysteeri, miten syöpäsolut pystyvät välttämään luonnollisen solukuoleman. Elimistön miljardit solut uusiutuvat ja kuolevat jatkuvasti. Jossain kohtaa solujen lisääntymisen ja niiden kuoleman säätely voi pettää. Silloin solut lisääntyvät hallitsemattomasti, ja syöpä voi kehittyä. Mikä osuus tässä on geeneillä? Asiaa selvittävät tutkimusjohtaja Juha Klefström ja tutkija Heidi Haikala Helsingin yliopistosta. He tutkivat MYC-geenin roolia rintasyövässä. MYC-geenin tuottama proteiini ohjaa kaikissa soluissa solunjakautumisessa. Kun haava on parantunut, solut palaavat lepotilaan ja MYC menee pois päältä. Mutta syövässä se on ikään kuin hirttäytynyt kiinni ja vain käskyttää hullun pomon lailla: kasva, kasva, ja niin syöpä saa alkunsa. Nyt tähän molekyylitason ilmiöön Klefström ja Haikala pureutuvat synteettisen biologian keinoin. Käytössä on muun muassa geenieditointimenetelmä, jolla yritetään päästä kiinni MYCin toimintaan, jotta voitaisiin kehittää täsmällisempiä lääkkeitä syöpien hoitoon. Tutkimusryhmä tekee työtään laboratoriossa elävällä rintasyöpäkudoksella. Ne on saatu potilaalta tuoreeltaan leikkauksen yhteydessä, kun potilas on antanut suosumuksensa. Ylilääkäri Johanna Mattson HYKSin Syöpäkeskuksesta tarkastelee geenitutkimuksia potilaiden hoidon kannalta. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Heidi Haikala.

Tiedeykkönen: Molekyylikoneet ovat jo totta - on renkaita, sukkuloita ja molekyyliauto: 16.12.2016 12.10  

Tämän vuoden kemian nobelistit ovat rakentaneet molekyyleistä koneita, jotka pystyvät suoriutumaan suunnitellusta tehtävästä kemistin ohjauksessa. Nobelisteista hollantilainen Bernard Feringa on valmistanut molekyyliauton, skottilaissyntyinen J. Fraser Stoddard on rakentanut sukkulan, joka seilaa asemien välillä, ja ranskalainen Jean-Pierre Sauvage on liittänyt ensimmäisenä molekyylirenkaat toisiinsa niin että renkaat voivat liikkua toistensa suhteen. Molekyylikoneiden kehittäminen ja rakentaminen on ollut pitkäjänteistä tutkimista ja puurtamista. Ala kehittyy vauhdikkaasti ja jatkossa pikkukoneet mitä ilmeisimmin tekevät yhä monimutkaisempia tehtäviä. Sovelluksiakin on jo näköpiirissä. Haastateltavana on orgaanisen kemian professori Ari Koskinen Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. ainen makasiiniohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.

Tiedeykkönen: Tekoäly oppii jo käsitteitä ja se mullistaa työelämän: 12.12.2016 16.15  

Elämme valtavan työelämän muutoksen keskellä, mutta silti se saattaa olla vasta alkua. Eräs työelämää tulevaisuudessa muuttava voima on tekoäly ja sen mukanaan tuomat älykkäät koneet. Maaliskuussa 2016 AlphaGo niminen tekoäly voitti go-pelissä maailman ehkä taitavimman go-pelaajan ja jo vuonna 2011 IBM:n Watson kukisti Jeopardy-tietovisassa parhaat ihmispelaajat. Entäs kun tämänkaltaiset sovellukset tulevat todella työelämään? Mitä sitten tapahtuu? Millainen sellainen maailma oikein olisi? Studiossa siheessa ovat keskustelemassa dosentti Osmo Kuusi, tutkija Julia Jousilahti ja toimittaja Seppo Heikkinen.

Tiedeykkönen: Pelastaako kiertotalous maailman ja luonnonvarat?: 09.12.2016 13.15  

Ostatko oksasilppurin tai höyrypesurin, vaikka käytät sitä kerran? Mitä, jos lainaisit? Jouluna moni hankkii lisää kaikenlaista tavaraa entisten lisäksi ja ostaa ruokaa enemmän kuin jaksaa syödä. Tulevaisuudessa hukutaan jätteisiin, jos luonnonvarojen ja muun materiaalin tuhlailuun ei tule tolkkua. VTT tarjoaa jouluruuhkassa tavaroita haaliville vaihtoehtoa: siirry kiertotalouteen. Kiertotalous voi pelastaa luonnonvarojen lisäksi myös tavaraan hukkuvan kansalaisen. Mitä tarkoittaa kiertotalous ja miten se eroaa tavallisesta kierrätyksestä, siitä kuullaan Tiedeykkösessä. Leena Mattilan vieraina ovat tutkijat Raija Lantto ja Jutta Laine-Ylijoki VTT:lta.

Tiedeykkönen: Pimeä energia on suuri arvoitus - geminidit lentävät joulukuussa: 02.12.2016 12.10  

Maailmankaikkeuden on todettu laajenevan kiihtyvästi. Tätä selitetään avaruudessa olevan pimeän energian avulla. Pimeä energia on sama asia kuin kosmologinen vakio Einsteinin yleisessä suhteellisuusteoriassa. Tällä hetkellä ei oikein tiedetä, mitä pimeä energia on eikä olla aivan varmoja, onko sitä ollenkaan olemassa. Saattaa olla, että Einsteinin yleinen suhteellisuusteoria ei päde avaruuden suurissa mittakaavoissa. Vuonna 2020 Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Euclid-tutkimussatelliitti laukaistaan avaruuteen tekemään mittauksia, jotka auttavat ratkomaan sekä maailmankaikkeuden laajenemista että pimeän energian ongelmaa. Pimeästä energiasta ovat haastateltavana professori Keijo Kajantie ja dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopistosta. Joulukuussa eteläisellä taivaalla näkyy jo ilta-aikaan Orionin kaunis tähdistö ja myöhemmin yöllä myös kirkkain kiintotähti Sirius. Geminidien parvi lentää maksimissaan kuun puolivälissä ja joulun aikaan nähdään vaatimattomampi ursidien tähdenlentoparvi. Tähtitaivaasta kertoo professori Markku Poutanen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Polku hyvään uneen - levon ja aktiivisuuden tasapaino: 24.11.2016 18.00  

Mitä uni on? Jotain perin tärkeää siinä on, koska kaikki eliöt nukkuvat. Aina uni ei tule. Miten unettomuuteen voi saada apua? Siitä kertoo Tommi, joka pystyi purkamaan kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa unettomuutta ylläpitäviä ajattelumalleja. Lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia yli kolme kuukautta kestäneessä unettomuudessa. Psykologi Soili Kajaste tietää, kuinka vaikkapa työstressin aiheuttama ylivireystila ja voimakkaat tunteet pitävät ihmistä valveilla. Miten unettomuuden kauhua sammutetaan? Entä mitä on lepo, onko lepo seuraava megatrendi? Lepoa pohtii liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen. Hän vertaa stressaantunutta ihmistä tietokoneeseen, jossa on liikaa ohjelmia ja ikkunoita auki. Elämä alkaa tökkiä – ohjelmia pitää sulkea ja elimistöä opetella rauhoittumaan. Mikä rooli on tahdosta riippumattomalla hermostolla, joka kiihdyttää ja rauhoittaa; ihminen kun ei osaa noudattaa käskyä: älä stressaa. Fysiologian dosentti Tarja Stenberg valottaa unen ominaisuuksia aivosähkökäyrän ja hermovälittäjäaineiden kautta. Aivot toimivat eri tavalla unen ja valveen aikana. Mikä merkitys unella on oppimiselle? Unen saloja avaa myös psykiatrian professori Tiina Paunio. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen: Kenelle vettä riittää ja tuleeko vedestä vielä tappelun aihe?: 22.11.2016 11.53  

Maapallolla on vettä saman verran kuin Aatamin aikoina, kun ihmisiä oli alle miljoona. Miten epäreilusti vesivarat jakautuvat? Useat tärkeät valtajoet virtaavat monen valtion läpi. Miten veden käyttö järjestyy naapurimaiden kesken, kun monessa tapauksessa naapurivaltiot ovat olleet sodassa aika äskettäin? Kuinka käy, kun ihmiset aina vaan lisääntyvät ja saastuttavat loputkin vedet ja ympäristönsä? Maailman vesivarojen nykyistä käyttöä, niiden kestävää käyttöä ja vesiongelmia on tutkinut vesitalouden professori Olli Varis Aalto yliopistosta. Toimittajana Leena Mattila. (kuva epa03688102: Jangtze-joen vesi on pudonnut ennätysmatalalle 2013. EPA/ZHONG YU )

Tiedeykkönen: Tervehdyttävät äänet - voivatko äänet ja akustiikka vaikuttaa hyvinvointiimme?: 18.11.2016 13.15  

Akustista suunnittelua esiintyy yhä laajemmin julkisissa rakennuksissa, työpaikoilla ja hoitolaitoksissa. Ratkaisuja perustellaan viihtyvyydellä, työhyvinvoinnilla ja jopa terveytta ja toipumista edistävillä ominaisuuksilla. Minkälaista tutkimusnäyttöä on ratkaisujen toimivuudesta? Kuka päättää sen, mikä on hyvä akustiikka? Onko olemassa terveellisiä ja epäterveellisiä ääniä? Vastauksia antavat Ecophon yhtiön Jyrki Kilpikari, melututkija Valtteri Hongisto ja Aalto-yliopiston professori Vesa Välimäki. Toimittajana on Eero Koski.

0:00/0:00
Video player is in betaClose