Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

Finland

Nojatuolimatka tieteen kiinnostavimpiin virtauksiin. Tieteen ilmiöitä käsittelevän tiistain lähetyksen juontaa Pasi Toiviainen ja luonnontieteeseen sekä lääketieteeseen painottuvan perjantain lähetyksen juontaa Sisko Loikkanen. Ohjelmaa toimittavat lisäksi Leena Mattila, Virpi Väisänen ja Jaari Vaara. Ohjelman tuottaa Maija Kaipainen. Yle Radio 1 tiistaisin ja perjantaisin klo 12.10 - 13.00.

Episodes

Tiedeykkönen: Nanorakenteiset aurinkokennot sopivat hyvin Suomenkin olosuhteisiin: 21.07.2017 12.10  

Aurinko on periaatteessa ilmainen energialähde, jonka hyödyntäminen on nyt kasvamassa. Tämä tuo toivoa puhtaammasta tulevaisuudesta. Aalto-yliopiston professori Hele Savin on kehittänyt nanorakenteisia mustia piikennoja, joiden pinta on piikikästä nanorakennetta. Tällainen pinta estää valoa heijastumasta pinnalta. Kun kennot onnistuvat nappaamaan valoa alhaisessakin tulokulmassa, ne sopivat hyvin Suomenkin olosuhteisiin ja pohjoiselle vyöhykkeelle. Tutkimustyöstä on syntynyt myös idea soveltaa nanorakenteita uudenlaisiin antureihin, esimerkiksi röntgensovelluksiin. Professori Hele Savin palkittiin innovatiivisesta työstä äskettäin eduskunnan naisille suunnatulla innovaatiopalkinnolla. Haastateltavana ovat professori Hele Savin ja tohtorikoulutettava Toni Pasanen Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuva NASA

Tiedeykkönen: Itämerellä on toivoa, myrkyt ja ravinteet ovat laskussa: 14.07.2017 14.00  

Ympäristön suojelulla on vaikutusta ja onnistuneita operaatioita löytyy myös Suomesta. Suomen vesistöjen ja myös Itämeren tilanne on monilta osin parempi kuin muutama vuosikymmen sitten esim. Itämeren harmaahylkeet ja merikotkat eivät enää keiku sukupuuton partaalla. Niillä menee huomattavasti paremmin kuin 70-luvulla. Sekä halli-harmaahylje että merikotka ovat huippupetoja ravintoketjun yläpäässä, joten niihin kertyi ympäristömyrkkyjä oikein korkojen kanssa. Myrkkytilanne on parantunut huomattavasti, mutta toisaalta merta uhkaavat muovijätteet, pintakäsittely - ja palonestoaineet ynnä muut uuden kemikaalit. Itämeren tilanne on toistaiseksi hiljalleen parantunut, kun ravinne- ja myrkkykuormitus ovat vähentyneet. Ongelmia tuovat kuitenkin merenpohjaan painuneet ravinteet, joita vapautuu suolavesipulssien jälkiseurauksena. Tanskan salmista ajoittain vyöryvä painava suolainen vesi painuu Itämeren syvänteisiin ja puskee tieltään ravinteet ja rikkivedyt Suomenlahden rannikolle. Ja sehän näkyy veden suolaisuudessa ja ikävästi myös ravinnepitoisuuksissa. Tutkija Emil Vahtera on perehtynyt Itämeren ravinnetilanteeseen ja ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio uusiin ja vanhoihin synteihin eli myrkkyihin ja muihin kemikaaleihin. Toimittaja on Leena Mattila. (kuva: Leena Mattila/YLE)

Tiedeykkönen: Suomen alkuajan teknologinen kehitys syntyi niukkuudesta ja onnenkantamoisia: 07.07.2017 14.00  

Suomea voi hyvällä syyllä sanoa teknologiamaaksi. Luonnonolosuhteet ja maantiede ovat haastaneet kansakuntaa. Talvi on pitkä, ja sijaitsemme meren takana suureksi osaksi. Metsä on tarjonnut elinkeinoa, ja vähitellen puun jalostusaste on kasvanut. Minkälainen oli Suomen teknologinen kehitys itsenäisyyden varhaisina vuosina? Mikä vei meitä kansakuntana eteenpäin ja loi toivoa? Tutkija Panu Nykäsen mielestä suomalaisilla on ihmeellinen taito tarttua vaikeisiin teknisiin asioihin ja viedä ne kunnialla läpi. Vaikka resursseja oli perin vähän. Hän on tutkinut pitkään Suomen teknologista kehitystä. AIV-rehu, jäänmurtajat, radioluotain sään ennustamiseen – tällaisia innovaatiota Suomen varhaisilta vuosikymmeniltä nostaa esiin professori Karl-Erik Michelsen Lappeenrannan yliopistosta. Entä mikä oli juuri itsenäistyneen maan teknologinen pohja? Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Outokummun kaivos v. 1949, valokuvaaja © Herman Stigzelius, Geologian tutkimuskeskus.

Tiedeykkönen: Professorin mukaan Suomen metsiensuojelussa mennään päin puuta: 30.06.2017 14.00  

Tutkijat allekirjoittivat maaliskuussa 2017 julkilausuman, jossa vastustivat hallituksen aikeita lisätä metsähakkuita. Tiedeykkösessä on haastateltavana yksi vetoomuksen kirjoittajista, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Metsäretken lomassa keskustellaan metsiensuojelusta, luonnon monimuotoisuudesta ja uhanalaisista eläimistä, kuten kaupunkien liepeillä asustelevista liito-oravista. Kotiaho kertoo metsien ja soiden ennallistamisesta sekä siitä, miksi pitkään valmisteltu soidensuojeluohjelma lopulta vesittyi. Kotiaho edustaa Suomea kansainvälisessä biodiversiteettipaneelissa, joka on ilmastopaneelin sisar. Hän kertoo, millaista työtä ryhmä tekee ja miltä ympäristönsuojelun tila näyttää maailmanlaajuisesti. Ohjelman loppupuolella päästetään lampaat kesälaitumelle ja istahdetaan Metsähallituksen kehitysjohtaja Jussi Päivisen kanssa puhumaan perinneympäristöjen suojelusta. Toimittaja Mari Heikkilä.

Tiedeykkönen: Syreenien tuoksussa Suomenlinnassa: 23.06.2017 14.00  

Suomenlinna on yksi tunnetuimmista historiallisista kohteista Suomessa. Satoja vuosia vanhat rakennukset ja linnoituslaitteen, toimiva 1700-luvun telakka ja sekä liuta ruotsalaisten että venäläisten tuomia uusia kasveja. Kasveja sekä istutettiin että tuotiin vahingossa heinäkuormissa ja linnoituksen rakennusmateriaalien mukana. Merilinnoituksen rakentaminen alkoi Ruotsin vallan aikana 1700-luvulla, ja sen kauden näyttävin tuotos on Kuninkaanportti Kustaanmiekan itärannalla. 1800-luvun alussa, Suomen sodassa, Ruotsi hävisi Venäjälle koko Suomen. Uusi isäntä käänsi kanuunat kohti länttä, vahvisti linnoitusta ja rakennutti valtavat maavallit Pietaria suojaamaan. Linnoitus oli alusta asti hyvin kansainvälinen paikka ja pitkään siellä asui enemmän väkeä kuin Helsingissä. Leena Mattila retkeilee Suomenlinnassa Museoviraston ja Suomenlinnan hoitokunnan asiantuntijoiden kanssa ja poimii rusinoita pullasta.

Tiedeykkönen: Toteutumaton historia - Mitä jos Suomi olisi päätynyt osaksi Tanskaa?: 16.06.2017 12.10  

Osaatteko kuvitella Suomea katolisena maana tai osana Tanskaa? Tai kuinka meidän olisi käynyt, jos olisimme päätyneet osaksi Venäjää jo 1700-luvulla? Monet historian kulkemattomat polut ovat aikanaan olleet aivan mahdollisia, jopa todennäköisiä vaihtoehtoja. Sakari Silvolan toimittamassa Tiedeykkösessä puhutaan historian toteutumattomista vaihtoehdoista tutkija Ulla Koskisen, professori Petri Karosen ja professori Pertti Haapalan kanssa. Kuva: Wikimedia Commons Mikael Agricola ja Kustaa Vaasa, kaksi Suomen historian suurta vaikuttajaa.

Tiedeykkönen: Ärhäkkä leukemia kuriin yksilöllisellä lääketieteellä: 09.06.2017 06.00  

Odotukset henkilökohtaisesta lääketieteestä ovat korkealla. Mutta vielä on vähän tauteja, joissa pystytään hoitamaan ihmisen omaa sairautta juuri hänelle sopivalla tavalla. Leukemioiden eli verisyöpien hoidossa on jo yksilöllistä otetta. Agressiivinen leukemia eli akuutti myelooinen leukemia (AML) on paha tauti. Se uusiutuu tai jää päälle helposti. Tämän tyyppiseen leukemiaan ei ole saatu uusia lääkkeitä 20-30 vuoteen – siksi apua haetaan molekyylitasolta. Kun ihminen sairastuu AML:an, niin hänen tautinsa määritetään geenitasolla. Miten tämä tieto auttaa potilaita, sen tietää HYKSin hematologian professori Kimmo Porkka. Entä miten vakavan tautinsa on kokenut Kirsi? Hänellä todettiin nelisen vuotta sitten aggressiivinen leukemia. Toimittaja Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen: Kesä on pilvibongauksen aikaa - taivaalla vaeltavat pumpulipallot, kalanruodot ja pilviufot: 02.06.2017 10.28  

Kesällä kannattaa katsella yläilmoihin pilviin, kun valkoiset pilvihattarat erottuvat hyvin siniseltä taivaalta. Ilmakehän olosuhteet ja virtaukset synnyttävät mitä merkillisimpiä pilvimuotoja, tuttuja Cumulus-kumpupilviä, kalanruotoja tai höyheniä muistuttavia Cirrus vertebratuksia tai aaltomaisia Altocumulus undulatuksia. Altocumulus lenticularis ihmetyttää ufomaisella ulkomuodolla, ja lentokoneessa istuva voi nähdä hauskan pilviotuksen, Cumulus congestuksen. Sisko Loikkanen kävi tarkkailemassa pilviä Ilmatieteen laitoksen katolla Helsingin Kumpulassa ja tapasi ylimeteorologi Ari-Juhani Punkan, joka kertoo pilvimuodoista ja niiden synnystä. Kesän yötaivaalla näkyy joitakin kirkkaita tähtiä ja planeettojakin. Kesäilmiöihin kuuluvat myös halot ja sateenkaaret. Näistä kertoo professori Markku Poutanen, toimittajana Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Punkki on tautipesä - kuinka sen kanssa selviää?: 30.05.2017 13.15  

Puutiaisia eli punkkeja esiintyy jo lähes koko Suomessa eteläistä Lappia myöten. Noin joka viides punkki kantaa borrelia-bakteeria, josta voi sairastua borrelioosiin. Myös harvinaisempaa puutiaisaivotulehdusta tavataan aiempaa enemmän, ja sen aiheuttava TBE-virus on levinnyt uusille riskialueille. Näiden lisäksi punkki kantaa lukuisia muitakin patogeenejä, ja sen purema saattaa laukaista myös harvinaisen liha-allergian. Tiedeykkösessä toimittaja Sakari Silvolan kanssa punkeista ja punkkitaudeista puhuvat professori Olli Vapalahti sekä tutkijat Tero Klemola, Margaretha Gustafsson sekä Tuomas Aivelo.

Tiedeykkönen: Suomalaisten arvot - rehellisyys on edelleen tärkeintä: 26.05.2017 10.00  

Suomalaista arvotutkimusta on tehty 50 vuoden ajan. Kun amerikkalainen psykologi Shalon Schwartz kehitti universaalin arvoteorian, kävi ilmi, että siitä puuttui yksi suomalaisille tärkeä arvo - työ. MIllaisia suomalaisten arvot ovat, olivat ja mihin suuntaan ollaan menossa? Haastateltavana on Helsingin yliopiston emeritusprofessori, sosiaalipsykologi Klaus Helkama, joka on tutkinut suomalaisia arvoja koko uransa ajan. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Tiedeykkönen: Syöpä viihtyy laboratoriossa, ja auttaa potilaita?: 23.05.2017 06.15  

Syövätutkimusta tehdään monella rintamalla. Helsingin yliopistossa kasvatetaan laboratoriossa aitoa rintasyöpäkudosta. Leikkauksen yhteydessä potilaat ovat antaneet luvan tutkimukseen. Kun syöpä saadaan elämään kasvatusalustalla, niin sen käyttäytyminen, mm. geenien ilmentyminen antaa tietoa syövän synnystä. Myös lääkkeiden vaikutusta syöpään voidaan tutkia kolmiulotteisessa väliaineessa, geelissä. Helsingin yliopistossa kasvatetaan laboratoriossa aitoa rintasyöpäkudosta. Leikkauksen yhteydessä potilaat ovat antaneet luvan tutkimukseen. Kun syöpä saadaan elämään kasvatusalustalla, niin sen käyttäytyminen, mm. geenien ilmentyminen antaa tietoa syövän synnystä. Myös lääkkeiden vaikutusta syöpään voidaan tutkia kolmiulotteisessa väliaineessa, geelissä. Tutkija Pauliina Munne yrittää löytää ihanteellisen elimistöä matkivan väliaineen ja mallin, jotta rintasyöpä eläisi laboratoriossa mahdollisimman hyvin. Munne työskentelee tutkimusjohtaja Juha Klefströmin ryhmässä. Ryhmä on havainnut, kuinka syöpäsolut alkavat muuntua kudosviljelyolosuhteissa. Missä määrin muuntumista tapahtuu elimistössä, jos sinne on jäänyt syöpäkudosta? Mikä vaikutus sillä on lääkehoitoihin? Mikä merkitys syöpäsoluihin on välittömällä fyysisellä ympäristöllä? Antaako fyysinen ympäristö jonkun vihjeen syövän kehittymiseen? Tiivis rintakudos on yksi rintasyövän riskitekijä, mikä tällaisessa sidekudoksisessa rinnassa johtaa syövän syntyyn? Rasva taas vaikuttaa syövän kehittymiseen sekä kemiallisesti että fysikaalisesti. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Mikä merkitys syöpäsoluihin on välittömällä fyysisellä ympäristöllä? Antaako fyysinen ympäristö jonkun vihjeen syövän kehittymiseen? Tiivis rintakudos on yksi rintasyövän riskitekijä, mikä tiiviissä rinnassa johtaa syövän syntyyn? Rasva taas vaikuttaa syövän kehittymiseen sekä kemiallisesti että fysikaalisesti. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen: Pysäyttääkö CDNF-proteiini Parkinsonin taudin?: 19.05.2017 13.10  

Parkinsonin tautiin saattaa löytyä parantava hoito hermokasvutekijästä. Hermosoluja suojaava CDNF-proteiini annostellaan suoraan potilaan aivoihin erityisen laitteen avulla. Hoito on jo osoittanut tehonsa eläinkokeissa, missä se pysäytti Parkinsonin taudin etenemisen. Lisäksi tämä aivojen dopamiinihermokasvutekijä pystyi elvyttämään hyytyneitä dopamiinin tuottajasoluja eli se paransi taudin aiheuttamia soluvaurioita aivoissa. Nykyiset Parkinson-lääkkeet lieventävät oireita, mutta ne eivät estä taudin etenemistä ja aivosolujen tuhoutumista. Nyt uusi Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa löydetty CDNF-proteiini on saanut luvan potilaskokeisiin Ruotsissa, Karoliinisessa instituutissa. Leena Mattila tapasi professori Mart Saarman Viikissä.

Tiedeykkönen: Lasten yleisimmän syövän, leukemian, paranemisennuste on nykyään 90%: 16.05.2017 13.15  

Lasten leukemiaa vastaan taistellaan uusilla hoidoilla. Leukemiasta tunnetaan jo laajasti erilaisia geneettisiä ominaisuuksia ja ne kartoitetaan leukemian diagnoosivaiheessa mahdollisimman tarkasti. Tavoitteena on kehittää täsmähoitoja, jotka säästävät muuta kehoa. Jokaisen potilaan tauti on omanlaisensa ja käsittää monta erilaista leukemiaa. Leukemiasolut saattavat kehittää itselleen uudenlaisia ominaisuuksia väistääkseen lääkkeiden vaikutuksen. Leukemiasolut saattavat jopa taistella toisiaan vastaan. Leukemiatutkija Olli Lohi Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo monimuotoisen ja vaativan leukemian keinoja puolustautua lääkkeitä ja hoitoja vastaan. Lasten veri- ja syöpätautien erikoislääkäri Matti Korhonen kertoo mitä uutta karteesoluhoito tuo taisteluun lasten leukemiaa vastaan. Siinä potilaasta otettuja soluja muokataan geneettisesti geeninsiirrolla. Toimittajana Nina Malmberg.

Tiedeykkönen: Dialoginen kohtaaminen - mieli syntyy vuorovaikutuksessa toisiin: 12.05.2017 11.00  

Tutkijoilla on uudenlainen ymmärrys siitä, miten ihmisen mieli syntyy usean ihmisen vuorovaikutuksessa. Virittäydymme toisiimme muillakin tasoilla kuin puheen kautta. Tunteet syntyvät kehossa ja ne vaikuttavat myös autonomiseen hermostoon. Viestimme vahvasti jo ennen kuin olemme sanoneet yhtään sanaa. Miehetkin puhuvat tunteistaan, mutta vain eri tavoin kuin naiset. Vuorovaikutus alkaa synnyttyämme: vauva ei ole tyhjä taulu vaan aktiivinen vuorovaikutuksen synnyttäjä ja osallistuja. Virittäydymme toisiimme viidellä eri tasolla. Haastateltavina ovat psykologian professori Jaakko Seikkula ja psykologian tohtori Virpi-Liisa Kykyri. Toimittajana on Nina Malmberg

Tiedeykkönen: Sisällisodan punaiset naiset: 09.05.2017 09.00  

Vuoden 1918 sisällissodasta tulee pian kuluneeksi sata vuotta. Sota ei ollut pelkästään miesten, vaan tuhannet naiset osallistuivat siihen sekä aseellisissa että aseettomissa tehtävissä. Sakari Silvolan toimittamassa Tiedeykkönen-ohjelmassa lähestytään traagisia tapahtumia punaisten naisten kohtaloiden kautta. Haastateltavina ovat historian tutkijat Tuomas Hoppu ja Tiina Lintunen, joilta kummaltakin on ilmestynyt punaisten naisten kohtaloita käsittelevä tutkimus. Lisäksi ääneen pääsevät arkistojen kätköistä punainen sairaanhoitaja Elli Nurminen sekä naiskaartilainen Tyyne Niemi. Kuva: Uuraan naiskaarti, Yle/Varkauden Tehtaanmuseo

Tiedeykkönen: Tutkijana hiukkasten perässä Huippuvuorilla ja Etelämantereella - Antares tähtitaivaan haasteena: 05.05.2017 11.35  

Apulaisprofessori Mikko Sipilä Helsingin yliopistosta tutkii ja mittaa ilmakehän pienenpieniä, nanometrien kokoluokkaa olevia hiukkasia. Mittausmatkat vievät hänet eri puolille maapalloa kuten Huippuvuorille, Grönlantiin ja Etelämantereelle. Mittauksia tehdään useilla alueilla, koska hiukkasten syntyprosessit saattavat vaihdella paikan mukaan. Olot mittausasemilla ovat välistä ankarat ja edellyttävät myös erikoistoimia. Esimerkiksi ennen pohjoisen alueille menoa suoritetaan jääkarhun kohtaamiskurssi. Tähtitaivaalla on yhä nähtävää kuten Skorpionin tähdistön Antares-tähti etelässä sekä yöllä näkyvä kesäkolmio, jonka muodostavat Lyyran Vega, Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair. Haastateltavina ovat apulaisprofessori Mikko Sipilä Helsingin yliopistosta ja professori Markku Poutanen Paikkatietokeskuksesta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Aivot ja musiikki - "Musiikin kuuntelu on monipuolinen piristysruiske aivoille": 02.05.2017 09.00  

Musiikki aiheuttaa vipinää aivojen monissa osissa: tarkkaavaisuus- ja muistialueilla, motorisilla alueilla, se voi herättää tunteita, rauhoittaa tai piristää. Millaisin menetelmin musiikin vaikutusta aivoihin tutkitaan? Kuinka musiikin avulla voidaan parantaa vaikkapa oppimistaitoja tai kuntouttaa aivoja esimerkiksi aivovamma- tai dementiapotilaiden hoidossa? Musiikin ja aivojen äärellä ovat Cicero Learning -verkoston tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi ja akatemiatutkija Teppo Särkämö Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksiköstä. Toimittajana Jaana Sormunen.

Tiedeykkönen: Väärä pyykkipulveri voi paljastaa murhaajan: 25.04.2017 13.15  

Minkälainen on väärä pyykkipulveri sarjamurhaajalle ja miten ääniaallot vaikuttavat laivojen maalaustarpeeseen? Näistä ja syövän etäpesäkkeistä puhutaan Tiedeykkösessä. Ja urheilulääketieteessä tutkitaan, miten erilaiset äänistimulointimenetelmät vaikuttavat ja palautumiseen. Syöpätutkimuksessa pohditaan, miten syövän etäpesäkkeitä voidaan estää. Rikostutkija pyrkii tunnistamaan rikospaikalla olleet henkilöt, varsinkin rikoksesta epäillyt, paikalta kerättyjeen DNA-näytteiden avulla. Molekyylibiologi Jari Louhelainen Liverpoolin John Moores yliopistosta toimii näillä kolmella alalla tutkijana. Leena Mattila tapasi dos. Louhelaisen tämän Suomen visiitillä.

Tiedeykkönen: Älykännykkä tunnistaa sydämen eteisvärinän: 21.04.2017 06.00  

Sydämen rytmihäiriöt vaarantavat ihmisen terveyttä. Eteisvärinästä kärsii 100 000 ihmistä Suomessa, ja noin 50 000 ihmisellä sydän sykkii epätahtiin heidän tietämättään. Jos eteisvärinää ei hoideta, niin tällainen rytmihäiriö lisää kuolleisuutta ja riskiä aivoinfarktille. Vaiva voi olla oireeton, ja siksi tarvitaan keinoja tunnistaa sydämen eteisten nopea ja järjestymätön toiminta. Älypuhelin kulkee yleensä ihmisen matkassa, ja siihen ladattava sovellus auttaa eteisvärinän tunnistamisessa. Tallaisia sovelluksia on kehitetty Turun yliopistossa ja VTT:llä. Eteisvärinä tunnistetaan sydänsähkökäyrällä, EKG:llä, joko 12 kytkennällä tai pitkäaikaisrekisteröinnillä. Mutta kännykän sovellus voi antaa vihiä sydämen rytmihäiröistä. VTT:n älypuhelinsovellukseen kuuluu rintakehällä oleva laite, johon tallentuu potilaan sydänsähkökäyrä. EKG siirtyy puhelimeen bluetooth-teknologialla, ja siitä edelleen sen voi siirtää pilvipalvelun kautta omalle lääkärille. Tieto kulkee salattuna. Laite ja sovellus tulevat kuluttajien saataville vuoden 2017 aikana. Johtava tutkija Timo Varpula VTT:ltä on kehittänyt laitetta. Turun yliopiston älypuhelin sovellus puolestaan analysoi sydämen pumppauksen mikroliikkeitä, eli sydämen mekaanista toimintaa. Sovellus hyödyntää puhelimen liikeantureita, ja analysoi kiihtyvyys- ja kiertokulma-antureiden tuottamaa tietoa. Tutkija Mikko Pänkäälä on kehittänyt sovellusta. Eila Koivisto on kärsinyt eteisvärinästä yli 30 vuoden ajan. Hän kokeilee älypuhelinsovellusta. Projektipäällikkö Tero Koivisto tekee mittausta. Turkulaisten laite on tulossa kauppoihin vuoden 2018 aikana. Turun yliopiston kardiologian professori Juhani Airaksinen arvioi älypuhelinsovelluksia eteisävärinän tunnistuksessa. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva Timo Varpula VTT.

Tiedeykkönen: Ilmakehätiede on kehittymässä täsmätieteeksi - haastateltavana akateemikko Markku Kulmala: 18.04.2017 11.10  

Professori Markku Kulmala, joka nimitettiin tieteen akateemikoksi, on maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja -kemian tutkija. Kulmalan huippututkimusryhmä Helsingin yliopistossa tutkii miten ihmisen toiminta ja luonnon prosessit vaikuttavat ilmastoon. Ryhmässä on kehitetty uusia mittalaitteita ja ilmakehätieteen edistyminen perustuu juuri uusiin tarkkoihin mittauksiin. Nykyisin tiedetään jo melko tarkasti mitä kuutiosenttimetri ilmaa pitää sisällään, mutta tutkijoiden tähtäimessä on hyvin tarkka tieto ilman sisältämistä molekyyleistä, molekyyli molekyyliltä. Ilmakehätutkijat saattavat antaa lisäpontta jopa pimeän aineen tutkimukseenkin. Akateemikkona Kulmala haluaa toimia tieteen puolestapuhujana ja teettää myös tutkimuksen siitä, miten maahamme on syntynyt huippututkimusta ja missä ovat ongelmat. Haastateltavana on professori Markku Kulmala. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

0:00/0:00
Video player is in betaClose