Episoder

  • Suomalaiset ovat kodinomistajien kansa. Valtaosa suomalaisten varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Valtio on halunnut tukea omistusasumista, mutta mitä tapahtuu, kun asuntomarkkinat alkavat tuottaa voittajia ja häviäjiä? Pääkaupunkiseudulta peritty asunto voi lingota perijän kohti vaurastumista, mutta toisaalla perintöasunto voi koitua taloudelliseksi taakaksi. Poliittinen talous -podcastin vieraina ovat "Voittajien ja häviäjien Suomi - Asuntovarallisuuden uusjako" -kirjan kirjoittajat, Talouselämän toimittaja Karla Kempas ja Kauppalehden Veera Tegelberg. Kempas ja Tegelberg keskustelevat Timo Harjuniemen kanssa suomalaisen omistusasumisen historiasta sekä asuntovarallisuuden synnyttämistä yhteiskunnallisista jaoista. Määrääkö perintö ihmisen yhteiskunnallisen aseman? Ketkä pääsevät kiinni asuntovarallisuuteen? Entä millaisia poliittisia konflikteja alueellisen epätaso-arvon ja asumisen ympärille syntyy?

    "Voittajien ja häviäjien Suomi" Vastapainon verkkokaupassa: https://vastapaino.fi/sivu/tuote/voittajien-ja-haviajien-suomi/2790984

  • Koronakriisiä on helppo pitää vahvan valtion kunnianpalautuksena. Valtio valvoo rajoja ja elvyttää taloutta. Valtio hoitaa sairaat ja jakaa rokotteet. Toisaalta valtion toiminta näyttäytyy usein sarjana epäonnistumisia: muuntovirukset vipeltävät yli rajojen, tehohoitapaikat loppuvat kesken, eivätkä oikeusministeriön virkamiehet pysty järjestämään terveysturvallisia vaaleja.

    Poliittinen talous -podcastissa siirretään katse päivänpolitiikan kuohuista laajempiin trendeihin ja pohditaan, miten valtion työntekijöiden määrää vähentäneet tuottavuusohjelmat ja uuden julkishallinnon opit ovat vaikuttaneet suomalaiseen valtiorakenteeseen ja valtion kriisinkestävyyteen. Jakson vieras on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Matti Ylönen. Ylönen pohtii Timo Harjuniemen kanssa muun muassa sitä, millainen on koronakriisissä sekavalta ja moniportaiselta näyttävän suomalaisen aluehallintorakenteen historia. Entä millaisella volyymilla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n resursseja on leikattu? Hajanainen hallintorakenne on kiinnostavaa kyllä maistunut paitsi oikeistolle myös vasemmistolle, kuten myös hallintopolitiikka, jossa keskusjohtoisuutta ja normeja on purettu.

    Matti Ylösen blogiteksti "THL:n kurjistaminen on kansallinen ongelma": https://www.mattiylonen.fi/?p=248

  • Manglende episoder?

    Klik her for at forny feed.

  • Erilaiset kriisit ilmastonmuutoksesta populismiin ja koronapandemiaan koettelevat liberalismia. Arkijärkinen edistyksen ideologia on joutunut puolustuskannalle.

    Poliittinen talous -podcastissa puhutaan liberalismista, kun vieraina ovat tietokirjailijat Veikka Lahtinen ja Pontus Purokuru. Heidän kirjansa, liberalismin historiaa ja kurimusta analysoiva "Mikä liberalismia vaivaa?" ilmestyi syksyllä 2020.

    Lahtinen ja Purokuru keskustelevat Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miten liberalismi kannattaisi määritellä tai ymmärtää ja miksi liberalismin suhde demokratiaan ja kansalaisvapauksiin on historiallisesti ollut jännitteinen. Jaksossa keskustellaan myös uusliberalismista; vasemmiston uusliberalismikritiikeissä lähestytään uusliberalismia selkeän negatiivisena ilmiönä, mutta toisaalta uusliberalismi on luvannut vapautta ja vaurautta sekä pumpannut polttonesteensä ihmisten haluista. Pystyykö liberalismi enää - koronatuskan, ilmastonmuutoksen ja talousahdistuksen keskellä - piirtämään myönteisiä tunnemaisemia? Onko liberalismissa jotain säilyttämisen arvoista?

    Lahtinen ja Purokuru tekevät myös Mikä meitää vaivaa? -podcastia.

  • Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan talouspolitiikan journalismista ja asiantuntijuudesta. Keskustelun pohjana toimii Timo Harjuniemen kirjoittama tutkimusraportti "Asiantuntijoita vai asiansa ajajia? Suomalaisten toimittajien näkemyksiä talouspolitiikan asiantuntijuudesta". Mitä suomalaiset toimittajat ajattelevat talouspolitiikan asiantuntijoista ja suomalaisesta talouspoliittisesta keskustelusta? Voiko talouspolitiikan asiantuntija olla puolueeton? Määrittävätkö mediatalous ja omistusrakenteet journalistiset sisällöt, ja missä määrin journalisteilla on omaa toimijuutta? Mitä journalismin poliittisuus tarkoittaa, ja miten journalismi selviää liberalismin kriisin keskellä?

    Tutkimusraportti löytyy täältä: https://www.hssaatio.fi/ketka-ovat-talouspolitiikan-ykkosasiantuntijoita-median-silmin-2/

  • Poliittinen talous -podcastissa kypsytellään Yhdysvaltain vaalitulosta. Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen keskustelee Lauri Holapan ja Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miksi gallupit olivat pielessä ja mitä vaalitulos kertoo keskustavasemmistolaisten puolueiden erkaantumisesta työväenluokasta. Jos Yhdysvaltojen demokraattipuolueesta tulee koulutettujen liberaalien puolue, avautuuko republikaaneille väylä puhutella Amerikan monikulttuurista työväenluokkaa? Pystyvätkö republikaanit palvelemaan työväenluokan materiaalisia etuja, vai merkitseekö uudenlaisten äänestäjäkoalitioiden mahdollinen synty sitä, että politiikka rakentuu vastaisuudessa entistä vahvemmin kulttuuristen ja sosiaalisten vastakkainasetteluiden varaan? Ei leipää, vaan pelkkiä sirkushuveja?

    Yhdysvaltojen koronatilanne synkkenee, mutta onko Bidenilla mahdollisuuksia elvyttävään politiikkaan, jos senaatti jää republikaanien haltuun? Mitä Bidenin presidenttiys merkitsee Yhdysvaltojen ja Euroopan välisille suhteille? Presidenttiytensä jälkeen Trump saattaa ryhtyä striimaajaksi, mikä kielii siitä, että trumpiaanisen todellisuuden siemenet kylvettiin Yhdysvalloissa mediapoliittisin päätöksin jo vuosikymmeniä sitten.

  • Poliittinen talous -podcastin suuressa vaalijaksossa vietetään demokratian riemujuhlaa ja hekumoidaan Yhdysvaltain tulevilla vaaleilla. Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa murskaavat numeroita, puntaroivat vaaliasetelmia ja herkuttelevat jännittävimmillä vaa'ankieliosavaltioilla. Nappaavatko demokraatit vaaleissa niin Valkoisen talon kuin senaatinkin hallinnan?Julistavatko tv-kanavat voittajan jo vaali-iltana?

    Kylmien faktojen ja teräksenkovan datan vastapainoksi jaksossa sukelletaan välillä syvempiin vesiin pohdiskelemaan muun muassa republikaani- ja demokraattipuolueen erilaisia politiikkakäsityksiä sekä politiikan ja juridiikan perustavanlaatuista yhteen kietoutumista yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa.

  • Yhdysvaltain dollari on globaalin talousjärjestelmän tärkein valuutta. Mutta mihin perustuu dollarin asema globaalina "reservivaluuttana", ja mitä se oikein tarkoittaa? Millä tavoin dollarihegemonia liittyy Yhdysvaltain geopoliittiseen ja sotilaalliseen herruuteen?

    Poliittinen talous -podcastin vieraana on Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Ahokas keskustelee Lauri Holapan ja Timo Harjuniemen kanssa dollarivetoisesta maailmantaloudesta ja muun muassa siitä, voisiko eurosta tai Kiinan juanista olla dollarin haastajaksi. Entä voivatko yhdysvaltalaisen yhteiskunnan kiihtyvät, toisiinsa limittyvät sosiaaliset ja poliittiset kriisit horjuttaa vallitsevaa valuuttahierarkiaa? Mitä finanssi- ja koronakriisi ovat paljastaneet dollarikeskeisestä maailmantaloudesta?

  • Moni poliitikko vannoo tietoperustaisen päätöksenteon nimiin, kunnes tiedekonsensus on poikkiteloin omien poliittis-ideologisten tavoitteiden kanssa. Tiede- ja faktapohjainen argumentointi on keskeinen politiikan oikeuttamisen tapa, minkä vuoksi tiedontuotannon ja poliittisten ideologioiden suhde on kimurantti. Poliittinen talous -podcastin vieraana on Tampereen yliopiston tutkijatohtori Johanna Vuorelma, joka keskustelee Timo Harjuniemen kanssa politiikan ja tiedon suhteesta. Poliittiset kiistat ovat usein myös tieteellisiä ja tietoteoreettisia kiistoja, mutta onko poliittisten ideologioiden ja tiedontuotannon välistä palomuuria silti syytä varjella? Mitä itse asiassa tarkoitamme ideologioista puhuessamme? Miksi vasemmisto on heikoilla tiedontuotannon kentällä? Entä miksi journalismin ja tieteen kaltaiset instituutiot tuntuvat politisoituvan kiihtyvää vauhtia?

  • Poliittinen talous -podcastissa syvennytään tällä kertaa kysymykseen luottomarkkinoiden vallasta. Keskustelun pohjana toimii Lauri Holapan tuore väitöskirja "The Bond-Market-Power Fallacy". Siinä Holappa haastaa tutun kertomuksen, jonka mukaan kansainväliset luottomarkkinat pystyvät pakottamaan kansallisvaltioita julkisen sektorin sopeuttamiseen ja työmarkkinareformeihin. Holapan mukaan kansallisvaltioilla on enemmän liikkumatilaa kuin markkinakurikertomus antaa olettaa.

    Minkä vuoksi tulkinta luottomarkkinoiden kurinalaistavasta vallasta istuu syvässä myös poliittisen talouden tutkimuksessa ja muissa kriittisissä yhteiskuntatieteissä? Entä tarjoaako keskuspankkirahoitus reitin ohittaa luottomarkkinoiden valta-asema? Globaalitaloudessa on jo käytännössä eletty pitkään keskuspankkirahoituksen aikaa, mikä valuu myös talouspolitiikasta ja sen perusteista käytävään keskusteluun. Toisaalta julkisen velan kammo ja kertomus luottomarkkinoiden vallasta eivät väisty talouspoliittisen debatin keskiöstä kivuttomasti.

    Laurin väitöskirja on luettavissa täällä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314691

  • Eurooppalainen talouspolitiikan integraatio etenee koronakriisin aikana, mistä kertoo esimerkiksi EU-komission ehdotus uudeksi elpymisrahastostoksi. Poliitikot ovat kuitenkin haluttomia käymään avointa demokraattista debattia eurooppalaisen talouspolitiikan vaihtoehdoista. Poliittinen talous -podcastin vieraana on SAK:n ekonomisti Anni Marttinen, joka pohtii koronakriisin esiin nostamia talouspoliittisia ideoita, kuten euroalueen sääntökehikon muuttamista tai valtioiden suoran keskuspankkirahoituksen mahdollisuutta. Kun euroalueen säännöt törmäävät toistuvasti talouskriiseihin, tulisi sääntöjen mielekkyydestä käydä perustava poliittinen debatti. Lisäksi jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, onko luottomarkkinoilla niin paljon valtaa kuin usein kuvittelemme ja miksi uudet talouspoliittiset ideat eivät tunnu valuvan Euroopan tasolta suomalaiseen keskusteluun. Entä voisiko Euroopan talousongelmat ratkaista miljardin euron jättikolikkoja painamalla?

    Anni Marttinen Twitterissä:

    https://twitter.com/annimarttinen

  • Polittinen talous -podcastin koronajakson vieraana on akatemiatutkija Marko Ampuja Tampereen yliopistosta. Ampuja keskustelee Zoomin välityksellä Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miten koronavirus niveltyy liberaalin kapitalismin muihin kriiseihin ja mitä paluu viruksen jälkeiseen "normaaliin" voi oikein tarkoittaa.

    Jaksossa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä:

    Kansallisen ja EU-tason talouspoliittiset vastaukset

    Koronakriisin niveltyminen liberaalin kapitalismin muihin kriiseihin, kuten autoritaarisen populismin nousuun ja poliittisen keskustan murenemiseen

    Miten Financial Timesin kaltainen eliittimedia käsittelee kriisiä, ja mistä eliitin kriisireaktiot kertovat?

    Miten koronakriisia käsitellään mediassa, ja mitkä seikat jäävät varjoon?

    Koronavirus ja ilmastonmuutos - pannaanko koronakriisin torjunta vastakkain ilmastotavoitteiden kanssa?

    Koronaviruksen luokkaulottuvuus

    Koronavirus ja uusliberaali valtio

    Mitä on kriisin jälkeinen "normaali"?

    Marko Ampuja Tampereen yliopiston sivuilla: https://www.tuni.fi/fi/marko-ampuja

  • Poliittinen talous -podcastissa pureudutaan Yhdysvaltain demokraattipuolueen presidenttiehdokaskisaan. Entinen varapresidentti Joe Biden jyräsi "supertiistaina" useissa osavaltioissa ja nousi näin demokraattien kärkiehdokkaaksi. Onko Vermontin senaattorilla Bernie Sandersilla enää mahdollisuuksia nousta puolueen presidenttiehdokkaaksi?

    Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi pohtivat presidenttipelin kuvioita ja samalla laajempia kysymyksiä vasemmiston ja länsimaisen politiikan tulevaisuudesta. Kertovatko Sandersin kampanjan vaikeudet finanssikriisin jälkeen nousseen vasemmistopopulismin ahdingosta? Onko niin, että vasemmisto ei pääsekään hyötymään liberalismin pitkästä kriisistä. Ilmastonmuutos ja maahanmuutto ovat nousseet rytinällä poliittisen debatin keskiöön, ja kulttuuristen kysymysten kasvava painoarvo tuntuu satavan lähinnä oikeiston laariin.

  • Uuden vuosikymmenen ensimmäisessä Poliittinen talous -podcastin jaksossa keskustellaan talousdemokratian käsitteestä. Ajatus demokratian ulottamisesta talouden ja tuotannon piiriin leimasi 1900-luvun poliittisia vääntöjä. Ruotsissa viriteltiin 1970-luvulla ajatusta palkansaajarahastoista, jotka olisivat kasvattaneet työntekijöiden valtaa yrityselämän organisoinnissa ja johdossa.

    Vähitellen keskustelu talousdemokratiasta kuitenkin muuttui ajatukseksi "kansankapitalismista" tai "kuluttajademokratiasta". Miksi näin tapahtui? Poliittisen historian tutkija Ilkka Kärrylä avaa tämänkertaisessa jaksossa talousdemokratian käsitteen historiaa. Jaksossa keskustellaan lisäksi pohjoismaisesta uusliberalismista, käsitellään kapitalismin uutta henkeä ja lanseerataan "verkkopankkidemokratian" käsite.

    Ilkka Kärrylä Twitterissä: https://twitter.com/IKarryla

  • Podcastin Britannia-aiheisessa erikoisjaksossa käydään vielä läpi Britannian vaalitulosta. Samalla analysoidaan jo brittipolitiikan suuntaviivoja. Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vieraana on tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.

    Aiheina ovat:

    Miten konservatiivit jyräsivät voittoon? Olivatko vaalit vain brexit-vaalit?

    Oliko vaaleissa kyse pikemminkin konservatiivien loistosuorituksesta kuin lopulta suhteellisen tavanomaisen äänisaaliin napanneen työväenpuolueen poikkeuksellisesta tappiosta?

    Britannian puoluekentän historia ja murros.

    Työväenpuolueen äänestäjäkoalition hajoaminen suurkaupunkien arvoliberaaleihin ja globalisaation koettelemien pohjoisen teollisuuspaikkakuntien duunareihin.

    Miten Boris Johnson pitää oman koalitionsa kasassa ja sovittelee yhteen erilaisten äänestäjäryhmien ja taustavoimien vaatimuksia?

    Ajatteleeko kukaan enää talouskuria?

    Kertooko brittikonservatiivien suunnanmuutos kansalliskonservatiiviseen suuntaan liberaalin keskustaoikeistolaisuuden laajemmasta rappiosta?

    Marxilainen analyysi Johnsonin talouspolitiikasta.

  • Moderneissa, työnjaoltaan monimutkaisissa ja pitkälle erikoistuneissa yhteiskunnissa tarvitaan suunnaton määrä asiantuntijuutta. Samalla asiantuntijuuden, politiikan ja demokratian välisistä rajoista on tullut entistä huokoisempia. Politiikka on usein kamppailua asiantuntijatiedosta, mistä kielii esimerkiksi debatti Antti Rinteen hallituksen työllisyyspolitiikasta ja sen laskennallisista vaikutuksista.

    Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan asiantuntijuuden, politiikan ja demokratian rajoista. Turun yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Hanna Ylöstalo käsittelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa sitä, miksi kysymykset asiantuntijoista ja näiden tuottamista faktoista ovat nousseet politiikan keskiöön. Mikä on asiantuntijuuden ja demokratian välinen työnjako? Vai onko asiantuntijuus sittenkin kriisissä, kuten analyysit totuudenjälkeisestä ajasta antavat olettaa?

    Hanna Ylöstalo Twitterissä: https://twitter.com/ylostalohanna

  • For this episode, the podcast is joined by Quinn Slobodian and Timo Miettinen for a conversation on the many faces of neoliberalism. How should one approach the idea of neoliberalism, and what happened to neoliberalism after the 2016 shock of Trump and Brexit?

    Trump and Brexit are often seen as a backlash against the neoliberal elites and the rule-based global order, but this might be an oversimplification. Instead, we are witnessing the emergence of neoliberalism’s "bastards" in the form political projects that combine free-market ideas with nationalist and even racist tropes. What are the intellectual roots of such peculiar alliances? Moreover, It might be useful to analyse such phenomena as Brexit as signs of inter-elite conflicts and disputes concerning the architecture of the global economy, instead of putting too much emphasis on the disgruntled masses left behind by globalization.

    Quinn Slobodian is an associate professor of history at Wellesley College. His latest book is called “Globalists: The End of Empire and Birth of Neoliberalism”. Timo Miettinen is a researcher at the Centre for European studies at the University of Helsinki.

    --------------------------------------------------------------------------

    Podcastin tämänkertaisessa jaksossa Timo Harjuniemi keskustelee kahden uusliberalismin tutkijan - Quinn Slobodianin ja Timo Miettisen - kanssa uusliberalismin käsitteestä samoin kuin siitä, mitä uusliberalismille tapahtui finanssikriisin, Trumpin ja Brexitin jälkeen.

    Trump ja Brexit tulkitaan usein uusliberalismin kriisiksi. Tässä tulkinnassa globalisaation koettelemat massat nousevat globaaleja uusliberaaleja eliittejä ja pääoman ylivaltaa vastaan. Kansan kapinamieli kanavoituu liberaalia järjestystä järkyttäviin protestiliikkeisiin. Tällaiset tulkinnat samoin kuin analyysit uusliberalismin kuolemasta ovat kuitenkin yksinkertaistuksia. Aikaamme leimaavat pikemminkin uusliberalismin murros ja ideologisten äpäröiden nousu: nousussa ovat esimerkiksi liikkeet, joissa talouskurin ja pääomien vapaan liikkuvuuden vaatimus yhdistyy analyyseihin rotujen ja kulttuurien välisistä hierarkioista.

    Quinn Slobodian korostaa, että aikamme kriisejä on kenties mielekkäämpää tarkastella eliittien ja pääoman sisäisten ristiriitojen kautta kuin sydänmaiden kapinana. Kuka hyötyi nyt kriiseilevästä sääntöperusteisesta järjestyksestä, ja ketkä puolestaan olivat järjestelyn häviäjiä? Minkälaisesta sääntelyjärjestelmästä kovan linjan brexitin ajajat fantisoivat?

    Quinn Slobodian on historian apulaisprofessori Wellesley Collegessa Yhdysvalloissa. Timo Miettinen on tutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa.

  • Sosialidemokratian kriisistä on puhuttu pitkään, mutta toisaalta sosialidemokraattiset ajatukset ja poliitikot ovat monin paikoin myös nousussa. Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan sosialidemokratian monista kasvoista. Kalevi Sorsa -säätiön tutkimuspäällikkö Antti Alaja keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa paitsi sosialidemokratian kriisin syistä myös demarirenessanssin mahdollisuuksista.

    Miksi kolmannen tien sosialidemokratia, joka pyrki yhdistämään globalisaatiomyönteisen talouspolitiikan liberaaleihin arvoihin, romahti, ja miksi nuoret innostuvat Jeremy Corbynin ja Bernie Sandersin kaltaisista poliitikoista? Onko kolmannen tien sosialidemokratialle enää tilausta, vai valloittavatko vihreät politiikan liberaalin keskustan?

    Entä miten Mauno Koiviston Nintendo-innostus siivitti suomalaisen teknologiaklusterin voittokulkua?

    Antti Alaja Twitterissä: https://twitter.com/AlajanAntti

  • Finanssi- ja eurokriisi kasvattivat keskuspankkien roolia maailmantalouden vakauttajina ja talouskasvun takaajina. Pelastaakseen globaalit rahoitusmarkkinat Yhdysvaltain keskuspankki Fed lapioi finanssikriisin aikana likviditeettiä niin amerikkalaiseen kuin eurooppalaiseenkin pankkijärjestelmään. Euroopassa vasta EKP:n piakkoin syrjään siirtyvän pääjohtajan Mario Draghin lupaus tehdä "kaikki tarvittava" euroalueen pelastamiseksi rauhoitti rahoitusmarkkinat ja samalla eurokriisin akuuteimman vaiheen.

    Keskuspankkien asema talouden tukipilarina on ollut elimellinen myös kriisien hellitettyä, mistä kertovat muun muassa massiiviset määrällisen elvyttämisen ohjelmat samoin kuin muut epätavalliset rahapoliittiset manööverit. Keskuspankit ovat joutuneet kannattelemaan maailmantaloutta, kun poliitikot ovat vannoneet talouskasvua hidastavan talouskuripolitiikan nimiin.

    Miten tällaiseen tilanteeseen on tultu, ja mitä keskuspankkien roolin kasvu kertoo kapitalistisen talousjärjestelmän muodonmuutoksesta? Olemmeko siirtymässä kohti keskuspankkikapitalismia, jossa markkinat ja talouskasvu ovat entistä riippuvaisempia aktiivisista, jatkuvasti epätavallisiin keinoihin turvautuvista keskuspankeista ja jossa ei ole enää paluuta normaaliin, sääntöjen sanelemaan teknokraattiseen rahapolitiikkaan?

    Poliittinen talous -podcastin vieraana on Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas. Ahokas keskustelee Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan kanssa keskuspankkien muuttuvasta roolista kapitalistisessa talousjärjestelmässä. Miksi finanssikriisi sysäsi meidät kohti keskuspankkikapitalismia? Mitä keskuspankkien ja rahapolitiikan korostuminen kertoo hallitsevasta talouspoliittisesta ajattelusta? Mitä tapahtuu, jos ruuti keskuspankkien tykeissä kostuu? Pakottaako rahapolitiikan tehon mahdollinen ehtyminen poliitikkoja kohti entistä aktiivisempaa investointipolitiikkaa?

    Keskustelun taustana toimii Jussi Ahokkaan Politiikasta.fi-sivustolle kirjoittama artikkeli "Kapitalismin muodot ja institutionaalinen muutos - kohti keskuspankkikapitalismia".

    https://politiikasta.fi/kapitalismin-muodot-ja-institutionaalinen-muutos-kohti-keskuspankkikapitalismia/

    Jussi Ahokas Twitterissä: https://twitter.com/ahokasjaj

  • (See further below for an English introduction.)

    Podcastin tämänkertainen jakso on äänite taloustieteen emeritaprofessori Sheila Dow'n haastattelusta. Poliittinen talous -podcastin Lauri Holappa ja Timo Harjuniemi haastattelivat 14. kesäkuuta Helsingin yliopiston Tiedekulmassa Stirlingin yliopiston taloustieteen professoria Dow'ta, joka on kirjoittanut laajalti muun muassa taloustieteen metodologiasta ja oppihistoriasta. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Englannin keskuspankissa ja Ison-Britannian hallituksen rahapoliittisena neuvonantajana.

    Yhdessa ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiön kanssa järjestetyssä, englanninkielisessä haastattelussa keskustellaan muun muassa taloustieteen poliittisesta merkityksestä ja taloustieteen koulukunnista.

    Kuten muissa yhteiskuntatieteissä, myös taloustieteessä on erilaisia koulukuntia. Nämä koulukunnat saattavat olla teoreettisilta ja filosofisilta lähtökohdiltaan erilaisia. Keskustelu koulukuntaeroista typistyy kuitenkin usein siihen, että valtavirrasta poikkeavat näkemykset tuomitaan harhaoppisiksi ja epätieteellisiksi. Mistä tämä johtuu, ja miksi myös taloustiede tarvitsee nykyistä enemmän pluralismia?

    https://sorsafoundation.fi/fi/

    Kuva: Jussi Ahokas

    --------------------------------------------------------

    This episode of the podcast is a recording of our live interview with Professor Sheila Dow. Dow is an Emeritus Professor of economics at the University of Stirling, UK. She has published vastly on, for example, the methodology of economics and the history of economic thought. Moreover, she has worked for the Bank of England and as a monetary policy advisor for the UK government.

    The interview covers such issues as the political power of economics and the differences between different schools of thought in economics. Like other social sciences, economics comes with different schools of thought. However, it is commonplace to run into the argument that non-mainstream approaches are somewhat irrelevant and even unscientific. Why is this the case, and why do we need pluralism in economics as well?

    The interview took place in Helsinki on June 14. The session was organized jointly with the think-tank Kalevi Sorsa Foundation.

    https://sorsafoundation.fi/en/

    Picture by: Jussi Ahokas

  • Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan Antti Rinteen hallituksen talouspoliittisesta linjasta. Valtiotieteiden tohtori, hallitusneuvotteluihin vasemmistoliiton edustajana osallistunut ekonomisti Patrizio Lainà keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, minkälaista talouspoliittista suunnanmuutosta Antti Rinteen hallitus edustaa. Haastaako Rinteen hallitus suomalaista talouspolitiikkaa pitkään hallinneen talouskurilinjan, jota on leimannut ajatus kestävyysvajeen torjumisen ensisijaisuudesta?

    Jaksossa keskustellaan lisäksi Rinteen hallituksen talouspolitiikan Eurooppa-ulottuvuudesta. Lähteekö Rinteen hallitus haastamaan talouskurin hegemoniaa myös euroalueen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä?

    Minkälaisia rajoitteita ja toisaalta mahdollisuuksia globaalin talouden pelisääntöjen muutos tuo muassaan? Finanssi- ja eurokriisi ovat pakottaneet keskuspankit - ja eritoten Euroopan keskuspankin EKP:n - omaksumaan vahvan poliittisen roolin maailmantalouden vakauden ja kasvun takaajina. Markkinoista on tullut entistä riippuvaisempia aktiivisista keskuspankeista. EKP:n aktiivinen toiminta eurokriisin aikana on tuonut euromaille lisää talouspoliittista liikkumavaraa ja nakertanut samalla "markkinakuria". EKP:n ansiosta ajatus siitä, että euroalueen jäsenvaltioiden talouspoliittista liikkumatilaa sääntelisivät "vastuuttomasta" politiikasta rankaisevat rahoitusmarkkinat, on entistä heikommissa kantimissa.

    Patrizio Lainà Twitterissä: https://twitter.com/PatrizioLaina

    Ensimmäinen Poliittinen talous -livepodcast järjestetään Tiedekulmassa Helsingissä perjantaina 14.6. Lisätietoa: https://www.facebook.com/events/301283177426418/