Episodes

  • Ihmiskunnan suurin ongelma on lienee se, että me emme ymmärrä toisiamme. Näin on, vaikka kieli olisi sama, tai vaikka kulttuuri olisi suurin piirtein sama missä elämme. Saatikka sitten jos ne eroavat toisistaan.

    Miksi me emme saa koottua ajatuksiamme keskusteluiksi, jonka avulla voisimme yhdessä pelastaa maailman meitä kaikkia uhkaavilta katastrofeilta, kuten ilmastonmuutos ja pandemiat?

    Yksi selitys löytyy aivoistamme. Vaikka informaatiota on vaikka lähettää avaruuteen saakka, aivomme ovat silti samat kuin tuhansia vuosia sitten. Mutta! Hyviä uutisia! Me olemme kehityskelpoisia. Aivotutkija Minna Huotilainen on huomannut, että nuorissa näkyy jo erilainen ajattelutapa kuin vaikkapa keski-ikäisissä. He ottavat luontevasti esille myös toisten tekemät huomiot ja näin osaavat keskustella yhdessä paremmin.

    Toinen vieraistamme, venäjän kielen professori Arto Mustajoki, on lähestynyt kommunikaatio-ongelmia kielitieteilijän näkökulmasta. Mustajoki pohtii Väärinymmärryksiä -kirjassaan mm. sitä, miksi mieli vie meitä harhaan ja miksi niin helposti ymmärrämme toisiamme väärin.

    Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala

  • Kristillisen perinteen alkuräjähdyksenä oli Jeesuksen ristiinnaulitseminen. Äärettömän väkivaltainen julkinen kidutuskuolema. Eri kulttuurien kuvastoissa on väkivallalla ollut ylipäätään varsin merkittävä rooli. Ihmiskunnan historia on täynnä verenvuodatusta ja jonkin itseä suuremman nimissä tuotettua kärsimystä. On jopa väitetty, että jokaisen ihmiskulttuurin sydämessä on uhrialttari. Nykyajassa monen arkinen elämä puolestaan täyttyy fiktiivisestä väkivaltaviihteestä. Veri ja raajanpätkät lentelevät niin elokuvissa, televisiosarjoissa kuin esimerkiksi pelimaailmoissa ja kirjallisuudessakin.

    Mikä väkivallassa ihmistä kiehtoo ja onko väkivallan kohtaamisella jokin suurempi tarkoitus? Paljastaako esimerkiksi pääsiäiskertomuksen verenvuodatus jotain oleellista ihmisen omasta taipumuksesta turvautua väkivaltaan ongelmien ratkaisemissa? Entä miten selittyy nykyaikaisen fiktiivisen väkivaltaviihteen lumo?

    Vieraina ovat Helsingin yliopiston elokuva- ja televisiotutkimuksen professori Henry Bacon sekä kirjailija Daniel Nylund. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.



  • Missing episodes?

    Click here to refresh the feed.

  • Onko uskonto instituutioita, oppeja ja tiukasti rajattuja uskomuksia vai enemmänkin jotakin kokemuksellista ja ruumiillista? Vai ehkä molempia? Entä miten ihmisten arjessa kohtaavat uskonnollinen oikeaoppisuus ja eri traditioista vapaasti lainaava hengellisyys? Miksi esimerkiksi kristinuskon ja joogan yhdistäminen näyttäytyy toisille arvokkaana ja itselle luontevana uskonnon harjoittamisen tapana ja toisille uhkaavana epäjumalanpalvontana?

    Horisontissa puhutaan eletyn uskonnon merkityksestä ja monimuotoisuudesta. Vieraina ovat Eletty uskonto -kirjan (SKS 2020) toimittaja, professori Elina Vuola, tutkijatohtori ja uskontotieteilijä Helena Kupari sekä sairaalapappi ja joogaopettaja Heli Harjunpää.

    Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Vanhoillislestadiolainen liike on ollut esillä taajaan niin television draamatuotannossa, kuin kirjallisuudessakin: Ivalo, Kaikki synnit ja vaikkapa Pauliina Rauhalan Synninkantajat, ovat valottaneet liikkeen elämää vivahteikkaasti. Mutta mitä Vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä oikein tiedetään? Ja miksi sen kanssa näyttää olevan vaikea käydä dialogia?

    Aiheesta keskustelemassa ovat arjessaan liikkeen kanssa toimiva Taivalkosken kirkkoherra ja tutkija Tuomo Törmänen, liikkeestä pois lähtenyt Kallion seurakunnan viestintäpäällikkö, Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnisti Rebekka Naatus, sekä väkivaltatutkija ja tietokirjailija Satu Lidman. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Entinen vanki, nykyinen Porttiteatterin vertaisohjaaja ja näyttelijä, Petri Valkoma muistaa minkälaista on hiippailla Helsingin keskustassa seinien vieriä, varmana siitä, että ohikulkijat näkevät hänen istuneen vankilassa – vieläpä statuksella ”erittäin vaarallinen vanki”. Rikollisen rooli on kuitenkin muuttunut ja elämä ”pimeiden vuosien” jälkeen saanut taiteen avulla uuden suunnan. Vankilateatteriin osallistuminen antoi välineitä vangitsemisen tuoman stigman käsittelyyn ja raivasi tietä sovintoon, sekä itsen että yhteiskunnan kanssa.

    Vapautumisvaiheessa olevista ja jo vapautuneista vangeista koostuva Porttiteatteri tarjoaa luottamuksellisen yhteisön, jossa patoutuneita ongelmia pääsee purkamaan ja käsittelemään – ja myös jakamaan marginaalista nousevia kokemuksia laajemman yleisön kanssa. Miltä näyttää yhteiskunta sen rajoilta katsottaessa, minkälaisia haasteita vangit ovat elämissään kohdanneet ja mikä merkitys on sillä, että ihminen pääsee kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi? Entä mikä on juuri taiteen elvyttävä merkitys elämän solmukohdissa?

    Horisontin vieraina ovat Petri Valkoman lisäksi Porttiteatterin ohjaaja-pedagogi Tuija Minkkinen sekä Kansallisteatterin näyttelijä-ohjaaja Jussi Lehtonen, jonka ohjaama dokumenttiteatteriesitys Vapauden kauhu oli Porttiteatterin toiminnan alku. Viimeaikaisena projektina Lehtonen on myös tehnyt vankilateatteria Uruguayssa.

    Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa naiset ovat voineet toimia pappeina jo 30 vuotta. 2000-luvulla enemmistö papiksi vihityistä on myös ollut naisia. Kirkon ylimpään johtoon, piispoiksi, on heistä toistaiseksi noussut kuitenkin vasta kolme: Helsingin hiippakunnan emeritapiispa Irja Askola, Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka ja Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen.

    Horisontti juhlii naistenpäivää ja kutsuu kaikki kolme piispaksi valittua naista studioon jakamaan kokemuksiaan ja pohtimaan mikä merkitys on sillä, että kirkon johdolla on myös naisen kasvot.
    Minkälaisia haasteita naiset joutuvat yhä sukupuolensa vuoksi kirkossa kohtaamaan ja minkälainen on piispojen tie johtoasemaan ollut? Edustaako nainen kirkossa yhä jonkinlaista toiseutta vai ovatko ihmisten yhä vahvemmin vieroksumat patriarkaalisuus ja sukupuolten epätasa-arvo jo selkeästi murtumassa? Entä minkälaista tulevaisuutta haluaisivat piispat Askola, Hintikka ja Leppänen olla rakentamassa ja miten?

    Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Työelämä kytkeytyy keskeisellä tavalla käsityksiin yhteiskunnallisesta arvosta, sosiaalisesta asemasta, identiteetistä ja myös elämän merkityksellisyydestä. Yhä useammin työn toivotaan tarjoavan toimeentulon lisäksi kokemuksia esimerkiksi itsensä toteuttamisesta. Samalla työn ja tuotannon ylläpitäminen osallistuu yhteiskunnan rattaiden pyörittämiseen, muodostaen käsityksiä työn tekemisestä yhteiskunnallisena pakkona.

    Mutta mitä oikeastaan tarkoittaa merkityksellinen tai inhimillisesti kestävä työ, erityisesti ilmastonmuutoksen kaltaisten globaalien kriisien keskellä? Onko kaikki työ tekemisen arvoista vai tulisiko ihmisen saada myös olla työskentelemättä? Entä mikä on moraalin merkitys työelämässä? Olemmeko tulleet tilanteeseen, jossa ”business as usual” ei yksinkertaisesti ole enää vaihtoehto, vaan inhimillisen työn päämäärät ovat siirtymässä tulosten tekemisestä maailman pelastamiseen?

    Työelämän merkityksistä, murroksista ja tulevaisuuden haasteista ovat keskustelemassa inhimillisesti kestävän työelämän tutkija, sosiaalieetikko Anna Seppänen, merkityksellistä elämää tutkinut filosofi ja kirjailija Frank Martela sekä talouskulttuurin tutkija Paavo Järvensivu BIOS-tutkimusyksiköstä.

    Ohjelman lopuksi kuulemme myös varatuomari Risto Voipion analyysin siitä, mitä KHO:n viimeisin päätös ns. sateenkaaripappiasiassa tarkoittaa.

    Ohjelman toimittavat Hanna Paavilainen ja Mikko Kurenlahti.

    Ohjelma on uusinta viimevuoden syyskuulta.

  • Teologian tohtori, dos. Kari Kuulan Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistu eläinteologiaa käsittelevä kolumni kritisoi kovin sanoin nykyisenkaltaista teollista eläintuotantoa ja esitti, ettei kristitty voi osallistua tuntevan elävän olennon kärsimyksen lisäämiseen. Tapaus herätti huomattavan laaja-alaisen mediakohun, jonka seurauksena muun muassa Kuulan alkuperäinen kolumni poistettiin ja korvattiin uudella, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto koki kirkon hyökkäävän kotimaisia tuottajia vastaan ja tuomiokapituliin toimitettiin kantelu loukkaavasta kannanotosta.

    Lukuisat kirkon johtohahmot pyrkivät nopeasti irtautumaan Kuulan esittämästä kritiikistä. Esimerkiksi arkkipiispa Tapio Luoman mukaan ”kaikella rehellisellä ja yhteiseen hyvään pyrkivällä työllä on Jumalan siunaus”.

    Mistä kohussa oli kyse ja miksi eläinten hyvinvointiin liittyvä eettinen pohdinta vaikuttaa olevan niin vaikea kysymys – jopa tabu? Tapauksen tuodessa ilmi miten vähän Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on lopulta keskitytty ihmisten ja muiden lajien välisten suhteiden tarkasteluun, olisiko kirkolla tarve eläinteologialle ja -etiikalle? Onko eläinten kasvattaminen ruoaksi ylipäätään paitsi moraalinen myös hengellinen kysymys?

    Vieraina ovat Kari Kuulan lisäksi eläinfilosofian tutkija, dos. Elisa Aaltola sekä Kirkkohallituksen jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikön johtaja Kari Latvus. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • ”Kepeinä lumihiutaleina leijailevat erään Straussin valssin sävelet ilmassa saaden ajatukseni jälleen lentämään Sinun luoksesi, Tähtisilmäni luokse. Hiljaa, ajatuksissani sivelen pehmeitä kutrejasi tuntien niiden hyväilevän kosketuksen sormissani. Tunnen ihanan pehmeyden poskillani.”

    Vanhempien rakkauden täyttämä kirjeenvaihto vuosilta 1943-47 odotti nipuissa yli 70 vuotta, kunnes pariskunnan lapset päättivät toimittaa 302 kirjettä kirjaksi. Samalla piirtyi kuva omasta isästä romanttisena ”Prinssi Rohkeana” ja rakkauden pelastavasta voimasta epävarmoina aikoina. Mutta onko kyse vain entisajan naiiveista ihanteista – menetetystä maailmasta – joille ei enää nykyajasta löydy luontevaa sijaa? Vai paljastaako romantiikka jotakin, mikä kaikissa ihmissieluissa lepää: kaipuuta rakkauteen, yhteyteen ja elämän kauneuteen? Entä minkälaisia rakkauden haaveita ja haasteita kohtaa perhetyön asiantuntija työskennellessään parisuhdeteeman ympärillä nykyajan Suomessa?

    Ystävänpäivän tunnelmissa Horisontissa pohditaan aistillisen ja romanttisen rakkauden inhimillistä merkitystä sekä toimivan parisuhteen ydinkysymyksiä. Vieraina ovat ”Ritari ja Tähtisilmä – Unelma onnesta” -kirjan koonneet sisarukset Ritva ja Rauno Haapaniemi sekä vs. perheneuvoja ja perhetyön diakoni Terhi Lahdensalo. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • ”Yhdysvaltain etelävaltioissa harjoitetun rotusorron kumoaminen kesti vielä kokonaisen vuosisadan orjuuden loppumisen jälkeen, mutta sen perintö elää edelleen, kuten vuonna 2013 toimintansa aloittanut Black Lives Matter -liike on osoittanut,” toteaa Kahlitut-teoksen (Gaudeamus 2021) kirjoittanut historioitsija Kalle Kananoja.

    Horisontissa pureudutaan transatlanttisen orjakaupan historiaan ja orjuuden perinnön merkitykseen tämän ajan Yhdysvalloissa. Miksi rasismin ja rotuerottelun räikeät ongelmakohdat ovat yhä edelleen ratkaisematta ja mitkä ovat näiden liitokset orjuuteen? Selittääkö orjuuden perintö omalta osaltaan esimerkiksi mustien amerikkalaisten kokemaa poliisiväkivaltaa ja miksi sorrettujen jälkeläisiin tunnutaan ylipäätään liitettävän erilaisia uhkakuvia? Entä minkälaiset uskomukset ja käsitykset toisesta ihmisestä alun perin tukivat toisen näkemistä käyttötavarana ja oliko uskonto tässä yhteydessä toimintaa kyseenalaistava vai sitä vahvistava voima? Onko orjuus osa myös 2020-luvun suomalaisen maailmaa?

    Historiantutkija, dos. Kalle Kananojan lisäksi keskustelemassa on historioitsija Ari Helo. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Kimmo Saares.

  • Henkimaailmoja, kummituksia, voimaeläimiä ja kotijumalia. Suomalaisen uskonnollisuuden kenttä on kirjava ja moninainen, mutta yhteiskunnallinen keskustelu uskonnon merkityksestä tuntuu kiteytyvän hyvin tietynlaisiin, erityisesti kristillistä traditiota muistuttaviin piirteisiin. Suomalainen uskonnollisuus on kuitenkin myös pakanauskonnollisuuden eri muotoja, kuten shamanismia, magiaa ja esikristillisestä perinteestä inspiroitunutta uskonnon harjoittamista – hengellisyyttä, joka haastaa ajattelemaan uusin tavoin, korostaa oman valinnan merkitystä ja esimerkiksi kutsuu kokoamaan itseään puhuttelevan uskonnollisen maailmankuvan yhdistellen luovasti elementtejä erilaisista lähteistä.

    Horisontissa keskustellaan nykypäivän pakanauskonnollisuudesta, tämän harjoittamisen merkityksestä ja monimuotoisuudesta. Vieraina ovat uskontotieteen tutkija ja shamanismin harjoittaja Jaana Kouri, uskontotieteen väitöstutkija ja pakanayhdistyskentän aktiivi Essi Mäkelä sekä eklektisen pakanuuden harjoittaja, Pakanaverkko ry:n hallituksen jäsen Anni Hirvonen. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Moni tuntuu nykyajassa tunnustavan hyvin tiedeorientoitunutta maailmankuvaa, jonka kanssa uskonnolliset uskomukset saattavat tuntua olevan hyvinkin suuressa ristiriidassa. Mutta ovatko tiede ja uskonto ymmärrettävissä toistensa vastakohdiksi, tai jopa uhkina toisilleen, vai onko näiden välillä myös paljon yhteistä? Entä mitä tarkoittaa tiedeusko?

    Horisontissa keskustellaan tieteen ja uskonnon rajapinnoista. Vieraina ovat akatemiatutkija ja uskonnonfilosofian dosentti Aku Visala, uskontotieteen väitöskirjatutkija Roosa Haimila ja yliopettaja, yleisen kirkkohistorian dosentti Mikko Malkavaara.

    Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Tuliko tehtyä uuden vuoden lupauksia – luvattua olla taas vähän parempi versio itsestään? Syödä paremmin, laihduttaa, liikkua enemmän tai hankkia lisää mielenrauhaa? Ehkä aloittaa pandemian keskellä etäjoogailun? Harva tuntuu toisilta vaativan läheskään yhtä paljon kuin itseltään tai puhuvan toiselle samaan sävyyn kuin omalle peilikuvalleen.

    Horisontissa keskustellaan itsemyötätunnosta ja siitä, voiko ihminen koskaan riittää itse itselleen. Miten oppia osoittamaan armollisuutta itseä kohtaan? Entä mikä on itsemyötätunnon yhteisöllinen merkitys?

    Vieraina ovat myötätuntotutkija, Helsingin yliopiston professori Anne Birgitta Pessi ja hyväksyvän läsnäolon asiantuntija, tietokirjailija ja terapeutti Miia Moisio. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Vuosi 2020 oli ihmiskunnan historiassa jotain täysin muuta kuin monikaan meistä olisi vielä edellisen vuoden loppuessa osannut ennustaa. Mutta minkälaiseen maailmaan koronapandemia meidät toi ja miltä tästä muuttuneesta perspektiivistä näyttää vuosi 2021 – tai lajimme tulevaisuus pidemmällä tähtäimellä? Onko pandemialla meille jotakin opetettavaa ja mistä ammentaa toivoa paremmasta huomisesta?

    Horisontin uuden vuoden jaksossa ovat tulevaa ennustamassa tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki ja filosofi Elisa Aaltola. Ohjelman toimittavat Mikko Kurenlahti ja Hilkka Nevala.

  • Horisontin jouluvieraiksi saapuvat jo etuajassa kolme viisasta tuomaan lahjoja, joita ihmiskunta tuntuu aidosti tarvitsevan: Viisautta, Rakkautta ja Rauhaa. Mutta mistä näissä kolmessa on oikeastaan kyse? Löytyykö näistä välineet saavuttaa ihmisille hyvä tahto vai onko joulurauha aina vain väliaikainen poikkeustila?

    Studiossa glögilasien ja isojen kysymysten ääreen pysähtyvät viisautta ja myötätuntoa tutkinut Jenni Spännäri, rakkauden filosofiaa tutkinut professori Risto Saarinen ja rauhankasvatuksen asiantuntija Hanna Niittymäki. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Moni etsii hiljaisuutta arjen kiireiden ja vaatimusten keskellä. Loma-aikaan suomalaiset ovat tottuneet vetäytymään kesämökeille ja viime vuosina erilaisista hiljentymispalveluista – kuten joogasta, mindfulnessista, retriiteistä ja pyhiinvaelluksista – on tullut isoa ja kysyttyä bisnestä. Hiljaisuus ja hiljentyminen näyttäytyvät yhä vahvemmin vastavoimina äänekkäälle nykykulttuurille.

    Horisontissa kysytään, mitä oikeastaan etsimme hakeutuessamme hiljaisuuteen ja mitä hiljaisuus käytännössä tarkoittaa? Onko kyse yksinkertaisesti suunsa sulkemisesta ja paikallaan istumisesta vai kestokykyä vaativasta harjoitteesta? Miksi hiljaisuus tuntuu olevan toisille vaikeampaa? Mitä ajatella hiljaisuuden vaalimisen yhteiskunnallisesta merkityksestä juuri nyt, keskellä ilmastonmuutosta ja jatkuvaan liikkeeseen kannustavaa 24/7 -kulttuuria?

    Vieraina zen-opettaja Sangen Salo, hiljaisuus- ja melututkija, FT Outi Ampuja ja Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja Mika KT Pajunen.

    Ohjelman lopuksi vieraillaan Naantalissa, jossa toimi aiemmin luterilainen sääntökunta Mariantyttäret Mariantiellä. Sisar Elisabet jäi eläkkeelle pari vuotta sitten ja kertoo nyt, millaista elämä sisarena köyhyydessä, kuuliaisuudessa ja naimattomuudessa oli. Ohjelman toimittavat Hanna Paavilainen ja Mikko Kurenlahti. Ohjelma on uusinta elokuulta.

  • Miksi musliminainen haluaa käyttää leijonakorua? Entä mitä suomalaisuus tarkoittaa ihmiselle, joka kantaa itsessään myös venäläistä kulttuuria? Kokevatko Suomessa syntyneet ja koko elämänsä täällä viettäneet monikulttuuriset lapset ja nuoret olevansa Suomessa vieraina?

    Horisontti nostaa maljan itsenäisyydelle ja pohtii mitä suomalaisuus oikeastaan tarkoittaa nykyajan monikulttuurisessa ja moniarvoisessa Suomessa. Vieraina ovat opiskelija ja Mahdin Nuoret Ry:n puheenjohtaja Mina Khan, kulttuuri- ja taidealan sekatyöläinen ja moninaisuusagentti Tatiana Solovieva ja suomalaisten musliminuorten identiteettejä tutkinut yliopistonlehtori Teemu Pauha. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Turun arkkihiippakunnan piispanvaalien 2020 toiselle kierrokselle ovat edenneet hiippakuntadekaani Mari Leppänen ja kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Toinen heistä liittyy osaksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylintä johtoa. Mutta minkälaista johtajuutta kirkko tarvitsee tilanteessa, jossa jäsenmäärä laskee, keskustelu polarisoituu ja kirkon yhteiskunnallinen merkitys huojuu? Onko kirkossa johtajuusongelma?

    Horisontti kysyy piispaehdokkailta minkälaisen kirkon, yhteiskunnan ja maailman rakentumiseen he toivovat työssään pääsevän osallistumaan ja miksi. Tarjoaako kristillinen perinne suuntaviivoja paremmalle huomiselle vai onko kyse tässä ajassa enemmänkin yhteisöä hajottavasta ilmiöstä? Kuka kirkossa oikeastaan pääsee käyttämään valtaa ja miten?

    Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.

  • Yhdysvallat tunnetaan kulttuurien sulatusuunina eli paikkana, jonne on aikoinaan lähdetty ja yhä edelleen lähdetään etsimään onnea. Horisontti kysyy, mikä eri puolilta maailmaa Yhdysvaltoihin päätyneitä ihmisiä liimaa yhteen?

    Entä millainen on monikulttuurisen maan uskonnollinen kenttä? Miten uskontojen moninaisuus näkyy arjessa? Yhdysvalloissa perustuslaki suojelee kaikkien uskontojen vapautta.

    Horisontissa ovat vieraina Helsingin Sanomien toimituspäällikkö ja edellinen Washingtonin kirjeenvaihtaja Laura Saarikoski sekä Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Markku Ruotsila. Horisontti tapaa myös professori Veli-Matti Kärkkäisen. Yli kaksikymmentä vuotta Yhdysvalloissa asunut Kärkkäinen on professorina Kaliforniassa Fullerin teologisessa seminaarissa. Hän arvioi muun muassa sitä, mitä haasteita kirkolla on maailmanlaajuisesti.

    Toimittajina ovat Anna Patronen ja Ilona Turtola. Ohjelma on uusinta heinäkuulta 2019.

  • Uskonnollisuudesta on tullut yhä voimakkaammin suomalaisia jakava ilmiö. Tuore Kirkon nelivuotiskertomus kertoo, että nyt ollaan jo lähellä pistettä, jossa uskonnollinen identiteetti alkaa olla sosiaalisesti poikkeuksellinen ja epätyypillinen. Erityisesti 1980-2000 -luvuilla syntyneet millenniaalit ja Z-sukupolven edustajat eivät enää koe perinteeseen sitoutumista samalla tavalla keskeisenä kuin aiemmat sukupolvet. Esimerkiksi Suomessa perinteinen kulttuuri- tai tapakristillisyys koetaan yhä useammin itselle vieraana ilmiönä. Samaan aikaan hengellisyys ja henkisyys löytävät jatkuvasti yhä uusia muotoja suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Uskonnolliset teemat ja elämän suuret kysymykset ovat myös vakioaiheita esimerkiksi populaarikulttuurissa, kuten musiikissa, tv-sarjoissa, elokuvissa ja pelimaailmoissa.

    Horisontissa keskustellaan suomalaisen uskonnollisuuden merkityksestä ja muutoksista 2020-luvun Suomessa. Mitä ihmiset vaikuttaisivat tässä ajassa uskonnoilta kaipaavan vai onko uskonnollisuus ylipäätään katoamassa? Onko noloa olla “uskis”? Mitä muuttunut tilanne edellyttää uskontoperinteiltä?

    Vieraina ovat Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija, dosentti Kimmo Ketola, Kristittyjen Elokapinan toimija ja teologian maisteriopiskelija Arttu Lindroth sekä Turun yliopiston uskontotieteen lehtori Tiina Mahlamäki. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.