Episodes
-
Ateneum on ollut kirjailija Koko Hubaralle rakas paikka jo lapsuudesta alkaen. Museon klassikkoteokset kuuluvat meille kaikille, mutta toisaalta ylläpitävät stereotypista kuvaa suomalaisuudesta. Miltä ristiriita tuntuu, ja mitä museot sille voivat tehdä? Jaksossa katsotaan Magnus Enckellin maalausta Pää (Bruno Aspelin). Kuva teoksesta löytyy täältä.
-
Gasellit-yhtyeestä tunnettu Pekka ”Päkä” Salminen on tarkastellut viime vuodet omia etuoikeuksiaan. Valkoisuus, sukupuoli ja luokkatausta vaikuttavat mahdollisuuteen menestyä. Yhteiskuntaluokka näkyy myös Ateneumin Kansan kuvat -teemassa, joka kysyy ketä me suomalaiset oikein olemme? Jaksossa tarkastellaan Eero Järnefeltin yliopiston varakanslerin vapaaherra Johan Philip Palménin muotokuvaa. Kuva teoksestä löytyy täältä.
-
Missing episodes?
-
Näyttelijä Anna Airola kokee tehokkuusajattelun vallanneen luontosuhteensa. Metsäpolusta pitäisi saada kaikki irti ja sienisaalis tallentaa Instagramiin. Näyttelijäntyön ytimessä taas on yhteys muihin ihmisiin, ja muihin lajeihin. Jaksossa tarkastellaan Emil Wolffin veistosta Telefos, jota naarashirvi ruokkii, jossa Anna näkee myös poliittisen sävyn. Kuva teoksesta löytyy täältä.
-
Kaikki taide on poliittista, uskoo Elsi Sloan. Keskustelussa analysoidaan teosten välille syntyvää jännitettä ja niiden potentiaalia poliittisuuteen. Näyttelijä, aktivisti ja artisti pohtii myös elämää ilmastokriisin keskellä. Onko dystopia jo täällä, vai vielä kulman takana? Jaksossa katsotaan Ferdinand von Wrightin teosta Sepelkyyhkynen. Kuva teoksesta löytyy täältä.
-
Kirjailija Raisa Omaheimolle nykyaika tuntuu ristiriitaiselta. Suuret uhat ja vaihtoehdottomuus leijuvat ilmassa, mutta toisaalta nuorten aktivistien toiminta luo toivoa. Modernin ajan kuvataiteilijat kokivat samaa kaksijakoisuutta: uskoa ihmisen kehitykseen sekä toivottomuutta maailmansotien äärellä. Omaheimo pohtii kehityksen takaiskua – kuinka ihmisoikeuksien etenemistä uhkaa aina seurata taantuma kohti konservatiivisempia arvoja. Hänelle ajan keskeinen kysymys liittyy tulevaisuuksiin, joita voimme […]
-
Tanssija Sophia Wekesa analysoi valtaa taiteen ja tanssin kentällä. Usein instituutiot pohtivat, miten jokin vähemmistöryhmä voitaisiin osallistaa toimintaan, mutta Wekesa kehottaa miettimään, mitkä asiat lähtökohtaisesti sulkevat ihmisiä pois. Miksi jokin tila tai toiminta ei ole alusta saakka kutsuva kaikille? Kenellä on mahdollisuus tulla taiteilijaksi? Toimittajana Ronja Salmi. Kauden viimeisessä jaksossa katsotaan Ateneumin kokoelmanäyttelystä Fanny Churbergin […]
-
Meillä on pakkomielle väkivaltaan, väittää kirjailija Susanna Hast. Palkitun Ruumis/huoneet -teoksen tekijä keskustelee toimittaja Ronja Salmen kanssa vallasta. Kuka sitä käyttää, ja millä ehdoin? Onko kirjailijalla valtaa lukijaansa, ja onko valta motiivi kirjoittaa? Hastille yksi ajan keskeisistä kysymyksistä on niin sanottu tappajan tarina, fiksaatiomme ratkaista ongelmia väkivallalla. Ateneumin kokoelmanäyttelystä tarkastelussa on Yngve Bäckin teos Sodan […]
-
Ibe pohtii, miltä nykyaika tuntuu ja kuulostaa. Yleisön ja kriitikoiden rakastama artisti inspiroituu suurkaupungeista. Modernin ajan suomalaiset kuvataiteilijat saivat innoitusta Pariisin ja Venetsian väreistä sekä valosta, kun taas Ibeä vetävät metropolit kuten Berliini ja New York. Ibelle tärkeä ajan kysymys liittyy itsekkyyteen, sen hyviin ja huonoihin puoliin, sekä suhteesta taiteeseen. Toimittajana Ronja Salmi. Jaksossa tarkastellaan […]
-
Näyttelijä, lava-runoilija ja aktivisti Laura Eklund Nhaga on toinen Amanda Gormanin Kukkula jolle kiipeämme -teoksen suomentajista. Teosta kääntäessä Laura oivalsi, kuinka kaksi voi kääntää yhtä runoa. Laura on lisäksi pohtinut suomalaisuutta ja oivaltanut, että suomalaisuus on myös väkivaltainen väline. Oivallus kytkeytyy Akseli Gallen-Kallelan Kullervon kirous -teokseen jota on pidetty oikeutetun väkivallan kuvauksena. Toimittajana Ronja Salmi.
-
Toimittaja Susani Mahadura tahtoo elää pientä elämää. Mahaduralle pieni elämä tarkoittaa rajoitettua sosiaalista piiriä ja töitä. Rajaus auttaa jaksamaan ja suojelemaan herkkää mieltä. Susani on myös oivaltanut, kuinka meidän kaikkien tulisi muuttaa ajatuksiamme ihanteellisesta ihmisestä. Jatkuvalle kulutukselle ja menestymiselle rakentuva ideaali-ihminen ei ole kestävällä pohjalla. Ehkä yksilökeskeisen ajan jälkeen voisimme unelmoida kollektiivisesti? Jakson teoksena on Otto Mäkilän Torni vuodelta […]
-
Ihmisoikeusvaikuttaja Ujuni Ahmed on oivaltanut, ettei hänen tarvitse keksiä uusia tarinoita, koska niin paljon tositarinoita on vielä kertomatta. Kansallisteatterin kotikirjailijana Ahmed haluaa antaa äänen ihmisille, joiden tarinoita emme ole vielä kuulleet. Keskustelun aikana toimittaja Ronja Salmi ja Ahmed pohtivat myös yhteiskunnallista vaikuttamista ja kuinka kuluttavaa se voi olla yksilölle. Kuinka rakenteet toteuttaisivat tarvittavat muutokset, yksittäisten […]
-
Huippusuositun Aikuiset-sarjan käsikirjoittaja Anna Brotkin yrittää jättää paineet ja odotukset kirjoittamisensa ulkopuolelle. Brotkinin ensimmäisen oivallus muistuttaa että jokainen meistä miettii ensisijaisesti itseään, jonka myötä omaa tekemistä ei kannata rajoittaa muiden mahdollisilla oletuksilla. Toimittaja Ronja Salmi ja Brotkin pohtivat myös surun merkitystä ja kuinka joskus parasta on vain kuunnella, eikä tarjota neuvoja kriisissä olevalle ystävälle. Jaksossa tarkastellaan Laila Pullisen Pelléas […]
-
Artisti Nelma U on julkaissut omakustanteen Nelma U Vol. 1 ja työstää nyt uutta musiikkia Skorpioni-levymerkin alla. Musiikissaan Nelma U hyödyntää lapsuutensa äänimaisemia ja mielleyhtymiä. Miten ne avautuvat kuulijoille? Miten muistoja voi hyödyntää musiikissa? Nelma U on valinnut jaksoon tarkasteltavaksi Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli -teoksen. Toimittaja ja käsikirjoittaja Ronja Salmi Ääniteknikko Benjamin Lehti Leikkaaja Emil […]
-
Dokumentaarinen valokuvaaja Sakari Piippo on tunnettu yksityiskohtaisista kuvistaan suomalaisista poliitikoista. Viime aikoina hän on saanut inspiraationsa 1800-luvulla eläneen venäläisen runoilija Jelena Guron runosta. Miten runo voi olla oivallus ja ohjata valokuvaajan työtä? Miten lempeys on läsnä valokuvauksessa? Jakson taideteoksena Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset. Toimittaja ja käsikirjoittaja Ronja Salmi Ääniteknikko Benjamin Lehti Leikkaaja Emil Johansson Tuottaja, […]
-
Vieraana Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki. Oivaltaminen on mahtavaa, mutta joskus on ihanaa hämmentyä. Tuija liputtaa satiirin puolesta ja haluaa lukea kirjoja, jotka ihmetyttävät. Miksi moni kuitenkin hermostuu, jos ei heti ymmärrä lukemaansa? Miten tuo reaktio vaikuttaa kirjoittamiseen? Tarkasteltavana teoksena Hugo Simbergin Halla. Toimittaja ja käsikirjoittaja Ronja Salmi Ääniteknikko Paavo Lähdeaho Leikkaaja Emil Johansson Tuottaja, Radio […]
-
Sarjan ensimmäisessä jaksossa vieraana on diversiteettikonsultti ja työelämävalmentaja Fatima Verwijnen. Instagramissa Fatima puhuu moninaisista aiheista, kuten rakenteellisesta rasismista ja vähemmistöjen oikeuksista. Hänen oivalluksensa liittyvät taiteen hiljaisiin sopimuksiin. Miksi taidemuseossa voi tulla olo, että siellä ei saisi olla? Miten tuosta tunteesta pääsee eroon? Jaksossa katsotaan myös Tove Jansson maalausta Mystinen maisema. Toimittaja ja käsikirjoittaja Ronja Salmi […]