Episodes
-
Euroopan unionin koronaelpymisrahastoa käsitellään eduskunnassa. Oppositio suhtautuu pakettiin nihkeästi. Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt tekivät paketista välikysymyksen. Kokoomus jätti asiasta vastalauseen. Hallitus tukee pakettia.
Miksi elpymisrahasto herättää poliittisia intohimoja? Johtuuko se tulonsiirroista, solidaarisuudesta, velasta, nettosaajista vai nettomaksuista?
Mikä on päivän poliikan sana?
Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. -
Mitä kulttuurialan ahdingolle voidaan tehdä?
Keskustelemassa eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.), kansanedustaja, entinen kulttuuriministeri Pia Viitanen (sd.) ja kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.).
Risikon mielestä alalle tarvittaisiin rahallista tukea, ja tartuntatautilaki pitäisi ottaa uudelleen käsittelyyn. Hänen mukaansa hoidosta on voinut tulla vakavampi jo kuin taudista.
Viitanen kertoo, että suunnitteilla on tapahtumatakuu, jolla tapahtuma-alan tilannetta helpotettaisiin. Hän muistuttaa, että koronakriisiä pitää hoitaa terveys edellä.
Honkasalon mielestä korona-rajoituksia pitäisi tarkastella kriittisesti ja perustulo pitäisi nostaa keskusteluun uudella tavalla. Myös kunnat voisivat hänen mielestään tukea yksittäisiä taiteilijoita.
Koronapandemia on Taiteen ja kulttuurin barometrin mukaan vaikeuttanut tai estänyt työskentelyä kaikilla taiteenaloilla, mutta erityisen rajusti siitä ovat kärsineet sirkus-, näyttämö, ja tanssialat. Näillä aloilla toimivista lähes joka kolmas on harkinnut ammatin vaihtamista.
Tapahtumateollisuus ry:n laskelmien mukaan tapahtuma-alan tappiot olivat viime vuonna 1,9 miljradia euroa. Niihin tuli kompensaatiota tukien muodossa noin neljä prosenttia.
Viikonloppuna muusikko Paula Vesala kohahdutti kritisoimalla hallitusta ja erityisesti pääministeri Sanna Marinia (sd.) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurua (sd.) Suomen Kuvalehdessä.
Ylelle Vesala totesi, että "jaksuhaleja on kuultu, mutta mitään tekoja ei ole nähty".
Miten poliitikot vastaavat Vesalan kritiikkiin?
Toimittajana on Linda Pelkonen. -
Episodes manquant?
-
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin tapasivat Pietarissa. Ulkoministerien tapaaminen ei ollut vain Suomen ja Venäjän kohtaaminen, vaan suuri huomio ja vaikeimmat kysymykset kohdistuivat EU:n ja Venäjän suhteisiin. Suomen ja Venäjän lisäksi neuvottelupöydässä kohtasivat kaksi suurvaltaa, EU ja Venäjä.
Miten Haaviston ja Lavrovin tapaaminen sujui?
Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen analysoivat politiikkaa ja ajankohtaista tilannetta. -
Entinen Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi nimitettiin Italian pääministeriksi. Draghi on Italian iäkkäin aloittava pääministeri. Hän on myös virkamiespääministeri, teknokraattijohtaja, ei poliitikko.
Draghin nimitys päätti Italiassa viikkoja velloneen hallituskriisin. Hänen tehtävänä on johtaa Italia ulos poliittisesta sekamelskasta.
Miksi pääministeri Giuseppe Conten johtama Italian hallitus kaatui?
Johtaako pankkimies Draghi Italian ulos poliittisesta umpikujasta?
Mitkä ovat Italian poliittisen kriisin opit Euroopalle?
Italian poliittista tilannetta analysoivat tietokirjailija Anton Monti ja poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen.
Toimittajana on Tapio Pajunen. -
Miksi moni pienituloinen ei äänestä vasemmistoliittoa?
Haastateltavana puoluesihteeri Mikko Koikkalainen (vas.).
Miksi vain 12 prosenttia pienituloisista kertoo tuoreessa IL:n kyselyssä äänestävänsä vasemmistoliittoa, kun SDP:tä äänestäisi 16 prosenttia ja vihreitä äänestäisi 13 prosenttia?
Onko vasemmistoliitto epäonnistunut houkuttelemaan pienituloisia?
"Me olemme arvopohjainen puolue. Meillä ja kristillisdemokraateilla on arvopohjaisimmat äänestäjät. He äänestävät meitä oman ideologian ja arvopohjan perusteella. Se edellyttää oman arvopohjan tiedostamista, tiedostavaa maailmankuvaa ja ymmärrystä politiikasta", Koikkalainen toteaa.
Hänen mielestään ihmisten kannattaisi äänestää "kukkaro edellä". Äänestysaktiivisuus erityisesti kuntavaaleissa on demokratialle "äärimmäisen tärkeää", hän toteaa.
Vasemmistoliitto haluaa pitää hyvinvointipalvelut julkisen sektorin näpeissä. Vasemmistoliitto haluaa laittaa "henkilöstöä kyykyttävän veroparatiisitalouden kuriin". Miten se tehdään?
Lähisuhdeväkivallalle vasemmistoliitto vaatii nollatoleranssia.
Toimittajana Linda Pelkonen. -
Valtiopäivien avauskeskustelu pyöri koronatunnelmissa. Oliko eduskunta väsynyt koronaan vai koronatoimiin?
Myös poliittinen maantiede askarruttaa kansanedustajia. Pohjoismaihin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska, vaan kuuluuko Suomi?
Mikä puolue on kuntavaaleissa "se kotimainen"?
Mikä on päivän politiikan sana?
Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. -
Onko Euroopan komission koronarokotelinja epäonnistunut? Saako Ursula Von der Leyen ja hänen komissionsa Euroopan parlamentilta puhtaat paperit Covid19-rokotepolitiikasta?
Nöyryytettiinkö Euroopan unionin korkeaa edustajaa Josep Borellia Moskovassa hänen viedessään viestiä EU:n Navalnyi-linjasta venäläisille? Voiko unionin korkea edustaja jatkaa julkisen nöyryytyksen jälkeen tehtävissään? Minkälainen viesti Suomen ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr.) on välitettävä Lavrov-tapaamisessaan?
Miten Euroopan parlamentti äänesti koronaelpymispaketista, joka EU:ssa kantaa nimeä Next Generation EU?
Miten suomalaiset europarlamentaarikot äänestivät ja miksi?
Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (re), Ville Niinistö (greens) ja Miapetra Kumpula-Natri (s&d).
Toimittajana on Tapio Pajunen. -
EU on tekemässä suuria mullistuksia varojen hankintaan.
Keskustelemassa ovat Eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) ja suuren valiokunnan jäsen Jouni Ovaska (kesk.). Mukana piti olla myös suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.), mutta hän joutui perumaan osallistumisensa.
Mäkelä kritisoi hallituksen esitystä, jossa hyväksytään uusi muovimaksu.
"Tämä on vaarallinen päänavaus," hän toteaa.
Mäkelän mielestä EU:n budjettia pitäisi pienentää. Ovaskan mukaan se merkitsisi sitä, että EU panostaisi vähemmän tutkimukseen, kehitykseen, innovaatioihin ja Suomen maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen.
Ovaska näkee muovimaksun Suomen kannalta hyvänä rahoitusvaihtoehtona, ja hän korostaa, että EU:sta on kokonaisuudessaan enemmän hyötyä kuin haittaa.
"Jos tämä perussuomalaisten politiikka, joka näyttää uhkaavan, tällainen taantumuksen ja konkurssien tie, se tarkoittaisi korkojen nousua ja pitkäaikaista taantumaa, ja siinä olisi Suomi maksajana", Ovaska sanoi.
Komissio on esittänyt, että osa 750 miljardin koronaelpymispaketin rahoista kerättäisiin jatkossa EU-maiden yhteisillä uusilla veroilla ja maksuilla, joita voisivat muovimaksun lisäksi olla muun muassa päästökauppamaksu, digivero ja hiilitullit.
Ovaska ja Mäkelä eivät pidä hiilitulleja parhaana mahdollisena vaihtoehtona, koska he arvioivat, että sen toteuttamistapa voisi epäonnistua, vaikka ideassa on hyviäkin piirteitä.
Eduskunta käsittelee tänään keskiviikkona hallituksen esitystä EU:n omien varojen järjestelmästä.
Toimittajana on Linda Pelkonen. -
Entisen presidentin Donald Trumpin virkasyytekäsittely Yhdysvaltain senaatissa alkaa. Syytteen ytimessä ovat tammikuun 6. päivän kaoottiset tapahtumat, Yhdysvaltain kongressin valtaus, sekä vaalit hävinneen presidentti Donald Trumpin rooli ja osuus tapahtumissa. Kyseessä on jo toinen kerta kun Trumpia vastaan nostetaan virkasyyte.
Minkälainen poliittis-juridinen näytös Yhdysvaltain senaatissa on alkamassa?
Johtaako syyte Trumpin tuomioon vai ei?
Senaatin virkasyytekäsittelyä analysoivat Yhdysvaltain historian ja politiikan väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta ja Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Maria Annala.
Toimittajana on Tapio Pajunen. -
Miltä näyttävät keskustan kuntavaaliteemat? Miksi keskustan sisältä tehtiin vuoto Iltalehteen?
Vieraana puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen (kesk.).
Pirkkalainen pitää keskustalaisten sähköpostien vuotamista järkyttävänä ja vahingoitamistarkoituksessa tehtynä.
Vuodetuissa sähköposteissa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) kertoi, että "PS on heittänyt meille haasteen, tanssiin kutsun". Nyt Pirkkalainen kertoo, miten keskusta vastaa tuohon "tanssiin kutsuun".
Pirkkalainen korostaa, että kuntavaaleissa ei päätetä hallituksen kokoonpanosta, kuten julkisuudessa on väitetty. Kuntavaaleissa ei hänen mukaansa voi äänestää keskustaa pois hallituksesta.
Pirkkalainen pitää ikävänä, että oppositiosta ja mediasta on kerrottu "apupuoluetarinaa", jonka mukaan keskusta olisi hallituksessa vasemmiston ja vihreiden apupuolueena. Tämä ei Pirkkalaisen mukaan pidä paikkaansa.
Miksi keskustan kannatus on heikentynyt? Ja millä keinoilla keskusta aikoo sen nostaa?
Keskusta vastustaa kuntien pakkoliitoksia ja toteaa kuntavaaliohjelmassaan, että ne eivät ole tuoneet luvattua hyvää. Keskusta kertoo turvaavansa "tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään elämään kaikkialla Suomessa". Miten tämä on mahdollista tehdä kun pienet kunnat kuihtuvat ja ihmiset pakkautuvat kasvukeskuksiin?
Keskustalla on tällä hetkellä 4100 ehdokasta kuntavaaleihin, mikä on Pirkkalaisen mukaan saman verran kuin viimeksikin vastaavaan aikaan.
Ehdokaskeskusteluissa on Pirkkalaisen mukaan korostunut se, miten poliitikkoja kohdellaan ja miten sosiaalisessa mediassa keskustelut kärjistyvät.
Puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) kertoi viikonloppuna pitämässään puheessa, että "tilastojen valossa suomalainen nainen tekee jo älyttömän paljon työtä elämänsä mitassa. Sanon sinulle - suomalainen, ahkera nainen - kelpaat, riität, olet hyvä. Rakennat maata ja rakastat lähimmäistä. Hoidat työt, hoidat lapset, hoidat lapsenlapset, omat vanhempasi, appivanhempasi."
Oliko tässä kyse konservatiivisen naiskuvan glorifioinnista, kuten kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.) sosiaalisessa mediassa kritisoi?
Pirkkalainen korostaa, että puheessa ei ollut kyse konservatiivisuuden glorifioinnista, vaan arvonannosta naisille, jotka tekevät kotona töitä ja hoitavat lapsia. Keskusta kuitenkin tavoittelee tasa-arvoisempaa roolia äitien ja isien hoivavastuuseen eli isien ansiosidonnaisen hoivan kiintiön pidentämistä.
Entä mitä tarkoittaa keskustan slogan "Se kotimainen"?
Toimittajana on Linda Pelkonen. -
"Kiihdyttämisen ja kiihkon kierre on katkaistava alkuunsa", julisti tasavallan presidentti Sauli Niinistö avatessaan vuoden 2021 valtiopäivät. Mistä Niinistö puhui? Mitä presidentti tarkoitti?
Millä tolalla lepää poliittinen keskustelukulttuuri Suomessa tässä ja nyt?
Kuka on Vladimir Kalsarimyrkyttäjä?
Mikä on päivän politiikan sana?
Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. -
Miten Suomen ja EU:n pitäisi reagoida venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin vangitsemiseen? Miltä näyttää Venäjän tulevaisuus?
Keskustelemassa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Eva Biaudet (r.), entinen ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Niikko (ps.).
Venäjällä on pidätetty noin 5000 Navalnyin puolesta mieltään osoittanutta ihmistä.
Biaudet kertoo ottaneensa osaa Venäjän vastaisiin mielenosoituksiin.
"On tärkeää näyttää, että kansalaiset Suomessa seuraa, mitä Venäjällä tapahtuu", Biaudet toteaa.
Tuomioja, Niikko ja Biaudet ovat eri mieltä niiden sanktioiden kovuudesta, joita Venäjää kohtaan tulisi asettaa. Esimerkiksi Venäjältä Saksaan kulkevan Nord Stream -kaasuputken perumista on väläytelty. Tuomioja ei pidä Nord Streamin perumista järkevänä.
Biaudet kannattaa erityisesti henkilöpakotteita.
"On todella keskeistä, että Suomi ja EU pitää kiinni siitä, että oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia pitää kunnioittaa. Se ei ole toisen maan asioihin sotkeutumista. Myös Venäjä on sitoutunut kansainvälisiin normeihin", Biaudet sanoo.
Miltä näyttää presidentti Vladimir Putinin tulevaisuus? Kuinka pahasti kahtiajakautunut Venäjän kansa on?
Niikko korostaa, että suuri osa venäläisistä edelleen kannattaa Putinia, mutta on paljon etenkin nuoria, jotka eivät kannata Putinin politiikkaa. Niikko korostaa, että Suomen etu on säilyttää diplomaattiset välit Venäjään.
Putinin johtamistyyli on muuttunut yhä tiukemmaksi.
"On merkkejä siitä että, hän (Putin) olisi jollain lailla irtautumassa reaalimaailmasta. Se on hyvin vaarallinen tilanne, koska silloin ihminen muuttuu hyvin arvaamattomaksi. Se voi myös johtaa, että tulee palatsivallankaappaustilanne, jossa hänet syrjäytetään ja tilalle tulee joku samasta valtapiiristä", Tuomioja arvioi.
Syksyllä Venäjällä on duuman vaalit.
"Juuri mikään oppositiopuolueista ei ole yltänyt duumaan. Navalnyin tapaus voi muuttaa kehitystä, että oppositio pyrkii yhtenäisemmäksi", Niikko sanoo.
Tuomiojan mielestä todellinen pelin muutos olisi jos valtapuolueelta riistettäisiin enemmistö.
Toimittajana on Linda Pelkonen. -
EU-maat valmistelevat parhaillaan koronaelpymissuunnitelmiaan, joiden perusteella jaetaan jäsenmaille 750 miljardia EU:n ottamaa velkaa elpymisrahaston kautta. Aikaa keskustelulle miljardien käytöstä on huhtikuun loppuun, jolloin suunnitelmat jätetään komissiolle.
Millä kriteereillä unionin elpymisrahat pitäisi jakaa? Onko elpymisrahasto pandemiasta toipuvalle Euroopalle ja Suomelle taloudellisesti tärkeä?
Elvyttääkö elpymisrahasto Eurooppaa? Lisääkö se Suomen vientiä?
Keskustelemassa ovat Janica Ylikarjula Elinkeinoelämän keskusliitosta, sekä ekonomistit Jan Von Gerich Nordeasta ja Patrizio Laina STTK:sta.
Toimittajana on Tapio Pajunen. -
Miltä näyttää pormestarikisa? Entä keskustan kuntavaalituska?
Studiossa Politiikkaradion toimittajat Linda Pelkonen ja Tapio Pajunen.
Kokoomuksen Kirsi Piha ja Wille Rydman ovat ilmoittaneet olevansa valmiita puolueensa pormestariehdokkaiksi.
Keskustavavaikuttajien sähköposteja vuodettiin Iltalehteen. "Pohjalla ollaan ja itsetunto edelleen kadoksissa”, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kirjoitti vuodetussa sähköpostissa.
Mitä tarkoittaa, että perussuomalaiset ovat "kutsuneet keskustan tanssiin"? Entä onko media lähtenyt perussuomalaisten linjoille "apupuoluetarinassa", kuten keskustalaiset kertoivat?
Perussuomalaiset on levittänyt väitettä, että keskusta on puolueessa ainoastaan tukemassa vasemmistoa ja vihreitä. -
Vihreät on feministinen ja antirasistinen puolue, joka tavoittelee kaikkien aikojen parasta kuntavaalitulosta. Miten se tehdään?
Haastateltavana puoluesihteeri Veli Liikanen (vihr.).
Vihreiden kuntavaalislogan on "Huomenna Suomi on vihreä". Mitä se tarkoittaa?
Helsingin vihreiden kuntavaaliohjelmassa todetaan, että sujuva liikenne ja ilmastonmuutoksen torjunta edellyttävät, että ruuhkamaksut voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön.
Parkkipaikkojen hintojen pitäisi Liikasen mukaan jatkossa määräytyä markkinoilla, eikä niitä tulisi ottaa huomioon rakentamisessa, koska siten ne myös nostavat asumisen hintaa.
Vihreät tavoittelevat kohtuuhintaisten asuntojen lisäämistä etenkin pääkaupunkiseudulla.
Miksi Pekka Haavisto suosio Ylen presidentinvaalikyselyssä oli vain yhdeksän prosenttia? Onko pääministeri Sanna Marin (sd.) niin valovoimainen, että hallituksen onnistumiset satavat SDP:n laariin?
Kuinka paljon politiikassa on kyse sukupolvikysymyksistä?
"Olen katsonut huolestuneesti sitä, millainen tulotaso-odotus nuorilla on. Sodan jälkeisillä sukupolvilla on ollut toisenlaista niukkuutta myös", Liikanen toteaa.
Hän kertoo, että vihreiden tavoitteena on myös vähentää syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia.
"Mielenterveys ei ole vahingossa noussut vihreiden vaaliteemaksi. Moni uupuu, apua ei ole helppo saada, ja mielenterveyden takia työkyvyttömyyseläkkeellä on lähes 60 000 ihmistä. Kunnissa voidaan tehdä asialle paljon", Liikanen toteaa.
Toimittajana on Linda Pelkonen. -
Suomessa valmistaudutaan kuntavaaleihin. Eduskunnan oppositiopuolueista Perussuomalaiset ja kokoomus avasivat kampanjansa hallituksen kritiikillä. Ollaanko kuntavaalikampanjoista rakentamassa valtakunnan politiikan astinlautaa?
Mitä tapahtuu, jos kuntavaaleista tehdään hallituskysymys?
Voidaanko kuntavaalit järjestää pandemian painaessa päälle?
Mikä on päivän politiikan sana?
Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja Politiikkaradion toimittaja Tapio Pajunen analysoivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia. -
Miksi rokotukset etenvät hitaasti? Miten COVID-19-muunnokseen reagoidaan?
Haastateltavana STM:n strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.
Miksi rokottamistahti sakkaa? Voidaanko rokottamista nopeuttaa?
Rokottamisen nopeuttaminen on molempien vieraiden mukaan kiinni rokotteiden saatavuudesta, ei politiikasta.
"Koko tuotanto, kaikki mitä tehtaalta tulee on varmasti jo myyty ja toimitetaan eteenpäin", Puumalainen toteaa.
Voipio-Pulkki muistuttaa, että vaikka Suomessa tilanne saataisiinkin kuriin, pandemia ei ole ohi ennen kuin kaikissa maailman maissa korona on saatu laantumaan.
Miksi ja miten Suomen hybridistrategian toimitnasuunnitelmasta julkaistiin tiistaina päivitetty versio?
Voipio-Pulkin mukaan Suomi on "veitsen terällä" koronaviruksen suhteen.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi eilen, että "päätös kakkostason rajoituksista voi tulla hallituksen pöydälle lähiaikoina".
Voipio-Pulkki varoittaa purkamasta tämänhetkisiä korona-rajoitteita ja jos kakkostasolle mentäisiin, se merkitsisi, että "venytettäisiin toimet maksimiin".
Ruotsissa yli 10 000 ihmistä on kuollut koronaan ja Suomessa noin 600. Voiko tämän eron taustalla olla myös se, että Suomessa ja Ruotsissa on erilaiset terveydenhoitojärjestelmät? Ruotsissa yksityisillä yrityksillä on selvästi suurempi rooli kuin Suomessa.
Puumalainen arvioi, että Ruotsin tilanteeseen vaikuttaa moni asia.
"Yksityisen sektorin kanssa varautuminen terveysuhkiin on vaikeampaa. Kun uhat realisoituvat, huomataan, että ei ole oikein kapasiteettia reagoida", Puumalainen pohtii.
Toimittajana on Linda Pelkonen. -
Talouspolitiikan arviointineuvosto antoi vuosi sitten Marinin hallitukselle kritiikkiä valtion menojen kasvattamisesta ilman varmuutta vastaavia lisätuloja. Arviointineuvoston mukaan hallitukselta puuttui riittävä suunnitelma julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi.
Mikä on arvio Marinin hallituksen talouspolitiikasta nyt kun taloussuhdanne on koronpandemian myötä täysin muuttunut? Onko hallituksen finanssipolitiikka ollut globaalissa pandemiatilanteessa kohdillaan vai ei?
Mikä on talouspolitiikan arviointineuvoston arvosana Marinin hallituksen koronatoimien kokonaisuudesta?
Minkälaisia riskejä koronakriisissä kiihtynyt velkaantuminen aiheuttaa julkiselle taloudelle?
Vieraina ovat talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemi, sekä arviointineuvoston jäsen professori Jukka Pirttilä.
Toimittajana on Tapio Pajunen. -
Mitä Valtioneuvoston ja Marinin hallituksen ytimessä tapahtui keskellä koronakriisiä?
Miksi Valtioneuvoston ytimeksi muotoutui pääministeri Sanna Marinin (sd.) sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista kiurun (sd.) kaksikko, mutta poliittisissa päätöksissä tärkein foorumi oli hallituksen neuvottelu?
Minkälaisia ogelmia koronakriisin poikkeuksellinen päätöksenteko aiheutti kansalaisten perusoikeuksille? Mitä koronakriisin aikana tehdyistä virheistä pitäisi oppia?
Vieraana on Sitran koronamuistion "Valtioneuvoston ydin kriisitilanteessa" kirjoittaja, pitkän linjan journalisti ja tietokirjailija Matti Mörttinen.
Toimittajana on Tapio Pajunen. -
Kokoomus tavoittelee kuntavaaleissa ykköspuolueen paikkaa, mutta tilanne on tiukka.
Haastateltavana kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko.
Onko kokoomus menossa tai jo mennyt perussuomalaisten linjoille?
Kokoomuksen selvityksen mukaan kokoomus kamppailee pääkaupunkiseudun ulkopuolella äänestäjistä erityisesti perussuomalaisten kanssa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on ollut huolissaan maahanmuutosta ja kokoomus jätti perussuomalaisten kanssa yhteisen välikysymyksen liittyen äitien ja lasten kotiuttamiseen Al-Holin pakolaisleiriltä.
Kokko kuitenkin kiistää, että kokoomus olisi menossa perussuomalaisten linjoille.
Valitaanko kokoomuksen Helsingin pormestariehdokas liberaalista vai arvokonservatiivisesta leiristä kilpailemaan perussuomalaisten Jussi Halla-ahon kanssa?
Kokoomus esittää kuntavaaliohjelmassaan, että "jos yritys pystyy osoittamaan, että se voi tuottaa kunnan järjestämät palvelun laadukkaammin tai edullisemmin, palvelun tuotanto on avattava kilpailulle".
Toisaalta kokoomus näkee, että työn verotus on jo tapissa ja vastustaa kunnallisveron korotusta. Kokoomus kertoo, että "kokoomuslaisuus on humaaneinta mahdollista politiikkaa". Mitä tämä tarkoittaa?
"Vahva valtion talous on köyhän paras turva," Kokko toteaa.
Toimittajana on Linda Pelkonen. - Montre plus