Episodes
-
Itsensä johtaminen on arvokas taito. Sen avulla osaamme tehdä viisaampia valintoja työssä ja työpäivän aikana, jotta jaksamme paremmin ja työ pysyy mielekkäänä.
Hyvä itsensä johtaminen vaatii itsetuntemusta eli ymmärrystä itsestä, omista tarpeista ja toiveista. Kuka olen, mikä on minulle tärkeää ja millainen on persoonallisuuteni? Itsetuntemuksen avulla voi myös oppia tunnistamaan, mikä kuormittaa juuri itseä ja mistä saa energiaa.
Tässä jaksossa keskustelen työ- ja organisaatiopsykologi Nina Lyytisen kanssa seuraavista teemoista:
Miksi itsetuntemus on tärkeää työelämässä?
Miten itsetuntemus liittyy itsensäjohtamiseen?
Mitkä ovat tyypillisiä itsensä johtamisen haasteita ja miten ne taklataan?
Nina Lyytinen on työ- ja organisaatiopsykologi. Ninalta ja Sirpa Pääkköseltä ilmestyi vuonna 2022 kirja: Ole oma pomosi - virtaa työhön ja vapaalle. Nina tekee myös suosittua Psykopodiaa-podcastia. -
Pyrin tällä podcastilla välittämään kiinnostavaa tietoa ymmärrettävästi. Ei turhaa jargonia tai nippelitietoa, vaan uteliaisuuden herättelyä ja viihdyttävää oppimista. Mutta helpommin sanottu kuin tehty!
Tässä jaksossa syvennytäänkin tieteen popularisoinnin saloihin ja siihen miten tiedon tarjoilusta saa kiinnostavaa ja koukuttavaa. Miten siinä on onnistunut Yle Areenan miljoonayleisön saavuttanut Tiedetrippi-podcast?
Tieteen popularisointiin liittyy myös kääntöpuoli. Kun tieto on tarjoiltu helposti sulavassa muodosssa, niin saatamme unohtaa kriittisyyden ja haksahdamme yksinkertaistuksiin. Ja tunnetusti self-helpin ahmiminen saattaa lähinnä pahentaa oloa. Mistä tässä on oikein kyse?
Vieraina jakossa on toimittaja ja Tiedetripin isä Henry Tikkanen ja psykologi, Sinnu-podcastin tekijä Sini-Sofia Savola.
Henryn kuvan photo credit: YLE. -
Missing episodes?
-
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta strategia? Tunnetko kuinka sydämessä läikähtää ja välittömästä syttyy oppimisen ilo ja palo. Vai lyökö lähinnä tyhjää ja ajatukset harhailee puisevassa infotilaisuudessa kuukausien takaa.
Valitettavan usein strategia typistyy kalvosetiksi, joka ehkä osataan hakea yrityksen intranetistä, mutta jota kukaan ei elä ja hengitä.
Keskustelen johdon neuvonantajan Paula Kilpisen kanssa siitä, miten strategiasta tehdään ihmisläheinen ja viedään osaksi työyhteisön jokapäiväistä toimintaa.
🎧 Miksi jokaisen meistä kannattaa kiinnostua strategiasta?
🎧 Miten synnytetään tunnetason kytkös?
🎧 Mitä inhimillinen strategia tarkoittaa oppimisen ja osaamisen kehittämisen kannalta?
Paula Kilpinen on johdon neuvonantaja ja coach. Paula on tehnyt väitöskirjan strategisista kyvykkyyksistä ja kirjoittanut palkitun kirjan: Inhimillinen strategia (Alma Talent, 2022). -
Oppiminen voi aiheuttaa paineita. “Hitsiläinen, kun sitkäkin pitäisi ehtiä tehdä tässä kaiken muun kyljessä” saattaa olla monelle tuttu ajatus. Toisaalta myös ne hetket, kun uppoudumme oppimisen pariin voivat tuoda mukanaan hankalia tunteita. Saatamme kokea syyllisyyttä, kun luemme kirjaa työaikana tai unohdumme rupattelemaan kollegan kanssa mieltä vaivaavasta asiasta.
Miksi oppimiselle on vaikeaa antaa aikaa?
Tässä jaksossa tartun oppimismuotoilun valmentajan Annu Karkaman kanssa oppimisen ja ajankäytön haasteisiin.
Oppiminen on osa päivittäisitä työtä, jokaista asiakastapaamista ja arkista ongelmanratkaisutilannetta. Todellisuudessa tarvitsemme aikaa lähinnä huomataksemme jo tapahtuvan oppimisen.
💡Miten reflektointia voisi tehdä niin, että oma oppiminen tulee näkyväksi ja jaettua myös muille?
💡Miten oppimisesta tehdään tietoisempaa ja suunnitellumpaa?
Annu Karkama on oppimismuotoilun valmentaja Mukamas Learning Designilla. -
Oletko pohtinut voisiko sinulla tai läheiselläsi olla työuupumus?
Uupumuksen merkit ovat moninaisia. Väsymys tuntuu niin kehossa kuin mielessä, eikä uni enää riitä palauttamaan päivän kuormituksesta. Saatat huomata kyynistymisen merkkejä ja oman työn merkitystä on entistä vaikeampaa tavoittaa. Saatat myös epäillä itseäsi ja omia kykyjäsi, vaikka ennen omasit hyvän ammatillisen itsetunnon. Aivot sakkaa, hermot kiristää, unohtelet ja teet virheitä.
Tässä jaksossa keskustelen psykologi Sanna Markkulan kanssa työuupumuksen merkeistä ja niiden tunnistamisesta. Keskustelemme myös siitä miten työuupumuksen voi selättää ja mistä hakea apua.
Mitä psykologin vastaanotolla tapahtuu, kun uupunut menee sinne ensimmäisen kerran?
Miten tunnistetaan huuhaa-hoito?
Miten muutos parempaan saadaan käyntiin?
Sanna Markkula on psykologi, jolla on laaja kokemus sekä yksilöiden että yhteisöjen työuupumuksen interventioista. Hän on tehnyt myös väitöskirjan työuupumuksen hoidosta. -
Me ihmiset pidämme itseämme melko älykkäinä olentoina. Olemme taitavia ratkaisemaan ongelmia ja oppimaan uutta. Tämän osoittavat isot yhteisölliset ponnistukset, kuten kuulento tai lääketieteen kehitys, mutta myös arkiset niksit, kuten pussilakanan tai vetoketjun keksiminen.
Varsin usein kuitenkin kompuroimme ajatustyömme kanssa. Teemme hätäisiä ratkaisuja, kun verensokeri on alhaalla tai pidämme jääräpäisesti kiinni mielipiteestämme, vaikka olisi ilmiselvää, että olemme väärässä.
Uusimmassa Oppimisen psykologia -podcastin jaksossa keskustelen psykologi Jukka Hakkinen kanssa siitä millainen älykäs olento ihminen oikein on, kuinka rationaalisia ajattelijoita olemme ja millaisia ajattelun mekanismeja aivoissamme piilee.
💡Mitä on nopea ja hidas ajattelu?
💡Miksi paljon parjatut ajattelun vinoumat eivät ole bugi, vaan hyödyllinen aivojen mekanismi?
Jukka Häkkinen on psykologi, tietokirjailija ja toimii tutkijana Helsingin yliopistossa. -
Miten teknologiasta saadaan hyöty irti, ilman että menee hermot ja iskee ahdistus? Keskustelen Microsoftin asiantuntijan Riikka Gassenin kanssa digitaalisen työympäristön hyödyistä ja sudenkuopista.
Useimmilla meistä on tapana vähätellä omia digitaitoja. "En ole mikään tekninen ihminen" on tyypillinen vastaus, kun on aika ottaa haltuun uusia välineitä. Tilanne voi aiheuttaa teknostressiä. Todellisuudessa valtaosa työkalujen hyödyistä saavutetaan muutamalla perustoiminnolla, joiden oppimiseen suomalaisilla työpaikoilla on hyvät valmiudet. Miksi siis häpeilemme omia taitojamme? Ja millaista osaamista digitaalisessa työympäristössä todella tarvitaan?
Riikka Gassen työskentelee asiantuntijana Microsoftilla ja julkaisi syksyllä 2022 kirjan Digitaalinen työmpäristö - näin taivutat teknologian yrityksen tarpeisiin. -
Mieli vaikuttaa arkeen monin tavoin. Juuri tälläkin hetkellä päässäsi risteilee mielikuvia siitä, kannattaako tämän podijakson pariin pysähtyä. Herättääkö se uteliaisuutta vai kenties ärtymystä? Mielikuvat vaikuttavat valintoihimme ja reaktioihimme.
Mielen liikkeet ovat välillä myös varsin vaikeita ymmärtää. Jokaiselle käy joskus niin, että tulee toimittua täysin päinvastoin kuin haluaisi. Tulee huudettua lapselle tai sabotoitua omaa hyvinvointia.
Tässä jaksossa keskustelun psykologi Ville Ojasen kanssa siitä, mikä mieli oikein on, millainen vaikutus sillä on arkeemme ja miten sitä voi oppia ymmärtämään.
Pohdimme myös sitä kuinka paljon omaan mieleen kannattaa keskittyä ja voiko pyrkimys syvälliseen itsetuntemukseen mennä överiksi.
Ville Ojanen on aivotutkimuksesta väitellyt psykologi. Helmikuussa 2022 ilmestyi Villen kirjoittama tietokirja: Mielitekoja - mitä päässä liikkuu ja miten mieli muuttuu. -
Oletko joskus palannut vanhan päiväkirjan pariin ja ihmetellyt, että ajattelinko muka oikeasti joskus noin? Ajattelu ja osaaminen kehittyvät vaivihkaa arjen lomassa. Harmi kyllä, tätä on vaikeaa tunnistaa.
Keskustelen Aava & Bangin henkilöstöjohtajan Hanne-Mari Miskalan kanssa siitä miten oppiminen työssä tunnistetaan. Kehittyminen tapahtuu usein niin huomaamatta, että ihmisellä saattaa jopa olla tunne, että en ole oppinut viime aikoina juuri mitään. Vaikka totuus olisi aivan toinen. Hanne-Mari kertoo useita keinoja tehdä arjessa tapahtuvaa oppimista näkyväksi. Esimerkiksi tavoitteiden asettaminen, aktiivinen reflektointi ja dokumentointi auttavat tunnistamaan oppimista.
Oppimiskäyrä on koholla erityisesti silloin, kun edessä on alku uudessa työpaikassa tai tehtävässä. Riittävä tuki oppimiselle juuri tässä hetkessä on erityisen tärkeää, koska se lisää hallinnantunnetta ja vähentää ylimääräistä kuormitusta. Kun perehdytys tehdään niin, että odotuksista ja tavoitteista puhutaan konkreettisesti ja autetaan ihmistä huomaamaan pienet askeleet, saa yhteinen oppimismatka hyvän startin.
Arjen oppimisen ja perehdytyksen lisäksi keskustelemme myös rekrytoinnista ja kuinka oppimispotentiaali tunnistetaan. -
Suurin osa meistä nauttii siitä, että työssä pääsee kehittymään ja oppimaan eli kasvamaan. Erityisesti kasvuyrityksissä oppimisvauhti on usein kovaa ja voi välillä huimata päätä.
Tässä jaksossa keskustelen psykologi, kasvuyrittäjä Salla Ibrahimin kanssa psykologisesti kestävästä kasvusta. Miten on mahdollista kasvaa ja kehittyä (niin yksilönä kuin yrityksenä) ja samalla voida hyvin.
Psykologisesti kestävää kasvua tavoitteleva joutuu puntaroimaan mm. kunnianhimon ja realistisen vaativuuden välimaastossa. Salla kertoo kuinka on oppinut tulemaan toimeen päänsä sisällä majailevan “Riitan” kanssa, joka vaatii suoriutumaan aina vain paremmin.
Keskustellaan myös siitä miten kasvu ja oppiminen ovat toisinaan ristiriidassa hallinantunteen tarpeen kanssa. Salla antaakin esimerkin harjoituksesta, joka auttaa tunnustelemaan omaa kontrollintarvetta ja suhtautumista epävarmuuteen.
Psykologisesti kestävää kasvua voi siis jokainen pyrkiä edistämään itse, mutta myös tiimillä ja koko työyhteisöllä on valtavan iso merkitys. Yhteisen kielen luominen on ensimmäinen askel, jonka avulla kestävää kasvua tuetaan. Usein myös yrittäjän tai johtajan oma itsetutkiskelu teeman parissa auttaa tukemaan myös yhteisön kasvua.
Salla Ibrahim on psykologi ja yksi Laavu Performancen perustajista. -
Oppiminen vetovoimatekijänä. 🧲
Milloin sinulta on viimeksi kysytty:
-millaisia oppimisunelmia sinulla on?
-millaisia oppimisprosesseja sinulla on juuri nyt meneillään?
Uusimmassa Oppimisen psykologia -podcastin jaksossa keskustelemme Elisalla henkilöstöjohtajamisen parissa toimivan Piia Säylän kanssa siitä, kuinka oppiminen toimii vetovoimatekijänä, kun halutaan pitää nykyiset työntekijät ja houkutella uusia. Työpaikat eivät enää ole niitä, jotka voivat määrätä, mitä työntekijöiden tulee oppia. Monella toimialalla ollaan tilanteessa, jossa on pakko ajatella oppimista myös työntekijän omien intressien kannalta.
Keskustelu oppimistoiveista ei suinkaan aina ole helppoa ja vaatii taitoa sekä esihenkilöltä että työntekijältä itseltään. Keskustelu kuitenkin viestittää, että ihminen on tärkeä. Urakehitys saa myös laajemman näkövinkkelin, kun sitä ei tarkastella ainoastaan kiipeämisenä uraportaita ylöspäin, vaan oppimisen tunnistamisena arkipäivän työssä.
Tämän jakson myötä saat rohkeutta ja taitoa lähteä tunnistamaan ja keskustelemaan oppimisesta uudella tavalla.
Piia Säylä toimii Elisan kuluttajaliikennetoiminnassa henkilöstöpäällikkönä ja vastaa Elisa-tasoisesti oppimisen mahdollistaminen -prosessista. -
Kävin viime viikolla ystäväni kanssa lounaalla, jolla oli ongelma. Hän kertoi, että kaipaisi uutta suuntaa työhönsä, muttei oikein tiedä mitä se olisi.
Miten keksiä uusia ideoita oman osaamisen ja oppimisen suunnaksi? Mitä seuraavaksi voisi alkaa työelämässä tekemään? Löytyisikö nykyisessä työtehtävässä jotain uutta oppimishaastetta vai olisiko edessä työpaikan vaihdos?
Tein tämän jakson, koska ystäväni ei suinkaan ole ainoa, joka painiskelee asian parissa.
Annan tässä jaksossa konkreettisen tehtävän, joka auttaa löytämään uusia ideoita uraliikkeen tekemiseen. Kerron myös ideoinnin psykologiasta mielenkiintoista teoriaa ja sen lisäksi on yksi ihminen, johon haluan, että tutustut. Koska häneltä, jos keltä, voimme oppia miten itsensä voi luoda uudelleen työelämässä. -
Aikaansaaminen on kaksipiippuinen teema. Toisaalta on terveellistä kysyä, mitä kaikkea oikeasti tarvitsee tavoitella ja saada aikaan? Kulttuurimme on omiaan lisäämään paineita ja luomaan tarpeita. Toisaalta jokainen meistä haluaa saada aikaan asioita, jotka ovat itselle tärkeitä. Aikaansaaminen tuo iloa ja energiaa tekemiseen.
Tässä jaksossa keskustelemme psykologi Satu Pihlajan kanssa siitä, miten arkeen voi lisätä suunnitelmallisuutta ja kuinka tavoitteet saa saavutettua.
Pohdimme Sadun kanssa mm. seuraavia teemoja:
-Miten tavoitteita asetetaan?
-Miten sitoutumista lisätään?
-Kuinka paljon elämää kannattaa suunnitella?
-Miksi toisinaan hommat sujuu omalla painollaan ja toisinaan kaikki takkuaa?
-Miten omia ajatuksia ja tunteita johdetaan?
-Kuinka pitkäksi aikaa kannattaa antaa tunnelman latistua, kun hommat eivät suju ja miten kivutaan takaisin tekemisen pariin?
-Miksi lähes jokainen ihminen joskus (tai aika useinkin)lykkää tehtäviä?
Satu Pihlaja on psykologi, valmentaja ja tietokirjailija. Häneltä on ilmestynyt kirjat Aikaansaamisen taika ja Valinnan paikka. -
Meneekö arki kieli vyön alla kiirehtiessä vai osaatko rakentaa arjen sellaiseksi, että on aikaa myös hengittää ja voida hyvin? Tässä jaksossa pohdimme psykologi Hanna Markukselan kanssa hyvinvoinnin edistämisen keinoja ja sitä kuinka oman jaksamisen rajat voi tunnistaa. Miten eroaa ylivireys, alivireys ja optimivireys? Miksi osalle ihmisistä ei sovi viiden päivän työviikko? Miten yksilölliset erot esim. palautumisessa tulisi ottaa huomioon?
Hanna Markuksela on psykologi ja psykoterapeutti, joka on kirjoittanut myös menestystä niittäneen tietokirjan: suorituskyvyn salaisuus - vireystilan säätelyn avulla huipputuloksiin. -
Miksi on niin vaikeaa myöntää olevansa väärässä? Vaikka ihan arkisissa pikkujutuissa, kuten mitä piti ostaa kaupasta tai mitä sovittiin kesälomasuunnitelmista. Tämän jakso myötä sä opit ymmärtämään miksi me ihmiset ollaan niin usein väärässä ja miksi sitä on vaikea huomata, saati myöntää! Ja tietenkin avaan myös sitä, miten meistä jokainen voi kehittää väärässä olemisen taitoa.
Pääset myös tutustumaan tositarinaan Millerin maailmanlopun odottajista. Elokuisena aamuna, 1844 kirjava joukko ihmisiä oli kokoontunut yhteen kirkkoihin, pelloille ja pihamaille. Joukossa oli lakimiehiä, vapautettuja orjia, tuomareita, maatilallisia ja tehdastyöläisiä. Heitä yhdisti hyvin erikoinen asia: kaikki heistä olivat tulleet odottamaan maailmanloppua. Ihmisjoukko oli valtava, yhteensä jopa miljoona henkilöä. Tätä moninaista ryhmää yhdisti usko William Millerin opetuksiin. Miller oli itseoppinut saarnaaja, joka oli analysoinut raamattua ja päätynyt toisen tulemiseen ajankohtaan.
Tarina on erinomainen esimerkki siitä miten me ihmiset muodostetaan uskomuksia, ajattelutapoja ja mielipiteitä ja miten me suhtaudutaan siihen kun joku uskomus osoittautuu vääräksi. -
Tuntuuko siltä, että olet epämääräinen häröilijä tai poukkoilija, koska sinua kiinnostaa hyvin monenlaiset asiat? Työelämässä on perinteisesti arvostettu syväosaajia, yhteen asiaan tiiviisti keskittyviä spesialisteja. Moniosaaja voikin tuntea alemmuutta, jos työhistoria on kirjava.
Keskustellaan Inkeri Ruuskan kanssa siitä kannattaako osaamista kehittää kohti syväosaamista vai moniosaamista. Miksi monipuolinen uramaisema voi olla vahvuus, kuinka tunnistaa omaa osaamista ja millaista syväosaamista todella tarvitaan?
Inkeri Ruuska on työpsykologiasta väitellyt tekniikan tohtori, oikeustieteen maisteri ja sertifioitu business coach. Inkerin kirja Moniosaamisen renessanssi - opas työelämän edelläkävijöille julkaistiin helmikuussa 2022. -
Työelämä on täynnä tilanteita, joissa on tarpeellista antaa palautetta, ottaa palautetta vastaan, ideoida ja jakaa ajatuksia. Teemme kuitenkin tarkkaa harkintaa sen suhteen, missä ympärisössä haluamme osoittaa haavoittuvuutta, tietämättömyyttä tai keskeneräisyyttä. (Työ)yhteisön psykologinen turvallisuus määrittää ohjaako meitä pelko siitä, että näyttäytyy tyhmänä tai osaamattomana vai voittaako halu oppia ja toimia yhdessä yhä paremmin lopputuloksen eteen.
Tässä jaksossa keskustelen Nina Rinteen kanssa siitä millaisia tasoja psykologisessa turvallisuudessa on, mistä sen tunnistaa ja mitä jokainen meistä voi tehdä sen eteen.
Nina Rinne on valmennustoimisto Sitomon toimitusjohtaja. Joulukuussa 2021 ilmeistyi Ninan kirjoittama kirja Rohkea organisaatio - turvallinen työyhteisö menestyy. -
Aivot ovat ihmisen tärkein elin. Aivoterveys puhututtaa, koska aivoilla on valtava merkitys niin hyvinvoinnille kuin oppimiselle.
Hanna keskustelee organisaatiopsykologi Mari Laarin kanssa aivojen ihmeellisyyksistä ja siitä miten aivoista voi pitää huolta. Miten multitaskaaminen vaikuttaa aivoterveyteen? Miksi keskittyminen sekä hellii että haastaa aivoja? Mitä aivoissa tapahtuu unen aikana?
Hanna ja Mari myös jakavat omia haasteitaan aivoterveyden ylläpidossa ja pohtivat kuinka tasapainotella erilaisten arjen tarpeiden välillä. Ja mikä epäilyttävä sihahdus kuuluukaan kesken nauhoituksen?
Mari Laari toimii organisaatiopsykologina Heltissä ja striimaa Willfeel-kanavalla psyykkisen hyvinvoinnin teemoista. -
Kollektiivinen uteliaisuus mahdollistaa hyvän päätöksenteon ja yrityksen jatkuvan kehittymisen. Uteliaisuuden ruokkiminen voi kuitenkin olla helpommin sanottu kuin tehty, koska se vaatii johtajalta irtaantumista vanhoista johtamismalleista. Tässä jaksossa keskustelen Mika Sutisen kanssa kollektiivisesta uteliaisuudesta ja valmentavasta johtajuudesta.
Kollektiivisen uteliaisuuden lisäksi pureudutaan myös siihen, miten tehdään toimiva strategia. Miten omaa oppimista ja yrityksen oppimista voi johtaa strategisesti? Miksi strategia on ennemmin nomadi kuin talo? Mitä johtajuuden paradokseja strategiaan liittyy? Miten päivitetään aktiivisesti tilannekuvaa?
Mika Sutinen on tehnyt menestyksekkään uran mm. Mustin ja Mirrin toimitusjohtajana. Nykyään hän toimii Vaaka Partnersin industrial partnerina ja 9 yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Mika on myös kirjoittanut kirjat Muutosvoimaa (yhdessä Kirsi Pihan kanssa) ja Pelastetaan strategia (yhdessä Antti Haapakorven kanssa). -
Autoteollisuus on toimialana ollut suuressa murroksessa viimeiset pari vuotta. Kehityksen kyydissä pysyminen vaatii nopeaa sopeutumista, uuden kehittämistä ja ketteryyttä. Miten Valmet Automotivella vastataan tähän tarpeeseen? Mitä jatkuva kehittäminen ja oppiminen heille tarkoittaa?
Keskustellaan Valmet Automotiven HR-johtajan Tomi Salon kanssa siitä miten oppiminen tapahtuu arjessa osana päivittäistä työtä. Miten yhteisönä luodaan puitteet oppimiselle, mutta myös kannustetaan yksilölliseen vastuun kantamiseen omasta kehittymisestä.
Puhutaan myös luottamuksesta ja turvallisuuden tunteen tukemisesta, kun jatkuva epävarmuus ja muuttuvat tilanteet ovat osa arkipäivää. - Show more
