Episoder

  • Mitä Euroopan unionin vastustamiselle tai sen kannattamiselle on tapahtumassa Suomessa? Erityisesti kokoomus tuntuu olevan hukassa EU-linjoissaan koronaelpymispaketin takia.

    Ennen muinoin kokoomus tunnettiin Suomen integraatiomyönteisimpänä puolueena. Miksi puolue ei enää näytä tietävän, miten päin seisoisi EU-integraation edessä?

    Kaipaako kokoomus eurooppalaista ryhtiliikettä?

    Vai voiko elpymispaketin vastustamisen nähdä päinvastoin Eurooppa-myönteisyytenä?

    Minkälaista oli EU-vastaisuus Suomessa silloin kun EU:hun liittymisestä äänestettiin?

    Mikä on päivän poliikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Turpeen energiakäyttö ja ilmastotavoitteet ovat ristiriidassa.

    Keskustelemassa ympäristöekonomian professori, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja Sitran ilmastoratkaisujen johtava asiantuntija Outi Haanperä.

    Turve-energialla tuotetaan noin kuusi prosenttia Suomen energiasta, mutta se aiheuttaa noin 12 prosenttia Suomen ilmastoa lämmittävistä päästöistä.

    Turpeen tuottajat protestoivat vappuna Eduskuntatalon edessä, ja vaativat turpeen luokittelua uusiutuvaksi.

    Haanperän ja Ollikaisen mukaan turvetta ei voi muuttaa osittain uutisutuvaksi energialähteeksi, ja jokatapauksessa turpeen energiakäytöstä pitää lupua sen ilmastohaittojen takia.

    Sanna Marinin hallitus sopi yhteensä 70 miljoonan euron tuesta, josta valtaosa ohjataan alalle jo tänä vuonna. Yrittäjille tarjotaan tukea yritystoiminnasta luopumiseen ja uuden yritystoiminnan käynnistämiseen tai kouluttautumiseen. Turpeen energiakäyttö Suomessa halutaan vähintään puolittaa vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman mukaisesti.

    Suomella on kansainvälisesti kunnianhimoinen ilmastotavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

    Haanperän mielestä hallituksen turvepäätös ja hiilineutraaliustavoite ovat ristiriidassa.

    "Tämä päätös, jolla nostettiin turpeen käytön verottomuuden ylärajaa on tuki turpeen tuotantoon ja on tuki turpeen tuotantoon, ja on epäjohdonmukainen hallituksen ilmastopoliittisten linjausten kanssa," Haanperä sanoo.

    Turvetukia on perusteltu pitkälti sillä, että turpeen tuotanto työlllistää ihmisiä. Miten estetään tilanne, jossa turpeen tuottajia odottaa työttömyys?

    Ollikaisen mielestä rahaa tulisi käyttää turvesoiden ennallistamiseen, ja siinä olisi myös työtä ihmisille.

    "Jos soita ei ennallisteta, niistä tulee kaivosongelmiin verrattavissa oleva ympäristöhaitta", Ollikainen toteaa.

    Hän korostaa myös, että uusiutuvat energiaratkaisut työllistäisivät vielä enemmän ihmisiä kuin turpeen tuotanto.

    Irlannissa entisille turvesoille on tehty tuulipuistoja. Mitä Suomessa voidaan oppia Irlannin esimerkistä?

    Toimittajana on Linda Pelkonen.

  • Manglende episoder?

    Klik her for at forny feed.

  • Mitä Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti puoliväliriihessä taloudesta ja työllisyydestä?

    Keskustelemassa kansanedustajat Ilmari Nurminen (sd.), Mari Holopainen (vihr.), Sari Essayah (kd.) ja Matias Marttinen (kok.).

    Pääministeripuolueen edustaja Ilmari Nurminen (sd.) korostaa, että tärkeintä oli puoliväliriihessä, että saatiin suuntaviivat tulevaisuudelle, miten kriisistä päästään yli ja miten jälkihoito järjestetään ja talous saadaan kestävävälle pohjalle tulevaisuudessa.

    "Myös valtiovarainministeriö on arvioinut, että meidän on ollut pakko elvyttää, jotta työttömyys ei lähde entisestään kasvuun ja työttömyys sitä kautta kroonistu. Ja eihän meille ole tullut sellaista massatyöttömyyttä ja ollaan saatu pidettyä ihmiset yli tämän kriisin", Nurminen kertoo.

    Holopainen korostaa perhevapaauudistuksen tärkeyttä ja luonnon suojelua.

    "Tarvitsemme myös uusia keinoja meidän talouskasvun mittarointiin. Meidän tulee satsata kiertotalouteen, ja vähentää luonnonvarojen kulutusta. Tämä on se tulevaisuuden suurin talouskysymys", Holopainen sanoo.

    Opposition edustajat Marttinen ja Essayah kritisoivat hallituksen päätöksiä.

    "Velanotto kiihtyy ensi vuonna je edelleen 2023. Tässä kohtaa pitäisi laittaa menonyörejä tiukemmalle", Marttinen sanoo.

    "Talouden kroonistunut alijäämä ja väestön ikääntymiseen liittyvä julkisten menojen kasvupaineet. Tähän perusongelmaan ei tuotu vastauksia", Essayah toteaa.

    Toimittajana on Linda Pelkonen.

  • Perustuslakivaliokunta päätti yhden äänen erolla, että EU:n elpymispaketti voidaan hyväksyä eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöllä. Valiokunnan lausunnon mukaan kyseessä on merkittävään vallansiirtoon EU:lle tosiasiallisesti rinnastuva järjestely. Päätös ei vastaa valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden enemmistön näkemystä.

    Politisoituiko perustuslakivaliokunta linjatessaan poliittisia kiistoja herättäneestä EU:n elpymisrahoituksesta?

    Miten perustuslakivaliokunta voi arvioida, että elpymisrahoituksessa poiketaan EU-sopimuksissa linjatuista periaatteista? Harhaileeko perustuslakivaliokunta Suomen perustuslain sijaan Eurooppa-oikeuden vesillä?

    Miten perustuslakivaliokunta voi juridisin perustein arvioida, että EU:n yhteisestä velanotosta voi tulla pysyvä käytäntö?

    Muuttaako perustuslakivaliokunnan lausunto Suomen suhdetta Euroopan unioniin? Onko kyseessä uusi ennakkopäätös, joka nostaa EU-asioiden hyväksymiskynnystä Suomessa?

    Eduskunnan perustuslakivaliokunnan toiminnasta keskustelevat perustuslakivaliokunnan entiset puheenjohtajat Ben Zyskowicz (kok.) ja Johannes Koskinen (sd.).

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Mitä ja miten hallituksen kehysriihessä päätettiin?

    Keskustelemassa politiikan toimittajat Timo Haapala Ilta-Sanomista, Lauri Nurmi Iltalehdestä ja Hannu Tikkala Yleltä.

    Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sanoi tiistaina, että usko hallituksen toimintakykyyn horjuu. Hallituksen kaatumisesta uutisoitiin hallituslähteisiin perustuen ainakin Helsingin Sanomissa ja Iltalehdessä. Kuitenkin keskiviikkona, kahdeksantena kehysriihipäivänä, hallitus pääsi sopuun.

    "Tällaista kehysriihtä ei ole nähty koskaan", Haapala toteaa, ja ihmettelee, miten hallitus pysyy näin kovan riitelyn jälkeen enää pystyssä.

    Haapalan mukaan keskustalle kävi kuin pärekaton kulotuksessa eli riihineuvottelut menivät vaikeammaksi kuin oli tarkoituskaan.

    Nurmen mukaan Saarikko käytti EU:n elpymispakettia hyväkseen kehysriihineuvotteluissa. Lähteet kertoivat Nurmelle, että Saarikko pohti ääneen, että elpymispaketti todennäköisesti kaatuisi eduskunnassa, jos hallitus hajoaisi.

    "SDP tulkitsi, että Saarikko veti vielä tämän elpymispaketinkin viimeisenä korttina", Nurmi kertoo.

    Hallitus pelasi riihipäätöksissä myös lisäaikaa.

    "Jäi paljon asioita sopimatta. Jo syksyllä pitäisi päästä sopuun valtiovarainministeriön verifioimista työllisyystoimista", Tikkala sanoo.

    Toimittajana on Linda Pelkonen.

  • Viikon vellonut riihikriisi ratkesi vapun kynnyksellä. Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon sanoin ”sopu ei ole täydellinen, mutta harvoin elämä on”.

    Mistä riihikriisi nousi? Mihin riihikriisi ratkesi? Pohjustettiinko kriisissä uuden punamullan alku?

    Mitä perustuslakivaliokunnan lausunto EU:n elpymisrahoituksesta tarkoittaa? Onko entisestä EU:n mallioppilaasta Suomesta tullut takapenkin räyhähenki?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Perustuslakivaliokunta päätti yhden äänen enemmistöllä, että Euroopan unionin elpymisrahoituksen hyväksyminen edellyttää eduskunnassa kahden kolmasosan määräenemmistöä. Mitkä ovat seuraukset, jos koko EU-budjetti ja siihen liittyvä omien varojen päätös, eli niin sanottu elpymispaketti, kaadetaan Suomen eduskunnassa?

    Pelataanko Suomessa poliittista uhkapeliä EU:n elpymisrahoituksella?

    Onko perustuslakivaliokunnan vaatimus määräenemmistöpäätöksestä politiikkaa vai juridiikkaa? Harhaileeko perustuslakivaliokunnan elpymispakettilausunto EU-oikeuden vesillä?

    Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Petri Sarvamaa (epp), Ville Niinistö (greens) sekä Elsi Katainen (re).

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Mitä hallituksen kehysriihessä tapahtuu? Onko keskusta kriisissä?

    Keskustelemassa SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ja keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi.

    Miten paljon Suomi voi velkaantua?

    Suomen julkinen velka on noin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja nousee tänä vuonna 70 prosenttiin. Jos koronakriisin velkahintalappua verrataan muihin maihin, yli 10 prosenttiyksikön nousu ei ole pahimmasta päästä: Kreikka, Italia, Britannia ja Espanja ovat velkaantuneet 20 prosenttiyksikköä vastaavassa ajassa.

    Mitkä ovat niitä työllisyyskeinoja, joita juuri nyt tarvitaan? Onko koronaelvytys työllisyystoimi vai ei?

    Millaisessa kriisissä keskusta on juuri nyt? Puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) sanoi eilen, että usko hallituksen toimintakykyyn horjuu.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Koronavuosi on laittanut pelinappulat liikkeelle Saksan politiikan shakkilaudalla. Tuoreessa kannatusmittauksessa Vihreät on noussut jopa Saksan suurimmaksi puolueeksi ohi kristillisdemokraattien. Samalla Saksan kristillisdemokraatit ja Vihreät ovat ilmoittaneet kansleriehdokkaansa syksyn liittopäivävaaleihin Angela Merkelin seuraajaksi.

    Onko Saksa uuden poliittisen kappaleen kynnyksellä, kun maata 15 vuotta johtanut liittokansleri Angela Merkel väistyy syyskuun liittopäivävaaleissa?

    Onko Merkelin jälkeinen Saksa uudistusten edessä? Puhaltavatko muutoksen tuulet myös Saksan Eurooppa-linjassa?

    Saksan tilannetta analysoivat poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Mikä on Suomen rooli Venäjän ja Yhdysvaltojen välissä? Kannattaako Suomen liittyä Natoon? Vieraana valtiotieteiden tohtori Jukka Tarkka.

    "Viime syksynä valmistunut hallituksen turvallisuuspoliittinen selonteko luettelee Suomen tärkeimmät yhteistyökumppanit järjestyksessä: EU, Ruotsi ja Pohjoismaat ja Nato. Seuraavaksi luetellaan yksittäisiä valtioita, jotka ovat tärkeitä Suomelle: Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Britannia. Tämä kuvio on muuttunut aika oleellisesti", Tarkka kertoo.

    Viime viikolla entinen Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton kehotti Suomea ottamaan askeleen syvemmälle kohti länttä ja liittymään sotilasliitto Natoon.

    "Olen samaa mieltä, että Suomen länsiyhteys on tärkeä, mutta siitä olen eri mieltä, että Suomi ei tasapainottele lännen ja idän välissä. Suomi on selvästi hakeutunut Naton suuntaan", Tarkka kommentoi.

    Tarkan mukaan Suomen Nato-jäsenyyttä ollaan selvästi valmistelemassa, vaikka sitä ei suoraan sanota.

    Tarkka kuvailee hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa tapahtuneen "radikaali muutos" syksyllä.

    "Selonteko määrittelee selvästi, että Suomen on tärkeää kehittää ja ylläpitää sitä yhteensopivuutta, joka Naton järjestelmien kanssa on jo saavutettu, ja huolehtia, että mikään ei tule estämään Nato-jäsenyyden toteuttamista siinä vaiheessa kun siinä lähdetään käytännössä etenemään", Tarkka kertoo.

    Tarkan mukaan dramaattinen muutos on tapahtunut kansan keskuudessa: Nato-jäsenyyden vastustus on romahtanut.

    Saksassa valitaan syksyllä liittokansleri Angela Merkelin seuraaja. Mikä merkitys tällä on Saksan ja Venäjän suhteisiin?

    Vihreiden ehdokas Annalena Baerbock on vaatinut kristillisdemokraattisen CDU:n Armin Laschetilta selvempää Venäjä-linjaa ja Nordstream-hankkeen hylkäämistä. Todennäköisesti jompikumpi heistä on Saksan seuraava johtaja.

    Toimittajana on Linda Pelkonen.

  • Marinin hallituksen kehysriihi venyy ja paukkuu. Valmista ei tullut kahdessa päivässä kuten piti. Miksi kehysriihi jumittaa? Onko hallitus "hystereesin" pauloissa? Paukkuvatko kehysriihessä menokehykset?

    Keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon mukaan kehysriihessä on pöydällä periaatteellisia asioita: siksi edetään hiiren askelilla, eikä tuijoteta rannekelloa, vaan velkakelloa. Kehyskiistako kehysriihessä mättää?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Millaista vääntöä käydään hallituksen puoliväliriihessä?

    Keskustelemassa kansanedustajat Petri Honkonen (kesk.), Satu Hassi (vihr.) ja Elina Lepomäki (kok.).

    Hallituksen puoliväliriihestä odotetaan päätöksiä muun muassa työllisyydestä, työttömyysturvasta, turpeesta ja työperäisetsä maahanmuutosta.

    Pääministeri Sanna Marin (sd.) on tehnyt kompromissiesityksen, josta nyt keskustellaan Säätytalolla. Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on kommentoinut, että sovintoesityksen työllisyystoimilla ei ole tarpeeksi vaikutuksta julkiseen talouteen.

    Millaisia työllisyystoimia nyt tarvitaan? Esillä on ollut esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja paikallisen sopimisen laajentaminen.

    "On isoja näkemyseroja, mutta uskon, että kaikilla on tahtoa löytää ratkaisu. Se kuuma peruna on kestävyysvaje", Hassi kertoo.

    "Tottakai neuvottelut ovat vaikeat", Honkonen kommentoi.

    Hassi kertoo, että paikallisessa sopimisessa voisi edetä pienin askelin. Hän kokee, että vihreät ovat tässä kysymyksessä keskustan ja SDP:n välissä. Vihreät esittää, että työttömyysturvaa voisi sitoa suhdanteisiin.

    Lepomäki kritisoi hallituksen taloudenpitoa suorasanaisesti.

    "Jos katsotaan muutamia vuosia eteenpäin, nyt olisi korkea aika tehdä jotain sille, ettei tästä tule uusi menetetty vuosikymmen", Lepomäki sanoo.

    Keskusta ja vihreät ovat kiistelleet turpeen polton vähentämiseen liittyvistä keinoista.

    "Hallitsematon turpeen alasajo pitää lopettaa ja tukea näitä yrittäjiä", Honkonen toteaa.

    Vihreät on samaa mieltä turveyrittäjien tukemisesta siirtymävaiheessa, mutta Hassin mukaan "vihreille olennaista on, että ne toimet, joilla tuetaan näitä ihmisiä ei pitkitä turpeen polttoa".

    Toimittajana on Linda Pelkonen.

  • Lähes kaksi kolmasosaa kansanedustajista kokee keskustelukulttuurin eduskunnassa menneen huonompaan suuntaan. Asia käy ilmi Ylen maaliskuussa kansanedustajille lähettämässä kyselyssä. Samassa kyselyssä kansanedustajien arviot sosiaalisen median vaikutuksesta eduskuntaan ovat negatiivisia. Kyselyssä somen kuvataan pilaavan eduskunnan salikeskustelua ja aiheuttavan "öyhötystä".

    Miten sosiaalinen media vaikuttaa eduskunnan puhekulttuuriin sekä politiikan keskusteluilmapiiriin?

    Mitä tarkoittaa kansanedustajien vapaa puheoikeus? Minkälainen on kansanedustajien vastuu eduskunnassa esittämistään väitteistä ja tiedoista?

    Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa vieraina ovat eduskunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) sekä kansanedustajat Paula Risikko (kok.) ja Markus Lohi (kesk.) eduskunnan puhemiesneuvostosta.

    Debatin juontaa Tapio Pajunen.

    Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatteihin kutsutaan eduskunnan puhemiehistöä ja puhemiesneuvoston jäseniä käymään julkista keskustelua eduskunnan puhekulttuurista ja politiikan keskusteluilmapiiristä. Debatit ovat osa hyvään puhekulttuuriin pyrkivää Hyvin sanottu -hanketta, jossa sekä Yle että eduskunta ovat mukana. Hyvin sanottu -debatteja kuullaan Politiikkaradiossa kerran kuussa.

  • Miten korona on eriarvoistanut ihmisiä Suomessa?

    Haastateltavina Helsingin yliopiston professori Heikki Hiilamo ja Turun yliopiston sosiologian yliopistolehtori Hanna Ylöstalo.

    Hiilamo vertaa koronapandemiaa tsunamiin. "Tällainen hyökyaalto tulee meidän päälle, ja vauriot, joita se aiheuttaa tulee näkyviin vasta sen jälkeen kun hyökyaalto vetäytyy", hän pohtii.

    Voidaan kuitenkin jo arvioida, että korona jättää jälkeensä pitkäkestoisia vaikutuksia eriarvoisuuteen.

    Korona on terveys- ja talouskriisi, mutta myös sosiaalinen, tasa-arvon ja hoivan kriisi. Hoivatyö perheissä on lisääntynyt, ja Ylöstalon mukaan naiset kantavat tästä suuremman vastuun.

    Naisten työllisyys ja työtunnit ovat Yhdysvalloissa koronan seurauksena vähentyneet enemmän kuin miesten. Suomalaistutkimusten mukaan äidit ovat joutuneet tinkimään työhön liittyvistä tavoitteistaan ja omasta jaksamisestaan, Ylöstalo kertoo.

    Julkisessa keskustelussa keskiluokan positiiviset kokemukset ovat keskiössä, mutta Ylöstalon mukaan tutkimuksissa tulee aika vähän kriisin positiivisia puolia esille.

    "Kaikki eivät ole kärsineet koronasta, mutta mun mielestä on vähän vaarallista, jos käsitellään koronaa yksilöllisten kokemusten kautta. Nostetaan esille nuorten kokemuksia, jotka ovat mainiosti viihtyneet etäkoulussa. Iso kuva on, että oppimiserot ovat kasvaneet huomattavasti. Keskiluokkaisten kokemusten korostuminen uutisissa voi hämärtää sitä isoa kuvaa," Ylitalo toteaa.

    PISA-tutkimuksissa on paljastunut, että Suomessa kaikkien oppilaiden tulokset ovat laskeneet vuoden 2006 jälkeen, mutta matalimpaan sosioekonomiseen neljännekseen kuuluvilla oppilailla lasku on ollut nopeinta.

    Ylöstalon mukaan koronakriisi on entisestään vaikeuttanut oppimista. Kaikkein vaikein tilanne on lapsilla ja nuorilla, joilla oli jo ennen koronaa vaikeuksia, mutta myös monilla yliopisto-opiskelijoilla ongelmat ovat lisääntyneet.

    Millaista politiikkaa juuri nyt pitäisi harjoittaa?

    Hiilamon mukaan etenkin tuloerojen kohdalla verotus tulee keskeiseen asemaan.

    "Nyt kun tehdään päätöksiä koronavelan maksusta, on hyvin keskeistä, toteutetaanko se leikkauksilla sosiaaliturvaan vai painotetaanko enemmän veronkorotuksia. Tätä keskustelua käydään kaikissa maissa joissa koronavelkaa on käytetty negatiivisten vaikutusten lieventämiseen", Hiilamo kertoo.

    Ylöstalo korostaa, että eriarvoisuuden ongelmat eivät ratkea "tsemppihengellä", vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja hyvinvointivaltion ylläpitämistä.

    Toimittajana on Linda Pelkonen.

  • Miltä näyttää Suomen taloustilanne? Mitä eväitä taloustutkijat antavat hallituksen puoliväliriiheen?

    Haastateltavina Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen ja Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

    Lehmus kertoo, että korona ei tuonut aivan niin huonoa taloustilannetta kuin arvioitiin aiemmin, ja vienti on lähetynyt jo nousuun.

    "Viime vuosi meni onneksi Suomen kannalta paljon paremmin kuin pelättiin. Toteuma on ihan Euroopan parhaasta päästä. Monessa maassa pudotus oli kolme kertaa jyrkempi", hän kertoo.

    Pylkkänen puhuu K-mallisesta elpymisestä, jossa toisilla toimialoilla ja kotitalouksilla menee todella hyvin ja toisilla ei. "Tämä tekee hyvinvointipolitiikasta haasteellista", hän toteaa.

    Hallitus aloittaa puoliväliriihensä keskiviikkona. Keskustan mukaan hallituksen pitäisi tavoitella 20 000-30 000 uutta työpaikkaa. Lehmuksen mielestä tuo tavoite voisi olla korkeampikin.

    Pylkkänen korostaa, että talous lähtee jokatapauksessa kasvuun kun koronakriisi taittuu ja silloin tulee jokatapauksessa työpaikkoja lisää. Hän myös korostaa, että hallitus ei luo työpaikkoja vaan olosuhteiden parantamista: työntekijöiden osaamisen päivittämistä niihin tarpeisiin, joita on, sekä osa-aikatyön luomista.

    Keskusta esittää ansiosidonnaisen keston porrastamista ja paikallisen sopimisen laajentamista. Hallituskumppaneista ainakin vasemmistoliitto ei ole ollut keskustan kanssa samoilla linjoilla.

    Pylkkäsen mielestä puoliväliriihessä pitäisi tulla päätöksiä liittyen ilmastopolitiikkaan.

    "Jos talous lähtee jokatapauksessa kasvamaan ja velkaantuminen ei ole riehaantunut, voi siinä mielessä katsoa helpottuneena tulevaisuuteen ja lähteä systemaattisesti kasvattamaan tuotantopotentiaalia. Koulutettu työvoima on meidän tärkein luonnonvara, ja siitä kannattaa pitää huolta", Pylkkänen sanoo.

    Lehmus pitää työllisyystoimia kiireellisinä, mutta pitää myös ilmastopolitiikkaa tärkeänä.

    Voidaanko koronaelvytystä pitää työllisyystoimena? Tästä ollaan erimielisiä hallituksessa ja taloustutkijoiden keskuudessa.

    Toimittajana on Linda Pelkonen.

  • Koronakevät ja vaalikevät piinaavat politiikkaa. Mistä politiikassa puhuttaisiin, ellei elettäisi vaalikevättä? Mistä politiikassa puhuttaisiin, ellei elettäisi koronakevättä?

    Miten koronakevät vaikuttaa kesäkuulle siirrettyihin kuntavaaleihin?

    Olisiko kansakunnan vaalikuumelukema korkeampi, ellei kuntavaaleja olisi siirretty?

    Mikä on päivän poliikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Ovatko Pohjois-Irlannin mellakat ja rajatarkastukset kaatamassa Iso-Britannian ja EU:n välistä kauppasopimusta? Upottaako brexit-aika Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen?

    Pohjois-Irlannin brexit-tilannetta analysoivat Kriisinhallintakeskuksen johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki, sekä Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Miten koronakriisistä päästään ulos? Miten rokotteiden haittavaikutukset vaikuttavat Suomen rokotustahtiin?

    Haastateltavana THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio ja HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

    Suomen koronatilanne on selvästi parempi kuin pari viikkoa sitten. Jos arvioitu rokotustahti toteutuu, toukokuussa päästään rokottamaan työikäisiä.

    Astra Zeneca -koronarokotteessa on todettu haittavaikutuksia, jotka liittyvät aivolaskimotukokseen ja myös Johnson&Johnson -rokotteessa on havaittu haittoja. Voiko rokotustahti olla näiden tietojen valossa hidastumassa?

    Kontion mukaan haittavaikutusten ilmeneminen vaikuttaa Suomen rokotustahtiin, mutta "ei se vaikutus valtava ole", koska eniten Suomessa on Pfeizerin rokotteita.

    "Paljon riippuu siitä, kuinka paljon saadaan rokotteita heinäkuussa," hän toteaa.

    Lehtonen korostaa, että rokotteisiin liittyvät haittavaikutukset ovat erittäin harvinaisia: todennäköisempää on kuolla salamaniskuun kuin saada haittavaikutus rokotteesta.

    Millainen on paras rokotusjärjestys? Onko parempi rokottaa tasaisesti koko maassa vai ensin siellä missä tautia on eniten?

    Kontion mukaan asiantuntijoiden näkemykset asiasta ovat muuttuneet kun on nähty miten epidemia etenee.

    "Aiemmat laskelmat perustuivat siihen, että paikalliset erot eivät olisi suuria. Näinhän ei ole käynyt", Kontio kertoo.

    Hallitus on hahmotellut exit-strategiaa koronalle. Tänään eduskunnassa käsitellään tartuntatautilain muutosta. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi viime viikolla, että ravintoloiden täyssulusta ollaan näillä näkymin luopumassa 18. huhtikuuta. Kaikkia rajoituksia ei todennäköisesti kuitenkaan pureta.

    Lehtosen mielestä lainsäädäntökehikko on sekava, eikä se pysty vastaamaan jatkuvasti muuttuvaan tilanteeseen.

    "Palataan samaan tilanteeseen missä oltiin kun pandemia alkoi eli määräaikaiset lait eivät ole voimassa, ja puuttuu jatkosuunnitelma", Lehtonen sanoo.

    Päästäänkö kesällä juhlimaan normaalisti ylioppilasjuhlia, häitä ja grillijuhlia?

    Toimittajana on Linda Pelkonen.

  • Ukrainan presidentinkanslian mukaan Venäjä on marssittanut yli 40 000 sotilasta maan itärajalle sekä ekä yli 40 000 sotilasta Krimille. Lisäksi Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole vastannut hänen esittämäänsä tapaamispyyntöön. Mitä Itä-Ukrainassa tapahtuu?

    Onko jäätynyt konflikti kuumentumassa laajamittaisiksi sotatoimiksi?

    Vieraina ovat sotataidon laitoksen johtaja, eversti Petteri Kajanmaa Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Kansainvälinen kauppa ja ihmisoikeudet - miten molemmat saadaan toteutumaan sujuvasti samaan aikaan?

    Keskustelemassa Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér ja Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan johtaja Hanna Laurén.

    Laurén korostaa, että suomalaisista yrityksistä kolme on maailman sadan vastuullisimman yrityksen listalla. Hän myös kertoo, että yritykselle on aina maineriski, jos ihmisoikeuksia ei arvosteta, joten yritysten ei kannattaisi lähteä hakemaan edullisia sopimuksia ihmisoikeuksia rikkovien yritysten kanssa.

    Finnwatchin Finèr ei pidä hyväksyttävänä, että yritykset siirtävät vastuun ihmisoikeuksien noudattamisesta alihankkijoille.

    "Emme hyväksy sitäkään, että kaupassa myydään vaikka pilaantuneita elintarvikkeita sillä verukkeella, että yritys ei ole kykenevä hallitsemaan niitä riskejä. Tarvitaan samaa ajattelua ihmisoikeuksien puolelle", Finér sanoo.

    Laurénin mukaan yksikään yritys ei voi taata, että riskiä ihmisoikeusloukkauksiin ei ole, eikä yritykset aina pääse tehtaille tarkistamaan missä oloissa töitä tehdään.

    "On ihmisoikeusrikkomuksia, jotka eivät ole vain valtion tiedossa, vaan valtiovetoista ja valtion peittelemiä. Jos sinne ei pääse journalistit tai kansalaisjärjestöt, miten sinne pääsee yksittäinen yritys?"

    Viime viikolla paljastui, että Stora Enso on vienyt liukosellua vähemmistöjen oikeuksia polkevalle Xinjiangin viskoositehtaiseen Kiinaan. Yhtiö kertoi kohun jälkeen, että liukosellun valmistus lopetetaan kokonaan Xinjiangin viskoositehtaisiin toimitetun liukosellun tuotannon Uimaharjun tehtaallaan.

    Ruotsalainen vaateyhtiö H&M lopetti syksyllä yhteistyön Kiinan uiguurialueilla toimivien alihankkijoiden kanssa. Tämän jälkeen H&M:n tuotteet katosivat Kiinan kahdesta suurimmasta vaatteiden verkkokaupasta, T-Mallista ja JD.comista. H&M:n kivijalkakauppoja ei löytynyt enää kiinalaisista karttasovelluksista.

    Miten varmistetaan tulevaisuudessa, että ihmisoikeudet toteutuvat kansainvälisessä kaupassa?

    Finérin mukaan ensin pitää edetä EU:n tasolla. EU-komissiossa on parhaillaan sääntelyesitys, jolla pyritään parantamaan tilannetta.

    Toimittajana on Linda Pelkonen.