Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

Finland

Nojatuolimatka tieteen kiinnostavimpiin virtauksiin. Tieteen ilmiöitä käsittelevän tiistain lähetyksen juontaa Pasi Toiviainen ja luonnontieteeseen sekä lääketieteeseen painottuvan perjantain lähetyksen juontaa Sisko Loikkanen. Ohjelmaa toimittavat lisäksi Leena Mattila, Virpi Väisänen ja Jaari Vaara. Ohjelman tuottaa Maija Kaipainen. Yle Radio 1 tiistaisin ja perjantaisin klo 12.10 - 13.00.

Episodes

Tiedeykkönen: Suomalaisten arvot - rehellisyys on edelleen tärkeintä: 26.05.2017 10.00  

Suomalaista arvotutkimusta on tehty 50 vuoden ajan. Kun amerikkalainen psykologi Shalon Schwartz kehitti universaalin arvoteorian, kävi ilmi, että siitä puuttui yksi suomalaisille tärkeä arvo - työ. MIllaisia suomalaisten arvot ovat, olivat ja mihin suuntaan ollaan menossa? Haastateltavana on Helsingin yliopiston emeritusprofessori, sosiaalipsykologi Klaus Helkama, joka on tutkinut suomalaisia arvoja koko uransa ajan. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Tiedeykkönen: Syöpä viihtyy laboratoriossa, ja auttaa potilaita?: 23.05.2017 06.15  

Syövätutkimusta tehdään monella rintamalla. Helsingin yliopistossa kasvatetaan laboratoriossa aitoa rintasyöpäkudosta. Leikkauksen yhteydessä potilaat ovat antaneet luvan tutkimukseen. Kun syöpä saadaan elämään kasvatusalustalla, niin sen käyttäytyminen, mm. geenien ilmentyminen antaa tietoa syövän synnystä. Myös lääkkeiden vaikutusta syöpään voidaan tutkia kolmiulotteisessa väliaineessa, geelissä. Helsingin yliopistossa kasvatetaan laboratoriossa aitoa rintasyöpäkudosta. Leikkauksen yhteydessä potilaat ovat antaneet luvan tutkimukseen. Kun syöpä saadaan elämään kasvatusalustalla, niin sen käyttäytyminen, mm. geenien ilmentyminen antaa tietoa syövän synnystä. Myös lääkkeiden vaikutusta syöpään voidaan tutkia kolmiulotteisessa väliaineessa, geelissä. Tutkija Pauliina Munne yrittää löytää ihanteellisen elimistöä matkivan väliaineen ja mallin, jotta rintasyöpä eläisi laboratoriossa mahdollisimman hyvin. Munne työskentelee tutkimusjohtaja Juha Klefströmin ryhmässä. Ryhmä on havainnut, kuinka syöpäsolut alkavat muuntua kudosviljelyolosuhteissa. Missä määrin muuntumista tapahtuu elimistössä, jos sinne on jäänyt syöpäkudosta? Mikä vaikutus sillä on lääkehoitoihin? Mikä merkitys syöpäsoluihin on välittömällä fyysisellä ympäristöllä? Antaako fyysinen ympäristö jonkun vihjeen syövän kehittymiseen? Tiivis rintakudos on yksi rintasyövän riskitekijä, mikä tällaisessa sidekudoksisessa rinnassa johtaa syövän syntyyn? Rasva taas vaikuttaa syövän kehittymiseen sekä kemiallisesti että fysikaalisesti. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Mikä merkitys syöpäsoluihin on välittömällä fyysisellä ympäristöllä? Antaako fyysinen ympäristö jonkun vihjeen syövän kehittymiseen? Tiivis rintakudos on yksi rintasyövän riskitekijä, mikä tiiviissä rinnassa johtaa syövän syntyyn? Rasva taas vaikuttaa syövän kehittymiseen sekä kemiallisesti että fysikaalisesti. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen: Pysäyttääkö CDNF-proteiini Parkinsonin taudin?: 19.05.2017 13.10  

Parkinsonin tautiin saattaa löytyä parantava hoito hermokasvutekijästä. Hermosoluja suojaava CDNF-proteiini annostellaan suoraan potilaan aivoihin erityisen laitteen avulla. Hoito on jo osoittanut tehonsa eläinkokeissa, missä se pysäytti Parkinsonin taudin etenemisen. Lisäksi tämä aivojen dopamiinihermokasvutekijä pystyi elvyttämään hyytyneitä dopamiinin tuottajasoluja eli se paransi taudin aiheuttamia soluvaurioita aivoissa. Nykyiset Parkinson-lääkkeet lieventävät oireita, mutta ne eivät estä taudin etenemistä ja aivosolujen tuhoutumista. Nyt uusi Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa löydetty CDNF-proteiini on saanut luvan potilaskokeisiin Ruotsissa, Karoliinisessa instituutissa. Leena Mattila tapasi professori Mart Saarman Viikissä.

Tiedeykkönen: Lasten yleisimmän syövän, leukemian, paranemisennuste on nykyään 90%: 16.05.2017 13.15  

Lasten leukemiaa vastaan taistellaan uusilla hoidoilla. Leukemiasta tunnetaan jo laajasti erilaisia geneettisiä ominaisuuksia ja ne kartoitetaan leukemian diagnoosivaiheessa mahdollisimman tarkasti. Tavoitteena on kehittää täsmähoitoja, jotka säästävät muuta kehoa. Jokaisen potilaan tauti on omanlaisensa ja käsittää monta erilaista leukemiaa. Leukemiasolut saattavat kehittää itselleen uudenlaisia ominaisuuksia väistääkseen lääkkeiden vaikutuksen. Leukemiasolut saattavat jopa taistella toisiaan vastaan. Leukemiatutkija Olli Lohi Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo monimuotoisen ja vaativan leukemian keinoja puolustautua lääkkeitä ja hoitoja vastaan. Lasten veri- ja syöpätautien erikoislääkäri Matti Korhonen kertoo mitä uutta karteesoluhoito tuo taisteluun lasten leukemiaa vastaan. Siinä potilaasta otettuja soluja muokataan geneettisesti geeninsiirrolla. Toimittajana Nina Malmberg.

Tiedeykkönen: Dialoginen kohtaaminen - mieli syntyy vuorovaikutuksessa toisiin: 12.05.2017 11.00  

Tutkijoilla on uudenlainen ymmärrys siitä, miten ihmisen mieli syntyy usean ihmisen vuorovaikutuksessa. Virittäydymme toisiimme muillakin tasoilla kuin puheen kautta. Tunteet syntyvät kehossa ja ne vaikuttavat myös autonomiseen hermostoon. Viestimme vahvasti jo ennen kuin olemme sanoneet yhtään sanaa. Miehetkin puhuvat tunteistaan, mutta vain eri tavoin kuin naiset. Vuorovaikutus alkaa synnyttyämme: vauva ei ole tyhjä taulu vaan aktiivinen vuorovaikutuksen synnyttäjä ja osallistuja. Virittäydymme toisiimme viidellä eri tasolla. Haastateltavina ovat psykologian professori Jaakko Seikkula ja psykologian tohtori Virpi-Liisa Kykyri. Toimittajana on Nina Malmberg

Tiedeykkönen: Sisällisodan punaiset naiset: 09.05.2017 09.00  

Vuoden 1918 sisällissodasta tulee pian kuluneeksi sata vuotta. Sota ei ollut pelkästään miesten, vaan tuhannet naiset osallistuivat siihen sekä aseellisissa että aseettomissa tehtävissä. Sakari Silvolan toimittamassa Tiedeykkönen-ohjelmassa lähestytään traagisia tapahtumia punaisten naisten kohtaloiden kautta. Haastateltavina ovat historian tutkijat Tuomas Hoppu ja Tiina Lintunen, joilta kummaltakin on ilmestynyt punaisten naisten kohtaloita käsittelevä tutkimus. Lisäksi ääneen pääsevät arkistojen kätköistä punainen sairaanhoitaja Elli Nurminen sekä naiskaartilainen Tyyne Niemi. Kuva: Uuraan naiskaarti, Yle/Varkauden Tehtaanmuseo

Tiedeykkönen: Tutkijana hiukkasten perässä Huippuvuorilla ja Etelämantereella - Antares tähtitaivaan haasteena: 05.05.2017 11.35  

Apulaisprofessori Mikko Sipilä Helsingin yliopistosta tutkii ja mittaa ilmakehän pienenpieniä, nanometrien kokoluokkaa olevia hiukkasia. Mittausmatkat vievät hänet eri puolille maapalloa kuten Huippuvuorille, Grönlantiin ja Etelämantereelle. Mittauksia tehdään useilla alueilla, koska hiukkasten syntyprosessit saattavat vaihdella paikan mukaan. Olot mittausasemilla ovat välistä ankarat ja edellyttävät myös erikoistoimia. Esimerkiksi ennen pohjoisen alueille menoa suoritetaan jääkarhun kohtaamiskurssi. Tähtitaivaalla on yhä nähtävää kuten Skorpionin tähdistön Antares-tähti etelässä sekä yöllä näkyvä kesäkolmio, jonka muodostavat Lyyran Vega, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair. Haastateltavina ovat apulaisprofessori Mikko Sipilä Helsingin yliopistosta ja professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Aivot ja musiikki - "Musiikin kuuntelu on monipuolinen piristysruiske aivoille": 02.05.2017 09.00  

Musiikki aiheuttaa vipinää aivojen monissa osissa: tarkkaavaisuus- ja muistialueilla, motorisilla alueilla, se voi herättää tunteita, rauhoittaa tai piristää. Millaisin menetelmin musiikin vaikutusta aivoihin tutkitaan? Kuinka musiikin avulla voidaan parantaa vaikkapa oppimistaitoja tai kuntouttaa aivoja esimerkiksi aivovamma- tai dementiapotilaiden hoidossa? Musiikin ja aivojen äärellä ovat Cicero Learning -verkoston tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi ja akatemiatutkija Teppo Särkämö Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä. Toimittajana Jaana Sormunen.

Tiedeykkönen: Väärä pyykkipulveri voi paljastaa murhaajan: 25.04.2017 13.15  

Minkälainen on väärä pyykkipulveri sarjamurhaajalle ja miten ääniaallot vaikuttavat laivojen maalaustarpeeseen? Näistä ja syövän etäpesäkkeistä puhutaan Tiedeykkösessä. Ja urheilulääketieteessä tutkitaan, miten erilaiset äänistimulointimenetelmät vaikuttavat ja palautumiseen. Syöpätutkimuksessa pohditaan, miten syövän etäpesäkkeitä voidaan estää. Rikostutkija pyrkii tunnistamaan rikospaikalla olleet henkilöt, varsinkin rikoksesta epäillyt, paikalta kerättyjeen DNA-näytteiden avulla. Molekyylibiologi Jari Louhelainen Liverpoolin John Moores yliopistosta toimii näillä kolmella alalla tutkijana. Leena Mattila tapasi dos. Louhelaisen tämän Suomen visiitillä.

Tiedeykkönen: Älykännykkä tunnistaa sydämen eteisvärinän: 21.04.2017 06.00  

Sydämen rytmihäiriöt vaarantavat ihmisen terveyttä. Eteisvärinästä kärsii 100 000 ihmistä Suomessa, ja noin 50 000 ihmisellä sydän sykkii epätahtiin heidän tietämättään. Jos eteisvärinää ei hoideta, niin tällainen rytmihäiriö lisää kuolleisuutta ja riskiä aivoinfarktille. Vaiva voi olla oireeton, ja siksi tarvitaan keinoja tunnistaa sydämen eteisten nopea ja järjestymätön toiminta. Älypuhelin kulkee yleensä ihmisen matkassa, ja siihen ladattava sovellus auttaa eteisvärinän tunnistamisessa. Tallaisia sovelluksia on kehitetty Turun yliopistossa ja VTT:llä. Eteisvärinä tunnistetaan sydänsähkökäyrällä, EKG:llä, joko 12 kytkennällä tai pitkäaikaisrekisteröinnillä. Mutta kännykän sovellus voi antaa vihiä sydämen rytmihäiröistä. VTT:n älypuhelinsovellukseen kuuluu rintakehällä oleva laite, johon tallentuu potilaan sydänsähkökäyrä. EKG siirtyy puhelimeen bluetooth-teknologialla, ja siitä edelleen sen voi siirtää pilvipalvelun kautta omalle lääkärille. Tieto kulkee salattuna. Laite ja sovellus tulevat kuluttajien saataville vuoden 2017 aikana. Johtava tutkija Timo Varpula VTT:ltä on kehittänyt laitetta. Turun yliopiston älypuhelin sovellus puolestaan analysoi sydämen pumppauksen mikroliikkeitä, eli sydämen mekaanista toimintaa. Sovellus hyödyntää puhelimen liikeantureita, ja analysoi kiihtyvyys- ja kiertokulma-antureiden tuottamaa tietoa. Tutkija Mikko Pänkäälä on kehittänyt sovellusta. Eila Koivisto on kärsinyt eteisvärinästä yli 30 vuoden ajan. Hän kokeilee älypuhelinsovellusta. Projektipäällikkö Tero Koivisto tekee mittausta. Turkulaisten laite on tulossa kauppoihin vuoden 2018 aikana. Turun yliopiston kardiologian professori Juhani Airaksinen arvioi älypuhelinsovelluksia eteisävärinän tunnistuksessa. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva Timo Varpula VTT.

Tiedeykkönen: Ilmakehätiede on kehittymässä täsmätieteeksi - haastateltavana akateemikko Markku Kulmala: 18.04.2017 11.10  

Professori Markku Kulmala, joka nimitettiin tieteen akateemikoksi, on maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja -kemian tutkija. Kulmalan huippututkimusryhmä Helsingin yliopistossa tutkii miten ihmisen toiminta ja luonnon prosessit vaikuttavat ilmastoon. Ryhmässä on kehitetty uusia mittalaitteita ja ilmakehätieteen edistyminen perustuu juuri uusiin tarkkoihin mittauksiin. Nykyisin tiedetään jo melko tarkasti mitä kuutiosenttimetri ilmaa pitää sisällään, mutta tutkijoiden tähtäimessä on hyvin tarkka tieto ilman sisältämistä molekyyleistä, molekyyli molekyyliltä. Ilmakehätutkijat saattavat antaa lisäpontta jopa pimeän aineen tutkimukseenkin. Akateemikkona Kulmala haluaa toimia tieteen puolestapuhujana ja teettää myös tutkimuksen siitä, miten maahamme on syntynyt huippututkimusta ja missä ovat ongelmat. Haastateltavana on professori Markku Kulmala. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: 14.04.2017 12.05  

Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikkö tutkii mm. Raamatun alkumatkan vaiheita. Tutkimus perustuu paljolti Vanhan ja Uuden testamentin vanhimpiin säilyneisiin käsikirjoituksiin sekä kreikankieliseen Septuagintaan, ”historian ensimmäiseen raamatunkäännökseen”, mutta myös 1940-50-luvuilla löytyneisiin Qumranin tekstikääröihin, jotka ovat avanneet aivan uusia näkymiä Vanhan testamentin hepreankielisiin teksteihin. Mitä kaikkea vanhat tekstit ja niiden vertailu kertovat Raamatun synnystä ja ympäristöstä, jossa se syntyi ja muotoutui? Haastateltavana Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikön johtaja Martti Nissinen ja varajohtaja Anneli Aejmelaeus, molemmat Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan professoreita ja Vanhan testamentin tutkijoita. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Tiedeykkönen: Millä tolalla on lääketutkimus - ainakin masennuslääkkeitä arvostellaan: 11.04.2017 09.00  

Helsingin yliopiston professori Teppo Järvisen mukaan lääketiede on nuori tieteenala, josta puuttuu avoin keskustelu ja lähdekritiikki. Vakiintuneet käytännöt hyväksytään usein kritiikittä. Tanskalainen lääketieteen tutkija Peter Gøtzsche arvostelee erityisesti lääketutkimusta, joka tällaisenaan tuottaa pahimmillaan huonoja lääkkeitä. Erityisesti hän arvostelee masennuslääkkeitä. Psykiatrian professori Erkki Isometsä vastaa Peter Gøtzschen kritiikkiin. Toimittaja Nina Malmberg

Tiedeykkönen: Lapsi oppii kielet leikiten - vanhempanakin leikkimieli auttaa: 07.04.2017 09.00  

Neuropsykologian näkökulmasta vieraiden kielten opiskelu kannattaisi aloittaa mahdollisimman nuorella iällä. Koulussa vieraan kielen opetus kuitenkin aloitetaan yleensä vasta kolmannella luokalla. Millaiset ovat lasten kielenoppimistaidot ja miten ne muuttuvat iän karttuessa? Siitä keskustellaan Helsingin yliopiston neuropsykologian dosentti Eero Vuoksimaan kanssa. Ranskan kielen opettaja Heidi Pirhonen Espoon Kantokasken koulusta kertoo, kuinka oppiminen käytännössä tapahtuu ja mitkä ovat parhaat metodit eri ikäisten oppilaiden kanssa. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Tiedeykkönen: Miten supermassiivisia mustia aukkoja syntyi varhaiseen maailmankaikkeuteen?: 04.04.2017 12.10  

Galaksien keskustoissa lymyää mustia aukkoja, joiden massat voivat olla miljoonia tai jopa useita miljardeja auringonmassoja. Supermassivisia mustia aukkoja syntyi jo varhaisessa maailmankaikkeudessa, mutta miten? Aihetta on tutkittu tietokonesimulaatioiden avulla ja löydetty mekanismi, joka selittäisi musta-aukkojättiläisten synnyn vaiheita. Simulaatiossa tarkastellaan kahden galaksin syntymistä kaasupilvistä. Voi käydä niin, että toisen galaksin syntymiseen tarkoitettu kaasupilvi romahtaa mustaksi aukoksi. Tästä mekanismista ja mustista aukoista yleensä kertoo apulaisprofessori Peter Johansson Helsingin yliopistosta. Hän on tehnyt simulaatiotutkimusta ulkomaisten tutkijoiden kanssa. Huhtikuussa Jupiter loistaa yötaivaalla ja Venus on kirkkaana aamutaivaalla. Illan planeettoja ovat Merkurius ja Mars. Etelätaivaalla on Neitsyen laaja tähdistö, ja yöllä Käärmeenkantaja nousee idästä ja tuo mukanaan Käärmeenpään ja Käärmeenhännän. Vinkit tähtitaivaan tutkailuun tarjoilee professori Markku Poutanen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Tekoäly - ihmisen työkalu ja pikku apulainen vai viimeinen keksintö?: 31.03.2017 12.00  

Ihminen on kehittänyt itselleen työvälineitä jo kymmeniä tuhansia vuosia. Nyt meille työkaluiksi ja apureiksi ovat tulossa robotit ja niihin oleellisesti liittyvä tekoäly. Mutta millaisia työkaluja robotit ja tekoäly oikein ovat? Ja miten tekoäly toimii? Mihin kaikkeen se venyy ja millaisia eettisiä ongelmia ja riskejä robotteihin ja tekoälyyn saattaisi liittyä? Erilaisia näkökulmia aiheeseen tarjoavat aivotutkija Minna Huotilainen Uppsalan tutkijakollegiumista, uudenlaista tekoälyä kehittävän Curious AI Companyn perustaja Harri Valpola ja kognitiotieteilijä Michael Laakasuo Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

Tiedeykkönen: Syöpä huijaa ja käyttää sikiön kehitysgeenejä: 28.03.2017 12.15  

Sikiön kasvua ja kudosten erilaistumista ohjaavat kehitysgeenit. Normaalisti ne lukitaan pois pelistä, kun niitä ei enää tarvita. Kehitysgeenit ohjaavat solunjakautumista sekä raajojen, aivojen, hermoston ja koko kehon muodostumista. Kehitys etenee hyvässä järjestyksessä askel kerrallaan. Jos kehitysgeenit aktivoituvat myöhemmällä iällä, ne voivat monistaa syöpäsoluja. Normaalit solut voivat taantua erilaistumattomiksi häiriköiksi, jotka alkavat lisääntyä tolkuttomasti. Yleensä puolustussysteemit eliminoivat vialliset solut, mutta jotkut syövänalut selviävät puolustuksen ohi. Tiedeykkösessä kehitysbiologian prof Hannu Sariola ja Leena Mattila .

Tiedeykkönen: Haitalliset vieraslajit uhka luonnon monimuotoisuudelle - mansikan punamätä, mäntyankeroinen: 24.03.2017 05.00  

Espanjansiruetana, hukkakaura, mansikan punamätä ja mäntyankeroinen. Listaa riittää Suomen luontoa uhkaavista haitallisista vieraslajeista. Niistä mäntyankeroinen kuuluu vaarallisiin kasvintuhoojiin eli karanteenilajeihin. Sen leviämiseksi Suomeen on pistetty pystyyn iso valvontajärjestelmä. Tästä tietää tutkimusprofessori Kari Tiilikkala Luonnonvarakeskuksesta. Hän tuo esiin vapaan kasvituotannon riskejä kasvin terveydelle ja –tuotannolle. Esimerkkinä vuonna 2012 Suomen mansikkaviljelmillä ulkomaalaisten taimien mukana saapunut mansikan punamätä. Mitä meistä jokainen voi tehdä haitallisten vieraslajien estämiseksi? Haitalliset vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle. Alkuperäinen lajisto joutuu väistymään uuden lajin myötä, ja geenivarat niukkenevat. Helsingin yliopiston soveltavan genetiikan professori Helena Korpelainen puhuu kasvien geenivarojen puolesta. Sama perinnöllisen monimuotoisuuden turvaaminen pätee myös eläimiin. Onko meillä riittävästi geenivaroja tulevaisuuden ruoantuotannon turvaamiseksi? Me tarvitsemme lapin puikulaa, huvitusta, härkäpapua ja lapinlehmiä. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuvassa espanjansiruetana. Kuvaaja Sakari Raiskio Luke.

Tiedeykkönen: Muistelukerronta tallentaa perinnettä - Toinin tarina kertoo suomalaisen naisen elämän muutoksista: 21.03.2017 08.00  

FT Anna Hynninen Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselta käytti folkloristiikan alan väitöskirjassaan Minä, lotta, vaimo, äiti. Kerronnan variaatio ja toimijuus aktiivikertojan muistelukerronnassa Toini Pelkosen omaelämäkerrallisia tekstejä, joita tämä oli lähettänyt useisiin muistelukeruisiin. Tutkimuksessa kävi ilmi mm. kertojan motiivit keruisiin osallistumiseen, joita Toini Pelkosen tapauksessa olivat mm. hänen tuntemansa velvollisuus kertoa omasta perinteestään, karjalaisuudesta, sekä itsetunnon vahvistus, oman elämän merkityksellistäminen ja liittäminen laajempiin yhteiskunnallisiin murroksiin. Kertomuksessa näkyi vahvasti 1900-luvun suomalaisen naisen historia ja muutokset yhteiskunnassa. Haastateltavina tohtori Anna Hynninen ja arkistotutkija Juha Nirkko. Toimittaja Jaana Sormunen

Tiedeykkönen: 17.03.2017 12.20  

Sikiön aivot ovat itseohjautuva systeemi. Aivoissa on sisäsyntyistä sähköistä toimintaa, joka ohjaa hermoverkkojen kehitystä. Homma toimii automaattisesti ja hyvin pienessä päässä, jos sitä ei häiritä. Hapenpuute raskausaikana tai synnytyksessä voi sotkea hienon systeemin. Ja voi olla, että näin kylvetään mm.skitsofrenian, Parkinsonin ja Alzheimerin taudin idut. Aivojen kriittiset kehitysvaiheet mm. murrosikä ovat riskaabelia aikaa. Kun kehittyvien aivojen muovautuvuus on suurta, myös lääkkeillä ym. ulkoisilla tekijöillä on iso vaikutus. Aivojen neurobiologiasta keskustelevat Akatemiaprof. Kai Kaila ja Leena Mattila.

0:00/0:00
Video player is in betaClose