Episoder

  • Entinen vanki, nykyinen Porttiteatterin vertaisohjaaja ja näyttelijä, Petri Valkoma muistaa minkälaista on hiippailla Helsingin keskustassa seinien vieriä, varmana siitä, että ohikulkijat näkevät hänen istuneen vankilassa – vieläpä statuksella ”erittäin vaarallinen vanki”. Rikollisen rooli on kuitenkin muuttunut ja elämä ”pimeiden vuosien” jälkeen saanut taiteen avulla uuden suunnan. Vankilateatteriin osallistuminen antoi välineitä vangitsemisen tuoman stigman käsittelyyn ja raivasi tietä sovintoon, sekä itsen että yhteiskunnan kanssa.

    Vapautumisvaiheessa olevista ja jo vapautuneista vangeista koostuva Porttiteatteri tarjoaa luottamuksellisen yhteisön, jossa patoutuneita ongelmia pääsee purkamaan ja käsittelemään – ja myös jakamaan marginaalista nousevia kokemuksia laajemman yleisön kanssa. Miltä näyttää yhteiskunta sen rajoilta katsottaessa, minkälaisia haasteita vangit ovat elämissään kohdanneet ja mikä merkitys on sillä, että ihminen pääsee kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi? Entä mikä on juuri taiteen elvyttävä merkitys elämän solmukohdissa?

    Horisontin vieraina ovat Petri Valkoman lisäksi Porttiteatterin ohjaaja-pedagogi Tuija Minkkinen sekä Kansallisteatterin näyttelijä-ohjaaja Jussi Lehtonen, jonka ohjaama dokumenttiteatteriesitys Vapauden kauhu oli Porttiteatterin toiminnan alku. Viimeaikaisena projektina Lehtonen on myös tehnyt vankilateatteria Uruguayssa.

    Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Kouluvuoden päättyessä, kesälomakauden ensiaskelilla, on Suvivirsi jälleen kaikunut päätösjuhlissa halki Suomen. Perinteisesti sekä kevät- että syyskauden loppu ovatkin olleet myös aikaa kysellä uskontojen ja katsomusten roolia tunnustuksettomien kasvatusinstituutioiden arjessa. Onko uskontoon viittaavia elementtejä lainkaan syytä tuoda osaksi päiväkotien ja koulujen toimintaa? Jos on, niin miten ja miksi? Tarvitseeko maallistuneen yhteiskunnan kasvatti ylipäätään uskonnonopetusta vai onko tämän rooli kulttuurisen moninaisuuden keskellä jopa yhä keskeisempi ja tehtävä suorastaan globaali?

    Horisontissa pohditaan suomalaisen katsomuskasvatuksen luonnetta, yhteiskunnallista merkitystä ja yhteensopivuutta usein arvoneutraalina tulkitun kasvatuksen kanssa. Vieraina ovat kasvatustieteen dosentti, uskonnondidaktiikan yliopistonlehtori Saila Poulter ja uskonnonpedagogiikan dosentti, yliopistotutkija Anuleena Kimanen.

    Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Kristiina Hyppölä.

  • Manglende episoder?

    Klik her for at forny feed.

  • Gazan väkivaltaisuudet nostivat jälleen julkiseen keskusteluun Israelin ja palestiinalaisten väliset toistuvat kiistakysymykset, joilla on alueella pitkä historia. Lähi-Idän rauha on alkanut vaikuttaa jo mahdottomalta unelmalta, eikä tilanteen ratkaisu tunnu toistuvista yhteenotoista huolimatta olevan yhtään lähempänä – päinvastoin, kriisin inhimillinen hinta tuntuu nousevan vuosi vuodelta korkeammaksi.

    Menetyksiä on kohdattu molemmin puolin ja myös kansainvälinen keskustelukulttuuri konfliktin ympärillä on muuttunut monin tavoin kärjistyneeksi. Riippuen tulkinnasta, on tilanteen kritisoijia saatettu leimata esimerkiksi niin antisemitisteiksi kuin islamofoobikoiksi. Mitä aiheesta uskaltaa enää edes puhua?

    Horisontissa koitetaan ymmärtää vaikean tilanteen perustavia syitä ja seurauksia sekä kysytään: mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Onko kyse ikiaikaisesta uskonnollisesta konfliktista vai millaisia historiallisia ja poliittisia tapahtumia löytyy väkivallan ja inhimillisen kärsimyksen kierteen taustalta? Keskustelemassa ovat Lähi-Idän tutkimuksen professori Hannu Juusola ja palestiinalaispakolaisten tilanteesta väitellyt tutkijatohtori Tiina Järvi. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Kansanedustaja Päivi Räsäsen homoseksuaalien ihmisarvoa loukkaaviksi tulkitut kannanotot johtivat syytteisiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tapahtuman seurauksena on Suomessa jälleen käyty vilkasta keskustelua liittyen uskonnon- ja sananvapauteen, ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen ja uskonnon sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen välisiin suhteisiin.

    Mutta missä määrin keskustelussa kuuluu itse asianosaisten, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöä edustavien uskovaisten ääni? Jos sekä seksuaalivähemmistön edustaja että esimerkiksi homoseksuaalisuuden vastustaja puhuvat molemmat rakastavasta Jumalasta, solidaarisuudesta ja lähimmäisenrakkaudesta, niin puhutaanko lopulta kuitenkin aivan eri asioista?

    Horisontissa ovat aiheesta keskustelemassa Helsingin yliopistolaisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen pappi Laura Late Mäntylä ja Islamia queeristi -hankkeen kanssaperustaja, queer-aktivisti Mire Mroué. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • ”Aikuiset ei v***u tee mitää oikeest, ku ne ei tajuu kaikkee, ku oma nuoruus ollu mitä ollu ilma nettii.”

    MLL:n Nuoret ja nettikiusaaminen -kyselyn yli 1100 12—17 -vuotiasta vastaajaa kertovat netissä, somessa ja verkkopeleissä tapahtuvan kiusaamisen ja häirinnän olevan jo arkipäiväinen ilmiö. Samalla kun erilaisista digitaalisista ympäristöistä on muodostunut yhä keskeisempi osa arkista vuorovaikutusta, joutuvat nuoret kohtaamaan asiatonta kohtelua paitsi toisilta nuorilta myös aikuisilta ihmisiltä. Esimerkiksi poliittisesti aktiiviset ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvat nuoret saattavat verkkomaailmassa joutua suoranaisen vihapuheen kohteiksi. Mutta osaavatko esimerkiksi vanhemmat ottaa nettikiusaamista tarpeeksi vakavasti tai auttaa ongelmatilanteissa? Entä minkälaisia kauaskantoisia seurauksia voi nuorten kohtaamalla verkkohäirinnällä olla – onko vaarassa jopa demokratian tulevaisuus?

    Horisontissa keskustellaan nuorten kokeman nettikiusaamisen ja verkkohäirinnän arkipäiväistyneestä monimuotoisuudesta, tämän seurauksista sekä siitä, mitä asialle voidaan yrittää yhdessä tehdä. Vieraina ovat Mannerheimin lastensuojeluliiton mediakasvatuksen asiantuntija Rauna Rahja ja Kirkon ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemakerin puheenjohtaja, valtiotieteiden opiskelija Iida Silfverhuth. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Keskustelu suomalaisen synnytyskulttuurin ongelmakohdista ja synnyttäjien kokemasta turvattomuudesta on viime aikoina lisääntynyt. Yhä useammin puheeksi nousevat synnytysyksiköiden aliresurssointi, hoitohenkilökunnan ajautuminen ahtaalle ja synnyttäjien kokemukset oman ihmisyytensä ohittamisesta.

    Elämän suuri taitekohta, äidiksi tuleminen, onkin saattanut tarkoittaa kokemuksia itsemäärämisoikeuden ja oman äänen menettämisestä, kivusta ja traumasta sekä yksinjäämisestä ja hylkäämisestä. Mistä ongelmat kertovat, miten rakenteista kumpuavat kokemukset synnytysväkivallasta vaikuttavat äitiyteen ja miten ottaa askelia kohti kokonaisvaltaisen ihmisyyden tunnustavaa synnytyskulttuuria?

    Vieraina ovat Kolme rukousta äidille -kirjan (Gummerus 2021) kirjoittanut Anna-Liisa Ahokumpu, synnytysaktivisti ja Kohtu on kaunein sana –teoksen (Kulttuurivihkot 2021) julkaissut Katri Kiukas sekä Koneen säätiön rahoittaman “Kamppailu synnytyksestä – Suomalaisen synnytyskulttuurin murros” -tutkimushankkeen johtaja, sosiologian dosentti Kaisa Kuurne. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Eikö islaminuskoinen työkaveri lähtenytkään lounaalle tai kieltäytyi palaveripöydän pullatarjonnasta?

    Huhtikuun puolessavälissä 2021 alkoi jälleen maailman noin 1,8 miljardin muslimin tärkeä vuosittainen tapahtuma, paastokuukausi ramadan. Vaikka kaikki muslimit eivät paastoa noudatakaan, on kyse yhdestä islamin viidestä ns. peruspilarista – pyhän äärelle hakeutumisen, rauhoittumisen ja itsetutkiskelun ajasta. Monelle uskonnollisen velvoitteen noudattaminen tarkoittaa jopa veden juomisesta pidättäytymistä aina auringonnoususta sen laskuun pyhän kuukauden jokaisena päivänä.

    Ramadan on ympäri maailmaa myös sosiaalisesti tärkeätä yhteen kokoontumisen juhla-aikaa. Esimerkiksi päivän päättävä yhteinen juhla-ateria, iftar, on koonnut ystäviä ja perheenjäseniä moskeijoihin, puistoihin, kahviloihin, ravintoloihin ja koteihin. Muslimimaissa ramadanin vietto onkin näkynyt Suomea selvemmin myös katukuvassa. Mutta miten ramadanin viettoon on ympäri maailmaa vaikuttanut yhä jatkuva koronapandemia?

    Horisontti toivottaa: ramadan mubarak, hyvää ramadania, ja hakeutuu kyselemään paitsi muslimien suurimpaan juhla-aikaan liittyviä merkityksiä myös korona-ajan tuomia uusia haasteita. Studiossa keskustelemassa ovat Suomen islam-seurakunnan hallituksen puheenjohtaja Gölten Bedretdin, Mahdin Nuoret Ry:n puheenjohtaja Mina Khan ja Omanin Al Amana -keskuksen strategiajohtaja Aaro Rytkönen. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Naisen seksuaalisuus ja eroottinen halu ovat läpi ihmiskunnan historian herättäneet lähes yleisinhimillisiä tarpeita kontrolloimiselle ja rajoittamiselle. Myös uskonnot ovat osallistuneet ihannoidun ja paheellisen naisen roolittamiseen seksuaalisuuden kautta. Mutta ovatko hengellisyys ja erotiikka tästä huolimatta kietoutuneet monin tavoin yhteen, esimerkiksi Raamatun kertomuksissa, luostarielämässä, naismystikoiden kokemuksissa tai rukouspiireissä pyydettäessä Jumalan kosketusta? Onko jopa Jumala itsessään voitu nähdä eroottisen halun kohteena tai orgasmi yhteytenä kontrollia karkaavaan ylimaalliseen?

    Horisontti osallistuu Yle Radio 1:n Erotiikan kevät -kokonaisuuteen hakeutuen naisen seksuaalisuuden sekä erotiikan ja hengellisyyden risteyksiin. Vieraina ovat Journalisti-lehden päätoimittaja ja “Historian jännät naiset” -teoksen kirjoittanut Maria Pettersson sekä Uuden testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori, dosentti Outi Lehtipuu.

    Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Ihmiskunnan suurin ongelma on lienee se, että me emme ymmärrä toisiamme. Näin on, vaikka kieli olisi sama, tai vaikka kulttuuri olisi suurin piirtein sama missä elämme. Saatikka sitten jos ne eroavat toisistaan.

    Miksi me emme saa koottua ajatuksiamme keskusteluiksi, jonka avulla voisimme yhdessä pelastaa maailman meitä kaikkia uhkaavilta katastrofeilta, kuten ilmastonmuutos ja pandemiat?

    Yksi selitys löytyy aivoistamme. Vaikka informaatiota on vaikka lähettää avaruuteen saakka, aivomme ovat silti samat kuin tuhansia vuosia sitten. Mutta! Hyviä uutisia! Me olemme kehityskelpoisia. Aivotutkija Minna Huotilainen on huomannut, että nuorissa näkyy jo erilainen ajattelutapa kuin vaikkapa keski-ikäisissä. He ottavat luontevasti esille myös toisten tekemät huomiot ja näin osaavat keskustella yhdessä paremmin.

    Toinen vieraistamme, venäjän kielen professori Arto Mustajoki, on lähestynyt kommunikaatio-ongelmia kielitieteilijän näkökulmasta. Mustajoki pohtii Väärinymmärryksiä -kirjassaan mm. sitä, miksi mieli vie meitä harhaan ja miksi niin helposti ymmärrämme toisiamme väärin.

    Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala

  • Kristillisen perinteen alkuräjähdyksenä oli Jeesuksen ristiinnaulitseminen. Äärettömän väkivaltainen julkinen kidutuskuolema. Eri kulttuurien kuvastoissa on väkivallalla ollut ylipäätään varsin merkittävä rooli. Ihmiskunnan historia on täynnä verenvuodatusta ja jonkin itseä suuremman nimissä tuotettua kärsimystä. On jopa väitetty, että jokaisen ihmiskulttuurin sydämessä on uhrialttari. Nykyajassa monen arkinen elämä puolestaan täyttyy fiktiivisestä väkivaltaviihteestä. Veri ja raajanpätkät lentelevät niin elokuvissa, televisiosarjoissa kuin esimerkiksi pelimaailmoissa ja kirjallisuudessakin.

    Mikä väkivallassa ihmistä kiehtoo ja onko väkivallan kohtaamisella jokin suurempi tarkoitus? Paljastaako esimerkiksi pääsiäiskertomuksen verenvuodatus jotain oleellista ihmisen omasta taipumuksesta turvautua väkivaltaan ongelmien ratkaisemissa? Entä miten selittyy nykyaikaisen fiktiivisen väkivaltaviihteen lumo?

    Vieraina ovat Helsingin yliopiston elokuva- ja televisiotutkimuksen professori Henry Bacon sekä kirjailija Daniel Nylund. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.



  • Onko uskonto instituutioita, oppeja ja tiukasti rajattuja uskomuksia vai enemmänkin jotakin kokemuksellista ja ruumiillista? Vai ehkä molempia? Entä miten ihmisten arjessa kohtaavat uskonnollinen oikeaoppisuus ja eri traditioista vapaasti lainaava hengellisyys? Miksi esimerkiksi kristinuskon ja joogan yhdistäminen näyttäytyy toisille arvokkaana ja itselle luontevana uskonnon harjoittamisen tapana ja toisille uhkaavana epäjumalanpalvontana?

    Horisontissa puhutaan eletyn uskonnon merkityksestä ja monimuotoisuudesta. Vieraina ovat Eletty uskonto -kirjan (SKS 2020) toimittaja, professori Elina Vuola, tutkijatohtori ja uskontotieteilijä Helena Kupari sekä sairaalapappi ja joogaopettaja Heli Harjunpää.

    Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Vanhoillislestadiolainen liike on ollut esillä taajaan niin television draamatuotannossa, kuin kirjallisuudessakin: Ivalo, Kaikki synnit ja vaikkapa Pauliina Rauhalan Synninkantajat, ovat valottaneet liikkeen elämää vivahteikkaasti. Mutta mitä Vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä oikein tiedetään? Ja miksi sen kanssa näyttää olevan vaikea käydä dialogia?

    Aiheesta keskustelemassa ovat arjessaan liikkeen kanssa toimiva Taivalkosken kirkkoherra ja tutkija Tuomo Törmänen, liikkeestä pois lähtenyt Kallion seurakunnan viestintäpäällikkö, Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnisti Rebekka Naatus, sekä väkivaltatutkija ja tietokirjailija Satu Lidman. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Työelämä kytkeytyy keskeisellä tavalla käsityksiin yhteiskunnallisesta arvosta, sosiaalisesta asemasta, identiteetistä ja myös elämän merkityksellisyydestä. Yhä useammin työn toivotaan tarjoavan toimeentulon lisäksi kokemuksia esimerkiksi itsensä toteuttamisesta. Samalla työn ja tuotannon ylläpitäminen osallistuu yhteiskunnan rattaiden pyörittämiseen, muodostaen käsityksiä työn tekemisestä yhteiskunnallisena pakkona.

    Mutta mitä oikeastaan tarkoittaa merkityksellinen tai inhimillisesti kestävä työ, erityisesti ilmastonmuutoksen kaltaisten globaalien kriisien keskellä? Onko kaikki työ tekemisen arvoista vai tulisiko ihmisen saada myös olla työskentelemättä? Entä mikä on moraalin merkitys työelämässä? Olemmeko tulleet tilanteeseen, jossa ”business as usual” ei yksinkertaisesti ole enää vaihtoehto, vaan inhimillisen työn päämäärät ovat siirtymässä tulosten tekemisestä maailman pelastamiseen?

    Työelämän merkityksistä, murroksista ja tulevaisuuden haasteista ovat keskustelemassa inhimillisesti kestävän työelämän tutkija, sosiaalieetikko Anna Seppänen, merkityksellistä elämää tutkinut filosofi ja kirjailija Frank Martela sekä talouskulttuurin tutkija Paavo Järvensivu BIOS-tutkimusyksiköstä.

    Ohjelman lopuksi kuulemme myös varatuomari Risto Voipion analyysin siitä, mitä KHO:n viimeisin päätös ns. sateenkaaripappiasiassa tarkoittaa.

    Ohjelman toimittavat Hanna Paavilainen ja Mikko Kurenlahti.

    Ohjelma on uusinta viimevuoden syyskuulta.

  • Teologian tohtori, dos. Kari Kuulan Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistu eläinteologiaa käsittelevä kolumni kritisoi kovin sanoin nykyisenkaltaista teollista eläintuotantoa ja esitti, ettei kristitty voi osallistua tuntevan elävän olennon kärsimyksen lisäämiseen. Tapaus herätti huomattavan laaja-alaisen mediakohun, jonka seurauksena muun muassa Kuulan alkuperäinen kolumni poistettiin ja korvattiin uudella, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto koki kirkon hyökkäävän kotimaisia tuottajia vastaan ja tuomiokapituliin toimitettiin kantelu loukkaavasta kannanotosta.

    Lukuisat kirkon johtohahmot pyrkivät nopeasti irtautumaan Kuulan esittämästä kritiikistä. Esimerkiksi arkkipiispa Tapio Luoman mukaan ”kaikella rehellisellä ja yhteiseen hyvään pyrkivällä työllä on Jumalan siunaus”.

    Mistä kohussa oli kyse ja miksi eläinten hyvinvointiin liittyvä eettinen pohdinta vaikuttaa olevan niin vaikea kysymys – jopa tabu? Tapauksen tuodessa ilmi miten vähän Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on lopulta keskitytty ihmisten ja muiden lajien välisten suhteiden tarkasteluun, olisiko kirkolla tarve eläinteologialle ja -etiikalle? Onko eläinten kasvattaminen ruoaksi ylipäätään paitsi moraalinen myös hengellinen kysymys?

    Vieraina ovat Kari Kuulan lisäksi eläinfilosofian tutkija, dos. Elisa Aaltola sekä Kirkkohallituksen jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikön johtaja Kari Latvus. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • ”Kepeinä lumihiutaleina leijailevat erään Straussin valssin sävelet ilmassa saaden ajatukseni jälleen lentämään Sinun luoksesi, Tähtisilmäni luokse. Hiljaa, ajatuksissani sivelen pehmeitä kutrejasi tuntien niiden hyväilevän kosketuksen sormissani. Tunnen ihanan pehmeyden poskillani.”

    Vanhempien rakkauden täyttämä kirjeenvaihto vuosilta 1943-47 odotti nipuissa yli 70 vuotta, kunnes pariskunnan lapset päättivät toimittaa 302 kirjettä kirjaksi. Samalla piirtyi kuva omasta isästä romanttisena ”Prinssi Rohkeana” ja rakkauden pelastavasta voimasta epävarmoina aikoina. Mutta onko kyse vain entisajan naiiveista ihanteista – menetetystä maailmasta – joille ei enää nykyajasta löydy luontevaa sijaa? Vai paljastaako romantiikka jotakin, mikä kaikissa ihmissieluissa lepää: kaipuuta rakkauteen, yhteyteen ja elämän kauneuteen? Entä minkälaisia rakkauden haaveita ja haasteita kohtaa perhetyön asiantuntija työskennellessään parisuhdeteeman ympärillä nykyajan Suomessa?

    Ystävänpäivän tunnelmissa Horisontissa pohditaan aistillisen ja romanttisen rakkauden inhimillistä merkitystä sekä toimivan parisuhteen ydinkysymyksiä. Vieraina ovat ”Ritari ja Tähtisilmä – Unelma onnesta” -kirjan koonneet sisarukset Ritva ja Rauno Haapaniemi sekä vs. perheneuvoja ja perhetyön diakoni Terhi Lahdensalo. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • ”Yhdysvaltain etelävaltioissa harjoitetun rotusorron kumoaminen kesti vielä kokonaisen vuosisadan orjuuden loppumisen jälkeen, mutta sen perintö elää edelleen, kuten vuonna 2013 toimintansa aloittanut Black Lives Matter -liike on osoittanut,” toteaa Kahlitut-teoksen (Gaudeamus 2021) kirjoittanut historioitsija Kalle Kananoja.

    Horisontissa pureudutaan transatlanttisen orjakaupan historiaan ja orjuuden perinnön merkitykseen tämän ajan Yhdysvalloissa. Miksi rasismin ja rotuerottelun räikeät ongelmakohdat ovat yhä edelleen ratkaisematta ja mitkä ovat näiden liitokset orjuuteen? Selittääkö orjuuden perintö omalta osaltaan esimerkiksi mustien amerikkalaisten kokemaa poliisiväkivaltaa ja miksi sorrettujen jälkeläisiin tunnutaan ylipäätään liitettävän erilaisia uhkakuvia? Entä minkälaiset uskomukset ja käsitykset toisesta ihmisestä alun perin tukivat toisen näkemistä käyttötavarana ja oliko uskonto tässä yhteydessä toimintaa kyseenalaistava vai sitä vahvistava voima? Onko orjuus osa myös 2020-luvun suomalaisen maailmaa?

    Historiantutkija, dos. Kalle Kananojan lisäksi keskustelemassa on historioitsija Ari Helo. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Kimmo Saares.

  • Moni tuntuu nykyajassa tunnustavan hyvin tiedeorientoitunutta maailmankuvaa, jonka kanssa uskonnolliset uskomukset saattavat tuntua olevan hyvinkin suuressa ristiriidassa. Mutta ovatko tiede ja uskonto ymmärrettävissä toistensa vastakohdiksi, tai jopa uhkina toisilleen, vai onko näiden välillä myös paljon yhteistä? Entä mitä tarkoittaa tiedeusko?

    Horisontissa keskustellaan tieteen ja uskonnon rajapinnoista. Vieraina ovat akatemiatutkija ja uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala, uskontotieteen väitöskirjatutkija Roosa Haimila ja yliopettaja, yleisen kirkkohistorian dosentti Mikko Malkavaara.

    Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Tuliko tehtyä uuden vuoden lupauksia – luvattua olla taas vähän parempi versio itsestään? Syödä paremmin, laihduttaa, liikkua enemmän tai hankkia lisää mielenrauhaa? Ehkä aloittaa pandemian keskellä etäjoogailun? Harva tuntuu toisilta vaativan läheskään yhtä paljon kuin itseltään tai puhuvan toiselle samaan sävyyn kuin omalle peilikuvalleen.

    Horisontissa keskustellaan itsemyötätunnosta ja siitä, voiko ihminen koskaan riittää itse itselleen. Miten oppia osoittamaan armollisuutta itseä kohtaan? Entä mikä on itsemyötätunnon yhteisöllinen merkitys?

    Vieraina ovat myötätuntotutkija, Helsingin yliopiston professori Anne Birgitta Pessi ja hyväksyvän läsnäolon asiantuntija, tietokirjailija ja terapeutti Miia Moisio. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Vuosi 2020 oli ihmiskunnan historiassa jotain täysin muuta kuin monikaan meistä olisi vielä edellisen vuoden loppuessa osannut ennustaa. Mutta minkälaiseen maailmaan koronapandemia meidät toi ja miltä tästä muuttuneesta perspektiivistä näyttää vuosi 2021 – tai lajimme tulevaisuus pidemmällä tähtäimellä? Onko pandemialla meille jotakin opetettavaa ja mistä ammentaa toivoa paremmasta huomisesta?

    Horisontin uuden vuoden jaksossa ovat tulevaa ennustamassa tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki ja filosofi Elisa Aaltola. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

  • Horisontin jouluvieraiksi saapuvat jo etuajassa kolme viisasta tuomaan lahjoja, joita ihmiskunta tuntuu aidosti tarvitsevan: Viisautta, Rakkautta ja Rauhaa. Mutta mistä näissä kolmessa on oikeastaan kyse? Löytyykö näistä välineet saavuttaa ihmisille hyvä tahto vai onko joulurauha aina vain väliaikainen poikkeustila?

    Studiossa glögilasien ja isojen kysymysten ääreen pysähtyvät viisautta ja myötätuntoa tutkinut Jenni Spännäri, rakkauden filosofiaa tutkinut professori Risto Saarinen ja rauhankasvatuksen asiantuntija Hanna Niittymäki. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.