Episodit

  • Lihavuus, masennus, suolistosairaudet, verisuonitaudit ja niin edelleen. Mitä enemmän tutkimuksia kertyy, sitä enemmän näyttää siltä, että suolistomikrobit vaikuttavat lähes tautiin kuin tautiin. Ne ovat viime vuosien kuuma tutkimusaihe. Mutta millaisia otuksia meidän suolistossamme majailee ja miksi ne ovat niin tärkeitä? Tästä keskustelemme Tiedeykkösessä Jyväskylän yliopiston akatemiatutkija Satu Pekkalan kanssa.

    Pekkala tutkii, miten liikunta muokkaa suolistomikrobistoa ja miten bakteerit ovat yhteydessä suolistosyöpiin. Puhumme myös suoliston yhteydestä aivoihin sekä keinoista, joilla mikrobistoa voitaisiin muokata niin, että esimerkiksi kilot karisevat tai suolistotulehdukset helpottavat. Luvassa on myös vinkkejä siitä, mitä kannattaisi tehdä, jotta suolistoasukkimme voisivat mahdollisimman hyvin.
    Käymme myös laboratoriossa katsomassa, miten suolistomikrobeja tutkitaan. Oppaana on erikoislaboratoriomestari Hanne Tähti. Toimittaja Mari Heikkilä.

    Kuva Shutterstock

  • CRISPR-Cas9 on uudehko perimänmuokkausmenetelmä, jonka avulla geenejä voidaan muokata mielin määrin, ja jopa ihmisen perimä voidaan periaatteessa kirjoittaa vaikkapa kokonaan uusiksi.

    CRISPR-menetelmät ovat tarkkoja ja tutkijoiden mukaan suhteellisen helppoja toteuttaa, ja niiden avulla geenien toimintaa voidaan tutkia aiempaa nopeammin ja tarkemmin. Muutama viikko sitten julkaistiin tärkeä parannus, prime-editointi, joka tekee menetelmästä vieläkin tarkemman.
    CRISPRillä nähdään suuret lupaukset lääketieteessä. Uusien täsmälääkkeiden kehittäminen nopeutuu, ja geneettisten tautien ja syövän hoito uudistuvat. CRISPRiin perustuvia uusia hoitomuotoja on jo kliinisissä kokeissa.
    CRISPR herättää myös epäluuloja, pelkoa ja eettisiä kysymyksiä, koska menetelmä mahdollistaa ääritapauksena jopa ihmisen jalostamisen. Myös uusien tehokkaiden biologiaan perustuvien aseiden kehittäminen mahdollistuu.

    Tiedeykkösessä kerrotaan CRISPRin käytöstä tutkimuksessa ja pureudutaan menetelmän etuihin ja uhkakuviin. Haastateltavana ovat tutkimusjohtaja Juha Klefström, professori Timo Otonkoski ja Suomen tulevan genomieditointikeskuksen johtaja Topi Tervonen Helsingin yliopistosta. Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen.

    Professori Timo Otonkoski kertoo CRISPR-menetelmän hyödyistä diabeteksen syntymekanismien tutkimuksessa kantasolujen avulla ja pohtii alan eettisiä kysymyksiä. Juha Klefström avaa menetelmän historiaa, etuja ja mahdollisia ongelmia ja kertoo myös Kiinassa ihmisalkiolla tehdystä kokeesta, jonka tuloksena syntyivät ensimmäiset CRISPR-vauvat. Topi Tervonen kertoo miten CRISPR-Cas9- ja uusi prime -editointi tehdään.

  • Puuttuva jakso?

    Paina tästä ja päivitä feedi.

  • Hiukkasfysiikan yksi suurista mysteereistä on nk. baryogeneesi, eli miksi maailmankaikkeudessa syntyi selvästi enemmän ainetta kuin antiainetta. Galaksit, planeetat ja tähdet ovat muodostuneet aineesta. Aineen olemassaolo on mahdollistanut sen, mitä meillä on tällä hetkellä. ”Jos aineen ja antiaineen epäsymmetria selviäisi, niin se antaisi tietoa, miksi mitään on olemassa ja minkä takia me olemme täällä”, sanoo apulaisprofessori Aleksi Vuorinen.

    Tätä aineen ja antiaineen epäsymmetriaa tutkivat hiukkasfyysikot Helsingin yliopistossa. Vuorinen ja tohtoritutkija Lauri Niemi ovat mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään, voidaanko aineen ja antiaineen epäsymmetriaa selittää varhaisen maailmankaikkeuden Higgsin kentässä syntyneillä olomuodon muutoksilla, kuplilla. Higgsin kenttään liittyy tärkeä Higgsin hiukkanen.

    Baryogeneesi sai aikaan maailmankaikkeuden antiaineen ja aineen epäsymmetrian alkuräjähdystä seuraavina hetkinä. Aikaikkuna on noin kymmenen pikosekuntia eli sekunnin biljoonasosaa alkuräjähdyksen jälkeen. Tässä ohjelmassa tarkastellaan nimenomaan sähköheikkoa olomuodon muutosta eli faasitransitiota.

    Tutkimus on tarpeen, koska hiukkasfysiikassa oleellinen Standardimalli ei anna ratkaisua aineen ja antiaineen epätasapainolle maailmankaikkeudessa. Siksi tutkijat etsivät malliin teoreettisia laajennuksia, jotka toisivat ratkaisun aineen ja antiaineen mysteeriin.
    Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Kuva David Weir Helsingin yliopisto. Kuvassa on Higgsin kentän kuplia sekunnin-murto-osan ikäisessä maailmankaikkeudessa. Laajetessaan kuplat imevät sisäänsä ainehiukkasia ympäröivästä plasmasta. Kuplan seinämällä tapahtuvat sirontaprosessit voivat teoriassa luoda olosuhteet, joissa tavallisen aineen hiukkaset läpäisevät kuplan seinän hieman suuremmalla todennäköisyydellä kuin antiaineen hiukkaset. Tästä syntyvä pieni epäsymmetria voi lopulta selittää sen, miksi tavallista ainetta jää yli enemmän.

    Linkki videoon https://vimeo.com/334688168 jossa näkyy kuplien muodostumista. Tc on ns. kriittinen lämpötila, jossa kuplat alkavat muodostua. Kuplien sisällä lämpötila on pienempi kuin ulkopuolella, ja törmäyksissä muodostuu kuumempia alueita, jotka hidastavat kuplien laajenemista (tummanpunaiset alueet). Video Daniel Cutting.

  • Suomalaisten sureminen oli ennen yhteisöllistä, mutta nykyään hyvinkin yksityistä, vaikka surun jakaminen olisi hyväksi. Surun tarkoituksena on muistaa edesmennyttä läheistä, mutta myös katsoa omaa tulevaisuutta ja luoda uusi menetyksen jälkeinen identiteetti.
    Suomalaisten suremisen tavat ja rituaalit ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet, mutta yksi erityisen suomalainen tapa on säilynyt vahvana: kynttilän sytyttäminen vainajan muistolle. Uusiakin rituaaleja on syntynyt, ja vainajan tuhkaamisen yleistyminen on luonut uudenlaisia muistelukäytäntöjä.
    Entä kuinka surututkimus on muuttunut?

    Haastateltavana suomalaisen surun tutkija, käytännöllisen teologian professori Auli Vähäkangas Helsingin yliopistosta. Auli Vähäkankaan johtama tutkimushanke, Meaningful relations - Patient and family carer encountering death at home, tutkii kotisaattohoidossa olevien ja olleiden potilaiden ja heidän läheistensä surua.

    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: AOP / Jozef Sedmak / Alamy

  • Kaaosteoriasta tulee monille mieleen kuuluisa perhosvaikutus: perhosen siivenisku Brasiliassa voi saada aikaan tornadon Teksasissa. Taustalla ovat matemaatikko ja meteorologi Edvard Lorenzin tutkimukset. Hän havaitsi, että hyvin pieni muutos alkutilanteessa voi johtaa aivan odottamattomaan, toisenlaiseen lopputulokseen.

    Ohjelmassa Helsingin yliopiston matematiikan professori Antti Kupiainen kertoo, miten tutkijat päätyivät kaaosteoriaan 1900-luvun alussa. Yksi vaikuttajista oli ranskalainen matemaatikko Henri Poincaré, joka tutki planeettojen kiertoratoja. Puhumme myös fraktaaleista ja mustista joutsenista.
    Sittemmin on havaittu, että kaaosteorian avulla voidaan selittää ja tutkia monenlaisia ilmiöitä, kuten liikenneruuhkia tai ilmastonmuutosta. Kupiainen itse soveltaa kaaosteoriaa tutkiessaan turbulenssia. Siten voidaan esimerkiksi selvittää, miten pienhiukkaset kulkeutuvat kaupungissa.

    Ohjelman loppupuolella Tampereen yliopiston fysiikan professori Esa Räsänen kertoo, miten kaaosteorian avulla voidaan tutkia sydämen sykevälivaihtelusta, onko ihmisen sydän kunnossa vai onko ihmisellä mahdollisesti jokin sydänvika. Hän on selvittänyt myös, millaista kaaosta liittyy musiikkiin.

    Toimittaja Mari Heikkilä.

    Kuva: Kaoottisessa prosessissa matemaattisesta kuvaajasta tulee usein hyvin monimutkainen ja sitä kutsutaan fraktaaliksi. Se voi muistuttaa perhosta, kuten kuvassa. Tästä tuli aikoinaan termi perhosefekti. (All Over Press / Kostyantyn Ivanyshen / Alamy)

  • Maailmanperintökohde, Irakissa sijaitseva 4000 vuotta vanha Babylon, joutui muutamia vuosikymmeniä sitten hävityksen kohteeksi. Asialla eivät vielä tuolloin olleet nykyään niin pahamaineiset Isisin taistelijat vaan maan tuolloisen diktaattorin Saddam Husseinin uudistustyöt.

    Hussein koki itsensä muinaisen Babylonin kuninkaan Nebukadnessar II:n jälkeläiseksi. Assyriologi Saana Svärd kertoo, että Saddamin toimesta uudisrakennustyöt tehtiin suoraan vanhojen arkeologisten kohteiden päälle. Kyse ei ollut loistokkaan muinaiskaupungin tieteellisesti konservointityöstä vaan Saddamin oman aseman pönkittämisestä.

    Babylon valittiin Unescon maailmanperintökohteiden listalle heinäkuussa, Syyriassa sijaitseva Palmyran kaupunki taas on ollut listalla jo pitkään. Palmyra on 2000 vuotta vanha, mutta se on viime vuosina joutunut massiivisen tuhoamisen kohteeksi. Asialla on ollut erityisesti terrorijärjestö Isis. Se on hävittänyt tärkeitä patsaita, monumentteja ja temppeleitä, koska on kokenut ne epäjumalanpalvontana ja oman uskontonsa vastaisina.

    Syyrian sota on nyt jälleen kerran saanut uuden käänteen, kun Turkki ajaa Pohjois-Syyrian kurdeja pois asuinalueiltaan ja samaan aikaan Isis-taistelijoita pakenee vankileireiltä. Arkeologi Minna Silver kertoo ohjelmassa mm., miten alueella muinoin eläneet amorilaiset liittyvät Isisin taistelijoihin.

    Lähi-idän menneisyys on loistava, ja sen varhaiset korkeakulttuurit ovat olleet tärkeitä koko ihmiskunnan kehityksen kannalta. Lähi-idässä syntyivät varhaiset korkeakulttuurit Sumeri, Assyria ja Babylonia. Suuret virrat Eufrat ja Tigris kuljettivat elämän lähdettä, vettä, alueelle, jota kutsuttiin Mesopotamiaksi eli Kaksoisvirranmaaksi. Siellä saivat alkunsa sekä maatalous että kaupungit, ja siellä kehitettiin myös kirjoitustaito.

    Ohjelmassa kerrotaan, että muinaismuistojen tuhoamista ja ryöstelyä on tapahtunut jo paljon aikaisemminkin, useilla eri tavoilla. Saamme myös vastauksen kysymykseen: Mitä pitäisi tehdä, jotta arkeologisia kohteita pystyttäisi tulevaisuudessa suojelemaan paremmin? Ohjelman on toimittanut Riikka Warras.

    Kuva: Palmyran riemukaari ja siitä lähtevä pylväskäytävä, jonka varrella sijaitsivat aikoinaan kaupat, hallintorakennuksia, kylpylä ja agora. (Hemis / Alamy/All Over Press)

  • Päihteiden ja syömishäiriöiden sekä yllättävien raivokohtausten tai jatkuvan vihaisuuden alta voi löytyä tunnesäätelyvaikeuksia. Viina ja huumeet tai sukujuhlien karttelu voivat olla tapa välttää sietämättömiä tunteita.
    Miksi joku saa yllättäviä raivareita mitättömistä syistä tai toinen vetäytyy kuoreensa eikä edes yritä pitää puoliaan? Jotkut meistä eivät tunnista omia tunteitaan vaan reagoivat suruun, pettymykseen tai kateuteen raivokohtauksella tai käpertymällä itseensä.
    Useimmat oppivat pikkulapsina, mitä on ilo tai suru, mutta jotkut opettelevat tunnistamaan tunteensa paljon myöhemmin. Tunnesäätelytaitoja voidaan opetella myös aikuisena ja taitoryhmissä opetellaan porukalla elämän taitoja arkitilanteita varten
    Tiedeykkösessä perehdytään tunnesäätelyvaikeuksiin ja hyväksi havaittuihin psykoterapioihin kahden psykoterapeutin ja psykiatrin Miikka Häkkisen ja Maaria Koiviston kanssa. Leena Mattila teki kotikäynnit, kunhan ensin perehtyi Viisas mieli -kirjaan, jonka tekijäjoukkoon he kuuluvat.

  • Stressissä ihmiset aivot sopeutuvat negatiiviseen ympäristöön. Näin käy nimenomaan stressin pitkittyessä eikä ihminen pysty palautumaan. Stressaantuneen ihmisen aivoissa mantelitumake suurentuu, mutta aivojen kuorikerroksessa etuotsalohko puolestaan kutistuu.

    Mantelitumakkeen toiminta liittyy tunnemuistiin ja pelkoreaktioihin. Aivojen kuorikerros vastaa tietoisuustaidoista ja toiminnanohjauksesta, siksi stressiin liittyviä tunteita ja ajatuksia on niin vaikea säädellä, sanoo psykologian tohtori Satu Pakarinen Työterveyslaitokselta.

    Pakarinen on tutkinut kollegoidensa kanssa ydinvoimalan valvomohenkilöstön toimintaa stressitilanteessa. Mitä tutkimuksessa saatiin selville ja kuinka se on sovellettavissa muihin ammatteihin? Toimittaja Teija Peltoniemi kysyy erikoistutkija Satu Pakariselta, onko parempi stressin taltuttamisen kannalta vältellä itse ongelmaa vai tarttua siihen päätä pahkaa?

  • Mitä on persoonallisuus ja mitä kaikkea siihen kuuluu? Mitä ovat ne persoonallisuuden piirteet, joilla persoonallisuutta määritellään? Ja mitä hyötyä persoonallisuuden määrittelystä on? Joskus voi myös olla vaikeaa määritellä, mikä on persoonallisuuspiirre ja mikä psyykkinen häiriö.
    Entä voiko persoonallisuus noin vain muuttua, vai mikä sen aiheuttaa? Tai voiko persoonallisuutta muuttaa omasta tahdosta? Ja ylipäätään: mistä johtuu, että persoonallisuus muuttuu elämän aikana? Monta minuutta auttaa selviämään erilaisissa tilanteissa, mutta onko se persoonallisuuden muutosta vai ihmisen luontainen keino selviytyä itselleen mahdollisesti hankalissa tilanteissa?
    Haastateltavana on Tampereen yliopiston psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: AOP/Alamy

  • Kun vanhat piirilevyt murskataan ja niistä erotetaan metallit talteen, saadaan runsaasti arvoaineita, kuten kuparia, kultaa, hopeaa ja harvinaisia maametalleja. Pitoisuudet ovat moninkertaiset kaivoksiin verrattuna.

    Ja millainen kultakaivos on jätevedenpuhdistamo. Osa viemäriveden mukana virtaavasta kullasta ja hopeasta voi olla peräisin sinun sormuksestasi tai kaulakorustasi. Tai teknisistä alusasuista, joissa käytetään hopeaa hajujen hallitsemiseksi. Menetelmiä niiden talteenottamiseksi kehitetään.

    Mutta metallien kierrätys kuitenkin takkuaa. Vanhat kännykät ja tietokoneet jäävät herkästi pölyttymään kodin nurkkiin - arviolta Euroopassa vain viidennes elektroniikasta päätyy asianmukaisesti kierrätykseen. Tämä on huono yhtälö, sillä metallien tarve kasvaa jatkuvasti. Sähköautoissa ja elektroniikassa, kuten kännyköissä, magneeteissa, led-valoissa ja näytöissä, vaaditaan yhä enemmän harvinaisia metalleja.

    Kiinalla on lähes monopoli harvinaisten maametallien tuotannossa, mutta on jo kehitetty menetelmiä, jolla nuo metallit voidaan saada talteen elektroniikkaromusta. Koska erottaminen on toistaiseksi hyvin haastavaa, metalleja louhitaan vielä mielummin kaivoksista.

    Ohjelmassa Jyväskylän yliopiston analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen kertoo, mistä metalleista voi tulla pulaa, mitä meiltä Suomen maaperästä löytyy ja miten metallien kierrätys onnistuu. Hän on ryhmineen kehittänyt uusia menetelmiä metallien eristämiseen elektroniikkaromusta.

    Ryhmä selvittää ICP-OES-laitteella eli optisella emissiospektrometrilla, miten paljon piirilevyissä on arvokkaita alkuaineita ja hyödyntää 3D-printterillä tulostettuja metallisieppareita niiden talteenotossa. Jyväskylään on suunnitteilla tehdas, jossa jätemateriaaleista voidaan louhia arvokkaita metalleja talteen.

    Toimittaja on Mari Heikkilä.

    Kuva: All Over Press

  • Suurimmat kaukoputket maailmassa ovat tällä hetkellä peiliteleskooppeja, joiden halkaisija on noin kymmenen metriä. Nyt on jo tekeillä seuraava sukupolvi: näiden teleskooppien pääpeilin halkaisija on no 30 metriä tai enemmän.

    Suurin lähitulevaisuuden jättiteleskoopeista on eurooppalainen ELT, Extremely Large Telescope, eli Äärimmäisen Suuri Teleskooppi. Sen peilin läpimitta lähes 40 metriä ja kooltaan teleskooppi on suuren jalkapallostadionin kokoinen.

    ELT:n sijoituspaikalla Chilessä tehdään jo pohjatöitä, ja itse teleskoopin osia ollaan rakentamassa täällä Euroopassa. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, aloittaa tämä jättiläinen havaintojen teon vuonna 2025.

    Tiedeykkösessä projektipäällikkö Roberto Tamai Euroopan Eteläisestä Observatoriosta kertoo enemmän ELT:stä ja sen rakentamisesta.

    Tähtitieteilijä Petri Väisänen puolestaan on nyt työssä Etelä-Afrikassa sijaitsevalla SALT-teleskoopilla. Kyseessä on virallisen listan mukaan maailman viidenneksi suurin kaukoputki, jonka peili on jotakuinkin kymmenmetrinen. Petrillä on siten hyvä kuva siitä, millaista tutkimusta valtavan suurilla havaintolaitteilla voi tehdä ja millaisia uusia näkökulmia ne avaavat avaruuden tutkimukseen. Hän myös selittää laajemmin mitä kaikkea tähtitieteessä on tapahtumassa.

    Spoiler alert: elämme jänniä aikoja ja paljon tapahtuu varsin pian.

    Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.

  • Internet viestintäalustana on ehtinyt nuoren aikuisen ikään. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana se on valloittanut arkiset askareemme kaikilla tavoilla, halusimmepa tätä tai emme. Kasvavassa määrin myös keskustelumme ja vuorovaikutustilanteemme ovat siirtyneet verkkoon ja sosiaaliseen mediaan.

    Mutta miksi viestintä verkossa helposti kärjistyy ja viestijän tarkoitusperät hämärtyvät? Joissakin tapauksissa viestinnän väärin ymmärtäminen johtuu verkon luonteesta itsestään - emme kohtaa toisiamme kasvokkain. Yhä useammin kyseessä on kuitenkin tahallinen tarkoitus hämmentää ja tuottaa disinformaatiota.

    Tiedeykkösessä viestinnän dosentti Janne Matikainen Helsingin yliopistolta kertoo verkossa tapahtuvan viestinnän haasteista tavallisen verkonkäyttäjän kannalta. Sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta puolestaan puhuu verkossa tapahtuvasta trollaamisesta ja valeuutisten levittämisestä. Toimittajana on Ville Talola.

  • Kun ihminen syntyy, hänen perimänsä on fiksattu. Geenit eivät muutu elinkaaren aikana, mutta miten elämänkulku, ympäristö vaikuttavat yksilöön ja hänen jälkeläisiinsä? Entä varhaiset kasvun vuodet ja aikuisuus – määrääkö perimä vai olosuhteet? Minkälaisessa ympäristössä ihminen elää? Onko ravinto terveellistä, liikunta riittävää ja alkoholia kohtuudella?

    Epigenetiikka pyrkii hakemaan vastauksia näihin kysymyksiin. Epigeneettiset merkit liittyvät perimän emäksiin ympäristön vaikutuksesta – hyvässä ja pahassa. Epigenomi on dynaaminen muuttuva kokonaisuus toisin kuin perimä. Tunnetuin epigeneettinen merkkiaine on DNAn metyloituminen. Sen perusteella voidaan tutkia, onko ihminen kalenteri-ikäänsä nuorempi vai vanhempi.

    Akatemiatutkija Miina Ollikainen Suomen Molekyylilääketieteen instituutista tutkii muun muassa tupakan vaikutusta ihmisen biologiseen ikään. Yliopistotutkija Elina Sillanpää Jyväskylän yliopistosta selvittää, onko identtisten kaksosten biologisessa iässä eroa, kun toinen heistä on liikkunut elämänsä aikana runsaasti? Ollikainen ja Sillanpää tuntevat hyvin nk. Horvathin epigeneettisen kellon, jonka avulla ihmisen biologinen ikä voidaan mitata. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

    Epigeneettisellä kellolla saa selville perimän DNA-näytteen metylaation määrän ja laskenta-algoritmi määrittää ihmisen biologisen iän. Kuva Laura Rahinantti Yle.

  • Aineetonta kulttuuriperintöä on maailma täynnä, mutta Suomella ei ole vielä yhtään omaa kohdetta Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa. Ensimmäistä on nyt esitetty ja se on itseoikeutetusti saunominen - ja pari muutakin esitystä on vireillä: kaustislainen viulunsoitto ja pohjoismainen limisaumaveneperinne, jälkimmäinen yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Mitä kaikkea aineeton kulttuuriperintö voi olla ja painottuvatko erityyppiset perinteet tietyille alueille maailmaa? Mitä hyötyä Unescon luetteloon pääsystä on? Ainakaan Suomen elävän perinnön wikiluettelosta ei ehdotuksia puutu, ja ehkä jotkut niistä vielä päätyvät Unescon luetteloonkin.
    Entä millaiset kohteet voivat saada Euroopan kulttuuriperintötunnuksen, European Heritage Labelin?
    Haastateltavana yliopistotutkija Tuuli Lähdesmäki Jyväskylän yliopistosta ja erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.
    Toimittajana on Jaana Sormunen.

    Kuva: AOP / imago stock

  • Suomalainen startup-yritys IQM Finland Oy, joka on syntynyt Aalto-yliopiston spin outina, on aloittanut Espoon Otaniemessä kehitystyön, jossa tähdätään kaupalliseen kvanttitietokoneeseen.
    IQM:lla on yli 11 miljoonaa euroa siemenrahaa hankkeen käynnistämiseen. Tiedeykkösessä kerrotaan, miten IQM syntyi, millaiseen kvanttikoneeseen se tähtää ja miten kvanttikoneen bitti eli kubitti rakennetaan.

    Haastateltavana ovat yrityksen perustajajäsenet Mikko Möttönen ja Juha Vartiainen. Mikko Möttönen toimii professorina Aalto-yliopistossa ja VTT:ssä sekä lisäksi tieteellisenä asiantuntijana IQM:ssa. Juha Vartiainen on IQM:n operatiivinen johtaja.

    Kvanttitietokoneita on kehitetty jo vuosia ja tunnettu alan pioneeri on kanadalainen D-Wave Systems, joka on toteuttanut useita toimivia kvanttiprosessoreita. Kvanttitietokonetta kehittävät myös isot yritykset kuten IBM, Microsoft ja Google. Kaupallisesti kvanttitietokoneita ei ole vielä saatavilla.

    Ohjelmassa luodataan myös laajempaa, meneillään olevaa kvanttiteknologioiden kehitystä, johon vaikuttavat kvanttifysiikan lukuisat tieteelliset löydöt. On alettu puhua jopa toisesta kvanttivallankumouksesta. Kvanttiaikakausi on ehkäpä lähempänä kuin aavistammekaan.

    Ohjelman toimittaa Sisko Loikkanen

    Kuvassa Mikko Möttöstä ja Juha Vartiaista hymyilyttää. He panivat hynttyyt yhteen ja perustivat yrityksen, jonka päämääränä on rakentaa kaupallinen kvanttitietokone (Kuva Sisko Loikkanen)

  • Ihminen voi elämässään tyhmistyä, kuplautua tai viisastua, koska aivot on muovautuva elin. Terveen ihmisen aivot muovautuvat sen mukaan miten ja mihin päätään käyttää, joten sillä on väliä miten ihminen päivänsä kuluttaa. Jatkuva sinkoilu asiasta toiseen ei sovi sen enempää aikuisten kuin lastenkaan aivoille. Itseaiheutettu keskittymishäiriö vaivaa myös monia aikuisia. Onneksi keskittymishäiriöistä voi päästä myös eroon, koska aivot on muovautuva elin.

    Netissä on tuhansittain koukuttavia vaihtoehtoja, ruudun tuijottelijoille. Käytetty ruutuaika ei kuitenkaan ole pääasia, tärkeätä on se, mitä netissä puuhataan. Vaihtoehtojen joukosta löytyy sekä aivojen kannalta hyviä että huonoja sovelluksia. Toisaalta, jos somemaailma täyttää kaiket päivät niin ei ole eduksi kenellekään, jos liikunta ja nokakkain tapahtuva sosiaalinen elämä jää liian vähiin.

    Ruudun tuijotus ja ruutuaika puhuttavat ihmisiä, mutta mitä asiasta tiedetään? Somettamisen vaikutuksista aivoihin kertoo aiheesta väitellyt aivotutkija, psykologian tohtori Mona Moisala. Hän on itsekin kävelevä esimerkki aivojen muovautuvuudesta, ja siksi siitä alkaa Leena Mattilan toimittama Tiedeykkönen.

    Kuva: Brian-Moore / Alamy / All Over Press

  • Kallonläpäisevä magneettistimulaatio tehoaa kipuun sekä lievään että keskivaikeaan masennukseen, jos lääkkeet eivät auta. Magneettistimulaatio, lyhenteenä TMS, kehitettiin 1980-luvun puolivälissä, ja sairaaloissa se otettiin käyttöön parikymmentä vuotta myöhemmin. Menetelmää kehitetään edelleen, ja aivosähkökäyrä ja magneettikuva tuovat uusia piirteitä ja käyttöaiheita esiin magneettistimulaatiosta.

    Tyypillisesti magneettistimulaatiolla paikannetaan potilaan aivoista liike- ja puhealueita. Tällainen tieto on perin tärkeää ennen aivoleikkausta, jotta ko. alueet voidaan säästää mahdollisimman tarkasti. Nyt suunnitellaan monikanavaista magneettistimulaatiota, eli potilaan aivoja voitaisiin stimuloida samalla kertaa tai hyvin lyhyen ajan sisällä useammasta kohdasta.

    Magneettistimulaatiossa aivoja stimuloidaan lyhyesti kallonläpäisevällä magneettipulssilla, ja tämä magneettikenttä saa aikaan aivokuorella sähkökentän. Sähkövirta muovaa hermoverkkojen toimintaa ja aktivoi hermosoluja. Käytetystä magneettistimulaation taajuudesta riippuen hermosolujen vasteet kiihtyvät tai estyvät.

    Magneettistimulaation merkittävä kehittäjä on professori Risto Ilmoniemi Aalto-yliopistosta. Hän on innoissaan monikanavaisen magneettistimulaation kehitystyöstä, ja sen tuomista tulevaisuuden edistysaskeleista. Kliininen neurofysiologi Selja Vaalto HUSista hoitaa potilaita kallonläpäisevällä magneettistimulaatiolla, ja tutkii sen käyttöä Aallossa. Toimittaja Teija Peltoniemi pääsi katsomaan, kun potilaan kipuun vaikuttavaa kohtaa etsittiin aivoissa.

    Kuvassa kliininen neurofysiologi Selja Vaalto HUSista mallintaa kallonläpäisevän magneettistimulaation antamista sairaanhoitaja Susanna Sirkkomaalle. Valokuva Teija Peltoniemi.

  • Lasten ja nuorten kiukunpurkaukset ovat usein merkki ylikuormituksesta, pelosta ja huolista - stressistä. Kun lapsi kiukuttelee, nuhtelemme häntä, vaikka pitäisikin kysyä mikä on hätänä. Kun teini paiskoo ovia, annamme hänen kuulla kunniansa, vaikka meidän pitäisikin kuunnella, mitä hänellä on sydämellään. Tunnemyrskyissä elävä ja puutteellisten tunnesäätelytaitojen kanssa sinnittelevä lapsi tai nuori koetaan usein hankalaksi häiriköksi, vaikka hänelle itselleen tilanne on yhtä hankala: kuinka minä tästä tilanteesta selviän?
    Mistä lasten ja nuorten stressi johtuu, ja kuinka vanhemmat, läheiset ja opettajat voivat heitä auttaa itsesäätelyssä?
    Neuropsykologian erikoispsykologi, professori Nina Sajaniemi Itä-Suomen yliopistosta on Tiedeykkösen vieraana.
    Toimittajana on Jaana Sormunen

    Kuva: imago/blickwinkel/AOP

  • Tiedeykkönen palaa ajassa taaksepäin ja hiljattain edesmenneen psykiatri ja kirjailija Claes Anderssonin kanssa vuonna 2003 tehtyyn ohjelmaan: ”Miten teen toisen hulluksi?”.

    Haluatko tieten tahtoen tehdä heilasi hulluksi - vai toimitko tiedostamattasi? Ristiriitaiset viestit, piiloaggressiivisuus ja marttyyrin rooli saavat kanssaihmiset hämmentymää ja ärsyyntymään, joskus jopa raivon partaalle. Syyllistämällä hallitseminen sopii ehkä kuusivuotiaalle, mutta ei aikuisen ihmisen elämäntavaksi.

    Ihmisillä on varastoissaan yllättävän monta tapaa syyllistää toisiaan ja käydä toistensa hermoille. Toisaalta, mitä jäisi jäljelle maailmankirjallisuudesta ja teatterista ym., jos sairastuttava ja ristiriitainen kommunikaatio sekä läheisiään syyllistävät marttyyrit siivottaisiin pois? Hermoille käymisen konsteista kertoo psykiatrian erikoislääkäri Claes Andersson Leena Mattilan toimittamassa ohjelmassa.

    Ohjelma on uusinta vuodelta 2003, jolloin psykiatrian erikoislääkäri Claes Andersson sai Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin Kulttuuripalkinnon.

    (Kuva: Markku Ojala / All Over Press)

  • Suomen Lapissa on maailman puhtainta ilmaa, sanotaan. Pitääkö väite paikkaansa? Entä millaisella salapoliisityöllä selviää kuka on päästänyt tiettyjä saasteita ilmaan tai mistä yksittäinen vesipisara on peräisin? Mistä voi johtua, että viime aikoina ilmakehässä on mitattu aiempaa enemmän metaania? Pallastuntureilla on Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä mittausasema, jolla on tärkeä tehtävä ilman laadun ja -koostumuksen tarkkana mittarina. Tiedeykkösessä selviää tarkemmin mitä tunturin päällä ja sen alla olevilla asemilla tapahtuu ja miten ne linkittyvät koko maailman ilman tilan tutkimiseen.

    Haastateltavina tutkimusprofessori Hannele Hakola ja tutkija Annalea Lohila Ilmatieteen laitokselta, Valtteri Hyöky, sekä tutkija Kaisa-Riikka Mustonen Oulun yliopistosta. Toimittaja on Minttu Heimovirta.

    Kuva: Maisema Särkitunturilta Pallastuntureille. (All Over Press/Ismo Pekkarinen)