Episodit

  • Onko faarao Tutankhamonin afrikkalaisuus unohtunut? Mm. tällaista pohtii Tiedeykkösessä arkeologi Minna Silver, joka on perehtynyt egyptiläiseen Tutankhamoniin (n. 1342-1325 eaa.) sekä hänen edeltäjäänsä, faarao Ekhnatoniin, joka on viimeaikaisissa tutkimuksissa osoittautunut nuorena kuolleen faaraon isäksi. Silver on tutkinut myös Tutankhamonin äitipuolta ja anoppia, kuningatar Nefertitiä.

    Me länsimaalaiset olemme omineet Tutankhamonin sen jälkeen, kun englantilainen arkeologi Howard Carter löysi hänen hautansa Kuninkaiden laaksosta nykyisestä Luxorista vuonna 1922. Sitä ennen faaraon balsamoitu ruumis oli saanut maata koskemattomana pitkälti yli 3 000 vuotta.

    Valtaistuimelle lapsena nousseen faarao Tutankhamonin elämä päättyi äkillisesti, mutta hän ehti tehdä Egyptissä suuria muutoksia. Poikafaarao luopui isänsä faarao Ekhnatonin eli Akhenatenin lanseeraamasta monoteismista ja palautti Egyptiin sen vanhan monijumalaisen uskonnon. Samalla myös vanha papisto sai asemansa takaisin. Faarao Ekhnaton julistettiin kerettiläiseksi ja hänen muotokuviaan ja piirtokirjoituksiaan alettiin tuhota. Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisestä tutun Ekhnatonin aikaansaama uskonnollinen ja kulttuurinen vallankumous koki karun lopun.

    Alle 20-vuotiaana kuolleen Tutankhamonin kuolinsyyksi on epäilty milloin epilepsiaa, milloin malariaa tai jopa murhaa. Nykyisillä tutkimusmenetelmillä häntä kohdanneista tapaturmista ja sairauksista on saatu uutta tietoa. Vaikka Tutankhamon on nykyään maailmankuulu, myös häntä itseään kohtasi pian hänen kuolemansa jälkeen damnatio mamoriae eli muiston kiroaminen.

    Tutankhamonin ja hänen perheensä elämästä kertoo arkeologi Minna Silver ja toimittajana on Riikka Warras. Ohjelma kuuluu Yle Radio 1:n Afrikkalaiseen heinäkuuhun.

    Kuva: Tutankhamonin kuolinnaamio (Alamy / All Over Press)

  • Kuppaus on laahattu tänne kaukaa antiikista ja läpi Euroopan. Antiikissa vaivoja hoidettiin palauttamalla ruumiinnesteiden tasapaino kuppaamalla. Jos keltaista tai mustaa sappea oli liikaa, niin tasapaino korjattiin kuppaamalla. Myöhemmin alettiin poistaa kuviteltua pahaa verta. Kupparit kuolivat meilläkin lähes sukupuuttoon 50-luvulla, mutta uusi polvi kiinnostui alasta ja perinteinen kuppaus on taas voimissaan, toteaa kuppauksesta väitellyt filosofian tohtori Hindrik Strandberg. Ja Suomessa on aina piisannut myös kuppaukseen sopivia saunoja.

    Muinainen kalevalainen jäsenkorjaus on nykyään EU-nimisuojattu kansanlääkintäkeino. Kainuun piirilääkäri Elias Lönnrotin kokoaman Kalevalan 15. runossa on kuvaus jäsenkorjauksesta. Kun runonlaulun perinne säilyi idässä ja Kalevalassa niin jäsenkorjauksen taito säilyi Länsi-Suomessa. Vanha perinne elvytettiin ja nykyään kalevalaista jäsenkorjausta voi opiskella kolmevuotisessa koulutuksessa, kertoo fysioterapeutti, kalevalainen jäsenkorjaaja mestari Katja Rajala. Tiettyjen lääkekasvien tapaan myös kalevalaisella jäsenkorjauksella on tieteellisesti osoitettu teho. Peukaloimalla voidaan korjata mm. asentovirheitä ja parantaa tuki- ja liikuntaelinten kiputiloja.

    Toimittaja on Leena Mattila.

  • Puuttuva jakso?

    Paina tästä ja päivitä feedi.

  • Tiesitkö, että kotimaisen tomaatin ja mansikan pölyttää yhä useammin belgialainen, tehdashallissa kasvanut kimalainen?

    Kun pölyttäjähyönteisten määrä luonnossa pienenee, kasvaa kysyntä kasvatetuille ja tarhatuille pölyttäjähyönteisille. Pölytystä varten kasvatetaan pääasiassa kahta eri hyönteistä: tarhamehiläisiä ja kontukimalaisia.

    Kontukimalaisten kansainväliseen kauppaan liittyy riskejä hyönteistautien ja vieraslajien leviämisestä ja moni maa on kieltänyt niiden tuonnin. Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Lotta Kaila kasvattaa kontukimalaisia tutkimuskäyttöön Viikin kampuksella ja kertoo, miten se tehdään.

    Myös hunajaa tuottavia tarhamehiläisiä kuljetetaan pitkiäkin matkoja pölytystarkoituksissa. Yhdysvalloissa ja Etelä-Euroopassa mehiläispesiä kuljetetaan kesän aikana jopa tuhansia kilometrejä pellolta toiselle. Mehiläishoitajain liiton mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala kertoo, miten tarhamehiläinen pölyttää ja miten niitä kasvatetaan.

    Ohjelmassa vieraillaan myös Orimattilassa Hannu Varpion tilalla, missä kontukimalaisia käytetään kasvihuonetomaatin pölyttämiseen.

    Toimittaja on Hanna Asikainen.

    Kuva: Yle / Henrietta Hassinen

  • Muinaissuomalaisten aikoihin kuolleissa, saunassa ja loitsuissa uskottiin olevan voimaa, jota voitiin käyttää niin hyvään kuin pahaan. Loitsuilla parannettiin sairaita ja autettiin synnytyksissä, mutta niillä voitiin myös vahingoittaa toisia. Uskottiin, että saunan tai kalman voima saattoi tarttua ihmiseen, joka käyttäytyi väärin saunassa, muissa pyhissä paikoissa tai kuolevan läheisyydessä. Juhannustaikojen lisäksi vanhoihin loitsuihin ei nykyisin enää juuri törmää.

    Loitsuista poiketen, monet kalevalaiset saunatavat ovat edelleen käytössä. Niitä tuskin huomaa muulloin kuin silloin, kun joku saunoo väärin. Joka tapauksessa saunassa, riihessä ja muissa riittävän vanhoissa rakennuksissa asui tonttuja ja haltioita, joita ei sopinut suututtaa.
    Saunassa ei sopinut metelöidä eikä juopotella. Saunaryypytkin piti ottaa vasta saunan jälkeen.

    Kalman väkeen, tuonilmaisiin, suomalais-karjalaisten loitsujen maailmaan mennään Helsingin yliopiston folkloristiikan professori Lotte Tarkan opastuksella. Lopuksi arkistotutkija Juha Nirkko Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta kertoo, miten saunatonttujen, haltioiden ynnä muiden saunan asukkaiden kanssa pitää elellä, etteivät ne polta päreitään ja saunaa tai saunojan nahkaa. Ohjelma toimittaa Leena Mattila.

  • Tsaarin ajoista asti suljettu Isosaari ottaa nykyään vastaan muitakin kuin sotilaita. Helsingin edustalla, Vallisaaren takana Suomenlahdella näkyy Isosaari. Se ei ole erityisen suuri, mutta on sitäkin erikoisempi. Aikoinaan Suomenlinnan rakentaneita ruotsalaisia kaukainen Isosaari, Stora Mjölö, ei kiinnostanut, mutta venäläiset innostuivat linnoittamaan saaren ja liittämään sen Pietari Suuren Merilinnoitukseen. Keisarillinen Venäjä rakennutti mahtavan linnoitusketjun suojaamaan Pietaria länsimaiden hyökkäyksiltä.

    Itsenäistynyt Suomi otti linnoitetun Isosaaren oman armeijansa käyttöön. Puolustusvoimat ylläpiti sekä päivitti yli satavuotiaita kasematteja ynnä muita rakennelmia kunnes linnake määrättiin lopetettavaksi. Tiedeykkösessä tutustutaan Isosaaren historiaan tanskalaisten vanhan purjehdusohjeen ja Pietari Suuren merilinnoituksen ajoista alkaen. Saaressa kuljetaan ajassa Venäjän armeijan rakennuttamista kasemateista Stora Mjölön vankileirin kautta Suomen puolustusvoimien kauteen. Lämmin kesäpäivä suosi sotahistorioitsija ja luonto-opas Jarmo Niemisen, Tomi Stålbergin ja Leena Mattilan retkeä Isosaaressa.

    Kuva: Yle / Jani Saikko

  • Runonlaulanta oli entisaikojen tapa muistaa ja välittää perinnettä sekä kertoa tarinoita. Ja laulaenhan Kalevalankin runot alunperin esitettiin, ei runoja lausuen. Kalevalamittainen runolaulu on perinteistä itämerensuomalaista kerrontaa, jota lauletaan ja käytetään vaikkapa sananlaskuissa vielä tänäkin päivänä. Runolaulun perillinen tuottamistavan perusteella ja tarinankerronnan keinoin on improvisoitu rap eli freestyle, joka on merkittävä ilmiö nykypäivän Suomessa.

    Runolaulusta ennen ja tänään kertovat tutkija Venla Sykäri sekä muusikko, runolaulaja Taito Hoffrén, joka myös laulaa Vienan karjalaista ja omaa runolaulua. Freestyle räppiä esittävät YleX:n Lyömättömät. Äänisuunnittelu Juha Jäntti. Toimittaja Jaana Sormunen.

  • Vastasyntyneen suomalaismiehen elinajanodote oli Suomessa 1700-luvun puolivälissä 35 vuotta ja myös naisen alle 40 vuotta. Nyt se on yli tuplat: miehillä 79 ja naisilla 84 vuotta. Tiedeykkösessä pohdimme, mitkä ovat tärkeimmät lääketieteen edistysaskeleet kautta aikojen. Millaista historiaa ja keksintöjä piilee huikean kehityksen taustalla?

    Lääketieteellinen BMJ-lehti on listannut 15 tärkeintä lääketieteen alan edistysaskelta. Sitä varten lehti pyysi lukijoitaan nimeämään tärkeimmät lääketieteen alan edistysaskeleet lehden ensimmäisestä ilmestymisvuodesta 1840 eteenpäin. Toimituksen paneeli valikoi ehdotuksista 15, joiden joukosta 11 300 lukijaa äänesti tärkeimmäksi läpimurroksi puhtaan juomaveden ja jäteveden käsittelyn eli sanitaation kehittymisen.

    Asiasta toimittaja Mari Heikkilän kanssa keskustelevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri, rokotetutkija Hanna Nohynek ja Helsingin yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg.

    (Kuva: Andrey Kuzmin / Alamy / All Over Press)

  • Elias Lönnrot on Suomen arvostetuimpia kielen kehittäjiä, mutta mikä oli Kalevalan rooli siinä? Kalevalaa kootessaan Lönnrot yhtenäisti suomen kirjakieltä eri murteiden pohjalta, jotta sen kieli olisi ymmärrettävää kaikille suomalaisille - Kalevalan runoissahan oli paljon karjalaisia ja itämurteisia sanoja ja muotoja, jotka poikkesivat senaikaisesta, suomen länsimurteisiin pohjautuvasta kirjakielestä, ja joita muualla Suomessa ei välttämättä ymmärretty. Samalla Lönnrot loi uudissanoja, ja siinä hän teki merkittävää työtä erityisesti Kalevalan ulkopuolella. Lönnrotin aikaan suomen kirjakielen kehittämiselle oli tarvetta, mutta mikä on tilanne nyt? Kuinka kieli uudistuu nykyään - vai onko kirjakielemme jo valmis?

    Dosentti Petri Lauerma ja sosiolingvisti Heini Lehtonen pohtivat Lönnrotin ja Kalevalan merkitystä suomen kielen kehitykselle sekä sitä, kuinka nykysuomi uudistuu. Ohjelmassa kuullaan myös Lönnrotin omia ajatuksia suomen kielen uudistamiseksi. Kalevalan runoja laulaa Taito Hoffrén.
    Äänisuunnittelu Juha Jäntti. Toimittaja Jaana Sormunen.

  • "Tämä ei ole pahinta mitä voi tapahtua", oli valkeakoskelaisen Kaarina Nurmen voimalause, kun hän kamppaili päästäkseen eroon korkeanpaikan kammosta. Pulssi kohosi, kädet hikosivat ja häntä pyörrytti aina, kun hän joutui nousemaan tai laskeutumaan esimerkiksi kauppakeskuksen rappusia. Lyhytterapian ja altistustehtävien avulla Nurmi kuitenkin onnistui voittamaan pelkonsa.

    Fobian eli voimakkaan, irrationaalisen pelon hoidossa on tärkeää kehittää potilaan valmiutta kohdata pelkoa ja sietää ahdistusta. Kyseessä on ikään kuin väsytystaistelu, jossa mieli pyrkii taivuttelemaan ruumiin pois liiallisesta reagoinnista. Siedättäminen eli altistushoito on yksi tavallisimmista keinoista, ja Suomessa on kokeiltu myös virtuaalitodellisuuden käyttöä, kertoo psykologi-psykoterapeutti Eero-Matti Gummerus.

    Kun ihminen panikoi, stressihormonijärjestelmä alkaa valmistaa ihmistä kohtaamaan potentiaalisen vaaran. Se, mitä kehossa tapahtuu, ei riipu siitä, onko uhka todellinen. Fobiasta kärsivien elämä kapenee, ja he joutuvat luopumaan monista asioista, jopa haaveistaan.

    Onneksi useimpien fobioiden hoitaminen on mahdollista, ja tuloksia saavutetaan jopa verrattain nopeasti. Myös fobian tutkimuksessa on viime vuosina edistytty. Fobiat ovat osa ahdistushäiriöiden laajaa kirjoa, ja fobian mekanismeja tutkitaan kansainvälisessä tutkimusprojektissa, jossa on mukana myös suomalaisia. Helsingin yliopiston käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta kertoo, että juuri nyt kiinnostuksen kohteena ovat ahdistukselle ja fobialle altistavien geenivarianttien tutkiminen. Tutkijat selvittävät ahdistuneisuuden syntymistä hermoverkko- ja molekyylitasolla, sekä pelkoa ylläpitäviä mekanismeja.

    Ohjelman toimittaa Anna-Kaisa Brenner.

    (Kuva: Dunca Daniel Mihai / Alamy / All Over Press)

  • Elias Lönnrot teki kymmenisen matkaa eri puolille Karjalaa 1820-40 -luvuilla ja keräsi runoja paikallisilta runolaulajilta. Hänen käsityksensä mukaan runot kertoivat myyttisiä tarinoita muinaisista suomalaisista ja kuvasivat kansamme historiaa, ja näistä hän kokoaisi Suomelle kansalliseepoksen - nousevan kansallisuusaatteen hengessä.
    Keräämistään sadoista runoista ja tuhansista säkeistä Lönnrot loi Kalevalan, mutta miten? Mikä Kalevalassa on suomalaista, mikä karjalaista ja mikä Lönnrotin omaa? Entä mitä Kalevalasta ajateltiin sen syntyaikaan Suomessa ja sittemmin rajantakaisessa Karjalassa - tai nykyään?

    Tutkijat Heidi Haapoja-Mäkelä ja Eila Stepanova valottavat Kalevalan syntyhistoriaa ja keskustelua sen omistajuudesta, sekä pohtivat sen merkitystä Suomelle - ja Karjalalle - silloin ja nyt.
    Kalevalan runoja ohjelmassa laulaa Taito Hoffrén.
    Äänisuunnittelu Juha Jäntti. Toimittaja Jaana Sormunen.

  • Aika kulkee – niin se on tehnyt jo miljardien vuosien ajan. Ihminen on hyvin uusi tulokas ajan virrassa, ja silti käyttäydymme kuin hallitsisimme luontoa, kulttuuria ja aikaa.

    Koemme itsemme luonnosta erillisinä. Syytä ei olisi, koska olemme osa rappeutumisen ja kuoleman luonnollista sykliä. Khronoksen eli ajan jumala on aina läsnä, ja se saa mikrobit ja sienet toimimaan. Maatuminen ja mädäntyminen on täällä – aika ja luonto kulkevat käsi kädessä.

    Taiteilijaryhmä IC-98 on pyhittänyt ajan jumalalle paikan, rintamiestalon Pöytyällä Varsinais-Suomessa. Talossa ja pihapiirissä luonto saa mellastaa ja sienet juhlivat, ja me ihmiset katsomme tapahtumaa vain teräsaidan läpi.

    Tiedeykkösen toimittaja Teija Peltoniemi kävi paikan päällä talon pihapiirissä geologi, arkeologi Jussi Kinnusen ja filosofi, kirjailija Antti Salmisen kanssa. He olivat hankkeessa mukana muutama vuosi sitten. Salminen on kirjoittanut Khronoksen talosta esseen Sivilisaatiokysymys ja huomisen kirkko. Kinnunen on puolestaan dokumentoinut Khronoksen talon ja pihapiirin laserkeilauksella sekä selvittänyt paikan arkeologiaa ja geologiaa. Mitä pihapiirille tapahtuu 80, 400 ja 1000 vuoden kuluessa?

    IC-98 taiteilijat Patrik Söderlund ja Visa Suonpää kertoivat työn taustoista etäyhteydellä. Heidän mielestään Khronoksen talo on optimistinen teos, joka toimii peilinä ihmiselle. ”Katsomme samalla itseämme, kun katsomme rappeutuvaa pihapiiriä maaseudulla”, sanoo Visa Suonpää. Patrik Söderlundin mukaan ilmastokriisi pakottaa meidät toimimaan. Ihmisiltä on aika loppumassa ja Khronoksen talo esittää kysymyksiä teoistamme maapallolla, ja mitä tapahtuu ihmisen jälkeen.
    Valokuva Khronoksen talo Pöytyällä (Teija Peltoniemi).

  • Näin keväällä moni miettii, pitäisikö hommata aurinkopaneelit, sillä niiden hinnat ovat tulleet alas. Suomi on aurinkoenergian kannalta yllättävänkin hyvä maa - esimerkiksi kevättalven aurinkoiset pakkassäät tehostavat paneelien toimintaa.

    Puhumme Aalto-yliopiston professori Hele Savinin kanssa siitä, millaista tekniikkaa nykyiset ja tulevaisuuden aurinkokennot käyttävät. Savin itse kehittää huipputehokasta mustaan piihin perustuvaa aurinkokennoa.

    Ja missä vaiheessa ovat paljon puhutut ja Millenium-palkitut uuden sukupolven Gräzelin kennot, joiden on kerrottu mullistavan aurinkoenergian tuotannon?

    Jos aurinkokennot hankkii, niistä saatava sähkö kannattaa hyödyntää mahdollisimman tarkoin itse. Tässä auttaa energiasääennuste, josta kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Anders Lindfors. Keskustelemme myös siitä, miten aurinko eri puolilla Suomea paistaa eli missä ovat parhaat apajat aurinkoenergian hyödyntämiseen.

    Toimittaja on Mari Heikkilä.

    (Kuva: koi88 / Alamy / All Over Press)

  • Uutisten mukaan lohkoketjut mullistavat finanssialan, asuntokaupan, digitaalisen asioinnin, hallinnon - ja oikeastaan lähes kaiken. Tiedeykkösessä keskustellaan siitä, mitä lohkoketjut ovat ja miten ne muuttavat maailmaa. Haastateltavana on aiheesta väitöskirjaa Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnassa valmisteleva Henri Heinonen.

    Lohkoketjuteknologia lähti liikkeelle kryptovaluutta bitcoinista vuonna 2008. Tämän jälkeen virtuaalivaluuttoja on tullut tuhansia. Ohjelmassa selviää, miten bitcoineja louhitaan ja mistä niiden arvo muodostuu. Entä jos itse loisi oman virtuaalivaluutan tai lohkoketjun?

    Maailman talousfoorumin raportissa ennustetaan, että 10 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta on sidoksissa lohkoketjuteknologoihin vuonna 2027. Keskustelemme, miten yritykset voivat hyödyntää teknologiaa toiminnassaan ja millaisia sovelluksia lohkoketjuille on löydetty. Tarjolla on esimerkiksi lohkoketjuihin perustuvia pilvipalveluita ja journalismia.

    Toimittaja Mari Heikkilä.

    (Kuva: Konstantin Shaklein / Alamy / All Over Press)

  • 2000 vuotta sitten ihmiset elivät täyteläistä elämää Napolinlahden rannikolla Italiassa. Varakkaiden elämä oli kaikin puolin mukavaa seinämaalauksin ja mosaiikein koristelluissa atriumtaloissa. Rannikon asukkaat eivät tienneet, että vuosisatoja uinunut läheinen vuori alkoi osoittaa heräämisen merkkejä.

    Tulivuori Vesuvius purkautui vuonna 79. Purkauksen alle jäi tuhansia ihmisiä, joista osa hautautui tuhkan, kivien ja irtaimiston alle, osa kuoli myrkyllisiin kaasuihin. Tuon karmean luonnonkatastrofin vuoksi meidän jälkipolvien on mahdollista kävellä keisarien ajan roomalaisen kaupungin, Pompeijin, kaduilla, ja astua sisään sen talojen raunioihin. Kaupungin kaivaukset alkoivat vuonna 1748, ja vielä tänäkin päivänä osa kaupungista uinuu maan alla piilossa.

    Helsingin yliopiston Pompeji-projekti on tutkinut yhtä kaupunkorttelia, joka sijaitsee antiikin ajan Pompejin maantieteellisessä keskustassa. Vuonna 2002 alkaneen projektin tutkimuksista on vastikään julkaistu kokoomateos, jossa kerrotaan erityisesti korttelin upeimman rakennuksen, Marcus Lucretiuksen talon, runsaista löydöistä.

    Helsingin yliopiston Pompeiji-projektissa työskennelleet antiikintutkijat Laura Nissin ja Ilkka Kuivalainen kertovat Tiedeykkösessä pompeijilaisten arjesta ja juhlasta. Ja ennen muuta saamme kuulla, millaista elämä oli Marcus Lucretiuksen talossa juuri ennen kaupungin tuhoa vuonna 79.

    Jotta pystyisimme paremmin eläytymään tuohon aikaan, saamme tietoa myös Pompeijin katujen hajuista, tuoksuista ja makuelämyksistä. Kuulemme myös siitä, millainen oli ihanteellinen ihminen Rooman keisarikunnassa. Ohjelman on toimittanut Riikka Warras.

    HUOM! Ohjelma on tehty koronarajoitusten vuoksi osittain etänä, ja sen tähden ääni on ajoittain hieman kärsinyt. Tarkkakorvainen saattaa kuulla ohjelmassa myös yhden ranskanbulldoggin ja yhden shetlanninlammaskoiran tuhinoita ja puuskutuksia.

    (Kuva: Jens Köhler / All Over Press)

  • Maapallo on mukava paikka, koska sen ilmakehä ja magneettikenttä suojaavat meitä avaruuden haitallisilta säteiltä, sähköisesti varatuilta hiukkasilta, jotka ovat peräisin tyypillisesti Auringosta tai ulkoavaruudesta. Luontaisesti ympärillämme ei ole kuin varsin leutoa sähkömagneettista säteilyä ja esimerkiksi radonista tulevaa ionisoivaa ydinsäteilyä.

    Jos avaruudessa olevaa säteilyä halutaan saada aikaan kätevästi, kannattaa katsoa Jyväskylään.

    Jyväskylän yliopiston Fysiikan laitoksen Kiihdytinlaboratoriossa on useita erilaisia koeasemia, joilla Pohjois-Euroopan äreimmän hiukkaskiihdyttimen avulla tehdään paitsi perustutkimusta, niin myös avaruuselektroniikan testaamista.

    Laitteistolla voidaan tuottaa erilaisia ionisuihkuja, jotka jäljittelevät autenttisesti säteily-ympäristöä avaruudessa. Valitsemalla oikeanlainen hiukkascoctail, voidaan kiihdyttimellä saada aikaan tilanne matalalla kiertoradalla, tietoliikennesatelliittien käyttämällä geostationaariradalla tai vaikkapa kauempana avaruudessa.

    Erillisen laitteen avulla voidaan vaikkapa lentää Jupiteriin ja koetella sitä kiertämään lähetettäviä laitteita voimakkailla elektronisuihkuilla.

    Mutta miksi näin tehdään, ja miten näin tehdään? Kuinka sähköiset komponentit käyttäytyvät, kun niihin kohdistetaan roppakaupalla säteilyä?

    Tiedeykkösessä heittäydytään tämän asian kimppuun ja käydään tutustumassa avaruussäteilyn vaikutuksia mittaavaan RADEF-koelaitteistoon. Siitä ohjelmassa kertoo yliopistotutkija Arto Javanainen, joka vastaa RADEFin toiminnasta.

    Ohjelmanteosta vastaa puolestaan toimittaja Jari Mäkinen.

  • Jokainen meistä tietää sen tilanteen, kun on kova paine onnistua vaikkapa kilpasuorituksessa tai kokeessa, ja jännittää. Silloin tarvitaan psyykkistä vahvuutta, jotta pää pysyy kasassa ja pystyy näyttämään osaamisensa. Psyykkiseen vahvuuteen kuuluu monia erilaisia taitoja: itseluottamusta, paineensietokykyä, stressin hallintaa, mielen fokusointia ja optimaalista suoritusvirettä.

    Emeritusprofessori Jarmo Liukkonen on tehnyt pitkän uran liikuntapsykologian parissa, hän on tutkinut tekijöitä, mitkä vievät urheilijan huippusuorituksiin ja kertoo, miten vaikea on ennustaa, kenestä tulee huippu-urheilija. Hän on myös selvittänyt, mikä saa jatkamaan samojen asioiden harjoittelua vuodesta toiseen ja jatkamaan sitkeästi lajin parissa. Eniten psykologiaa tarvitaan juuri siinä, miten yksittäisistä harjoituksista tehdään mielekkäitä ja sellaisia, että treeneihin jaksetaan lähteä vuodesta toiseen ja että treenit pysyvät hyvälaatuisina.

    Jos urheilija on huipulla parinkymmenen harjoitteluvuoden jälkeen, muusikko hioo taitojaan monta kymmentä vuotta. Radion Sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Hannu Lintu ja The Voice of Finlandin yhtyettä johtava Lenni-Kalle Taipale kertovat, mitä live-esiintymiset ja konsertit vaativat, ja miten niihin valmistaudutaan.

    Lenni-Kalle Taipale johtaa The Voice of Finlandin yhtyettä ja soittaa samalla itsekin. Suora televisiolähetys on tilanne, jossa tarvitaan kaikkea sitä osaamista, mitä hänelle on vuosikymmenten aikana kertynyt. Mielikuvaharjoittelu auttaa sekä sormien juoksutuksen että jännityksen suhteen.

    Radion Sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Hannu Lintu kertoo, että vaikka joka nuottia ei tarvitsekaan muistaa ulkoa, teos on osattava riittävän hyvin, jotta kapellimestarilla on siitä selkeä visio omassa päässä ja itseensä voi luottaa huippusoittajien eteen astellessaan. Yleisön edessä konsertti voi lähteä lentoon vasta kun soittajat tietävät, että kaikki on harjoiteltu riittävän hyvin ja tilanne on hallinnassa.

    Toimittaja on Pirjo Koskinen.
    (Kuva: Sean Prior / Alamy / All Over Press)

  • Lukuisat arkipäivän teknologiat pitävät sisällään jo tekoälyä, vaikka robotti ei vielä rutiinisti jakelekaan lääkkeitä eivätkä itseohjautuvat autot ajele teillä. Miten ihminen ymmärtää nämä uudet teknologiat? Ymmärrämmekö me arkikäsityskyvyllämme, mitä uudet toimijat ovat ja miten ne tekevät päätöksiä?

    Robotteihin ja tekoälyihin ei ole vielä pystytty koodaamaan moraalista koodia. Onko ihmisen moraalikoodisto se minimitaso vai korkeinta mitä tiedämme? Olemme tuhansien vuosien aikana oppineet suuntautumaan toisiin ihmisiin. Pystymme myötätuntoon ja välitämme emootioita. Miten koneoppiva tekninen laite olisi tunteva ja tietoinen sekä moraalisesti toimiva olio?

    Vastaava tutkija Michael Laakasuo Helsingin yliopistosta vetää Moralities of Intelligence Machines -tutkimusryhmää. He tutkivat, miltä robotit ja erilaiset tekoälyt vaikuttavat tuntevien, älykkäiden ja elävien olioiden näkökulmasta sekä miten ihminen hyväksyy robottien tekemiä päätöksiä. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Yle tieteen sivuilla on tekoälytesti, jossa voit selvittää omaa suhtautumistaan vaikka pelastus- tai seksirobottiin.

    Kuva: 3C Stock / Alamy / All Over Press

  • Virtuaalikokoukset ovat arkipäivää ja järjestelmät ovat kehittyneet huimaa vauhtia. On ihmeellistä, miten hyvin verkko kestää, vaikka valtava määrä ihmisiä käy videoneuvotteluja samanaikaisesti.
    Keskustelemme Helsingin yliopiston teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltasen kanssa, millaista matematiikkaa etätyövälineiden kehityksen taustalla piilee.

    Videokuvaa voidaan nykyisin pakata niin, että siihen tarvitaan ehkä vain sadasosa alkuperäisestä tietomäärästä - silti eroa ei juuri huomaa ja ihminen näyttää omalta itseltään. Myös katseen suunta voidaan muuttaa niin, että virtuaalineuvottelussa tuijotetaan silmästä silmään. Apuna ovat kasvojentunnistusteknologiat ja aallokemuunnokset.

    Ohjelmassa puhumme myös etätyön psykologisesta puolesta. Haastateltavana on Työterveyslaitoksen erikoistutkija, psykologian tohtori Seppo Tuomivaara. Hän antaa vinkkejä siihen, miten etätyö kannattaa käytännössä kotona järjestää - ja miten saisi ajatukset keskittymään töihin koronahulinan keskellä.

    Etätyöaiheeseen sopivasti haastattelut on tehty etänä, videoyhteyden kautta. Toimittaja Mari Heikkilä.

    Kuvassa toimittaja Mari Heikkilä haastattelee matemaatikko Samuli Siltasta. (Kuva: Samuli Siltanen)

  • Mitä on plasmahoito? Entä mitä virkaa on wuhanilaisesta koronaviruksesta toipuneiden toipilaiden veriplasmalla? Toipilaiden plasmalla on saatu lupaavia tuloksia pienissä kontolloimattomissa kokeissa Kiinassa. Suomessa on nyt tarkoitus tehdä perusteelinen tutkimus, jossa on mukana koehenkilöiden lisäksi kontrolliryhmä. Vain verrokkeihin vertaamalla selviää onko toipilasplasmalla vaikutusta potilaiden paranemiseen. Vertailuryhmä tarvitaan, koska osa potilaista paranee aina ihan omin vasta-ainein ilman muuta hoitoa.

    Virussairauden aikana potilas muodostaa enemmän tai vähemmän vasta-aineita taudinaiheuttajaa vastaan ja nitistää sairauden niiden voimalla. Näitä vasta-aineita löytyy taudista toipuneiden veriplasmasta. Helsingin yliopisto, HUS ja SPR:n Veripalvelu suunnittelevat koronainfektiosta toipuneiden veriplasman käyttöä tutkimuksessa, jossa seivitetään koronasta parantuneiden vasta-aineiden tehoa sairaalapotilaiden hoidossa.

    Plasmahoito ideana ei ole uusi keksintö. Veriplasmaa käytetään jatkuvasti normaalioloissakin monissa eri tilanteissa. Vasta-aineilla voidaan myös estää rabieksen puhkeaminen potilaalla, jota vesikauhuinen koira on purrut. Välittömästi annettu rabies-immunoglobuliini yhdessä rokotteen kanssa pelastaa potilaan hengen.

    Koronatoipilaiden veriplasman käyttötutkimusta suunnittelevat immunologian professori Anu Kantele Helsingin yliopiston Infektioklinikalta ja lääketieteellinen johtaja Jarkko Ihalainen Suomen Punaisen Ristin Veripalvelusta. Tiedeykkösen toimittaa Leena Mattila.

    (Kuva: MedStockPhotos / Alamy / All Over Press)

  • Nukkuminen käy työstä, kun unessa aivot siirtää dataa ja peseytyy. Nukkujan päässä käy kuhina, kun aivot käsittelevat ja tallentavat tavaraa muistiin. Uni ei muutenkaan ole turhaa lorvailua, sillä unen aikana aivoista myös pestään turhaa roinaa ja kuona-aineita. Nokkela Homo sapiens on kuitenkin oppinut lisäämään valoa iltoihin ja sotkemaan valoilla lajille luontaisen päiväaktiivisuuden. Myös kofeiinilla voi huijata aivoja, sillä kofeiini estää aivojen unihiekkaa, adenosiinia, patistamasta ihmisiä pehkuihin.
    Jotkut taas eivät pysy nukkuessaan sängyssä vaan kävelevät unissaan. Miten se on mahdollista tai miten voi nukkuessaan tietää näkevänsä unta? Entä johtuuko yökukkujan aamuväsymys huonoista elintavoista, siihenkin vastaa dosentti Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta.
    Ihmispolo sahaa omaa oksaansa, jos kerää univelkaa. Unenpuute saa sekaisin sekä pään että vartalon. Unenpuute altistaa depressiolle ja Altzheimerin taudille, ja kerää läskiä maksaan ja muualle. Liialla valvomisella muisti ja oppiminen heikentyvät ja aineenvaihdunta menee sekaisin.
    Joten eiköhän aloiteta kevään kunniaksi elämäntapamuutos näinä poikkeuksellisina aikoina ja mennään ajoissa nukkumaan. Leena Mattila jututti dosentti Tarja Stenbergiä etäyhteyden kautta.

    (Kuva: BSIP SA / Alamy / All Over Press)