Episoder

  • Kuntavaalien äänestysaktiivisuus jäi vaivaiseen 55,1 prosenttiin. Luku on surkea kansanvallan kannalta. Ennakkoäänestys veti, mutta pudotus vaalipäivän äänimäärissä oli hurja. Kaikista äänistä vain noin 40 prosenttia annettiin vaalipäivänä, jolloin uurnilla kävi alle miljoona äänestäjää. Vain sodanjälkeisissä poikkeusoloissa kuntavaalien äänestysaktiivisuus on ollut heikompi.

    Mitä tapahtui äänestysprosentille? Miksi kansalaiset eivät vaivaudu äänestämään?

    Mitä tapahtuu kansanvallalle, jos vain puolet käyttävät äänioikeuttaan?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Putin ja Biden tapasivat. Ovatko maiden ja presidenttien välit nyt paranemaan päin?

    Tutkijat Henri Vanhanen ja Markku Kangaspuro keskustelemassa.

    Biden ja Putin keskustelivat noin kaksi tuntia eilen Sveitsin Genevessä, ja pitivät tiedotustilaisuudet tämän jälkeen. Maiden suhteet ovat olleet vaikeat.

    Kangaspuron mukaan "tärkeitä vauvan askelia" on otettu parempaan suuntaan maiden välillä ja ennustettavuus paranee, kun asioista on puhuttu.

    Vanhanen arvioi, että kasvokkain tapaaminen oli itsessään hyvä asia.

    "Isompaa kuvaa tämä ei muuta, mutta tapaaminen on positiivinen askel", Vanhanen toteaa.

    Aiheina olivat ainakin turvallisuuspolitiikka, Ukrainan tilanne, Afganistanin tilanne ja kyberturvallisuus.

    Yhdysvalloilla ja Venäjällä on hallussaan yhteensä 10 000 ydinasetta.

    Putin on puhunut punaisista viivoista, joiden ylittämistä se ei siedä. Kangaspuron mukaan Bidenin ja Putinin välillä on nyt käyty keskustelua näistä punaisista viivoista.

    "Yhdysvaltain puolelta on todennäköisesti todettu, että ei hyväksytä, että Venäjä valloittaisi Ukrainasta lisää alueita. Venäjä on todennut, että Nato-ohjusten sijoittaminen Ukrainaan olisi punainen viiva. Samoin kuin Ukrainan Nato-jäsenyys", Kangaspuro kertoo.

    Eikö itsenäisellä valtiolla ole oikeus itse määritellä, liittyykö Natoon tai johonkin muuhun kansainväliseen yhteisöön?

    "Kansainvälisten sopimusten mukaan valtiolla pitäisi olla oikeus valita omat liittoutumansa oli se sitten turvallisuus talous tai mikä tahansa. Ei siinä mielessä Ukrainalla tätä estettä pitäisi olla, mutta toisaalta Venäjä on toiminnallaan indikoinut, että se ei tule hyväksymään Ukrainan Nato-jäsenyyttä", Vanhanen sanoo.


    Ainakin siitä Putin ja Biden olivat samanmielisiä, että kyberturvallisuuden osalta voidaan tehdä yhteistyötä. Presidentit saivat sovittua diplomaattien palauttamisesta toistensa pääkaupunkeihin.

    Toimittajana on Linda Pelkonen.

  • Manglende episoder?

    Klik her for at forny feed.

  • Kuntavaaleissa raportoitiin laajasti ehdokkaiden häirinnästä. Ylen kyselyssä 700 kuntavaaliehdokasta kertoi joutuneensa vaalihäirinnän kohteeksi. Kuntaliiton kyselyn mukaan puolet kuntapäättäjistä arvioi häirinnän vähentävän halukkuutta asettua ehdolle. Myös Suojelupoliisin mukaan verkossa tapahtuva häirintä on lisääntynyt. Ruokkiiko politiikan nykyinen keskusteluilmapiiri politiikan ja ehdokkaiden häirintää?

    Uhkaako vaalihäirintä ja verkkohäirintä poliittista järjestelmää?

    Miten eduskunta voisi ehkäistä politiikkaan ja ehdokkaisiin kohdistuvaa häirintää? Missä määrin eduskunta on vastuussa vallitsevasta politiikan ilmapiiristä?

    Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatissa vieraina ovat eduskunnan varapuhemies Juho Eerola (ps.) sekä kansanedustajat Ilkka Kanerva (kok.) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) eduskunnan puhemiesneuvostosta. Debatin juontaa Tapio Pajunen.

    Politiikkaradion Hyvin sanottu -debatteihin kutsutaan eduskunnan puhemiehistöä ja puhemiesneuvoston jäseniä käymään julkista keskustelua eduskunnan ja politiikan keskusteluilmapiiristä. Debatit ovat osa hyvään puhekulttuuriin pyrkivää Hyvin sanottu -hanketta, jossa sekä Yle että eduskunta ovat mukana. Hyvin sanottu -debatteja kuullaan Politiikkaradiossa kerran kuussa.

  • Miksi äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa jäi niin surkeaksi? Miksi perussuomalaiset nousi ja keskusta laski?

    Politiikkaradiossa puidaan kuntavaalien tulosta politiikan tutkija Markku Jokisipilän kanssa.

    Äänestysaktiivisuus oli vain vuonna 1945 matalampi kuin näissä vaaleissa, jolloin äänestysprosentti oli vain 53,9 prosenttia. Näissä kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus jäi 55,1 prosenttiin.

    "Kun äänestysprosentti on vain 55 prosenttia, niin kyllä se herättää kysymyksiä vaalituloksen legitiimiydestä. Kuinka paljon vaalitulos heijastaa kansan tahtoa, jos sataa kansalaista kohden 45 ollenkaan käyttänyt", Jokisipilä pohtii.

    Hän kertoo, että "tietyt puolueet, eniten kokoomus, hyötyy siitä, että äänestysaktiivisuus on heikkoa". Kuitenkaan ei voida tietää, mille puolueille jättämättä jääneet äänet

    Äänestämättömyyttä on selitetty huono-osaisuudella.

    "Tämä on havaittu pitkän aikaa sitten, että esimerkiksi koulutustaso, tulotaso ja yleinen elämässä pärjääminen on yhteydessä siihen, käydäänkö äänestämässä", Jokisipilä kertoo.

    Muitakin syitä äänestämättömyyteen löytyy.

    "Sellaisen havainnon tein noista tuloksista, että 293 kunnassa kun äänestettiin kymmenessä voittajaksi puolueista riippumaton yhteislista. Olisiko tässä osaselittävä tekijä, että kuntatasolla ollaan kyllästytty tällaiseen perinteiseen puoluepoliittiseen meininkiin", Jokisipilä pohtii.

    Hän näkee, että mediassa keskusteltiin paljon valtakunnan tason aiheista.

    "Jos vaalikeskustelussa ei ole oikein mitään liittymäkohtaa siihen, mitä omassa kunnassa tapahtuu, niin ääni jää antamatta", Jokisipilä toteaa.

    Kokoomus voitti vaalit. Perussuomalaiset teki suurimman suhteellisen nousun, mutta jäi kuitenkin selvästi kärkipaikoista ja omasta tavoitteestaan.

    Miksi vihreät ei noussut edes Helsingissä odotetusti ja SDP ei voittanut edes pääministeri Sanna Marinin kotikaupungissa Tampereella?

    Toimittajana on Linda Pelkonen.

  • Miten kansa äänesti kuntavaaleissa? Miksi kokoomus sai valtakunnallisesti suurimman kannatuksen ja oli kuntavaalien voittaja?

    Miksi Sanna Marin -ilmiö ei siivittänyt SDP:tä parempaan tulokseen?

    Miksi keskusta ei romahtanut, vaikka romahdusta niin moni povasi? Mihin perustui keskustan torjuntavoitto?

    Jäikö perussuomalaisten kuntavaalijytky vajaaksi, vaikka puolue lisäsi kannatustaan peräti 5,6 prosenttiyksikköä? Mikä selittää perussuomalaisten tulosta, tai valtavia odotusarvoja?

    Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat kuntavaalien tulosta.

  • Keskusta väittää olevansa se kotimainen. Kokoomuksen sydän sijaitsee oikealla. Perussuomalaiset äänestävät Suomea takaisin. RKP on lähempänä kuin arvaatkaan.

    Minkä puolueen iskulause on se kaikkein tarttuvin?

    Kenen kuntavaalislogan iskee tajuntaan kuin miljoona volttia?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Liike Nyt ehdottaa, että kunnissa pitäisi olla kolmea ja neljää koulua kohti yksi ammattilainen, jonka tehtävä olisi vastata koulukiusaamisen selvittelystä ja torjunnasta.

    “Mulla on kokemusta koulukiusaamisesta, kun poikia on kiusattu ja mua on kiusattu. Siksi haluaisin ratkaisun”, Harkimo kertoo.

    Politiikkaradion laskelmien mukaan Suomeen tarvittaisiin noin 700 ammattilaista, mikä maksaisi karkeasti noin 50 miljoonaa vuodessa.

    Harkimo kertoi haastattelussa myös Liike Nytin rahoituksesta. Hän kertoo maksaneensa itse vaalirahoituksensa laittamalla Liike Nytiin 600 000 rahaa.

    “Mä olen rahoittanut itse itseni”, Harkimo kertoo.
    Harkimo kehuu Tamperetta ja kritisoi Helsinkiä. Harkimon mielestä Helsinkiin pitäisi saada keskustatunneli.

    “Tunneli pitää tehdä, maksoi mitä maksoi”, Harkimo toteaa.

    Lääkäripulaan pitäisi Harkimon mielestä vastata kouluttamalla lisää lääkäreitä. Hän on muuttanut mieltään aiemmin esittämästään ideasta, että lääkäreitä pitäisi pakottaa vuodeksi maakuntiin töihin.

    Asumisen hinta kasvukeskuksissa huolettaa Liike Nytiä, mutta Harkimo ei usko, että Helsingissä asumisen hintaa saadaan alas. Tarjontaa pitää lisätä, ja kohtuuhintaisuuteen pitäisi pyrkiä, mutta Harkimon mukaan ei ole realistista, että hintoja pystyttäisiin laskemaan.

    “Täytyy sanoa, että ei mulla ole siihen ratkaisua. Helsingissä asuntojen hinnat nousevat koko ajan”, hän toteaa.

    Tilastokeskuksen uusien tietojen mukaan vaurain 10 suomalaisista omistaa 50 prosenttia Suomen kotitalouksien nettovarallisuudesta. Vielä vuonna 2016 osuus oli 46 prosenttia. Harkimon mielestä tässä kehityksessä ei ole mitään ongelmaa.

    "Eihän meillä Suomessa ole kauhean paljon varakkaita ihmisiä jos vertaa muihin maihin", hän toteaa.

    Liike Nyt haluaisi Helsingissä myydä energiayhtiö Helenistä osuuden, jotta homekoulut voitaisiin korjata.




  • Kuntavaalitentissä Kansallisen kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Tentaattoreina ovat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

    Kokoomus haluaa välttää veronkorotuksia ja velkaantumista. Mistä puolue leikkaisi, jos olisi pakko?

    “Nostaisin isona esiin hankinnat. Se on jopa kymmenissä miljardeissa oleva kokonaisuus. Toinen on yksityisen sektorin laajamittainen hyödyntäminen, koska sitä kautta saadaan tuottavuutta. Tilojen käyttö on tärkeää. Luovutaan turhista tiloista,” Orpo sanoo.

    Kokoomusvetoisessa Turussa on pitkään puuhattu surullisen kuuluisaa Logomon siltaa, jonka rakentaminen on venynyt ja hinta paisunut. Kertooko tämä kokoomuksen kuntapolitiikasta?

    Orpo myöntää, että Logomon silta ei ole onnistunut hanke.

    “Logomon silta on todella epäonnistunut hanke, mutta lopputulos on varmaan maailman hienoin ratapihan ylittävä silta. Siinä on mennyt moni asia pieleen”, Orpo toteaa.

    Orpon mukaan Suomeen tarvitaan etenkin työperäistä maahanmuuttoa. Hän ei allekirjoita arvioita, joiden mukaan työperäinen maahanmuutto polkisi työehtoja.

    “Työperäinen maahanmuutto on aivan välttämätöntä suomalaisille kunnille. Meillä ei riitä nykyisellä ikärakenteella elinkeinoelämän tarpeisiin riittävästi työvoimaa - tarvitsemme maatiloille työvoimaa ja teknologiateollisuuteen huippuosaajia ja kaikkea siltä välitä. Me tarvitaan maahanmuuttoa Suomeen”, Orpo kertoo.

    Hän korostaa, että tällä hetkellä Suomen teollisuudessa ei menisi niin hyvin, jos Suomi suhtautuisi nihkeästi työperäiseen maahanmuuttoon.

    Alkuvuodesta vuotanut kokoomuksen sisäinen selvitys sisälsi Orpon mukaan virheellistä tietoa. Onko kokoomus konservatiivinen vai liberaali?

  • Kuntavaalitentissä Suomen Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah. Tentaattoreina ovat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

    Kristillisdemokraatit ovat tehneet kärkästä oppositiopolitiikkaa ja olleet monissa kysymyksissä perussuomalaisten kanssa samoilla linjoilla. Useassa kunnassa kristillisdemokraatit ovat tehneet vaaliliittoja perussuomalaisten kanssa. Hakeeko puolue nyt kuntavaaleissa kannatusta samoilta suunnilta?

    Eduskuntavaalien alla 21 kristillisdemokraattia ja yhdeksän perussuomalaista julkaisi yhteisen Sananvapausjulistuksen. Julistuksessa todettiin, että konservatiivisia kristittyjä ja kansallismielisiä syrjittäisiin. Kristillisdemokraateista tämän manifestin allekirjoittivat kaikki muut paitsi Essayah. Miksi hän ei allekirjoittanut manifestia ja mitä mieltä Essayah on sen sisällöstä?

    Essayahin mukaan “kaiken kaikkiaan konservatiivisesti ajattelevia suomalaisia huolestuttaa, mihin Suomi on menossa”. Hän nostaa esimerkiksi kristillisdemokraattien kansanedustajan Päivi Räsäsen syytteet, jotka koskevat kansanryhmää vastaan kiihottamista.
    “Suomalaisessa yhteiskunnassa on meneillään sellanen kiehityskulku, joka hämmentää suurta osaa suomalaisia,” Essayah sanoo.

    Mitä vaaliliitot perussuomalaisten ja sinisen tulevaisuuden kanssa kertovat?

    “Vaaliliitot ovat teknisiä. Jokaisella puolueella on omat ohjelmat, omat tavoitteet”, Essayah toteaa.

    Millaista maahanmuuttopolitiikkaa kristillisdemokraatit ajavat? Essayahin mukaan laillisilla keinoilla maahan saa tulla, mutta hänen mielestään paperittomille ei pidä antaa mahdollisuutta kansalaisuuteen sillä perusteella, että onnistuvat saamaan työpaikan Suomesta.

    Mitä politiikan kysymyksiä kristillisdemokraatit perustelee Raamatun kautta?

    Millaista veropolitiikkaa kristillisdemokraatit ajavat? Entä millaista perhepolitiikkaa?

    Kuntaveron ja kiinteistöverojen nostaminen on Essayahin mukaan viimeisten keinojen joukossa.

    Kristillisdemokraatit haluaa panostaa erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Perheille puolue haluaa lisää panostuksia.

  • Kuntavaalitentissä SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin. Tentaattoreina ovat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

    Millaista veropolitiikkaa SDP haluaa edistää?

    Suomessa oli ennen koronaa 225 kuntaa, joissa talous oli alijäämäinen. Pitäisikö kuntien valtionosuuksia korottaa?

    “Emme tule tekemään mitään merkittäviä kuntien valtionosuuksien kasvattamista, mutta kun tehtäviä annetaan, valtionosuudet tulevat mukana”, Marin kertoo.

    Marin korostaa, että SDP haluaa keventää pieni- ja keskituloisten verotusta.

    Pääomatuloverotukseenkin SDP haluaa muutosta.

    “SDP:n esitys on, että siivu tästä pääomatuotosta siirrettäisiin kuntiin. Pääomatuloverotuksessa on lievä progressio. Mielestäni olisi tärkeää tarkastella verotusta kokonaisuutena. Keskeistä on se, että meillä olisi mahdollisimman tiivis veropohja eli aukkoja olisi vähän”, Marin kertoo.

    Suomessa tasataan eroja kuntien välillä tulonsiirroilla yhä jyrkemmin.

    Marin myöntää, että järjestelmää muutetaan niin, että tulevaisuudessa tulonsiirot kuntien välillä voimistuvat.

    “Meidän väestö ikääntyy, sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa, ja silloin tarvitaan eurojakin enemmän”, Marin toteaa.

    Sote-uudistuksen yhteydessä suunnitellaan maakuntaveroa. Ongelmana on, että keskusta on lähtenyt pyörtämään kannatustaan maakuntaverolle.

    “Hallituspuolueet ovat yhdessä sopineet, että maakuntavero otetaan käyttöön”, Marin kertoo.

    Hän kuitenkin toteaa, että työ on kesken ja paljon yksityiskohtia on vielä auki.

    Maaseudulla on usein pulaa lääkäreistä.

    Marinin mielestä lääkäreille voitaisiin antaa opintolainoja anteeksi kannustimena, jotta lääkäreitä saataisiin maaseudulle.

    Marinin kotikaupungissa Tampereella väkivallan uhreja auttavat ensi- ja turvakodit ovat olleet niin täynnä, että ihmisiä on jouduttu käännyttämään muualle. Mitä tälle ongelmalle pitäisi tehdä?

  • Kuntavaalitentissä RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Tentaattoreina ovat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

    RKP on oikeistopuolue, joka markkinoi itseään liberaalina.

    Henriksson toivottaa kokoomuksen liberaalin laidan RKP:hen. Miten liberaalius näkyy RKP:ssa?

    Entä miten ruotsin kielen puolustaminen näkyy puolueen linjassa?

    Suomeen tarvitaan Henrikssonin mukaan lisää työperäistä maahanmuuttoa, kaksinkertaistaa sen 2030 mennessä.

    “Suurin ongelma monessa yrityksessä on työvoiman saanti. Sen takia RKP on ollut sitä mieltä, että yrityksissä tiedetään parhaiten, minkälaista työvoimaa tarvitaan. Sen takia lupaprosessien pitäisi olla paljon joustavampia”, Henriksson.

    Hänen mielestään perussuomalaisilla on väärä tilannekuva maahanmuutosta.

    “Fakta on kuitenkin että suomessa syntyy vähän lapsia. Emme tule pärjäämään ilman työperäistä maahanmuuttoa. On surullista, että perussuomalaisten tilannekuva on niin erilainen. Se on väärä”, hän sanoo.

    RKP tavoittelee, että kuntien johtopaikoilla on tasa-arvoisesti naisia ja miehiä. Kiintiöt kaikille johtopaikoille on kuitenkin Henrikssonin mukaan liian hankala toteuttaa. Miten sitten tasa-arvoa edistetään kuntien johdossa?

    “Meidän kuntapäättäjät tietävät, että kun alkavat rakentamaan tätä palapeliä, niin ottavat tämän huomioon”, Henriksson kertoo.

  • Kuntavaalitentissä Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Tentaattoreina ovat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

    Perussuomalaisilla on kuntavaaleissa ennätysmäärä ehdokkaita. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan perussuomalaisten ehdokkaissa on yli kaksi kertaa enemmän rikossyytteiden saaneita, kuin muiden eduskuntapuolueiden ehdokkaissa.

    “Kaikkein vastenmielisintä ja ikävintä on, että nämä tulevat yllätyksenä jälkikäteen puolueelle ja äänestäjille, mutta siinä vaiheessa asialle on myöhäistä tehdä mitään”, Halla-aho kertoo.

    Puolue suorittaa tapauskohtaisen harkinnan, milloin rikos on este ehdokkuudelle. Kuitenkaan puolue ei systemaattisesti selvitä ehdokkaidensa rikostaustoja.

    “Yritämme teroittaa kaikille, että niitä taustoja ei kannata salata, koska ne tulevat kuitenkin esiin ennen vaaleja ja ne vahingoittavat henkilöään itseään, puoluetta ja muita listalla olevia ehdokkaita ja ovat myös este olla jatkossa perussuomalaisten ehdokkaana”, hän kertoo.

    Millainen kanta perussuomalaisilla on työntekijöiden oikeuksiin?

    “Parasta työväen intressien edistämistä ajamista on sellainen politiikka jolla edistetään yksityisen sektorin työpaikkojen syntymistä Suomeen. Ja toisaalta leikataan ihmisten asumis- liikkumis- ja elämiskustannuksia verotuksellisin keinoin”, Halla-aho sanoo.

    Hän ei kuitenkaan kerro, pitäisikö työntekijöiden irtisanomista helpottaa. Työehtosopimusten yleissitovuudesta Halla-aho toteaa, että perussuomalaiset eivät vastusta sitä.

    Entä minkälaista veropolitiikkaa ja ilmastopolitiikkaa perussuomalaiset ajavat?

    Esimerkkejä perussuomalaisten tekemästä kuntapolitiikasta voi nähdä esimerkiksi Seinäjoella ja Kihniössä.

    Tällä viikolla seinäjokiset nuoret halusivat vegaaniruokaa kouluihin, mutta perussuomalaiset estivät sen. Kihniössä perussuomalaiset tekivät aloitteen, jolla haluttiin irtautua koulutuskuntayhtymästä, vaikka sivistyslautakunnan lausunnon mukaan Kihniön ero heikentäisi oleellisesti vaikutusmahdollisuuksia koulutuksen tarjontaan ja koulupaikkojen sijaintiin.

    Perussuomalaiset ovat toistuvasti puhuneet, ja vaaliohjelmassakin mainitaan “sukupuolipolitiikkaan liittyvä ideologinen vouhotus”. Mitä tällä tarkoitetaan?

  • Kuntavaalitentissä Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo. Tentaattoreina ovat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

    Vihreät on Helsingissä suuri puolue. Asuntojen hinta nousee huimaa kahdeksan prosentin vuosivauhtia Helsingissä. Vuokra-asuntojen hinnat ovat jopa tuplaantuneet vuosikymmenen aikana. Miksi Helsingin päättäjät ovat antaneet tämän tapahtua ja mitä sille pitäisi tehdä?

    “Vuokrasääntelyä emme ole kannattaneet, mutta kannatamme kaikkia niitä keinoja joilla vuokratasoa saadaan alemmas. Keskeisin keino on lisärakentaminen”, Ohisalo kertoo.

    Turhia sukupuolirooleja ja stereotypioita pitää vihreiden mukaan purkaa kouluissa. Ohisalon mukaan tämä tarkoittaa esimerkiksi sukupuolineutraaleja pukeutumishuoneita.

    Vihreät tavoittelee hiilineutraaleja kuntia 2030-luvulla. Keinoja tähän löytyy muun muassa liikenteestä.

    “Jopa miljoona uutta suomalaista voitaisiin saada lähijunaliikenteen piiriin”, Ohisalo kertoo.

    Vihreät kertoo kuntavaaliohjelmassaan, että "pääkaupunkiseudulla sujuva liikkuminen ja ilmastonmuutoksen torjunta edellyttävät, että ruuhkamaksut voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön".

  • Kuntavaalitentissä Suomen Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Tentaattoreina ovat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

    Miten keskusta pitää pienten kuntien puolta? Ja mitä se merkitsee suuremmille paikkakunnille? Joutuvatko menestyneemmät kunnat maksamaan pikkukuntien sote-menot vielä suuremmassa mitassa kuin nykyisin?

    Keskusta lupaa turvallista muutosta rakennemuutoksen kourissa oleville kunnille.

    “On alueita joilta esimerkiksi tehdas lähtee, liittyy kokemus siitä, että onko tämä meidän alue tärkeä - onko minun elämäni ja työni merkityksellistä? Se on saanut protestimielialaa. En voi luvata, että lopetettu tehdas palaa, mutta keskusta lupaa turvallista muutosta,” Saarikko kertoo.

    Mikä on keskustan ja Saarikon näkemys tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta?

    Keskusta painottaa kuntavaaliohjelmassaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia hyvään elämään kaikkialla Suomessa.

    Saarikon mukaan “on oikein, että sellaiseen Suomeen, jossa on iäkkäämpi väestö suunnataan enemmän veroeuroja”.

    Miten maatalous saadaan hiilineutraaliksi 2035 mennessä?

    Saarikko kuvailee, että muutoksen kohti hiilineutraaliutta pitää olla “järkivihreä”.

    Ilmastonmuutoksen maksajiksi eivät saa Saarikon mielestä joutua ne, jotka tarvitsevat autoa maaseudulla.

    Asumisen hinnoittelussa on suuria ongelmia ja tilanne on Saarikon mukaan kohtuuton. Saarikko lupaa, että keskusta tekee töitä kunnissa kohtuuhintaisen asuntorakentamisen edistämiseksi.

  • Miten vasemmistoliitto ratkaisee asumisen kallistumisen? Entä ilmastonmuutoksen?

    Kuntavaalien puheenjohtajatentissä on Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja, opetusministeri Jussi Saramo. Tentaattoreina ovat Politiikkaradion toimittajat Tapio Pajunen ja Linda Pelkonen.

    Miten vantaalainen Saramo vastaa ministerinä kritiikkiin, jota Vantaan kaupunki esittää sote-uudistusta vastaan?

    Vantaan kaupunginvaltuuston mukaan Vantaa on sote-uudistuksessa yksi eniten taloudellisia tappioita kärsivä kunta.

    Saramon mukaan yksi ratkaisu on maakuntavero. Sote-uudistusta ei Saramon mukaan voi tulla ilman maakuntaveroa. Ilman maakuntaveroa sote johtaisi pääkaupunkiseudulla leikkauksiin, Saramo kertoo.

    Vasemmistoliitto haluaa laatia kaikkiin kuntiin kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmat. Mikä on kuntatasolla oleellista ilmastopolitiikkaa?

    Vasemmistoliitto vaatii kuntavaaliohjelmassaan "nollatoleranssia lähisuhdeväkivallalle". Suomi on lähisuhdeväkivallassa Euroopan kärkipäätä. Miten tämä ratkaistaan?

  • Onko Suomi turvallinen vai turvaton maa? Siintääkö edessä vakavia ja laajoja kriisejä? Vastaus selviää uudesta sisäisen turvallisuuden selonteosta, jossa valtioneuvosto listaa Suomen turvallisuutta kaikkein eniten uhkaavat asiat.

    Onko turvallisuudessa, tai turvattomuudessa kysymys rikoksista, liikenneonnettomuuksista, palokuolemista, vaiko syrjäytymisestä?

    Miksi turvallisuus myy hyvin politiikassa?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • 27 EU-maata työstää suunnitelmiaan EU:n koronaelvytysrahojen käyttämiseksi. Myös Suomen eduskunta on hyväksynyt EU:n elpymisrahoitukseen liittyvän päätöksen unionin omien varojen kehittämisestä. Minkälaiset mahdollisuudet Euroopan parlamentilla on vahtia jäsenvaltioiden elpymissuunnitelmia, jotta rahat käytetään sovitun mukaisesti?

    EU:n solidaarisuusrahastosta myönnetään tukea 20 EU-maalle koronapandemian aiheuttaman vakavan kansanterveysuhan johdosta. Onko Eurooppaan iskemässä koronan jälkeinen mielenterveyskriisi?

    Miten Eurooppa ja EU muuttuvat koronapandemian myötä?

    Koronan vaikutuksista Eurooppaan keskustelevat Euroopan parlamentin jäsenet Sirpa Pietikäinen (epp), Alviina Alametsä (greens) ja Eero Heinäluoma (s&d).

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • EU-elpymispaketista käytiin kovaa vääntöä eduskunnassa. Oliko mukana taktikointia ja vaalikampanjointia?

    Keskustelemassa kansanedustajat Matias Mäkynen (sd.), Eeva Kalli (kesk.), Lulu Ranne (ps.) ja Kai Mykkänen (kok.).

    Elpymispaketin eduskuntakeskustelu kesti viime viikolla useta päiviä ja venyi öihin saakka. Perussuomalaisten kansanedustajat pitivät puheenvuoroja, joissa muun muassa luettiin Punahilkkaa, virttä ja runoja.

    Elpymispaketti hyväksyttiin eduskunnassa eilen tiistaina äänin 134-57.

    Kokoomuslaisista 10 äänesti elpymispakettia vastaan. Miksi kokoomuksen kanta hajosi niin voimakkaasti?

    Elpymispakettikeskustelun seurauksena on virinnyt myös keskustelu, pitäisikö eduskunnan työjärjestystä muuttaa.

    Varapuhemies Juho Eerola (ps.) myönsi STT:n haastattelussa, että olisi todennäköisesti käyttänyt tilannetta hyväkseen ja estänyt elpymispaketin hyväksymisen, jos siihen hänelle olisi tullut yön tunteina mahdollisuus.

    Pitäisikö eduskunnan työjärjestystä muuttaa tämän jälkeen?

    Toimittajana on Linda Pelkonen.

  • Hallituksen sote-esitystä on kritisoitu kalliiksi ja valtaa maakuntakeskuksiin keskittäväksi. Onko näin?

    Keskustelemassa kansanedustajat sote-valiokunnasta Markus Lohi (kesk.), Mia Laiho (kok.) ja Heidi Viljanen (sd.).

    Kokoomuslaisen ajatuspaja Toivon selvityksen mukaan maakuntauudistus keskittää vallan suurille kaupungeille, ja lähes puolet kunnista saamassa vain 0-1 paikkaa tuleviin aluevaltuustoihin.

    Laiho on huolissaan pienempien kuntien mahdollisuuksista vaikuttaa uudessa järjestelmässä, koska pieneltä paikkakunnalta tulevilla on vaikeampi päästä aluevaltuustoon kuin suuremman kunnan asukkaalla.

    Lohi tyrmää ajatuspaja Toivon selvityksen. Hän korostaa, että ei voida etukäteen tietää, miten ihmiset tulevat maakuntavaaleissa äänestämään, ja myös pienten paikkakuntien ehdokkailla on hyviä mahdollisuuksia päästä aluevaltuustoon.

    Viljanen korostaa, että enemmän pitäisi tuoda alueellista ajatusta, ei pelkästään yksittäisten kuntien näkökulmasta, vaan koko hyvinvointialueen näkökulmasta.

    Keskusta on muuttanut mieltään maakuntaverosta. Lohi kertoo, miksi maakuntavero ei enää keskustalle maistuisi, vaikka siitä on sovittu hallitusohjelmassa.

    Toimittajana on Linda Pelkonen.

  • Ratkaiseeko ehdokasasettelu kuntavaalit?

    Keskustelemassa pitkän linjan poliitikot, puolueidensa entiset puheenjohtajat Timo Soini (sin.), Tuija Brax (vihr.) ja Pertti Salolainen (kok.).

    Miksi perussuomalaiset ovat lisänneet ehdokasmääräänsä jopa 2000 ehdokkaalla? Miksi keskustan ja SDP:n ehdokasmäärät vähenivät edellisiin kuntavaaleihin verrattuna?

    Vihreiden ehdokasmäärä nousi 200 ehdokkaalla ja kokoomuksen 400 ehdokkaalla.

    Braxin mielestä on hienoa, että ihmiset uskaltavat lähteä ehdolle vihapuheista huolimatta.

    "Se tulee näkymään, että kaupungeissa vihreät ovat vahvoja, ja pienillä paikkakunnilla tilanne on toinen", Brax toteaa.

    Soinin mukaan ehdokasasettelulla on suuri merkitys kuntavaaleissa. Erityisesti naisehdokkaiden asettuminen perussuomalaisten listoille on hänen mukaansa merkittävää.

    Miksi kokoomuksen kannatus on kasvussa ja vihreiden laskussa? Miksi perussuomalaiset on tuplaamassa kannatuksensa Helsingissä? Miksi keskustan kannatus laahaa?

    Soini arvioi, että keskusta tulee pärjäämään pikkukunnissa, mutta pienemmissä kaupungeissa tulee kapina. Hänen mukaansa monessa paikassa ollaan epätyytyväisiä keskustaa kohtaan.

    "Tämä kertoo äärimmäisestä hädästä maakunnissa. Siellä tulee keltaliivien isku. Seuraan tarkasti esimerkiksi Sastamalaa, Virtoja ja Pudasjärveä. Siellä on äärimmäinen tyytymättömyyn keskustaa ja hallitusta kohtaan", Soini pohtii.

    Salolaisen mielestä kuntapolitiikka on aliarvostettu politiikan alue. Hän kuitenkin myöntää, ettei kansanedustajan kannattaisi mennä kunnanvaltuustoon.

    "Olin 12 vuotta valtuutettuna Helsingissä. Se oli 12 vuotta liikaa. Rehellisesti sanottuna menin keräämään ääniä puolueelle. Ei ollut eduskuntatyön takia mitään mahdollisuutta työskennellä lautakunnissa. Kannattaako kaikkien kansanedustajien ylipäätään mennä kunnanvaltuustoihin?" Salolainen kertoo.

    Tärkeää vaaleissa on, mistä puhutaan. Mitkä ovat tärkeimmät teemat, joista pitäisi puhua?

    Toimittajana on Linda Pelkonen.