Episodes

  • Rikollisuus muuttuvassa yhteiskunnassa

    · Kalle Haatanen

    Uusi teknologia ja sosiaalinen media ovat vähentäneet nuorten tekemiä rikoksia, sanoo Helsingin yliopiston kriminologian yliopistonlehtori Matti Näsi. Viimeisten neljän vuoden aikana nuorisorikollisuus on suorastaan romahtanut. Nuorten asenteissa on tapahtunut suuri muutos. Sosiaalinen kontrolli on tullut voimakkaammaksi. Nuoret eivät enää hyväksy tovereidensa rikollista käyttäytymistä.Oma vaikutuksensa on myös sillä, että nuoret ovat enemmän kotona ja seurustelevat toisensa kanssa sosiaalisessa mediassa eivätkä enää liiku niin paljon ulkona. Ja sosiaalisessa mediassa halutaan näyttää terveiltä ja kunnollisilta. Näsi uskoo, että tämä kehitys vaikuttaa myös siihen, että rikosten väheneminen jatkuu tulevaisuudessakin. Jos nuoret eivät tee rikoksia nuoruudessa, he eivät tee niitä todennäköisesti myöskään aikuisiässä. Yliopistonlehtori Matti Näsi on tutkinut rikollisuuden muutostrendejä. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

    starstarstarstarstar
  • Missing episodes?

    Click here to refresh the feed.

  • Äärioikeisto Suomessa kylmän sodan aikana

    · Kalle Haatanen

    Sodan jälkeisinä vuosikymmeninä Suomessa toimi useita äärioikeistolaisia ryhmittymiä.Kylmän sodan aikaisille ryhmille oli ominaista, että ne olivat leimallisesti kommunismin vastaisia.Toinen liikkeelle paneva voima oli Kekkos-vastaisuus. Vaikka ryhmiä oli lukumäärältään paljon, ne olivat yleensä pieniä eivätkä ne saaneet aikaan kovin näkyvää toimintaa. Siitä huolimatta viranomaiset suhtautuivat niihin vakavasti varsinkin silloin kun niiden toiminnan katsottiin vaarantavan suhteet Neuvostoliittoon. Vakavimpia rikoksia olivat tuhotyöt kommunistisia kirjapainoja vastaan, joista langetettiin jopa vankeusrangaistuksia. Äärioikeistoryhmät saivat jo 1950-luvulla vaikutteita myös ulkomailta. Yksi innoittaja oli Ruotsissa perustettu natsihenkinen Nordiska rikspartiet, jolla oli yhteyksiä Suomeen. Puolueelle perustettiin Suomeen jopa haaraosasto 1970-luvulla. Tähän aikaa Suomen äärioikeiston retoriikkaan tuli yhä enemmän natsipainotuksia, ja lentolehtisissä voitiin levittää muun muassa rotuoppia. Suurimpia ryhmiä oli Lahdessa perustettu Isänmaallinen yhtenäisyysseura, jolla oli paikallisosastoja ympäri Suomea ja satoja jäseniä. Merkittävä hahmo 1970-luvulla oli Pekka Siitoin, joka käytti avoimesti hakaristitunnuksia ja järjesti julkisia natsimarsseja. Kuitenkin Suomen ääriryhmiä leimasi varsin hatara ideologinen pohdinta ja heikko teorian hallinta. Tutkijatohtori Tommi Kotonen on tutkinut sodan jälkeen syntyneitä äärioikeistoryhmiä. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

    starstarstarstarstar
  • Suomen armeijan johdon alkoholiongelmat

    · Kalle Haatanen

    Suomen historiassa on ollut perinne, jossa sodan johtajia ei käsitellä kriittisesti, sanoo dosentti Lasse Laaksonen. Yleensä sodan johdon henkilökohtaiset ongelmat ja alkoholismi on aina selitetty parhain päin. Dosentti Lasse Laaksonen on tutkinut armeijan ylimmän johdon alkoholinkäyttöä itsenäisyyden alusta jatkosotaan saakka. Itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmeninä Suomen armeijan upseeristossa oli hyvin ristiriitainen suhde alkoholiin. Armeijan johdossa oli täysraittiita upseereita, jotka olisivat halunneet kitkeä kaiken juomisen armeijan piiristä ja toisaalta oli upseereita, joiden mielestä viina kuului upseerielämään. 1920-luvulla oli upseerien erilaiset suhteet alkoholiin haittasivat jopa armeijan kehittämistä, koska eri leirien upseerit eivät kerta kaikkiaan tulleet toisien kanssa toimeen. Ristiriitoja tuli muun muassa 1920-luvulla armeijan johdossa oli raivoraitis Karl Wilkama ja suojeluskunnan johdossa ahkerasti juopotteleva Lauri Malmberg. Sodan aikana Mannerheim suhtautui upseereiden juopotteluun kahtalaisesti. Suosikit saivat anteeksi juopottelua, muut eivät. Esimerkiksi Mannerheim ei puuttunut kenraaliluutnantti Airon juopotteluun, koska Airo muuten suoriutui tehtävistään.

    starstarstarstarstar
  • Nälänhätien historia

    · Kalle Haatanen

    Nälänhätien perimmäinen syy ei ole luonnon olosuhteissa tai luonnonmullistuksissa, sanoo taloushistorian tutkija Miikka Voutilainen. Nälänhädän syntymiseen ovat aina vaikuttaneet myös taloudelliset olosuhteet ja harjoitettu politiikka. Voutilaisen mukaan suurin osa nälänhädistä on poliittisten toimijoiden aiheuttamia. Näyttää kuitenkin siltä , että ihmiskunta on myös oppinut ruokakriiseistä jotakin. Absoluuttinen köyhyys on viime vuosikymmeninä selvästi hävinnyt ja maailman köyhimmilläkin menee tällä hetkellä paremmin kuin koskaan ennen. Esimerkiksi valtavan Live Aid –liikkeen synnyttämän Etiopian 1980-luvun nälänhädän kaltaista katastrofia ei sittemmin ole tullut. Teollistuminen on kiistatta parantanut maailman ruokaturvaa vaikka vieläkin joissakin maissa on suuri aliravitsemusongelma. Tärkeä kysymys on myös se, osataanko nälkäongelma vieläkään ratkaista kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Miikka Voutilaisen mukaan on kiistatonta, että diktatuureissa eliitti käyttää kehitysapua hyväkseen ja avulla saatetaan jopa pönkittää diktatuurin säilymistä. Mutta silloin pitää kysyä, kannattako tämä hinta maksaa siitä, että pelastetaan köyhät ihmiset, jotka eivät mitenkään ole syypäitä köyhyyteensä.

    starstarstarstarstar
  • Geneettinen sukututkimus

    · Kalle Haatanen

    Geenitutkimus on avannut sukututkimukseen aivan uusia mullistavia näköaloja. Geenitesteillä voidaan selvittää, mistä kaikkialta meidän esivanhempiamme löytyy. Suomaisiltakin löytynyt yhteisiä geneettisiä juuria esimerkiksi Amerikan tai Siperian alkuperäisväestön kanssa. Filosofian tohtori Marja Pirttivaara on perehtynyt geenitutkimukseen ja sen soveltamiseen sukututkimuksessa. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

    starstarstarstarstar
  • Itsekkyyden kulttuurihistoria

    · Kalle Haatanen

    Nykyään kuulee paljon valitusta siitä, että elämme itsekkyyden aikaa, sanoo kirjailija Jukka Koskelainen.Koskelainen on tutkinut itsekkyyden käsitettä filosofiassa eri aikakausina. Koskelainen on sitä mieltä, että itsekkyys on vapauden hinta. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime aikoina tullut esiin kannanottoja, joissa myös puolustetaan itsekkyyttä. Esimerkiksi amerikkalaisen libertaarikirjailijan Ayn Randin ideologia on saanut myös Suomessa omat kannattajansa. Randin mukaan yksilöllä on velvollisuus pitää ensisijaisesti huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan. Jukka Koskelainen on pohtinut itsekkyyden olemusta ja merkitystä yhteiskunnalliselle kehitykselle. Mutta millaista on terve itsekkyys? Onko olemassa pyyteetöntä altruismia? Jukka Koskelainen on nyt Kalle Haatasen vieraana.

    starstarstarstarstar
  • Kiinan talouden monet ihmeet

    · Kalle Haatanen

    Kiina alkoi avautua 1970-luvun lopulla kun Mao kuoli ja valtaan tuli Deng Xiaoping. Vähitellen Kiina siirtyi kohti  markkinataloutta. Nykyään Kiinan talousjärjestelmä on markkinatalouden ja suunnitelmatalouden yhdistelmä.Nyky-Kiinaa leimaavat valtavat varallisuuserot.  Tuloerot ovat maailman kärkitasoa. Talouden uudistuminen alkoi maaseudulta. Maanviljelijät tehostivat tuotantoaan ja alkoivat myydä osan sadosta omaan laskuun. Tämä vähensi maatalouden työvoiman tarvetta ja alkoi voimakas muuttoliike kaupunkeihin. Markkinatalouteen siirtyminen ei kuitenkaan ollut aluksi kovin suunnitelmallista vaan säännöstelyä vapautettiin ja katsottiin mitä siitä seuraa.1990-luvun loppupuolella toteutettu asuntomarkkinoiden vapautuminen oli merkittävä talouden muutosvoima. Samalla se oli samalla valtava tulonsiirto niille, joilla oli oma asunto tai jotka pääsivät mukaan asuntobisnekseen.Kiinan taloudessa on jälleen menossa uusi käänne. Nyt Kiina pyrkii voimakkaasti nostamaan tuotteidensa jalostusarvoa ja maa aikoo tulla maailman johtavaksi innovaatioiden tuottajaksi.Kiinan talouden valta kasvu on tuottanut monia hämmentäviä ilmiöitä. Taloustoimittaja Eeva Eronen on perehtynyt Kiinan talouden moniin erikoisiin piirteisiin. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

    starstarstarstarstar
  • Suomi vakoilun maailmassa

    · Kalle Haatanen

    Itsenäistymisensä jälkeen Suomi sai varsin nopeasti rakennettua itsenäisen valtion tunnusmerkit.  Näihin tunnusmerkkeihin kuuluvat myös salainen poliisi ja tiedusteluorganisaatio. Tohtori Jukka Seppinen on tutkinut Suomen itsenäisyyden ajan alkupuolen tiedustelutoiminnan ja vakoilun historiaa ja näiden toimintojen tuloksia. Jukka Seppisen mukaan Suomi oli sotia edeltävänä aikana melko sinisilmäinen Neuvostoliiton muodostaman uhkan suhteen. Suomessa ei riittävän tarkasti nähty Venäjän ulkopolitiikan pitkää linjaa, jonka mukaan Venäjä pyrkii pohjoisen Itämeren herruuteen.  Suomi onnistui hyvin sisäisten uhkien torjunnassa mutta Neuvostoliiton sotilaallisen uhan vakavuutta ei täysin ymmärretty.

    starstarstarstarstar
  • Suomen kultakauden vastarinta

    · Kalle Haatanen

    Sortokauden aikana suomalaisella sivistyneistöllä oli jo selkeä kuva suomalaisesta identiteetistä ja kansallisesta kulttuurista. Sen sijaan tavallisella kansalla ei vielä ollut yhtenäistä käsitystä kansallisesta identiteetistä. Niinpä sivistyneistö rupesi ponnekkaasti valistamaan kansaa. Tätä varten tuotettiin valistuskirjallisuutta ja brosyyrejä, joissa kansallista heräämistä lietsottiin. Valistustyössä korostettiin sekä kulttuurisia arvoja että ihmisoikeutta ja sananvapautta ja muita eurooppalaisia arvoja.Myös kansakunnan vanhat isähahmot Runeberg, Topelius, Lönnrot ja Snellman nostettiin uudestaan voimakkaasti esille. Suomalaiset toivoivat, että Nikolai II toisi poliittisesti ja kulttuurisesti vapaammat ajat mutta näin sitten käynytkään. Helmikuun manifesti osoitti viimeistään, että autonomiaa ollaan olennaisesti karsimassa. Se oli suomalaisille suuri järkytys, koska se puuttui lainsäädäntöoikeuteen.Helmikuun manifestia vastustava Suuri adressi kerättiin hyvin nopeasti ja siihen saatiin yli puoli miljoonaa nimeä.Sortotoimien vastustaminen ei alun perin ollut vallankumouksellista. Luultiin, että Venäjän keisari ei tiennyt että hallintokoneisto kohteli Suomea väärin. Vähitellen vastarinta kuitenkin voimistui ja lopulta radikalisoitui.Tietokirjailija Minna Maijala on tutkinut sortokauden vastarintatoimia ja niiden takana olleita aatesuuntauksia. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

    starstarstarstarstar
  • Musikaaliset geenit

    · Kalle Haatanen

    Musikaalisuutta on vaikea määrittää, koska se on hyvin monimuotoista. Se voi merkitä soitto- tai laulutaitoa, rytmitajua tai sävelten erottelukykyä. Musiikki on todennäköisesti yhtä vanha ilmiö kuin ihminenkin. Vanhin soittimen fossiili on 160 000 vuotta vanha. Kieli voi vaikuttaa musikaalisuuteen. Tonaalisten kielen puhujissa, esimerkiksi mandariinikiinaa puhuvissa on enemmän absoluuttisen sävelkorvan omaavia kuin muissa kielissä. Tonaalisia kieliä puhuvissa maissa absoluuttinen sävelkorva on 48 prosentilla musiikinopiskelijoista kun meillä se on 9 prosentilla. Kaikilla ihmisillä ei ole kykyä erottaa sävelkorvauksia. Pienellä osalla ihmisiä osa amusia eli heiltä puuttuu kyky erottaa sävelkorkeuksia. Amusian vakavin muoto on sellainen, että kaikki musiikki kuulostaa pelkästään hälyltä. Sekä musikaalisuudesta että musiikkimausta puolet on geeniperimää ja puolet on ympäristön määräämää. Lääketieteen tohtori Liisa Ukkola-Vuoti on perehtynyt siihen, miten musiikki kytkeytyy ihmisen biologiaan ja perimään. Toimittaja on Kalle Haatanen.

    starstarstarstarstar
  • Kungfu-opintoja ja kulttuurishokkeja Kiinassa

    · Kalle Haatanen

    Kuopiolainen Joonas Tolvanen opiskeli perinteistä kiinalaista taistelulajia kungfuta Kiinassa yhteensä parin vuoden ajan. Kungfu on olennainen osa kiinalaista kulttuuriperintöä. Sitä opetetaan lukemattomissa kungfu –kouluissa ja myös monissa buddhalaistemppeleissä. Kungfu-koulut ovat sisäoppilaitoksia, joissa on usein karut asumisolosuhteet ja hyvin ankara kuri. Ruoka on huonoa ja ruumiillinen kuritus arkipäivää. Kalle Haatasen ohjelmassa Joonas Tolvanen kertoo kokemuksistaan kungfu-kouluista ja kiinalaisesta yhteiskunnasta.

    starstarstarstarstar
  • Viinalla terästettu sota

    · Kalle Haatanen

    Jatkosodan aikana karut rintamaolot ja raskaat taistelukokemukset johtivat sotilaiden rankkaan juopotteluun aina kun se oli suinkin mahdollista. Tietokirjailija Jonna Pulkkinen on käynyt läpi laajan arkistomateriaalin tutkiessaan rintamamiesten viinakäyttöä Jatkosodan aikana.  Armeijan jakamien annosviinojen lisäksi sotilaat hankkivat sitä kaikin mahdollisin keinoin. Viinaa keitettiin ja kiljua tehtiin jopa vähistä ruoka-annoksista. Pontikan raaka-aineeksi kelpasivat paremman puutteessa jopa ulosteet.  Korvikeviinaa tislattiin jopa bensiinistä tai konekiväärinesteestä.Sotilaita myös kuoli myrkyllisten korvikeviinojen juontiin. Lomalaiset toivat rintamalle aivan laillistakin viinaa, jolla käytiin kauppaa. Ylemmillä upseereilla oli mahdollista saada myös edustusjuomia aivan luvallisesti. Sodan aikana Alko vahvisti monopoliasemaansa eikä sitä sodan jälkeen pitkään aikaan millään tavalla kyseenalaistettu.  Kalle Haatasen ohjelmassa puhutaan alkolholinkäytöstä Jatkosodan aikana ja sodan vaikutuksiista suomalaiseen alkoholipolitiikkaan ja juomakulttuuriin.

    starstarstarstarstar
  • Geopolitiikan paluu

    · Kalle Haatanen

    Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen maailmanpolitiikassa uskottiin jonkin aikaa, että valtioiden välisiä suhteita  voidaan  hallita kansainvälisillä ja neuvottelujen kautta, sanoo  entinen Suomen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen. Esimerkiksi Tšekkoslovakian hajoaminen tehtiin neuvotteluteitse. Mutta Putin Venäjä on muuttanut tätä ajattelua lopullisesti. Linja on muuttunut Georgian sodasta lähtien. Venäjän mukaan myös länsimaat käyttävät voiman oikeutta. Venäjän mukaan tästä esimerkkinä on Kosovon itsenäistymisprosessi. Himasen mukaan Venäjällä ajatellaan, että Länsimaat ovat hylännyt entiset arvonsa ja nyt Venäjä puolustaa oikeita kristillisiä arvoja. Putinin kausi on ollut johdonmukaista Venäjän voiman kasvattamista, vaikka Venäjä ei vieläkään ole samanlainen supervalta kuin mitä Neuvostoliitto oli. Venäjän selitys Krimin valtaukselle on USA:n ja Naton aggressio, johon Venäjän oli pakko vastata. Venäjä ei ole valtiollisesti käynyt läpi modernisaatiovaihetta. Venäläisten tutkimusten mukaan vanhat Neuvostoliiton aikaiset arvot ovat yhä voimissaan. Homo sovjeticus elää ja voi hyvin. Esimerkiksi oikeusvaltion idea ei ole juurtunut vieläkään Venäjälle. Oikeuslaitos ei ole riippumaton vaan siihen voidaan vaikuttaa esimerkiksi lahjuksin.Suomella ei Himasen mukaan ole mitään erillisasemaa Venäjän ulkopolitiikassa. Venäjä haluaa rakentaa länsirajalleen harmaa vyöhykkeen, koska se on menettänyt kylmän sodan aikaisen puskurivyöhykkeen. 

    starstarstarstarstar
  • Suomen juutalaiset sodassa

    · Kalle Haatanen

    Jatkosodan aikana Suomessa tapahtui asioita, joita ei olisi voinut tapahtua missään muualla.Suomen juutalaiset taistelivat saksalaisten rinnalla Neuvostoliittoa vastaan ja kolme heistä palkittiin jopa saksalaisten Rautaristillä. Saksalaisia ja juutalaisia oli jopa samoilla rintamaosuuksilla. Myös ystävyyssuhteita syntyi, koska monet juutalaiset osasivat saksaa.Tietokirjailija John Simon sanoo, että Suomen juutalaisen yhteisön syntykin on erikoinen. Suomi on ainoa maa, johon juutalaisyhteisö ei syntynyt vainojen aiheuttaman pakolaisuuden seurauksena vaan juutalaiset saapuivat Suomeen Venäjän armeijan sotilaina. Aleksanteri II antoi luvan Venäjän armeijan Suomeen sijoitetuille sotilaille luvan asettua Suomeen pysyvästi.Suurimmat juutalaisyhteisöt syntyivätkin varuskuntakaupunkeihin mm. Helsinkiin, Viipuriin ja Turkuun. Tosin Suomen kansalaisuuksia juutalaisille alettiin myöntää vasta 1920-luvulla. Suomen juutalaiset olivat ammatiltaan useimmiten räätäleitä tai kauppiaita.Vaikka 1930-luvulla Suomessakin tapahtui äärioikeiston nousu, ei antisemitismi saanut merkittävää vaikutusvaltaa politiikassa. Sodan puhjettua Suomen juutalaiset lähtivät epäröimättä taistelemaan Suomen puolesta. John Simonin mielestä tämä oli ymmärrettävää, sillä he olivat jo hyvin lujasti integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Toisaalta sotaan lähtö oli myös pakko. Jos juutalaiset olisivat kieltäytyneet taistelemasta, olisi koko yhteisö leimattu epäluotettaviksi.Tietokirjailija John Simon on tutkinut Suomen juutalaisten vaiheita sota-aikana. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.

    starstarstarstarstar
  • Yhdessä toimimisen etiikka

    · Kalle Haatanen

    Ihminen tarvitsee jatkuvasti toisia ihmisiä sekä työssä että muussa elämän askareissaan. Arkemme on täynnä yhteisen toiminnan muotoja, jota säätelevät lukemattomat kirjoitetut ja kirjoittamattomat sopimukset. Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa on pohtinut ihmisten yhteistoiminnan eettisiä perusteita ja valtarakenteita.Nykymaailmassa on paljon ristiriitoja ja hyvin erilaisia käsityksiä hyvästä. Hyvien ristiriita syntyy, kun eri päämääriä ei voida sovittaa yhteen kaikkien toivomalla tavalla.Hallamaan mukaan toisen ihmisen tunnustaminen tasaveroiseksi toimijaksi tuntuu usein olevan hyvin vaikeaa.Yhdessä toimimisen prosesseja tutkimalla voidaan löytää tapoja ratkaista kärjistyneitä ristiriitoja, esimerkiksi terveydenhoidon ja sosiaalityön kysymyksiä tai yritysmaailman ongelmatilanteita.

    starstarstarstarstar
  • Myrkkyjen maailma

    · Kalle Haatanen

    Myrkkyjen käytöllä on hyvin pitkä historia. Arkeologisten löytöjen perusteella arvellaan, että ihminen on käyttänyt nuolimyrkkyjä metsästyksessä jo jopa 10 000 vuotta sitten. Afrikassa myrkkyjä on jo varhain käytetty myös ihmisten tappamiseen. Jo varhaisten kulttuurien valtataisteluissa saatettiin käyttää myrkkyjä kilpailijoiden eliminoinnissa. Entisinä aikoina myrkkyjä saatiin muun muassa käärmeistä, kasveista ja sammakoista.Myrkyillä on ollut keskeinen sija myös alkemiassa. Kiinalaisessa alkemiassa yritettiin saada aikaa eliksiirejä, joilla pääsi korkeammalle henkiselle tasolle tai jopa kuolemattomaksi. Elohopea on ollut suosittu raaka-aine sekä aasialaisessa että eurooppalaisessa alkemiassa.Antiikin Roomassa tunnettiin jo laaja kirjo myrkkyjä, joita saattoi ostaa rohdoskaupoista. Roomassa myrkyttämisestä tuli hyvin yleinen murhatapa. Myrkyttämällä raivattiin tieltä sekä poliittisia että taloudellisia vastustajia.Tietokirjailija Matti Vuento on perehtynyt myrkkyjen historiaan. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

    starstarstarstarstar
  • Suomen rahvaan historia

    · Kalle Haatanen

    Keskiajalla Suomessa oli kaksi erilaista asumiskulttuuria. Länsi-Suomessa oli voimassa sarkajako, joka kokosi talot tiiviiksi ryhmäkyliksi. Itä-Suomen kaskiviljelyalueella talot olivat kaukana toisistaan ja tyypillistä oli se, että asuinpaikkaa vaihdettiin usein uusien kaskimaiden perässä.1600-luvun lopulla suomalaisen talonpojan asema heikkeni selvästi. Voimistuneen Ruotsin armeija alkoi rasittaa talonpoikien varallisuutta ja se johti levottomuuksiin ja väkivaltaan.Historiantutkija Perttu Immonen on tutkinut suomalaisen rahvaan elämää ja olosuhteita kolmen suvun historian kautta keskiajalta 1800-luvulle.Toimittaja on Kalle Haatanen.

    starstarstarstarstar
  • Suomen hullu joulukuu 1917

    · Kalle Haatanen

    Joulukuu 1917 oli Suomessa monella tapaa dramaattinen kuukausi. Punakaartit ja suojeluskunnat varustautuivat. Monin paikoin oli levottomuuksia. Suomen senaatti valmisteli itsenäisyysjulistusta, mutta osa senaatin jäsenistäkin empi ratkaisevan askeleen ottamista. Itsenäisyyden alkua tutkinut historiantutkija Janne Könönen sanoo, että ratkaisevan siirron teki lopulta saksalaiskenraali Erich Ludendorff, joka ehdotti Suomen Saksan edustajalle Edward Hjeltille nopeaa itsenäisyysjulistuksen antamista. Tämän jälkeen myös senaatin puheenjohtaja Svinhufvud alkoi voimakkaasti ajaa itsenäisyysasiaa. Miten ja millaisissa olosuhteissa Suomi lähti itsenäisyyden tielle? Kalle Haatasen vieraana on tietokirjailija, historiantutkija Janne Könönen.

    starstarstarstarstar
  • Ihminen ja kieli

    · Kalle Haatanen

    Vaikka kaikilla eläimillä on jonkinlaisia kommunikaatio järjestelmiä, on ihmiskieli viestinnän välineenä monella tapaa ainutlaatuinen. Ihminen osaa sekä erottaa eri äänteitä toisistaan että kategorisoida kielen avulla ympäröivää maailmaa. Ihmiskielen erikoisuus on se, että se osaa yhdistää nämä kaksi elementtiä toisiinsa. Kieli on systeemi joka yhdistää äänen ja merkityksen systemaattisella tavalla. Aiemmin kielitieteilijätkin jakoivat hanakasti kieliä ”primitiivisiin” kieliin ja ”kehittyneisiin” kieliin. Ajateltiin esimerkiksi, että latina on ilmailultaan tarkin kieli ja siksi se sopii parhainten tieteen kieleksi. 1900-luvun kielitieteen suuri oivallus on se, että ei ole rakenteeltaan primitiivisiä tai kehittyneitä kieliä. Kaikilla kielillä pystytään ilmaisemaan mitä tahansa, kun kieltä käytetään paljon ja monipuolisesti.Kieliä kuolee koko ajan. Aina edes suhteellisen suuri kieli ei säily hengissä. Esimerkissä Andeilla puhuttu ketšuan kieli on uhanalainen vaikka sillä on miljoonia puhujia. Sen sijaan islannin kieltä ei uhkaa mikään vaikka puhujia on reilusti alle miljoona. Toimittaja Hannu Reime on perehtynyt kielitieteen teorioihin kielen synnystä ja kielten universaaleihin ominaisuuksiin.

    starstarstarstarstar
  • Miten yksilönvapaus toteutuu hyvinvointivaltiossa?

    · Kalle Haatanen

    Suomessakin on viime aikoina keskustelu siitä, kuinka paljon valtio voi puuttua kansalaisen elämään ilman että yksilönvapaus kaventuu. Länsimaissa on perinteisesti ajateltu, että valtion tehtävä on jakaa vapautta yksilöiden kesken tasa-arvoisella ja oikeudenmukaisella tavalla. Filosofi Ruurik Holm on pohtinut uusimmassa kirjassa valtion ja yksilönvapauden suhdetta.Libertarismi lähtee siitä että yksiöllä on oikeus omistaa kaikki, mitä hän pysyy hankkimaan. Libertarismissa omistamisen vapaus on keskeisellä sijalla. John Stuart Millin klassinen liberalismi taas lähti siitä, että tärkeintä on yksilön kaikkien autonomisten elämänpyrkimysten edistäminen markkinatalouden kautta. Näiden pyrkimysten saavuttamisessa myös valtiolla on oma roolinsa. Kuitenkin klassisen liberalismin mukaan valtiovalta toimii parhaimmillaankin enemmistön diktatuurina ja myös tältä kansalaista pitää suojella. Ruurik Holm sanoo, että meidän yhteiskunnassamme työelämän muutos tuottaa ongelmia myös yksilönvapauden kannalta. Isolla joukolla ihmisistä on huono työmarkkianarvo, ja heille työ ei tuota vapauksia vaan ahdistusta. Holmin mukaan kaikkien kansalaisten pitäminen mukana yhteiskunnassa olisi kuitenkin edelleenkin tärkeä päämäärä.Miten yhteiskunta voi olla tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen puuttumatta silti liikaa kansalaisen elämään?

    starstarstarstarstar