Episodes
-
Miten luonnolliset kylmäaineet vaikuttavat lämmitysjärjestelmän suunnitteluun, asennukseen, käyttöön sekä huoltoon? Millaista muutosta tämä povaa laitteisiin? Tässä jaksossa tutustutaan luonnollisiin kylmäaineisiin ja erityisesti propaaniin käytännön tasolla.
Haastateltavina Gebwell Oy:n tuotemarkkinointipäällikkö Aku Leskinen sekä teknologiajohtaja Mikko Ahlfors.
Miksi kaukolämmönjakokeskuksia, lämpöpumppuja ja varaajia valmistava yritys päätyi valitsemaan kylmäaineeksi propaanikaasun, ja mitä kaikkea sen käytössä ja asennuksessa pitää huomioida? -
Kylmäaineet ovat suuren muutoksen edessä. EU:n F-kaasuasetus rajoittaa jatkossa fluorattujen eli HFC-kaasujen käytön kylmälaitteissa ja lämpöpumpuissa. Asetuksen mukaan uusien HFC -kylmäaineiden saatavuus loppuisi vuoden 2050 alussa. Tämä ohjaa muun muassa lämpöpumppuja luonnollisten kylmäaineiden suuntaan. Syynä on ilmastonmuutoksen torjunta, sillä HFC-kaasujen ilmakehää tuhoava vaikutus on valtava verrattuna luonnollisiin kaasuihin.
Mitä muutos tarkoittaa ja mitä luonnolliset kylmäaineet ovat?
Vieraina Product Compliance Manager Mika Kapanen Energy Machines Oy:stä sekä Gebwell Oy:n Lead Designer Timo Vesalo. -
Missing episodes?
-
Millainen on lämpöpumpun elinkaari? Miksi sama lämpöpumppu kestää pidempään joissakin oloissa kun taas toisissa ei? Mikä kestävyyteen vaikuttaa? Tarvitseeko lämpöpumppuja huoltaa?
Tässä jaksossa puretaan myyttejä lämpöpumppujen elinkaaresta sekä selvitetään, ovatko erinäiset puheet pumpuista todella tosia.
Haastateltavina teknologiajohtajat Mika Manner Tom Allen Senerasta sekä Mikko Ahlfors Gebwell Oy:stä. -
Kun lämpöpumppujen määrä lisääntyy, osa korvaa myös sähkölämmitteisiä kohteita. Mitä vaikutuksia tällä on? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia lämpöpumppujen yleistyminen tuo Suomen sähköverkolle? Tässä jaksossa pohditaan lisääntyvän sähkönkulutuksen ja vihreän siirtymän vaikutuksia energiamarkkinoilla. FinGrid on arvioinut, että sähköntuotanto kasvaa nykyisestä 80:sta terawattitunnista noin 140:een vuoteen 2030 mennessä.
Vieraana on markkinainnovaation yksikön päällikkö Jussi Matilainen kantaverkkoyhtiö FinGridistä. Hän muistuttaa, että sähkönkulutuksen jousto on aivan olennainen asia sekä sähkön riittävyyden että sähköverkkojen toimintakyvyn kannalta. Jaksossa on mukana myös myyntijohtaja Petrus Monni Gebwell Oy:stä. -
Suomen energiantuotanto sähköistyy ja lämpöpumput ovat hankkeessa merkittävässä roolissa. Lämpöpumput hyödyntävät ilmaa, vettä, maalämpöä ja hukkalämpöä, joten ne ovat ympäristöystävällinen ja kustannustehokaskin tapa tuottaa lämpöä osana kaukolämpöverkkoa.
Millaista on kaukolämmön tuotanto muuttuvassa energiamaailmassa? Millaisia ratkaisuja hiilivapaa lämmöntuotanto vielä vaatii?
Jakson vieraina innovaatiojohtaja Simon Lintu Fortumilta sekä myyntijohtaja Petrus Monni Gebwell Oy:stä. -
Suomalaisista kodeista noin puolet lämpiää kaukolämmöllä. Suora sähkölämmitys tai sähkölämmityksen ja lämpöpumpun yhdistelmä ovat toiseksi yleisimpiä. Öljylämmitteisiä talojakin löytyy vielä tuhansittain, mutta suunta on selvästi kohti uusiutuvia energiamuotoja ja lämpöpumppujen lisääntyvää käyttöä. Niiden avulla saadaan hyödynnettyä hyvin esimerkiksi hukkalämpö.
Suhdeluku uusiutuvat / fossiiliset on kaukolämmön tuotannossa karkeasti nyt 70/30. Vuonna 2035 Suomen lämmön- ja koko energiatuotannon pitäisi olla 100% hiilivapaata. Miten siihen päästään? Ja voiko vihreä siirtymä itse asiassa vähentää kuluttajan kustannuksia?
Jakson asiantuntijoina ovat kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmät -tutkimustiimin vetäjä Miika Rämä teknologian tutkimuskeskus VTT:stä sekä myyntijohtaja Petrus Monni Gebwell Oy:stä.
