Search

Pyöreä pöytä: Pojat ovat klassinen ongelma Suomessa: 07.12.2016 18.02  

Aiheina ovat kunniamerkit, rakentava nationalismi ja poikien Pisa-tulokset. Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Mika Pantzar ja Olavi Uusivirta. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Edellispäivän itsenäisyyspäivän juhlien huumassa Pyöreä pöytä laski, kuinka montaa kertaa kukin on ollut presidentin vieraana: Juha 3, Pauli 2, Mika 1, Olavi 0 - ! Uusivirta tuo puheenaiheeksi kunniamerkkien merkityksen. Linnan juhlissa ainakin entiset ministerit Paavo Arhinmäki ja Erkki Tuomioja tulivat juhlaan ilman kunniamerkkejä rinnassaan. Mitaleita myös ideoidaan ja (huumorimielellä) jaetaan: Ruben Stiller saa Pyöreältä pöydältä Ritari Ässän ritarikunnan komentajamerkin. Pääministeri ja Yle uutisten päätoimittaja saavat Onnekkaan epäonnistumisen ritarikunnan merkin. Mika Pantzarin johdolla Pyöreä pöytä etsii rakentavaa nationalismia. Kansallisuusaatteesta ja kansallisesta itsemääräämisoikeudesta pitäisi hänen mielestään voida puhua neutraalisti tai arvostavasti. Juha Itkonen lukee Pisa-tuloksia ja oh huolissaan suomalaisten poikien koulumenestyksestä. Pantzar huomauttaa, että Suomessa tytöt ja pojat ovat koulumenestyksessä lähellä toisiaan, mutta monessa muussa maassa menestyvät vain pojat.

Tiedeykkönen: Mistä on pienet tytöt ja pojat tehty?: 07.08.2015 13.30  

Tiedekesä. Mistä pienet pojat ja tytöt on tehty? Entisaikain radikaalit kuvittelivat, että tytöistä tulee tyttöjä ja pojista poikia, koska heidät kasvatetaan sukupuoliensa mukaisiksi. Enää tähän ei uskota. Tytöt ja pojat kehittyvät sekä fyysisesti että psyykkisesti eri tahtiin ja eri suuntiin kasvatti heitä kuinka hyvänsä. Kädellisessä nimeltä ihminen on edelleen pohjalla iso apina, joka kehittyy lajityypilliseen tapaansa. Lapsen ja nuoren kehitysvaiheet seuraavat toisiaan niin kuin pitääkin kulttuurien ja kasvatuksen eroista riippumatta. Tiedekesässä keskustelijoina ovat psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen ja fysiologian professori Kai

Kansanradio.: Mökkejä ja meppejä: 11.06.2017 12.10  

Toimittajina ovat Olli Haapakangas ja Jaana Selin puheenaiheita: hautatiedot, Helsingin uusi vaakuna, liputtaminen maksaa, Hakaniemessä ei liputettu, hissi rikki, mökkielämää, sää, heinätyöt, omaishoidosta, multimiljonäärit, työttömän verotus, meppien aikaansaannokset, kielipolitiikkaa, pojat lainasivat autoa, Suomen kielen kauneus, säästöehdotuksia valtiolle, ulkona kuivatetun pyykin tuoksu

Kultakuume: Vapautuneet vangit armahtavat yleisönsä: 29.03.2017 16.30  

Suomen arvostelijain liiton elokuvajaos jakoi tunnustusta Yle Teema ja Fem -kanavien elokuvaohjelmistolle. Armo on pientä ja kaunista, oman vajavaisuuden tunnistamista. Kultakuumeessa armon merkitystä miettivät vankilasta vapautuneet porttiteatterilaiset, ohjaaja-dramaturgi Tuija Minkkinen ja armosta kirjan kirjoittanut elämäntapavalmentaja Taru Hallikainen. Juha Hurme antaa kolumnissaan uskaliaita neuvoja äänestäjälle. Kuvataideopetuksen väheneminen on laskenut Kuvataideakatemiaan hakijoiden tasoa. Kuvataideakatemian maalaustaiteen professori Tarja Pitkänen-Walterin mukaan opiskelemaan valittavilta vaaditaan hyvän piirustustaidon lisäksi näkemystä. Jääkiekkokaupungin pojat opettelevat tanssimaan menestysmusikaalin tahtiin. Yli 10 miljoonaa katsojaa viidellä eri mantereella kerännyt musikaali Billy Elliot valloittaa Tampereen Työväen Teatterin Suuren näyttämön syksyllä 2018. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell.

Yle Uutiset selkosuomeksi: 20.01.2017 17.40  

Tytöt liikkuvat päiväkodissa vähemmän kuin pojat. Keskeyttäminen aiheuttaa vaaroja sairaaloissa. Isis on tuhonnut lisää Palmyraa. Ruotsin väkiluku on nyt kymmenen miljoonaa.

Kultakuume: Mitä nuori haluaa kirjalta?: 11.08.2016 16.30  

Nuortenkirjat ja nuorten tarpeet. Some-sukupolven taidenäyttely. Utopia hipsteri-festareilla. 16-vuotias lukiolainen Venni Uotila lähtee Yhdysvaltoihin luennoimaan nuorten fantasiakirjallisuudesta. Samaan aikaan Itä- ja Pohjois-Suomen pojat lukevat yhä vähemmän. Tarjoavatko uudet nuortenkirjat vastauksia nuorten lukutarpeisiin? Nuortenkirjoja selaavat Venni Uotila ja Lastenkirjallisuusinstituutin toiminnanjohtaja Paula Halkola. Museon kaapissa lukee ”Tissit - katso kuvat!”. Museo Skogster on Hämeenlinnan kaupunginmuseon uusi päätoimipiste. Sen ensimmäinen näyttely on suunnattu some-sukupolvelle lööppimäisen lähestymistavan turvin. Museonjohtaja Tuulia Tuomi kertoo, miksi Sibeliuksesta kerrotaan museossa puujalan avulla ja mitä paljastuu kaapista, jonka päällä olevassa tekstissä kehotetaan ”katsomaan kuvat”. Flow on myös taidetta. Helsingin Suvilahdessa viikonloppuna järjestettävä Flow-festivaali tunnetaan hipsteristä ja maailmantähdistä. Flowlla on myös laaja taideohjelmisto. Festivaalin tämän vuoden kuvataiteilijoiden Laura Gustafssonin ja Terike Haapojan teoskokonaisuus näyttää utopian maailmasta, jossa ihminen ja eläin ovat tasa-arvoisia. Kultakuumeen kolumnisti Juha Hurme on tarkastanut kulttuuri-Suomen kunnon. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Niina Mäkeläinen.

Ykkösaamu: Kesäkolumni Reetta Räty: Polttakaa vaatekauppojen tyttö- ja poikakyltit!: 11.08.2016 08.10  

Tyttöjä ulkonäköpaineet pelottavat. Entä jos herkkää poikaa kiusataan? Asetammeko edelleen tytöt ja pojat stereotyyppisiin lokeroihin? Näitä kysymyksiä pohtii kesäkolumnistimme Reetta Räty otsikolla Polttakaa vaatekauppojen tyttö- ja poikakyltit!

Lasten kuunnelmat: Tarinoita lapsille: Tatu ja Patu Helsingissä, osa 1/2: 24.07.2016 07.45  

Aino Havukaisen ja Sami Toivonsen luomat lasten rakastamat veljekset Tatu ja Patu seikkailevat Mikko Viljasen dramatisoima ja ohjaama 2. osainen lastenkuunnelmassa. Outolalaiset veljekset tekevät kesäisen retken Helsinkiin. Jori-serkku on heitä vastassa ja antamassa alkusysäyksen seikkailulle joka vie heidät kaupungin halki mm. Kansallismuseoon, Olympiastadionille, Linnanmäelle ja Korkeasaareen. Jori itse ryntäilee salkku sauhuten ympäriinsä, niin etteivät pojat pysy perässä. Rooleissa: Tatu:Ylermi Rajamaa, Patu: Samuli Niittymäki, Jori -serkku: Reino Nordin, Kertoja: outi Vuoriranta ja muissa rooleissa: Antti Jaakola ja Erja manto. äänisuunnittelu Anders Wiksten tuottanto: Yle Radioteatteri, Soila Valkama

Keskiajan heinäkuun Kalle Haatanen: Lapsuus antiikissa ja keskiajalla: 23.07.2016 11.00  

Sari Katajala-Peltomaa sanoo, että menneiden aikojen lapset olivat paremmassa asemassa kuin mitä usein on väitetty. Jo antiikissa ja keskiajalla lapsia rakastettiin ja heistä pyrittiin useimmiten pitämään huolta. Lapsia ei nähty vain sieluttomina olentoina, joiden tehtävä olisi taata vanhempien vanhuudenturva. On paljon kirjallisia todisteita siitä miten lapsia hoivattiin tai kuolleita lapsia surtiin. Keskiajalla lapsuus oli toki nykyistä lyhempi. Antiikista periytyi keskiajalle näkemys, että tytöt olivat naimaikäisiä jo 12-vuotiaina ja pojat 14-vuotiaina. Todellisuudessa harva lapsi joutui naimisiin aivan näin nuorena. Varhaiset avioliitot olivat yleisempiä yhteiskunnan yläluokissa. Välimerenmaissa avioiduttiin nuorempina kuin Keski- ja Pohjois-Euroopassa, missä yleinen naimaikä oli 20 ikävuoden paikkeilla. Lapsuus oli lyhyt vaikka ei olisi joutunut naimisiinkaan. Keskiajan kisällislaitos oli antiikin perintöä. Vaikka mestari saattoi kohdella oppipoikaansa joskus julmastikin, säätelivät monet säännöt myös mestarin velvollisuuksia. Kalle Haatasen vieraana on keskiajan tutkija Sari Katajala-Peltomaa. Ohjelma on uusinta vuodelta 2013.

Aristoteleen kantapää: Keitä olivat Grimmin veljekset?: 24.02.2016 18.00  

Voima on jälleen tänä talvena ollut kanssamme, kun kaiken kaikkiaan seitsemäs Star Wars –elokuva on ilahduttanut elämäämme. Ja tällä kertaa tuon alun perin George Lucasin luoman elokuvan maailma on yhä kattavammin kaikkialla. Kun viihdeteollisuusyhtiö Walt Disney Company vuonna 2012 hankki oikeudet uusiin Tähtien sota –elokuviin, tämä merkitsi sitä, että mitään elokuviin liittyvää liiketoimintamallia ei jätetä käyttämättä. Niinpä tuo tarkasti toteutettu tähtitaru on mukana jo pikkulasten legoleikeissä. Pojat leikkivät Darth Vaderilla ja tytöille on prinsessa Leia, Padmé Amidala sekä Rey. Kovia kilpailijoita Lumikille, Tuhkimolle ja prinsessa Ruususelle; Disneyn tuotteistamia satuja nekin. Eikä tavallaan mikään ihme. Monet Disneyn vanhat hitit perustuvat Grimmin veljesten keräämiin kansansatuihin ja vanhojen myyttien perusrakenteita George Lucaskin tutki huolella ennen kuin alkoi filmata Star Wars –saagaansa. Näinä päivinä tulee kuluneeksi 230 vuotta nuoremman Grimmin veljeksen, Wilhelmin syntymästä. Niinpä on sopiva aika selvittää, miten hän ja isoveljensä Jacob päätyivät maailman suosituimmiksi satusediksi. Olivatko he satusetiä ollenkaan? Miten Grimmin veljekset liittyvät saksan kielen sanakirjaan? Suomentaja Oili Suominen kertoo. Ylen ja Kotimaisten kielten keskuksen yhteistuotantona laadittu sarja Kielineuvonnan vuosikymmenet esittelee Kielitoimiston puhelinneuvonnassa eri vuosikymmenillä käsiteltyjä kysymyksiä 1940-luvulta 2000-luvulle. Sarjan toinen osa vie meidät 1950-luvulle ihmettelemään Olympialaisten salaisuutta. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

Ilta Podcast // Puhe 11 // Bringing Sexy Back 3 // Jacob & Johanna Huttunen // Poikien ja tyttöjen ongelmia  

Seinäjoen Ilta 20.02.2016 // Bringing Sexy Back 3 // Jacob & Johanna Huttunen // Poikien ja tyttöjen ongelmia
//
Jaska ja Johanna jakaa avoimesti poikien ja tyttöjen ongelmista, jonka jälkeen pojat ja tytöt jakaantui erilleen keskustelemaan asioista syvemmin. Podcastissa ainoastaan alustus, syvempää keskustelua ei nauhoitettu.

Kultakuume: Pojat eivät tanssi!: 12.05.2015 16.45  

Taideharrastukset kiinnostavat tyttöjä ja poikia eri tavoin. Mikä suomalaisessa taidekasvatuksessa on pielessä, vai pitäisikö taiteen sukupuolittumisesta edes olla huolissaan? Ohjelmassa vieraina ovat tanssitaiteen tohtori Isto Turpeinen sekä Aalto-yliopiston taidepedagogiikan lehtori emerita Riitta Vira. Miltä kuulostaa zombin joiku? Millä äänellä luodaan pelkoa? Millä surua? Miten tuottaa ääniä, joita ei ole olemassakaan? Tätä pohtivat elokuvaäänien suunnittelijat työssään. Kultakuumeen haastattelussa Oskareita keränneet äänisuunnittelijat, jotka kokoontuivat Lontoossa kansainvälisessä seminaarissa. Juontajana Saara Shikeben.

0:00/0:00
Video player is in betaClose