Tiedeykkönen

Tiedeykkönen

Finland

Nojatuolimatka tieteen kiinnostavimpiin virtauksiin. Tieteen ilmiöitä käsittelevän tiistain lähetyksen juontaa Pasi Toiviainen ja luonnontieteeseen sekä lääketieteeseen painottuvan perjantain lähetyksen juontaa Sisko Loikkanen. Ohjelmaa toimittavat lisäksi Leena Mattila, Virpi Väisänen ja Jaari Vaara. Ohjelman tuottaa Maija Kaipainen. Yle Radio 1 tiistaisin ja perjantaisin klo 12.10 - 13.00.

Episodes

Tiedeykkönen: Väärä pyykkipulveri voi paljastaa murhaajan: 25.04.2017 13.15  

Minkälainen on väärä pyykkipulveri sarjamurhaajalle ja miten ääniaallot vaikuttavat laivojen maalaustarpeeseen? Näistä ja syövän etäpesäkkeistä puhutaan Tiedeykkösessä. Ja urheilulääketieteessä tutkitaan, miten erilaiset äänistimulointimenetelmät vaikuttavat ja palautumiseen. Syöpätutkimuksessa pohditaan, miten syövän etäpesäkkeitä voidaan estää. Rikostutkija pyrkii tunnistamaan rikospaikalla olleet henkilöt, varsinkin rikoksesta epäillyt, paikalta kerättyjeen DNA-näytteiden avulla. Molekyylibiologi Jari Louhelainen Liverpoolin John Moores yliopistosta toimii näillä kolmella alalla tutkijana. Leena Mattila tapasi dos. Louhelaisen tämän Suomen visiitillä.

Tiedeykkönen: Älykännykkä tunnistaa sydämen eteisvärinän: 21.04.2017 06.00  

Sydämen rytmihäiriöt vaarantavat ihmisen terveyttä. Eteisvärinästä kärsii 100 000 ihmistä Suomessa, ja noin 50 000 ihmisellä sydän sykkii epätahtiin heidän tietämättään. Jos eteisvärinää ei hoideta, niin tällainen rytmihäiriö lisää kuolleisuutta ja riskiä aivoinfarktille. Vaiva voi olla oireeton, ja siksi tarvitaan keinoja tunnistaa sydämen eteisten nopea ja järjestymätön toiminta. Älypuhelin kulkee yleensä ihmisen matkassa, ja siihen ladattava sovellus auttaa eteisvärinän tunnistamisessa. Tallaisia sovelluksia on kehitetty Turun yliopistossa ja VTT:llä. Eteisvärinä tunnistetaan sydänsähkökäyrällä, EKG:llä, joko 12 kytkennällä tai pitkäaikaisrekisteröinnillä. Mutta kännykän sovellus voi antaa vihiä sydämen rytmihäiröistä. VTT:n älypuhelinsovellukseen kuuluu rintakehällä oleva laite, johon tallentuu potilaan sydänsähkökäyrä. EKG siirtyy puhelimeen bluetooth-teknologialla, ja siitä edelleen sen voi siirtää pilvipalvelun kautta omalle lääkärille. Tieto kulkee salattuna. Laite ja sovellus tulevat kuluttajien saataville vuoden 2017 aikana. Johtava tutkija Timo Varpula VTT:ltä on kehittänyt laitetta. Turun yliopiston älypuhelin sovellus puolestaan analysoi sydämen pumppauksen mikroliikkeitä, eli sydämen mekaanista toimintaa. Sovellus hyödyntää puhelimen liikeantureita, ja analysoi kiihtyvyys- ja kiertokulma-antureiden tuottamaa tietoa. Tutkija Mikko Pänkäälä on kehittänyt sovellusta. Eila Koivisto on kärsinyt eteisvärinästä yli 30 vuoden ajan. Hän kokeilee älypuhelinsovellusta. Projektipäällikkö Tero Koivisto tekee mittausta. Turkulaisten laite on tulossa kauppoihin vuoden 2018 aikana. Turun yliopiston kardiologian professori Juhani Airaksinen arvioi älypuhelinsovelluksia eteisävärinän tunnistuksessa. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuva Timo Varpula VTT.

Tiedeykkönen: Ilmakehätiede on kehittymässä täsmätieteeksi - haastateltavana akateemikko Markku Kulmala: 18.04.2017 11.10  

Professori Markku Kulmala, joka nimitettiin tieteen akateemikoksi, on maailman johtava ilmakehän aerosolien fysiikan ja -kemian tutkija. Kulmalan huippututkimusryhmä Helsingin yliopistossa tutkii miten ihmisen toiminta ja luonnon prosessit vaikuttavat ilmastoon. Ryhmässä on kehitetty uusia mittalaitteita ja ilmakehätieteen edistyminen perustuu juuri uusiin tarkkoihin mittauksiin. Nykyisin tiedetään jo melko tarkasti mitä kuutiosenttimetri ilmaa pitää sisällään, mutta tutkijoiden tähtäimessä on hyvin tarkka tieto ilman sisältämistä molekyyleistä, molekyyli molekyyliltä. Ilmakehätutkijat saattavat antaa lisäpontta jopa pimeän aineen tutkimukseenkin. Akateemikkona Kulmala haluaa toimia tieteen puolestapuhujana ja teettää myös tutkimuksen siitä, miten maahamme on syntynyt huippututkimusta ja missä ovat ongelmat. Haastateltavana on professori Markku Kulmala. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: 14.04.2017 12.05  

Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikkö tutkii mm. Raamatun alkumatkan vaiheita. Tutkimus perustuu paljolti Vanhan ja Uuden testamentin vanhimpiin säilyneisiin käsikirjoituksiin sekä kreikankieliseen Septuagintaan, ”historian ensimmäiseen raamatunkäännökseen”, mutta myös 1940-50-luvuilla löytyneisiin Qumranin tekstikääröihin, jotka ovat avanneet aivan uusia näkymiä Vanhan testamentin hepreankielisiin teksteihin. Mitä kaikkea vanhat tekstit ja niiden vertailu kertovat Raamatun synnystä ja ympäristöstä, jossa se syntyi ja muotoutui? Haastateltavana Suomen Akatemian Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikön johtaja Martti Nissinen ja varajohtaja Anneli Aejmelaeus, molemmat Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan professoreita ja Vanhan testamentin tutkijoita. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Tiedeykkönen: Millä tolalla on lääketutkimus - ainakin masennuslääkkeitä arvostellaan: 11.04.2017 09.00  

Helsingin yliopiston professori Teppo Järvisen mukaan lääketiede on nuori tieteenala, josta puuttuu avoin keskustelu ja lähdekritiikki. Vakiintuneet käytännöt hyväksytään usein kritiikittä. Tanskalainen lääketieteen tutkija Peter Gøtzsche arvostelee erityisesti lääketutkimusta, joka tällaisenaan tuottaa pahimmillaan huonoja lääkkeitä. Erityisesti hän arvostelee masennuslääkkeitä. Psykiatrian professori Erkki Isometsä vastaa Peter Gøtzschen kritiikkiin. Toimittaja Nina Malmberg

Tiedeykkönen: Lapsi oppii kielet leikiten - vanhempanakin leikkimieli auttaa: 07.04.2017 09.00  

Neuropsykologian näkökulmasta vieraiden kielten opiskelu kannattaisi aloittaa mahdollisimman nuorella iällä. Koulussa vieraan kielen opetus kuitenkin aloitetaan yleensä vasta kolmannella luokalla. Millaiset ovat lasten kielenoppimistaidot ja miten ne muuttuvat iän karttuessa? Siitä keskustellaan Helsingin yliopiston neuropsykologian dosentti Eero Vuoksimaan kanssa. Ranskan kielen opettaja Heidi Pirhonen Espoon Kantokasken koulusta kertoo, kuinka oppiminen käytännössä tapahtuu ja mitkä ovat parhaat metodit eri ikäisten oppilaiden kanssa. Toimittajana on Jaana Sormunen.

Tiedeykkönen: Miten supermassiivisia mustia aukkoja syntyi varhaiseen maailmankaikkeuteen?: 04.04.2017 12.10  

Galaksien keskustoissa lymyää mustia aukkoja, joiden massat voivat olla miljoonia tai jopa useita miljardeja auringonmassoja. Supermassivisia mustia aukkoja syntyi jo varhaisessa maailmankaikkeudessa, mutta miten? Aihetta on tutkittu tietokonesimulaatioiden avulla ja löydetty mekanismi, joka selittäisi musta-aukkojättiläisten synnyn vaiheita. Simulaatiossa tarkastellaan kahden galaksin syntymistä kaasupilvistä. Voi käydä niin, että toisen galaksin syntymiseen tarkoitettu kaasupilvi romahtaa mustaksi aukoksi. Tästä mekanismista ja mustista aukoista yleensä kertoo apulaisprofessori Peter Johansson Helsingin yliopistosta. Hän on tehnyt simulaatiotutkimusta ulkomaisten tutkijoiden kanssa. Huhtikuussa Jupiter loistaa yötaivaalla ja Venus on kirkkaana aamutaivaalla. Illan planeettoja ovat Merkurius ja Mars. Etelätaivaalla on Neitsyen laaja tähdistö, ja yöllä Käärmeenkantaja nousee idästä ja tuo mukanaan Käärmeenpään ja Käärmeenhännän. Vinkit tähtitaivaan tutkailuun tarjoilee professori Markku Poutanen. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Tekoäly - ihmisen työkalu ja pikku apulainen vai viimeinen keksintö?: 31.03.2017 12.00  

Ihminen on kehittänyt itselleen työvälineitä jo kymmeniä tuhansia vuosia. Nyt meille työkaluiksi ja apureiksi ovat tulossa robotit ja niihin oleellisesti liittyvä tekoäly. Mutta millaisia työkaluja robotit ja tekoäly oikein ovat? Ja miten tekoäly toimii? Mihin kaikkeen se venyy ja millaisia eettisiä ongelmia ja riskejä robotteihin ja tekoälyyn saattaisi liittyä? Erilaisia näkökulmia aiheeseen tarjoavat aivotutkija Minna Huotilainen Uppsalan tutkijakollegiumista, uudenlaista tekoälyä kehittävän Curious AI Companyn perustaja Harri Valpola ja kognitiotieteilijä Michael Laakasuo Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

Tiedeykkönen: Syöpä huijaa ja käyttää sikiön kehitysgeenejä: 28.03.2017 12.15  

Sikiön kasvua ja kudosten erilaistumista ohjaavat kehitysgeenit. Normaalisti ne lukitaan pois pelistä, kun niitä ei enää tarvita. Kehitysgeenit ohjaavat solunjakautumista sekä raajojen, aivojen, hermoston ja koko kehon muodostumista. Kehitys etenee hyvässä järjestyksessä askel kerrallaan. Jos kehitysgeenit aktivoituvat myöhemmällä iällä, ne voivat monistaa syöpäsoluja. Normaalit solut voivat taantua erilaistumattomiksi häiriköiksi, jotka alkavat lisääntyä tolkuttomasti. Yleensä puolustussysteemit eliminoivat vialliset solut, mutta jotkut syövänalut selviävät puolustuksen ohi. Tiedeykkösessä kehitysbiologian prof Hannu Sariola ja Leena Mattila .

Tiedeykkönen: Haitalliset vieraslajit uhka luonnon monimuotoisuudelle - mansikan punamätä, mäntyankeroinen: 24.03.2017 05.00  

Espanjansiruetana, hukkakaura, mansikan punamätä ja mäntyankeroinen. Listaa riittää Suomen luontoa uhkaavista haitallisista vieraslajeista. Niistä mäntyankeroinen kuuluu vaarallisiin kasvintuhoojiin eli karanteenilajeihin. Sen leviämiseksi Suomeen on pistetty pystyyn iso valvontajärjestelmä. Tästä tietää tutkimusprofessori Kari Tiilikkala Luonnonvarakeskuksesta. Hän tuo esiin vapaan kasvituotannon riskejä kasvin terveydelle ja –tuotannolle. Esimerkkinä vuonna 2012 Suomen mansikkaviljelmillä ulkomaalaisten taimien mukana saapunut mansikan punamätä. Mitä meistä jokainen voi tehdä haitallisten vieraslajien estämiseksi? Haitalliset vieraslajit ovat uhka luonnon monimuotoisuudelle. Alkuperäinen lajisto joutuu väistymään uuden lajin myötä, ja geenivarat niukkenevat. Helsingin yliopiston soveltavan genetiikan professori Helena Korpelainen puhuu kasvien geenivarojen puolesta. Sama perinnöllisen monimuotoisuuden turvaaminen pätee myös eläimiin. Onko meillä riittävästi geenivaroja tulevaisuuden ruoantuotannon turvaamiseksi? Me tarvitsemme lapin puikulaa, huvitusta, härkäpapua ja lapinlehmiä. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Kuvassa espanjansiruetana. Kuvaaja Sakari Raiskio Luke.

Tiedeykkönen: Muistelukerronta tallentaa perinnettä - Toinin tarina kertoo suomalaisen naisen elämän muutoksista: 21.03.2017 08.00  

FT Anna Hynninen Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitokselta käytti folkloristiikan alan väitöskirjassaan Minä, lotta, vaimo, äiti. Kerronnan variaatio ja toimijuus aktiivikertojan muistelukerronnassa Toini Pelkosen omaelämäkerrallisia tekstejä, joita tämä oli lähettänyt useisiin muistelukeruisiin. Tutkimuksessa kävi ilmi mm. kertojan motiivit keruisiin osallistumiseen, joita Toini Pelkosen tapauksessa olivat mm. hänen tuntemansa velvollisuus kertoa omasta perinteestään, karjalaisuudesta, sekä itsetunnon vahvistus, oman elämän merkityksellistäminen ja liittäminen laajempiin yhteiskunnallisiin murroksiin. Kertomuksessa näkyi vahvasti 1900-luvun suomalaisen naisen historia ja muutokset yhteiskunnassa. Haastateltavina tohtori Anna Hynninen ja arkistotutkija Juha Nirkko. Toimittaja Jaana Sormunen

Tiedeykkönen: 17.03.2017 12.20  

Sikiön aivot ovat itseohjautuva systeemi. Aivoissa on sisäsyntyistä sähköistä toimintaa, joka ohjaa hermoverkkojen kehitystä. Homma toimii automaattisesti ja hyvin pienessä päässä, jos sitä ei häiritä. Hapenpuute raskausaikana tai synnytyksessä voi sotkea hienon systeemin. Ja voi olla, että näin kylvetään mm.skitsofrenian, Parkinsonin ja Alzheimerin taudin idut. Aivojen kriittiset kehitysvaiheet mm. murrosikä ovat riskaabelia aikaa. Kun kehittyvien aivojen muovautuvuus on suurta, myös lääkkeillä ym. ulkoisilla tekijöillä on iso vaikutus. Aivojen neurobiologiasta keskustelevat Akatemiaprof. Kai Kaila ja Leena Mattila.

Tiedeykkönen: Svinhufvud haaveili maalaistuomarin urasta, mutta hänestä tulikin keskeinen itsenäisyysmies: 14.03.2017 09.15  

Vuonna 2017 tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen itsenäistymisestä. Keskeinen hahmo itsenäistymisprosessissa oli Pehr Evind Svinhufvud, joka kansan parissa tunnettiin nimellä Ukko-Pekka. Tässä ohjelmassa kerrotaan miten tästä kaksivuotiaana isättömäksi jääneestä pojasta, jonka isoisä kavalsi Mikkelin läänin rahoja omaan taskuunsa, kasvoi merkkihahmo Suomen historiaan. Tämä on välillä ollut aivan hiuskarvan varassa, sillä Svinhufvudin henki oli vaarassa moneen kertaan. Haastateltavana on historiantutkija, professori Martti Häikiö, jolta on juuri ilmestynyt Svinhufvudin elämänkerta Suomen leijona. Toimittajana on Seppo Heikkinen

Tiedeykkönen: Milloin ihminen on valmis? Mitä virkaa on tunteilla?: 07.03.2017 13.15  

Miten nuoruuden mustavalkoisuus jalostuu elämänkokemuksen myötä? Mitä on aikuisen ajattelun kehitys? Tätä tutkii erikoistutkija Eeva Kallio Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta. Yleensä ihminen ei jää aikuistuttuaan jumittamaan ajattelussaan, vaan kehitymme ja voimme toki myös taantua. Mistä on kysymys ajattelun kehityksessä? Tunteet kuuluvat elämään, olivat ne sitten negatiivisia vai positiivisia. Arkielämä tuo tilanteita, jossa tunteita syntyy. Mikä rooli on tunteen synnyssä tulkinnalla? Miten ikäviä tunteita voi oppia säätelemään? Tästä tietää Tunne tunteesi –kirjan kirjoittaja psykologi, ylemmän erityistason kognitiivinen psykoterapeutti Katja Myllyviita. Voiko tunteisiin, vaikkapa vihaan, suhtautua uteliaasti ja päästä neutraaliin tilaan? Tunteiden välttely johtaa elämän kaventumiseen ja jopa masentumiseen. Tunteet kertovat että olemme elossa. Kuvassa psykologi Katja Myllyviita, valokuva Heidihanna Karhu. Tiedeykkösen toimittaa Teija Peltoniemi.

Tiedeykkönen: Holografinen maailmankaikkeus - Leijona vaanii maaliskuun yötaivaalla: 03.03.2017 11.25  

Fysiikan piirissä on jo aikaa sitten herännyt ajatus, että maailmankaikkeus on saattanut - ainakin jossakin historiansa vaiheessa - olla holografinen, siis kuin hologrammi. Asia nousi esille, kun tammikuussa tutkijaryhmä kertoi saaneensa havaintoihin perustuvia viitteitä holografisesta maailmankaikkeudesta. Kosmologian professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta selvittää, mistä holografinen idea tuli maailmankaikkeuden käsittelyyn. Tarina johtaa mustien aukkojen mallinnukseen ja siihen ihmeelliseen tosiasiaan, että kaksi erilaista maailmankaikkeuden kuvailua johtaa yllättäen samanlaiseen lopputulokseen, joita ei voida erottaa toisistaan. Toinen kuvailu on ikäänkuin toisen hologrammi. Asia askarruttaa alan tutkijoita. Maaliskuun alussa Venus näkyy vielä kirkkaana illan suussa. Orion näkyy yhä, mutta painuu vähitellen taivaanrannan taakse ja uljas Leijona hiipii tilalle vaanimaan yötaivaalle. Viereisessä Kravun tähtikuviossa on hieno kaukoputkikohde, avoin tähtijoukko Praesepe. Tiedeykkösen lopuksi professori Markku Poutanen kertoo tarkemmin maaliskuun tähtitaivaan kiinnostavat kohteet. Toimittajana on Sisko Loikkanen. Kuva: ESA/Hubble

Tiedeykkönen: Miten geenit sotkevat tai säätävät normilääkkeen vaikutusta?: 28.02.2017 13.15  

Kenelle kodeiini on hengenvaarallista ja miksi varfariinin teho vaihtelee ihmisestä toiseen? Miksi lääkkeet eivät tehoa samalla lailla kaikiin ihmisiin? Joskus vain toinen potilaista hyötyy lääkkeestä, vaikka kahdella ihmisellä on sama tauti ja sama lääkitys. Toisella vaiva ei parane, mutta hän kärsii silti haittavaikutukset. Saman lääkkeen vaikutuseroja voi osin selittää ihmisten erilainen perimä. Geenit voivat estää tai voimistaa lääkkeiden vaikutusta. Joissain tapauksissa ihmisten väliset erot ovat todella merkittäviä, yksi tarvitsee moninkertaisen annoksen ja toiselle vähäkin on liikaa. Leena Mattila ja professori Mikko Niemi ja farmakogenetiikkaa.

Tiedeykkönen: Elämme digitaalisessa maailmassa. Se tuo uudenlaisia uhkia, mutta myös mahdollisuuksia ja ne koskettavat sinuakin: 24.02.2017 11.11  

Elämme digitaalisessa maailmassa ja riippuvuutemme siitä kasvaa. Samalla kuulemme yhä useammin kyberhyökkäyksistä, palvelunestohyökkäyksistä, tietomurroista, kyberturvallisuudesta ja niin edes päin. Vaikka asia on tärkeä, ei näitä termejä ymmärretä kovin hyvin. Tiedeykkösessä puhutaan tällä kertaa kyberturvallisuudesta. Mitä sillä tarkoitetaan? Millaisia uusia uhkia tämän päivän digitaalinen maailma tuo mukanaan ja onko kybermaailma todella pelkkiä vaaroja vai myös mahdollisuuksia? Haastateltavana on kyberturvallisuuden professori Jarno Limnell Aalto-yliopistosta. Toimittajana on Seppo Heikkinen.

Tiedeykkönen: Fotonit on valjastettu töihin - fotoniikka on kasvava teknologia-ala: 17.02.2017 12.10  

Fotoniikassa kehitetään ja hyödynnetään valohiukkasia eli fotoneita erilaisiin sovelluksiin. Usein fotoniikka on tutun teknologian taustalla näkymättömissä eikä käyttäjä edes huomaa sitä. Matkapuhelimet ja matkapuhelinverkot, erilaiset ilmaisimet ja itseohjautuvat autot hyötyvät fotoniikasta. Myös laser kuuluu fotoniikan piiriin. VTT:llä valmistetaan valoa johtavia optisia piiirejä piisirujen pintaan ja tutkitaan IR-valon käyttöä tiedonsiirtoon, kaasumittauksiin ja lääketieteen kuvantamiseen. Haastateltavana ovat tutkimustiimin päällikkö Timo Aalto, tutkija Markku Kapulainen ja opiskelija Ben Wälchli VTT:ltä. Toimittajana Sisko Loikkanen.

Tiedeykkönen: Täsmälääkkeillä toivoa levinnyttä rintasyöpää sairastavalle: 14.02.2017 07.15  

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, ja yleisesti ennuste on hyvä. Mutta tilanne muuttuu, jos nainen sairastaa levinnyttä rintasyöpää. Keskimääräinen elossaoloaika on kolmen vuoden luokkaa. Mutta uudet täsmälääkkeet tuovat lisää aikaa. Tämän tietää HYKSin Syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattson. Anita Mäkelä on sairastanut rintasyöpää kaksi vuotta, ja hän saikin aivan alkumetreillä kuulla, että syöpäkasvaimia oli myös luustossa. Mitä neljän lapsen äiti ajattelee tilanteestaan? Rintasyöpäpotilaan hoito alkaa yleensä leikkauksella. Säästävä leikkaus riittää usein, mutta joissakin tapauksissa joudutaan poistamaan koko rinta. HYKS Rintarauhaskirurgian osastonylilääkäri Marjut Leidenius tuntee rintarauhaskirurgian hyvin. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Valokuva Heidi Haikala.

Tiedeykkönen: Kuka haluaa poimia superbakteerit tuliaisiksi matkalta?: 10.02.2017 13.20  

Kirurgia, syöpähoidot ja elinsiirrot ryytyvät, jos bakteereja karaistaan vielä paremmin antibiootteja kestäviksi. Kaikissa näissä tarvitaan antibiootteja tulehdusten varalta. Nyt bakteerit totutetaan antibiootteihin, kun turhia kuureja syödään jatkuvasti. Matkailija kerää mukaansa superbakteereita, jos ottaa antibiootteja riskialueilla. Kuuri tappaa lälläribakteerit ja tekee tilaa lääkkeitä kestäville superbakteereille. Antibiootteja nappaava matkailija valikoi riskialueelta tuliaisiksi kaikkein vastustuskykyisimmät ESBL-superbakteerit. Ja resistenssiongelma pahenee. Studiossa Leena Mattila sekä professorit Anu Kantele ja Pentti Huovinen.

0:00/0:00
Video player is in betaClose