Search

Politiikkaradio: Kriisiaika ajaa demokratiaa umpikujaan - mistä löytyy ulospääsy?: 07.12.2016 13.10  

2010-luvulla kamppaillaan moninaisten poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten kriisien kanssa: ilmastonmuutos uhkaa ekosysteemiä, globalisaatio muuttaa maailmantalouden työnjakoa, digitalisaatio hävittää työpaikkoja, Trump-ilmiö ravistelee maailman vanhinta demokratiaa Yhdysvaltoja. Myös julkinen keskustelu viestii kriisiajasta: julkisuus on kiihkeämpää ja reaktiivisempaa, kohut äityvät helposti vihapostaukseksi. Tulehtuneesta ilmapiiristä kertoo myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja Yleisradion välillä vellonut sananvapauskohu. Kertovatko ajanmerkit umpikujasta? Onko liioiteltua väittää, että nykyhetken kriiseissä olisi vaakalaudalla jopa demokratian tulevaisuus? Vieraana on Dialogi demokratiassa -kirjan tekijä, filosofi Kai Alhanen. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradio: Ylegate ja kansallinen ilmasto- ja energiastrategia ruuvipenkissä: 30.11.2016 13.10  

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi painostanut Yleisradiota häntä itseään koskevassa jääviysuutisoinnissa. Ylen vastaava uutispäätoimittaja Atte Jääskeläinen kiistää tulkinnan Ylen vaientamisesta, mutta vahvistaa Sipilän ilmoittaneen, ettei luottamusta Yleen ole. ”En todellakaan usko tällaiseen”, sanoo eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) painostusväitteistä, mutta korostaa, ettei ole ulkomaanmatkastaan johtuen seurannut tarkkaan kohun käänteitä. Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön mukaan "Pääministerin harkintakyky on pahan kerran pettänyt". "Ei median tarvitse edes nauttia pääministerin luottamusta, vaan pääministerin pitää nauttia kansan valitseman eduskunnan luottamusta. Ja hän on se, joka on tilivelvollinen roolissaan Suomen kansalle ja media ei ole hänelle tilivelvollinen mistään", sanoo Niinistö Politiikkaradiossa. Politiikkaradiossa keskusteltiin myös hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta, joka lisäisi puun ja biomassan käyttöä teollisuudessa ja energiantuotannossa. Uhkaako strategia Suomen hiilinieluja? Eteneekö Suomi riittävän kunnianhimoisesti sekä ilmastonsuojelussa, että käsillä olevan energiamurroksen edistämisessä? Vieraina ovat Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö ja eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradio: Puheet päreiksi: Asioiden ja henkilöinen politiikka: 28.10.2016 13.05  

Suomessa politiikassa puhutaan asioista ja järjestelmistä. Sote-uudistus ei ole mikään mörkö, väitti pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Ylen kuntavaalidebatissa. Yhdysvalloissa sen sijaan hyökätään henkilöön. "Hän on kiero, kavala ja epärehellinen politiikko", väittää republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump demokraattien Hillary Clintonista. Rantautuuko henkilökohtaisuuksiin menevä politiikan likainen peli ja retorinen loanheitto myös Suomeen? Kenellä maamme poliitikoista on auktoriteetta, kenellä ei? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Politiikkaradio: Syrjäyttävätkö yksityiset sote-yhtiöt jatkossa julkiset toimijat?: 12.10.2016 13.10  

Sote-uudistus on massiivinen uudistus, mutta onko se samalla myös vallankumous julkisten toimijoiden järjestelmästä kohti yksityisten toimijoiden järjestelmää? Tuleeko yksityisistä terveyskeskuksista jatkossa pääsääntö ja julkisista poikkeus? Hallituspuolueista erityisesti kokoomus on ajanut yksityisiin toimijoihin ja valinnanvapauteen nojaavaa sotea. Suurimmassa oppositiopuolueessa SDP:ssä sen sijaan uskotaan pääsääntoisesti julkiseen hoivaan. Mitä riskejä yhtiömuotoiseen sote-toimintaan liittyy, mitä mahdollisuuksia? Entä onko hallitus määräämässä lakeja, joilla sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat yritykset maksavat veronsa Suomeen? Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan sote-toimijoiden olisi maksettava verot Suomeen Suomessa tekemästään tuloksesta. Vieraina ovat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen (sd.) ja valiokunnan jäsen Sari Sarkomaa (kok.). Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradio: Siirtyvätkö Suomen puolustuksen peruskivet?: 11.10.2016 13.10  

Venäjän toimet Krimillä ja Syyriassa kiristävät Venäjän ja lännen välejä. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan, että turvallisuustilanteen kiristyminen Euroopassa ja Itämeren alueella vaikuttaa välittömästi Suomeen. Miltä osin Suomen puolustuspolitiikka on muutoksessa? Puolustusministeriön ylijohtajan Janne Kuuselan mukaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on tiivistymässä EU:n sisällä vielä tämän vuoden aikana. Laukaisevana tekijänä oli Iso-Britannian brexit-äänestys. ”Nyt on semmoinen poliittinen momentum olemassa, että uskoisin, että tämän vuoden aikana tullaan tekemään päätöksiä, joilla vahvistetaan Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa”, sanoo Kuusela Politiikkaradion haastattelussa. Kyse ei kuitenkaan ole EU:n kilpajuoksusta, tai ”kauneuskilpailusta” Naton kanssa. EU:lle ei olla luomassa puolustusliittoa Naton tapaan, sanoo Kuusela. ”Tämä ei ole mitään nollasummapeliä, eikä tässä ole minkäänlainen kauneuskilpailu meneillään EU:n ja Naton välillä. Se on ihan päivänselvä asia, että valtaosa EU-maista järjestää puolustuksensa Naton kautta. Ei tässä lähdetä luomaan mitään tarpeetonta päällekkäisyyttä.” ”Se mitä EU:ssa tehdään, niin katsotaan, että mitkä olisivat niitä EU:n omia vahvuusalueita, jotka tulisi käyttää hyväksi omien kansalaisten ja omien jäsenmaiden suojaamiseen”, sanoo Kuusela ja tähdentää, että Suomelle ”EU:n turvallisuus- ja puolustusulottuvuudella on merkittävää painoarvoa”. Suomen puolustuspolitiikan lähtökohta on rajoitetumpi Ruotsiin verrattuna, sanoo puolestaan reservin prikaatinkenraali Juha Pyykönen. Pyykösen Ulkopoliittiselle instituutille kirjoittamassa raportissa vertaillaan Suomen ja Ruotsin sotilaallista yhteistyötä Naton kanssa. ”Ruotsi on ollut merkittävästi vapaampi toimija siinä suhteessa ja voinut vaikuttaa omaan turvallisuusympäristöönsä merkittävästi enemmän, sanoo Pyykönen Politiikkaradiossa. ”Tämä että Venäjä ilmoittaa, että emme halua, että Suomi liittyy Natoon, niin ei ole mikään uutinen, koska eihän se ole halunnut meidän liittyvän aikaisemminkaan mihinkään.” Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Politiikkaradio: Puheet päreiksi: Kesärannan budjettiriihi: 02.09.2016 12.45  

Hallitus linnoittautui Kesärannan budjettiriiheen puimaan valtion tulo- ja menoarviota. Mikä oli budjettiriihen anti? Lex Lindström vai Lex Taipale kakkonen? Nippu lisäleikkauksia, vai ei leikkauksia lainkaan? Vai pääministeri Juha Sipilän (kesk.) sanoin "rahoitusasemien" säilymistä ennallaan? Entä mikä on ulkopoliittisen keskustelun olemus Suomessa? Onks se pelon ilmapiiri, vai valtakamppailu presidentin ja valtioneuvoston välillä? Kuka päättää ulkopolitiikasta, kuka johtaa ulkopolitiikkaa? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Politiikkaradio: Puheet päreiksi: Asian vai tunteen politiikka?: 19.08.2016 12.35  

Asia ja tunne näyttävät olevan törmäyskurssilla politiikassa. Ainakin niitä asetetaan hanakasti vastakkain ja väitetään peräti toistensa vastakohdiksi. Kumpaa politiikassa arvostetaan enemmän: asiaa vai tunnetta? Vanhan sloganin mukaan henkilökohtainen on poliittista. Voiko politiikassa puhua vain "henkilökohtaisista" syistä kiinnittämättä huomiota "yleisiin" syihin? Miksi julkisen sektorin määritelmä tuottaa päänvaivaa pääministeri Juha Sipilälle (kesk.)? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Ajantasa: Ensimmäiset työpaikat ennen ja nyt: 12.08.2016 11.07  

#myfirstsevenjobs, mitä seitsemän ensimmäistä työpaikkaa-listaus kertoo, vieraana erikoistutkija Tapio Bergholm SAK:sta. - Järistyksiä EU:ssa - Eurooppa Brexitin jälkeen. Keskustelemassa tietokirjailija Jyrki Karvinen ja Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. - Riistaruokaa sepelkyyhkystä ja heinäsorsasta, metsästäjä Reijo Ikosen vinkit. Ajantasan toimittaa Jari Mäkäräinen.

Ajantasa 0

Politiikkaradio: Politiikkaradio Remix: 13.07.2016 13.00  

Aiheuttaisiko brittien ero EU:sta eli Brexit talousshokin? Ja jos aiheuttaisi niin kuinka suuren ja minne kaikkialle shokki ulottuisi? Vieraina ovat Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä ja ohjelmanjohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen. Uusinta 15.6.2016.

Politiikkaradio: Aiheuttaisiko Brexit talousshokin?: 15.06.2016 13.10  

Britit äänestävät jäädäkö EU:hun vai ei. Minkälaisia olisivat EU-eron eli brexitin vaikutukset Iso-Britannian, Euroopan ja Suomen talouteen? Britannian valtiovarainministeriö laskee, että brexit maksaisi Britannialle 62 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. OECD puolestaan ennakoi Britannian bruttokansantuotteen olevan EU:n ulkopuolella neljässä vuodessa kolme prosenttia pienempi kuin EU:n jäsenenä. OECD:n arvion mukaan EU-erolla olisi negatiivinen vaikutus myös muihin OECD-maihin. Kuinka luotettavia erilaiset talousarviot ovat? Ovatko arviot politiikkaa, joilla kampanjoidaan ja pyritään vaikuttamaan brittien mielipiteisiin? Vieraina ovat Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä ja ohjelmanjohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisesta instituutista. Toimittajana on Tapio Pajunen.

Politiikkaradio: Puheet päreiksi: Konsulttijargon valtasi politiikan: 22.04.2016 13.05  

Hallituksen tiedotustilaisuudet ovat täynnä liukasta konsulttikieltä. Tuoreet esimerkit ovat työ- ja oikeusministeri Jari Lindströmin (ps.) ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) tiedotustilaisuudet, jotka olivat pullollaan kehittämis-, edistämis- ja konsulttijargonia. Lindström kuvaili hallituksen työllisyystoimia sote-uudistusta lainaten: "raha seuraa työtöntä". Berner viljeli sloganeja, kuten yhtiöittäminen ei ole yksityistämistä ja asiakasmaksu ei ole vero. Entä liikennekaari? Mikä se sitten on? Joskus väitettiin, että politiikka on kadonnut politiikasta. Nyt tuntuvat katoavan poliitikot. Tuoreessa haastattelussa kansanedustaja Harry Harkimo (kok.) toi esiin, ettei pidä itseään poliitikkona. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut samaa. Miksi maamme kärkipoliitikot eivät tunnustaudu enää poliitikoiksi? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Politiikkaradio: Puheet päreiksi: Some-ajan hallituskriisin anatomia: 06.11.2015 13.05  

Hallitus uhkaa kaatua sote-ratkaisuun. Mitä ajan riennosta kertoo, että pääministeri Juha Sipilä uhkaa julkisesti kaataa hallituksen, jos sote-ratkaisua ei synny? Ovatko ota tai jätä -tarjoukset tulleet jäädäkseen? Minkälainen on some-ajan hallituskriisin anatomia? Mikä on päivän politiikan sana? Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. Puheet päreiksi -ohjelmaa esitetään Politiikkaradiossa joka toinen perjantai.

Politiikkaradio: Sote-kartat esiin!: 21.10.2015 13.10  

Jo kolme hallitusta putkeen on yrittänyt saada tolkkua sote-sotkuun. Nyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus piirtää karttoja uusista sote-alueista, mutta alueiden lukumäärästä liikkuu vain villejä arvauksia. Hallitus on luvannut lyödä sote-alueiden määrän lukkoon vielä lokakuun aikana. Sote-uudistusta valmisteleva peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) myöntää Politiikkaradiossa, että sote-alueista päättäminen on äärettömän vaikeaa. ”Semmoisen absoluuttisen luvun, yhden ainoan luvun löytäminen on vaikeaa, se on äärettömän vaikeaa.” ”Olennaista on se, mitä siellä lukujen sisällä tapahtuu. On vähintään yhtä tärkeää, ellei tärkeämpää, mitä siellä lukujen sisällä tapahtuu”, sanoo Rehula Politiikkaradiossa. Rehulan mukaan sotessa täydellistä ratkaisua ei ole. ”Asia yksi: se joka tavoittelee täydellisyyttä, niin se on tässä kohtaa hyvän vastakohta. Kun päästäisiin edes hyvään, niin se on iso asia.” Edellinen peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) korostaa, että päätös sotesta tarvitaan mahdollisimman nopeasti. ”Toivon todellakin että nyt syntyy se ratkaisu, koska nyt täytyy päästä eteenpäin.” Huovinen myös muistuttaa Rehulaa, että 19 sote-aluetta on liikaa, jos halutaan kustannustehokas ratkaisu, jossa syntyy myös säästöjä. ”Juha tietää, että 19 on ehkä tässä tapauksessa liikaa, kun te olette itse asettaneet tavoitteeksi kolmen miljardin säästöt tällä hommalla”, sanoo Huovinen. Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Politiikkaradio: Sote-kartat esiin!: 21.10.2015 13.10  

Jo kolme hallitusta putkeen on yrittänyt saada tolkkua sote-sotkuun. Nyt pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus piirtää karttoja uusista sote-alueista, mutta alueiden lukumäärästä liikkuu vain villejä arvauksia. Hallitus on luvannut lyödä sote-alueiden määrän lukkoon vielä lokakuun aikana. Sote-uudistusta valmisteleva peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) myöntää Politiikkaradiossa, että sote-alueista päättäminen on äärettömän vaikeaa. ”Semmoisen absoluuttisen luvun, yhden ainoan luvun löytäminen on vaikeaa, se on äärettömän vaikeaa.” ”Olennaista on se, mitä siellä lukujen sisällä tapahtuu. On vähintään yhtä tärkeää, ellei tärkeämpää, mitä siellä lukujen sisällä tapahtuu”, sanoo Rehula Politiikkaradiossa. Rehulan mukaan sotessa täydellistä ratkaisua ei ole. ”Asia yksi: se joka tavoittelee täydellisyyttä, niin se on tässä kohtaa hyvän vastakohta. Kun päästäisiin edes hyvään, niin se on iso asia.” Edellinen peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) korostaa, että päätös sotesta tarvitaan mahdollisimman nopeasti. ”Toivon todellakin että nyt syntyy se ratkaisu, koska nyt täytyy päästä eteenpäin.” Huovinen myös muistuttaa Rehulaa, että 19 sote-aluetta on liikaa, jos halutaan kustannustehokas ratkaisu, jossa syntyy myös säästöjä. ”Juha tietää, että 19 on ehkä tässä tapauksessa liikaa, kun te olette itse asettaneet tavoitteeksi kolmen miljardin säästöt tällä hommalla”, sanoo Huovinen. Tapio Pajunen / Politiikkaradio

Politiikkaradio: "Ruotsi voi nopeastikin päättää hakea Naton jäsenyyttä": 20.10.2015 13.10  

Entisen puolustusministerin ja RKP:n puheenjohtajan Carl Haglundin mukaan Suomessa on varauduttava Ruotsin Nato-kannan mahdolliseen muutokseen. Haglundin mukaan syynä ovat Ruotsissa eduskuntapuolueiden nopeasti muuttuneet mielipiteet Nato-jäsenyydestä. ”Se että Ruotsissa puolet eduskuntapuolueista kannattaa Natoa, niin viittaa siihen, että oikeasti on mahdollista, että Ruotsi voi jopa aika nopeastikin päättää hakea Naton jäsenyyttä. Silloin Suomi on samassa tilanteessa, missä me aikanaan oltiin, kun Ruotsi vähän yhtäkkiä niin sanotusti haki EU-jäsenyyttä”, sanoi Haglund Politiikkaradiossa. Haglund kommentoi pääministeri Juha Sipilän (kesk) pääministerin haastattelutunnilla antamaa lausuntoa, ettei Ruotsin pääministeri Stefan Löfven tule yllättämään Nato-asiassa Suomea. ”On varmasti niin, että Stefan Löfven ei halua yllättää Juha Sipilää, mutta mitä se sitten tarkoittaa? Nyt on muistettava, että eihän Ruotsin demarit koskaan tule sanomaan ehkä Natolle. Ne sanoo ei, kunnes ne sanoo kyllä, jos ne jonain päivänä sanoo kyllä”, sanoo Haglund ja jatkaa. ”Porvarit ovat tehneet omat ratkaisunsa. Jos Ruotsidemokraatit tai demarit vaihtaa kantaa, niin silloin asia on selvä. Ei ne demarit siellä Ruotsissa tule toimimaan niin, että ne jossain vaiheessa aikoo sanoa, että ne pohtii Nato-jäsenyyden mahdollisuutta, tai jotain vastaavaa”, sanoo Haglund. Ulkoasiainvaliokunnan jäsen Tom Packalen (ps) korostaa varovaisuutta ja diplomatiaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusratkaisuissa ja erityisesti suhteessa Venäjään. ”Meidän ei kannata olla ehdoin tahdoin ärsyttämässä. Ja muodostamassa sotilaallista uhkaa. Mä uskon diplomatiaan enemmän kuin sapelien kalisteluun”. ”Meillä ei ole varaa olla vihollinen Venäjän kanssa”, sanoo Packalen. Tapio Pajunen / Politiikkaradio

0:00/0:00
Video player is in betaClose