Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

Finland

Nojatuolimatka tieteen kiinnostavimpiin virtauksiin. Tiedeykköstä toimittavat Sisko Loikkanen, Leena Mattila, Teija Peltoniemi, Jaana Sormunen ja Pasi Toiviainen. Ohjelman tuottaa Maija Kaipainen. Yle Radio 1 tiistaisin ja perjantaisin klo 12.10 - 13.00.

Episodes

Teknologian hajautettu ja räätälöity tulevaisuus - miten pärjää Suomi?  

Mitä Suomen tekniikan kehityksessä on tapahtunut viime vuosina? Mitä tapahtuu nyt ja minkälaiset asiat vievät maata eteenpäin? Tätä arvioivat professorit Markku Wilenius Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuksenkeskuksesta ja Kalle Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sekä tutkija Panu Nykänen. Erilaiset komiteat, muun muassa tietokonekomitea ja atomienergianeuvottelukunta kantoivat hedelmää. Mikä on 2010-luvun "komitea", joka kantaa Suomea tulevaisuuteen? Mitä ovat tekniikan menestykset ja kipupisteet? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva: Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo

Paikallishistoria syntyy tiedosta ja tarinoista - Hyvinkään synnytti liike  

Miten ja millaisista lähteistä paikallishistoria kootaan? Professori Anu Lahtinen on kirjoittanut elokuussa julkaistun Hyvinkään seudun historian, ja hän kertoo kuinka tänä vuonna 100 vuotta juhlivan, mutta jo monisataavuotisen historian omaavan Hyvinkään historia sai muotonsa: millaisia lähteitä hänellä oli käytössään ja miten niistä valikoitui se historian sisältö, joka on nyt luettavissa Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset -nimeä kantavassa teoksessa. Myös ohjelmassa kuultavat tekstikatkelmat ovat ko. teoksesta. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Gravitaatiolinssi toimii kuin kosminen suurennuslasi - tähtiharrastus kannattaa aloittaa syyskuussa  

Gravitaatiolinssi toimii kuin kosminen suurennuslasi – tähtiharrastus kannattaa aloittaa syyskuussa Tutkijaryhmä löysi radioteleskooppien avulla kaukana avaruudessa piileskelevän gravitaatiolinssin. Gravitaatiolinssi on ilmiö, jonka ansiosta tutkijat pääsevät kurkkaamaan massiivisten avaruuden kohteiden kuten vaikkapa galaksin taakse. Tässä tapauksessa gravitaatiolinssi paljasti yksityiskohtia supermassiivisesta mustasta aukosta kaukaisessa aktiivisessa galaksissa. Mustasta aukosta johtuen valtavat hiukkassuihkut syöksyvät avaruuteen. Haastateltavana on erikoistutkija, tekniikan tohtori Talvikki Hovatta Turun yliopistosta. Hän on työskennellyt Owens Valleyn radioteleskoopilla Kaliforniassa sekä Metsähovin radiotutkimusasemalla Kirkkonummella. Hovatta kertoo gravitaatiolinssistä, aktiivisen galaksin mustasta aukosta ja paljastaa, millaista on tehdä töitä suuren radioteleskoopin parissa. Tähtikuviot näkyvät jälleen ja syyskuu tarjoaa myös planeettoja. Myös revontulet saattavat leimahtaa tähtitaivaalle. Syyskuun tähtitaivaasta kertoo ohjelman lopuksi professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuva Anthony Readhead/Caltech/MOJAVE

Kaikkien suomalaisten kuolinsyy selvitetään - lisäksi oikeuslääketiede voi selvittää elävän ihmisen iän ja taustan  

Tanskassa onnistuttiin tunnistamaan merestä löydetty vainaja kadonneeksi ruotsalaistoimittajaksi DNA:n perusteella. DNA-tutkimus vaatii aina vertailua varten vainajan omaa tai sukulaisten DNA:ta. Pohjoismaissa tunnistusta helpottavat myös hyvät terveystiedot ja hammaskartat. Oikeuslääketieteellisillä tutkimuksilla selvitetään sekä elävien että kuolleiden henkilöllisyyksiä, ikää ja lähtömaita, kertoo oikeuslääketieteen professori Antti Sajantila. Lakisääteisesti kaikille pitää Suomessa tehdä kuolinsyynselvitys ennen hautausta. Useimmiten meillä tiedetään, mitä tauteja ihminen sairasti ja hoitava lääkäri voi kirjoittaa kuolintodistuksen näiden tietojen pohjalta. Lääketieteellinen ruumiinavaus voi kuitenkin antaa lisää tietoa sairauden etenemisestä tai hoidon tehosta. Oikeuslääketieteellinen avaus tehdään, jos epäillään henkirikosta, myrkytystä, onnettomuutta tai kuolema on äkillinen ja yllättävä. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osastolla vieraili Leena Mattila. Tarkat terveystiedot helpottavat myös elävien ihmisten tunnistusta. Pohjoismaiden ulkopuolella tilanne on toinen, iso osa ihmisistä ei ole terveydenhuollon kirjoissa eikä tunnistusta nopeuttavia rekistereitä ole. Nykyään yhä useammin tarvitaan oikeuslääketieteellistä asiantuntemusta elävien maahanmuuttajien iän ja henkilöllisyyden varmistamiseen. Parhaillaan Suomessa yritetään selvittää Turun puukottajan henkilöllisyyttä. Geneettisen oikeuslääketieteen professori Antti Sajantila ja Leena Mattila keskustelevat Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen osaston tiloissa Ruskeasuolla.

Etelä-Suomen ilmasto sopii viiniköynnökselle hyvin jo nyt - ilmastonmuutoksen myötä kasvukausi vielä pitenee  

Luulitko, että viiniköynnös ei menesty Suomessa ja että täällä ei ole mahdollista valmistaa rypäleistä viiniä? Juha Karvonen on todistanut toisin sekä tutkimuksillaan että omalla viinitarhallaan. Eikä hän ole ainoa: Suomessa on vähintään satoja viiniköynnöksen viljelijöitä. Yksi heistä on näyttelijä Markku Toikka Helsingin Kumpulasta. Karvonen uskoo, että pian kyse ei ole enää harrastuksesta, sillä ilmastonmuutos voi tehdä Suomesta tulevina vuosikymmeninä merkittävän viinimaan. Tiedeykkösen toimittaa Sakari Silvola. Kuva: Rypäleet odottavat kypsymistä Juha Karvosen koeviljelmällä Tuusulassa.

Painovoima on aika-avaruuden kaareutumista  

Painovoima pitää meidät tiukasti kiinni maapallon pinnalla emmekä tipahda täältä avaruuteen. Isaac Newton muotoili painovoimalain 1600-luvulla tutkailtuaan taivaankappaleiden välisiä voimia. Myös Albert Einstein pohdiskeli painovoiman olemusta ja esitti vuonna 1915 yleisessä suhteellisuusteoriassa, että painovoima on aika-avaruuden kaareutumista. Massalliset kappaleet kaareuttavat avaruutta. Painovoimaa ja sen muutoksia mitataan tarkoilla mittalaitteilla ympäri maapalloa. Painovoimasta kertoo dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopistosta. Professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta ja dosentti Hannu Karttunen Turun yliopistosta kertovat Isaac Newtonin töistä. Erikoistutkija FT Heikki Virtanen Paikkatietokeskuksesta esittelee suprajohtavaa gravimetria, joka paljastaa hyvin pienet painovoiman muutokset. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuva: LIGO/Caltech

Puupolkupyörästä ja valtion lentokonetehtaasta vauhtia suomalaisen teknologian kehitykseen  

Minkälainen oli Suomen teknologinen kehitys 1940- ja 50-luvuilla? Mikä vei maata eteenpäin, kun panokset menivät ensin sotaan ja sen jälkeen sotakorvausteollisuuteen? Asiaa valottavat tutkija Panu Nykänen ja professori Kalle Michelsen Lappeenrannan yliopistosta. Silti niukkuudesta huolimatta tuon ajan innovaatiokeskuksiakin löytyy kaksi kappaletta: valtion lentokonetehdas ja metalliteollisuuden Lokomo. Näiden älyllinen kärki siirtyi sodan jälkeen Teknilliseen korkeakoulun, VTThen sekä yrityksiin. Entä minkälainen on suomalainen itse tehty moderni? Mikä oli polkupyörän rooli maaseudulla 1900-luvun alkupuoliskolla? Tätä on tutkinut Tiina Männistö-Funk Chalmersin Teknillisestä korkeakoulusta. Siinä missä polkupyörä edusti kaupungissa uutta kulutusteknologiaa näyttäytymiseen, maaseudulla polkupyörä tarjosi pientilallisille ja käsityöläisille mahdollisuuden näyttää taitojaan. He rakensivat polkupyöränsä itse puusta ja raudasta. Sosiaalinen piiri laajeni, kun nuoriso taittoi matkansa pyörällä seurojentalolle. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

"Elävä kala ui veden alla" - Suomen kielen matka Uralilta manner-Suomeen  

Lause "elävä kala ui veden alla" saattaa kuulostaa banaalilta, mutta sitä voidaan pitää melkoisen merkittävänä suomen kielen lauseena. Miksi? Se selviää tässä Tiedeykkösessä, jossa puhutaan kielentutkimuksesta ja erityisesti suomen kielen etymologiasta eli sanojen alkuperän tutkimuksesta. Kuinka suomen kieli kehittyi muinaisesta uralilaisesta kantakielestä nykysuomeksi ja mitkä asiat vaikuttivat sen kehitykseen? Mistä ja milloin ovat tulleet suomen kielen sanat? Mitä yhteistä on sanoilla häme ja saame? Mitä on jäljellä uralilaisesta kantakielestä? Tutkijatohtori Santeri Junttila Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineesta kertoo suomen kielen kehityksestä ja sen eri aikoina omaksumista lainasanoista sekä kielemme matkasta Uralilta manner-Suomeen. Viime vuosina suomen ja suomensukuisten kielen reitistä tänne Suomenlahden pohjoispuolelle on nimittäin saatu uutta tietoa, joka kumoaa vanhat olettamukset. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Ahdistushäiriöt ja skitsofrenia kulkevat suvuissa - ympäristötekijöistä riippuu puhkeaako riski sairaudeksi  

Ahdistuneisuushäiriö on migreenin jälkeen toiseksi yleisin aivosairaus. Mikä saa stressaavissa ja pelottavissa tilanteissa normaalin reaktion, ahdistuksen, jämähtämään krooniseksi ahdistushäiriöksi? Kenellä on muita suurempi riski ahdistuksen kroonistumiseen ja miten riskiä voisi pienentää? Myös alttius sairastua skitsofreniaan kulkee suvuissa, mutta sekin vaati puhjetakseen laukaisevia tekijoiltä. Geenien lisäksi muutkin tekijät vaikuttavat sairastumiseen. Elinympäristö, infektiot ja elämäntavat sekä tuuri joko laukaisevat perityn riskin tai jättävät sen uinumaan. Nykyisin tiedetään, että ainakim stressi, tartuntatudit ja kannabis voivat saada sairauden puhkeamaan. Mutta miten ihmeessä evoluutio ei ole karsinut sairauksien riskigeenejä pois väestöstä, onko niistä jotain hyötyäkin ihmislajin selviämiselle? Monitekijäisten aivosairauksien syiden selvittelyssä riittää tutkijoilla työtä vielä vuosiksi. Geeneistä ja aivosairauksista puhuvat neurogenomiikan apulaisprofessori Iiris Hovatta Helsingin Yliopiston Neurogenomiikan laboratoriosta ja toimittaja Leena Mattila. Kuva Shutterstock.

Suomen kieli lujittui Ruotsin kruunun halusta kantaa veroja, ja sen pohjana on Varsinais-Suomessa puhuttu kieli  

Muistatteko, millainen myrsky nousi, kun suomen kielen lautakunta päätti kolme vuotta sitten, että "alkaa tekemään" onkin yhtä hyväksytty ilmaus kuin "alkaa tehdä"? Kyseinen kiista on yksi esimerkki alati muuttuvasta suomen kielestä: säännöt ja normit joutuvat joustamaan, kun kieli muuttuu käytössä eli ihmisten arjessa. Vaikka moni vastustaa kielen muuttumista, suomi on aina ollut altis vaikutteille: niin muille kielille kuin esimerkiksi uskonnolle. Tiedeykkönen-ohjelmassa suomen kielen vaietuista vaiheista keskustelevat aiheesta kirjan kirjoittaneet suomen kielen professori Jaakko Leino Helsingin yliopistosta ja toimittaja Ville Eloranta Helsingin Sanomista. Toimittaja on Sakari Silvola. Kuvassa suomen kirjakielen isä Mikael Agricola.

Kvanttimekaniikkaa Bosen-Einsteinin kondensaatissa - kvanttimonopoli hajosi  

Hyvin kylmässä, lähellä absoluuttista nollapistettä voidaan tutkia jännittäviä kvantti-ilmiöitä atomikaasulla niin sanotussa Bosen-Einsteinin kondensaatissa. Tällaisessa kondensaatissa Aalto-yliopiston dosentin Mikko Möttösen tutkimusryhmä tuotti yhdysvaltalaisen tutkijaryhmän kanssa kvanttimonopolin, joka vieläpä tuhoutui. Mikko Möttönen on kuvannut kvanttimekaanisen monopolin eräänlaiseksi keinotekoiseksi magneettiseksi monopoliksi, hiukkaseksi, jota on etsitty luonnosta. Ohjelmassa kerrotaan magneettisesta monopolista ja sen kvanttimekaanisesta versiosta ja käydään läpi, kuinka Bosen-Einsteinin kondensaatti tuotetaan Amherst Collegen laboratoriossa Yhdysvalloissa. Ohjelman lopussa kerrotaan kvanttitietokoneesta ja nanojäähdyttimestä, joka keksittiin Möttösen tutkimusryhmässä. Haastateltavina ovat dosentti Mikko Möttönen ja tohtorikoulutettava Tuomas Ollikainen Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuva: kvanttimonopoli/ Heikka Valja Ajankohtainen makasiiniohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta.

Kristinusko ja islam - samat tarinat, kaksi eri uskontoa  

Vastakkainasettelusta huolimatta kristinuskolla ja islamilla on paljon yhteisiä piirteitä, ja myös tarinat sekä niiden henkilöt ovat pitkälti samat, juutalaisesta kulttuuriympäristöstä periytyvät. Uuden uskonnon omaksumiseen vaikuttivat osaltaan käytännölliset ja taloudelliset syyt, ei siis ainoastaan uskonoppi. Kristinuskon ja islamin syntyvaiheista, yhtymäkohdista ja eroista kertovat Uuden testamentin tutkijatohtori Nina Nikki sekä arabian kielen ja islamin tutkimuksen dosentti Ilkka Lindstedt Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Nanorakenteiset aurinkokennot sopivat hyvin Suomenkin olosuhteisiin  

Aurinko on periaatteessa ilmainen energialähde, jonka hyödyntäminen on nyt kasvamassa. Tämä tuo toivoa puhtaammasta tulevaisuudesta. Aalto-yliopiston professori Hele Savin on kehittänyt nanorakenteisia mustia piikennoja, joiden pinta on piikikästä nanorakennetta. Tällainen pinta estää valoa heijastumasta pinnalta. Kun kennot onnistuvat nappaamaan valoa alhaisessakin tulokulmassa, ne sopivat hyvin Suomenkin olosuhteisiin ja pohjoiselle vyöhykkeelle. Tutkimustyöstä on syntynyt myös idea soveltaa nanorakenteita uudenlaisiin antureihin, esimerkiksi röntgensovelluksiin. Professori Hele Savin palkittiin innovatiivisesta työstä äskettäin eduskunnan naisille suunnatulla innovaatiopalkinnolla. Haastateltavana ovat professori Hele Savin ja tohtorikoulutettava Toni Pasanen Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuva NASA

Itämerellä on toivoa, myrkyt ja ravinteet ovat laskussa  

Ympäristön suojelulla on vaikutusta ja onnistuneita operaatioita löytyy myös Suomesta. Suomen vesistöjen ja myös Itämeren tilanne on monilta osin parempi kuin muutama vuosikymmen sitten esim. Itämeren harmaahylkeet ja merikotkat eivät enää keiku sukupuuton partaalla. Niillä menee huomattavasti paremmin kuin 70-luvulla. Sekä halli-harmaahylje että merikotka ovat huippupetoja ravintoketjun yläpäässä, joten niihin kertyi ympäristömyrkkyjä oikein korkojen kanssa. Myrkkytilanne on parantunut huomattavasti, mutta toisaalta merta uhkaavat muovijätteet, pintakäsittely - ja palonestoaineet ynnä muut uuden kemikaalit. Itämeren tilanne on toistaiseksi hiljalleen parantunut, kun ravinne- ja myrkkykuormitus ovat vähentyneet. Ongelmia tuovat kuitenkin merenpohjaan painuneet ravinteet, joita vapautuu suolavesipulssien jälkiseurauksena. Tanskan salmista ajoittain vyöryvä painava suolainen vesi painuu Itämeren syvänteisiin ja puskee tieltään ravinteet ja rikkivedyt Suomenlahden rannikolle. Ja sehän näkyy veden suolaisuudessa ja ikävästi myös ravinnepitoisuuksissa. Tutkija Emil Vahtera on perehtynyt Itämeren ravinnetilanteeseen ja ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio uusiin ja vanhoihin synteihin eli myrkkyihin ja muihin kemikaaleihin. Toimittaja on Leena Mattila. (kuva: Leena Mattila/YLE)

Suomen alkuajan teknologinen kehitys syntyi niukkuudesta ja onnenkantamoisista  

Suomea voi hyvällä syyllä sanoa teknologiamaaksi. Luonnonolosuhteet ja maantiede ovat haastaneet kansakuntaa. Talvi on pitkä, ja sijaitsemme meren takana suureksi osaksi. Metsä on tarjonnut elinkeinoa, ja vähitellen puun jalostusaste on kasvanut. Minkälainen oli Suomen teknologinen kehitys itsenäisyyden varhaisina vuosina? Mikä vei meitä kansakuntana eteenpäin ja loi toivoa? Tutkija Panu Nykäsen mielestä suomalaisilla on ihmeellinen taito tarttua vaikeisiin teknisiin asioihin ja viedä ne kunnialla läpi. Vaikka resursseja oli perin vähän. Hän on tutkinut pitkään Suomen teknologista kehitystä. AIV-rehu, jäänmurtajat, radioluotain sään ennustamiseen - tällaisia innovaatiota Suomen varhaisilta vuosikymmeniltä nostaa esiin professori Karl-Erik Michelsen Lappeenrannan yliopistosta. Entä mikä oli juuri itsenäistyneen maan teknologinen pohja? Entä miten 100-vuotiaan maan historiaa tarkastelee tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius Turun yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Outokummun kaivos v. 1949, valokuvaaja © Herman Stigzelius, Geologian tutkimuskeskus.

Professorin mukaan Suomen metsiensuojelussa mennään päin puuta  

Tutkijat allekirjoittivat maaliskuussa 2017 julkilausuman, jossa vastustivat hallituksen aikeita lisätä metsähakkuita. Tiedeykkösessä on haastateltavana yksi vetoomuksen kirjoittajista, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Metsäretken lomassa keskustellaan metsiensuojelusta, luonnon monimuotoisuudesta ja uhanalaisista eläimistä, kuten kaupunkien liepeillä asustelevista liito-oravista. Kotiaho kertoo metsien ja soiden ennallistamisesta sekä siitä, miksi pitkään valmisteltu soidensuojeluohjelma lopulta vesittyi. Kotiaho edustaa Suomea kansainvälisessä biodiversiteettipaneelissa, joka on ilmastopaneelin sisar. Hän kertoo, millaista työtä ryhmä tekee ja miltä ympäristönsuojelun tila näyttää maailmanlaajuisesti. Ohjelman loppupuolella päästetään lampaat kesälaitumelle ja istahdetaan Metsähallituksen kehitysjohtaja Jussi Päivisen kanssa puhumaan perinneympäristöjen suojelusta. Toimittaja Mari Heikkilä.

Merilinnoitus Suomenlinna kesti Krimin sodan ja Britannian laivaston  

Suomenlinna on yksi tunnetuimmista historiallisista kohteista Suomessa. Satoja vuosia vanhat rakennukset ja linnoituslaitteen, toimiva 1700-luvun telakka ja sekä liuta ruotsalaisten että venäläisten tuomia uusia kasveja. Kasveja sekä istutettiin että tuotiin vahingossa heinäkuormissa ja linnoituksen rakennusmateriaalien mukana. Merilinnoituksen rakentaminen alkoi Ruotsin vallan aikana 1700-luvulla, ja sen kauden näyttävin tuotos on Kuninkaanportti Kustaanmiekan itärannalla. 1800-luvun alussa, Suomen sodassa, Ruotsi hävisi Venäjälle koko Suomen. Uusi isäntä käänsi kanuunat kohti länttä, vahvisti linnoitusta ja rakennutti valtavat maavallit Pietaria suojaamaan. Linnoitus oli alusta asti hyvin kansainvälinen paikka ja pitkään siellä asui enemmän väkeä kuin Helsingissä. Leena Mattila retkeilee Suomenlinnassa Museoviraston ja Suomenlinnan hoitokunnan asiantuntijoiden kanssa ja poimii rusinoita pullasta.

Toteutumaton historia - Mitä jos Suomi olisi päätynyt osaksi Tanskaa?  

Osaatteko kuvitella Suomea katolisena maana tai osana Tanskaa? Tai kuinka meidän olisi käynyt, jos olisimme päätyneet osaksi Venäjää jo 1700-luvulla? Monet historian kulkemattomat polut ovat aikanaan olleet aivan mahdollisia, jopa todennäköisiä vaihtoehtoja. Sakari Silvolan toimittamassa Tiedeykkösessä puhutaan historian toteutumattomista vaihtoehdoista tutkija Ulla Koskisen, professori Petri Karosen ja professori Pertti Haapalan kanssa. Kuva: Wikimedia Commons Mikael Agricola ja Kustaa Vaasa, kaksi Suomen historian suurta vaikuttajaa.

Ärhäkkä leukemia kuriin yksilöllisellä lääketieteellä  

Odotukset henkilökohtaisesta lääketieteestä ovat korkealla. Mutta vielä on vähän tauteja, joissa pystytään hoitamaan ihmisen omaa sairautta juuri hänelle sopivalla tavalla. Leukemioiden eli verisyöpien hoidossa on jo yksilöllistä otetta. Agressiivinen leukemia eli akuutti myelooinen leukemia (AML) on paha tauti. Se uusiutuu tai jää päälle helposti. Tämän tyyppiseen leukemiaan ei ole saatu uusia lääkkeitä 20-30 vuoteen – siksi apua haetaan molekyylitasolta. Kun ihminen sairastuu AML:an, niin hänen tautinsa määritetään geenitasolla. Miten tämä tieto auttaa potilaita, sen tietää HYKSin hematologian professori Kimmo Porkka. Entä miten vakavan tautinsa on kokenut Kirsi? Hänellä todettiin nelisen vuotta sitten aggressiivinen leukemia. Toimittaja Teija Peltoniemi. Valokuva Satu Mustjoki Helsingin yliopisto.

Kesä on pilvibongauksen aikaa - taivaalla vaeltavat pumpulipallot, kalanruodot ja pilviufot  

Kesällä kannattaa katsella yläilmoihin pilviin, kun valkoiset pilvihattarat erottuvat hyvin siniseltä taivaalta. Ilmakehän olosuhteet ja virtaukset synnyttävät mitä merkillisimpiä pilvimuotoja, tuttuja Cumulus-kumpupilviä, kalanruotoja tai höyheniä muistuttavia Cirrus vertebratuksia tai aaltomaisia Altocumulus undulatuksia. Altocumulus lenticularis ihmetyttää ufomaisella ulkomuodolla, ja lentokoneessa istuva voi nähdä hauskan pilviotuksen, Cumulus congestuksen. Sisko Loikkanen kävi tarkkailemassa pilviä Ilmatieteen laitoksen katolla Helsingin Kumpulassa ja tapasi ylimeteorologi Ari-Juhani Punkan, joka kertoo pilvimuodoista ja niiden synnystä. Kesän yötaivaalla näkyy joitakin kirkkaita tähtiä ja planeettojakin. Kesäilmiöihin kuuluvat myös halot ja sateenkaaret. Näistä kertoo professori Markku Poutanen, toimittajana Sisko Loikkanen.

0:00/0:00
Video player is in betaClose