Episodes

  • Miten fasismi ilmenee Suomessa?

    Haastateltavana historiantutkija Oula Silvennoinen Helsingin yliopistosta ja vapaa tutkija, tietokirjailija Aapo Roselius.

    Viikonloppuna nousi kohu kun PS-Nuorten varapuheenjohtaja Toni Jalonen julistautui fasistiksi Virossa järjestetyssä EtnoFutur IV -tapahtumassa pitämässään puheessaan.

    Roseliusta ja Silvennoista fasistijulistus ei yllättänyt.

    "PS-Nuorten retoriikassa näkyy fasismin klassiset piirteet - ne puheenaiheet, joita fasistit ovat kaikkina aikoina pitäneet esillä, muun muassa että kansakunta on rappeutumassa," Silvennoinen toteaa.

    Roseliuksen mukaan EtnoFutur-tapahtumassa olleet Ekre-puolueen nuoret ovat toistuvasti tuoneet esiin ihailunsa fasismia ja jopa Hitleriä kohtaan, joten ei ollut yllättävää, että Toni Jalosen fasismitunnustus sai myös suosionosoituksia.

    Silvennoinen ja Roselius selventävät Politiikkaradiossa, mitä fasismi tarkoittaa, miten se määritellään ja miten se ilmenee. He korostavat, että puolue tai poliittinen toimija ei voi pelkästään yksin päättää, onko heidän edustamansa liike fasistinen vai ei.

    Silvennoinen ja Roselius totesivat vuonna 2016 julkaistussa kirjassaan Suomalaiset fasistit - mustan sarastuksen airuet (Otava), että "Lapuan liike, Isänmaallinen kansanliike IKL ja Vapaussodan rintamamiesten liitto VRL sanoutuivat irti fasismista, mutta samalla tekivät fasistista politiikkaa."

    Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on irtisanoutunut fasismi-puheista ja itseään fasistiksi kutsunut Toni Jalonen irtisanoutui.

    Tutkijat näkevät kuitenkin samankaltaisia piirteitä perussuomalaisten nostamissa teemoissa ja perinteisissä fasistisissa teemoissa.

    "Yksi esimerkki fasismin teemasta on perussuomalaisten retoriikassaan pitämä väestön vaihdos - termi, joka on kansainvälisen äärioikeiston salaliittoteoria siitä, että maahanmuutto johtaa ihan pian siihen että valkoiset kansat tulee ihan pian syrjäytetyiksi omissa kotimaissaan ja maahanmuuttoa oikeasti ajaa joku ylikansallinen salaliitto."

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Kiinan kommunistinen puolue on ottanut tehtäväkseen "Kiinan unelman" ja "suuren kansallisen uudelleenheräämisen" toteuttamisen. Yksinvaltaiseen asemaan tukeutuva puolue haluaa tulla verratuksi Kiinan muinaisaikojen mahtaviin dynastioihin. Puhuvatko kommunistisen Kiinan nykyhallitsijoiden neuvonantajat samaa kieltä kuin neuvonantajat tuhansia vuosia sitten?

    Miten Kiinassa vaikutusvaltaisen kungfutselaisuuden, tai sen siteeratuimman ajattelijan Mengzin, opit ovat sovitettavissa yhteen kommunistisen puolueen yksinvallan kanssa? Kuinka varmaa tai epävarmaa on Kiinan pysyminen yksipuoluejärjestelmänä?

    Onko Kiinan demokratisoituminen haihattelua? Onko rauhanomaisen vallanvaihdon mahdollisuus pois pelistä? Miksi Kiina on perääntynyt yhden vahvan johtajan järjestelmään?

    Vieraana on kungfutselaisuuden tärkeimmän ajattelijan Mengzin Veljellisyyden tie -klassikkoteoksen suomentaja, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Missing episodes?

    Click here to refresh the feed.

  • Miten hallitus aikoo ratkaista internetin digitaalisten alustojen tuomien työelämän haasteiden ratkaisemiseksi?

    Haastateltavana työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Anna Kontula (vas.) ja tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Joakim Strand (rkp).

    Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa todetaan, että työelämän muutoksen kääntöpuolena on työelämän epävarmuuden lisääntyminen. Hallitus aikoo selvittää lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkököulmasta.

    "Työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään", hallitusohjelmassa kirjataan.

    Mitä tämä käytännön tasolla tarkoittaa?

    Kontulan mielestä tarvittaisiin selvyyttä työntekijän ja yrittäjän määrittelyyn, mutta poliittista yhteisymmärrystä tästä ei ole.

    Kontulan mielestä isoja muutoksia tarvitaan, koska Suomessa on hyvin heikosti suojattuja yrittäjiä.

    Esimerkiksi Kaliforniassa on uusi laki, joka edellyttää, että Uberin kaltaiset alustatalousyritykset ottavat keikkatyöntekijänsä palkkalistoilleen. Britanniassa on nähty polkupyörälähettien lakkoja. Voiko Suomi oppia jotain näistä kansainvälisistä esimerkeistä?

    Kontula ja Strand näkevät internetin digitaalisissa alustoissa ja alustataloustyössä myös paljon potentiaalia.

    "Tulevaisuudessa voit toivon mukaan yhdistämään itsekin eri tyyppistä työtä, jos vaikka opiskelet tai teet toista työtä - et ole vain duunissa tai opiskele tai ole eläkkeellä, vaan pystyt yhdistämään erilaisia rooleja ja siitä pysyy alustan kautta kaikki kartalla niin verottaja kuin normaalit ihmisetkin", Strand sanoo.

    Kontula näkee myönteisiä ilmiöitä alustataloudessa.

    "On mahdollista että pääoman kasautumisprosessissa tapahtuu isoja muutoksia, koska vaikka yritykset ovat isoja yrityksiä ja kerää isoja voittoja, tulos siitä työstä jakautuu kuitenkin laajemmalle porukalle kuin tällaisessa perinteisessä teollisuustyömallissa on voinut jakautua", hän toteaa.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen suosio on Lännen Median selvityksen mukaan selvästi korkeampi kuin edeltäjä Antti Rinteen (sd.) hallituksen suosio. Mistä tämä johtuu?

    Vieraana politiikan toimittajat Lauri Nurmi Iltalehdestä ja Simo Alastalo Demokraatti-lehdestä. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Etenkin naiset ovat erityisen tyytyväisiä nykyiseen hallitukseen. 73 prosenttia naisista ja 55 prosenttia miehistä kertoi olevansa tyytyväisiä Marinin hallitukseen.

    Nurmi nostaa, että hallitus on vienyt muutoksia kysymyksiin, jotka ovat etenkin naisille tärkeitä, kuten koulutus ja päivähoito.

    Alastalo vertaa Marinin hallitusta Sipilän hallitukseen.

    "Kun muistellaan Sipilän hallituksen trioa, tämä kontrasti aika iso kun katsoo tätä viisikkoa. Ymmärrän sen, että moni nainen on tyytyväinen, varsinkin kun on tapahtunut se muutos, että on vähemmän konservatiivista ja vähemmän oikeistolaista politiikkaa," hän toteaa.

    Entä miksi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) marssi ulos Kesärannasta? Onko kyse performanssista vai jostain suuremmasta?

    Keskustakonkari Seppo Kääriäinen sanoi viime viikolla, että keskustalla on puoli vuotta aikaa saada aikaan tuloksia. Miten vakavaa kädenvääntöä keskusta käy vihreiden kanssa?

    Politiikkaradion Areena-jatkoilla pohditaan kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostamaa "oikeisto-oppositiota". Onko kokoomus lipumassa lähemmäs perussuomalaisia? Miksi ex-ministeri Antti Häkkänen kieltäytyi haastamasta istuvaa puheenjohtajaa Petteri Orpoa?

    "Kokoomuksessa on vähän maaseudun kokoomus, joka on konservatiivisempi ja sitten kaupungissa on toista," Alastalo pohtii.

    Nurmi puolestaan nostaa esiin esimerkin Ruotsista.



  • Yhdysvalloissa käydään presidentinvaalien esivaaleja. Demokraatit valitsevat istuvalle presidentille Donald Trumpille haastajan joukostaan.

    Haastateltavana Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ja toimittaja, kirjailija Maria Annala.

    Las Vegasissa käytiin eilen kiihkeä vaaliväittely demokraattien presidenttiehdokkaan paikasta kisaavien kesken.

    "Oli aikamoinen väittely, hyvin aggressiivisesti lähtivät toisiaan vastaa hyökkäilemään," Annala sanoo.

    "Nyt pitää näyttää, että on tarpeeksi vahva ja aggressiivinen jotta pärjää Trumpia vastaan," Salonius-Pasternak toteaa.

    Miksi New Yorkin ensinen pormesteari Michael Bloomberg oli suuremman haaston kohteena kuin ykköspaikkaa gallupeissa pitävä Bernie Sanders? Bloomberg on yksi maailman rikkaimmista ihmisistä. Annala arvioi, että Bloomberg on liiankin samanlainen Trumpin kanssa pärjätäkseen lopullisessa kisassa.

    "Ne joita demokraattien pitäisi saada riittävä määrä vaaliuurnille, ovat niitä jotka inhoavat Trumppia, inhoavat seksistisiä kommentteja, inhoaa kaikkea sitä, mitä hän edustaa. Eivät he tule äänestämään ollenkaan, jos katsovat, että siellä on kaksi samanlaista vanhaa valkoista ukkoa, joilla molemmilla on törkyturpa ja epämiellyttävä käytös," Annala pohtii.

    Bloomberg on käyttänyt kampanjaansa noin 400 miljoonaa dollaria.

    "Bloombergilla ei ole mitäään muuta kuin rahaa ja sitä riittää. Hänellä on niin paljon käteistä käytettävänä, ettei sitä voi edes survoa sinne järjestelmään. Käytännössä ei ole edes tarpeeksi mainospaikkoja myydä että voisi käyttää kaiken rahansa", Salonius-Pasternak sanoo.

    Miksi Bernie Sanders johtaa mielipidemittauksia? Hän vetoaa selkeästi erityisesti nuorempaan väestöön. Sanders käyttää avoimesti sanaa sosialismi, vaikka suuri osa amerikkalaisista pitää sitä kirosanana.

    Politiikkaradiossa käydään läpi demokraattien esivaalien kärkinimet. Kuka demokraattien esivaalien ehdokkaista olisi paras haastaja Donald Trumpille?

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Miten työelämä muuttuu kun alustatalousyritykset yleistyvät Suomessakin? Mitä mahdollisuuksia ja haasteita internetin digitaaliset alustatalousyritykset tuovat?

    Studiossa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasiainhoitaja Markus Äimälä ja SAK:n työehdot osaston johtaja Heli Puura.

    "Uusi yritystoiminta tuo uutta potkuna ja me näemme tämän positiivisena asiana", Äimälä kommentoi alustatalouden yleistymistä.

    Puura näkee ilmiössä myös isoja riskejä: alustataloudessa toimiva mikroyrittäjä ei välttämättä pysty vaikuttamaan työnteon ehtoihin, häntä valvotaan kuin työntekijää, mutta kohdellaan kuin yrittäjää.

    Alustatalousyritys voi saada suurenkin kilpailuedun ulkostamalla työnteon yrittäjille sen sijaan, että palkkaisi työntekijöitä.

    "Voidaan välttää työnantajan eläkemakus, sairasvakuutusmaksut ja työttömyysturvamaksut - se on iso potti, puhutaan helposti 25 prosentista palkkakuluista," Puura kertoo.

    Miltä tulevaisuus näyttää? Tuleeko yhä useammalle yritykselle painetta kilpailla alustatalousyritysten kanssa ja ulkoistaa työntekijöitä mikroyrittäjiksi?

    SAK:ssa nähdään, että tilanne vaatii lakimuutosta. Äimälän mukaan nykyinenkin lainsäädäntö riittää pitkälle, mutta yksittäisiin sudenkuoppiin pitää etsiä ratkaisuja.

    Mitä Suomi voi oppia esimerkiksi Kalifornian uudesta laista, Britanniassa käydyistä polkupyörälähettien työtaisteluista ja Ruotsissa aiheesta käydystä keskustelusta?

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on päässyt sopuun perhevapaauudistuksesta. Kotihoidontukeen ei koskettu ja molemmille vanhemmille tulee 6,6 kuukauden kiintiöt. Kuitenkin molemmat vanhemmat voivat siirtää toiselle 69 päivää vapaata omasta kiintiöstään.

    Studiossa kansanedustajat Emma Kari (vihr.), Matias Mäkynen (sd.), Saara-Sofia Sirén (kok.) ja Arja Juvonen (ps.).

    Marinin hallitus on julistautunut feministiseksi. Miten feminismi näkyy hallituksen perhevapaauudistuksessa?

    "Halutaan antaa molemmille vanhemmille samanlaiset mahdollisuudet luoda uraa ja luoda suhdetta omaan lapseen," Emma Kari toteaa.

    Mäkynen kertoo, että tällä hetkellä monessa työehtosopimuksessa isät ovat heikommassa asemassa kuin äidit.

    "Tämä parantaa nimenomaan isien asemaa monessa työehtosopimuksessa," hän toteaa.

    Oppositiopulueiden edustajat Sirén ja Juvonen ovat tyytyväisiä, että perhevapaita uudistetaan, mutta näkevät myös ongelmia hallituksen suunnitelmassa.

    "Perusajatuksena hienoa, että kehitetään perhevapaita uudistetaan, mutta kuinka paljon meidän velkaisella yhteiskunnalla on tehdä uudistuksia joilla on iso hintalappu?" Juvonen pohtii.

    Sirén korosti, että vaikka hallitus on päässyt sopuun uudistuksesta, se pitää vielä viedä eduskunnan käsitelyyn. Hänen mielestään mahdollisuus siirtää omasta kiintiöstä toiselle vanhemmalle johtaa todennäköisesti siihen, että isät siirtävät äideille omia vapaitaan jatkossakin.

    Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Mikä muuttuu?

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Miten vastakkainasettelujen äitymistä konflikteiksi voidaan yhteiskunnassa estää?

    Haastattelussa väestösuhteisiin erikoistunut sovittelija Miriam Attias ja tutkija, sovittelija Jonna Kangasoja, jotka ovat kirjoittaneet kirjaan Me ja ne - Välineitä vastakkainasettelujen aikaan (Into 2020).

    Polarsioituvassa tilanteessa ihmiset ottavat erilaisia rooleja: yllyttäjä, liittyjä, sillanrakentaja, syntipukki ja hiljaiset. Usein yllättäen sillanrakentajat hyödyttävät yllyttäjien tarkoitusperiä.

    "Sillanrakentaja saattaa kutsua yhteen sellaiset jotka eivät edes halua käydä keskustelua. Kutsuttuna on usein ne joilla on vahvat ja mustavalkoiset mielipiteet - se mustavalkoistaa mielipiteitä," Attias kertoo.

    Yleinen virhe sovittelussa on pyrkiä lopettamaan erimielisyydet liian nopeasti, ja riskinä on ongelmien niin sanottu maton alle lakaiseminen.

    Miten pitäisi suhtautua esimerkiksi uskonnollisiin kiistoihin tai äärimmäiseen nationalismiin ilman, että lisää polarisoitumista näissä kysymyksissä?

    "Suomella on mahdollisuus kirjoittaa oma historiansa ja olla seuraamatta muiden maiden merkkejä," Kangasoja sanoo.

    Attias ja Kangasoja kertovat keinoja sovitella vaikeissa konfliktiherkissä tilanteissa. Kangasoja on sovitellut esimerkiksi Tenojoen kalastuskiistaa sekä susiin liittyvää erimielisyyttä.

    Yhdysvalloissa aborttikiistan sovitteluun kehitettiin PCP-menetelmä 1980-luvulla. Menetelmää on sovellettu myöhemmin myös aselakeihin, samansukupuolisten avio-oikeutta ja etnisiä jännitteitä koskeviin kiistoihin.

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Vasemmistoliiton puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin ja Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon sananvaihto suorassa televisiolähetyksessä herättää kysymyksiä poliittisesta keskustelukulttuurista Suomessa. Mistä Li Anderssonin paskapuhetta-sivallus kertoo?

    Ovatko niin sanottu ”jauhottaminen”, jossa keskustelukumppanille heitetään vertauskuvallisesti ”jauhot suuhun”, tai pöyristyminen, jossa suurieleisesti tyrmistytään sanotusta, uuden poliittisen keskustelukulttuurin valtavirrat?

    Miksi ministerin pitäisi provokaatioista huolimatta pysyä asiallisena ja asiatyylissä? Miksi opposition pitäisi välttää huomiohakuista provosointia ja tahallista väärinymmärtämistä?

    Oliko Anderssonin sanavalinta kiroilua, rumien puhumista, vai alatyyliä?

    Mikä on päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Euroopan parlamentti hyväksyi EU:n ja Vietnamin välisen vapaakauppasopimuksen. Sopimus meni läpi EPP-ryhmän, sosialistiryhmän, konservatiivisen ECR-ryhmän ja liberaalien äänillä. Vihreät ja parlamentin nationalistiryhmä äänestivät sopimusta vastaan.

    Miksi EU-Vietnam -vapaakauppasopimus hyväksyttiin? Olisiko sopimus pitänyt jättää hyväksymättä Vietnamin ihmisoikeustilanteen takia? Mikä on sopimuksen merkitys alueella, jossa Kiinan poliittinen ja taloudellinen vaikutus on vahva?

    Ovatko neuvottelut EU:n ja Iso-Britannian välisestä sopimuksesta ajamassa karille Iso-Britannian hallituksen brexit-tavoitteiden takia?

    Mikä on tilanne Euroopan unionin ulkorajoilla?

    Euroopan parlamentin studiossa Strasbourgissa keskustelevat europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen (epp), Nils Torvalds (re) ja Heidi Hautala (greens).

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Peli Saksan seuraavasta johtajasta ja liittokansleri Angela Merkelin seuraajasta on avattu. Saksan mahtipuolueen kristillisdemokraattien puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer jätti puoluejohtajan tehtävät CDU:n sotkeuduttua Thüringenissä yhteistyöhön äärioikeiston kanssa.

    Minkälainen poliittinen pommi Thüringenissä laukesi? Onko Thüringen Saksan poliittisen järistyksen todellinen syy vaan vain tuorein oire siitä?

    Kuka nousee Angela Merkelin seuraajaksi? Miten pitkään Saksan ylimmässä johdossa on liittokanslerin ja vahvan puoluejohtajan mentävä johtajuusaukko?

    Miksi Annegret Kramp-Karrenbauerista ei tullutkaan Merkelin manttelin perijää?

    Saksan sisäpoliittista tilannetta analysoivat Kauppalehden Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen, tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta sekä tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Etlan tutkimuksen mukaan EU:n vuosina 1995 – 2016 solmimat vapaakauppasopimukset ovat vaikuttaneet vähän Suomen ulkomaankaupan kasvuun. Suomen vienti on kasvanut maihin, jotka ovat solmineet vapaakauppasopimuksia EU:n kanssa, mutta kasvun takana on globalisaatiosta johtuva kaupan kasvu. Vuosina 1995 – 2016 solmittujen vapaakauppasopimusten suora vaikutus Suomeen jää keskimääräistä alemmaksi EU:ssa.

    Hyötyykö Suomi vapaakaupasta vähemmän kuin ennen, vähemmän kuin kuvitellaan, vai siinä missä ennenkin? Mikä on Suomen ulkomaankaupalle ratkaisevin asia?

    Mihin suuntaan kauppapolitiikka kehittyy jatkossa? Vieläkö talousteoreettinen pohja vapaakaupan hyödyistä pätee nykymaailmassa?

    Vieraana on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Tero Kuusi.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Uuden vuosikymmenen ensimmäiset valtiopäivät avattiin tasavallan presidentin Sauli Niinistön ja eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen (kesk.) puheilla. Minkälaisessa poliittisessa tilanteessa Suomi aloittaa uuden politiikan kymmenluvun?

    Miksi puolueiden kannatus elää enemmän kuin aikoihin? Miksi keskustan kannatus hätyyttelee kaikkien aikojen pohjalukemia? Repiikö Perussuomalaisten kannatus kokoomuksen kahtia oikeistosiipeen ja liberaalisiipeen? Onko kokoomus strategisen valinnan edessä?

    Entä mitä tapaus Mäenpää kertoo nykypolitiikan tilasta ja vallitsevasta politiikan kulttuurista? Mitä politiikassa saa sanoa ja mitä ei?

    Vieraana on Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • EU ja Iso-Britannia julkaisivat neuvottelutavoitteensa brexitin jälkeiseksi sopimukseksi. EU lähtee tarjoamaan briteille kunnianhimoista kauppasopimusta. Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson visioi Iso-Britannialle johtavaa roolia vapaankaupan puolustajana. Jonsonin sanoin: "Vapaakauppa on jumalten diplomatiaa".

    Onko edessä taistelu vapaakaupasta Brysselin vai Lontoon ehdoilla? Kummalla on käsissään sopimusneuvotteluiden ja vapaakaupan valttikortit: pääministeri Boris Johnsonilla vai EU:n pääneuvottelijalla Michel Barnierilla?

    EU:n ja Iso-Britannian välisiä neuvotteluita brexitin jälkeiseksi sopimukseksi analysoi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Miten internetin digitaaliset alustat muuttavat työtä ja työelämää? Siirretäänkö työntekijän asemassa oleville ihmisille yrittäjäriskiä?

    Haastateltavana on Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila, joka on kirjoittanut kirjan Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa - ongelmista ratkaisuihin. Alustatalousyrityksiä ovat esimerkiksi ruokakuljetusyritykset kuten Wolt tai Foodora tai kuljetuspalvelu Uber. Alustatalouden kautta tehdään myös esimerkiksi siivoustyötä ja kääntämistä.

    Mattilan mukaan jotkut alustayritykset teettävät työtä yrittäjätyönä silloinkin kun työ on yrityksen yksityiskohtaisesti kontrolloimaa. Missä menee työntekijän ja mikroyrittäjän raja? Ohittaako alustatalous työmarkkinapöydässä sovitut säännöt?

    Vääristyykö kilpailutilanne jos alustatalousyritys jättää työnantajamaksut maksamatta? Mitä Suomi voi oppia Britannian ja Ruotsin kokemuksista?

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan Marinin hallitukselta puuttuu suunnitelma julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi. Hallituksen finanssipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian ekspansiivista: julkisia menoja lisätään ilman varmuutta menoja vastaavista lisätuloista.

    Työllisyyden kasvattaminen on Marinin hallitukselta hyvä tavoite, mutta linjassa piilee riski julkisen talouden kestävyydelle. Ratkaisevaksi muodostuu syntyneiden työpaikkojen julkiselle taloudelle tuoma hyöty.

    Myös Marinin hallituksen tulevaisuusinvestoinnit sisältävät kohteita, jotka ovat luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja.

    Vieraana on talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri Seppo Orjasniemi. Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävänä on antaa riippumaton arvio talouden tilasta ja kulloinkin vallassa istuvan hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on monelle toivon ja valon lähde. Millaisia ovat ihmiset, jotka ihailevat Trumpia?

    Haastateltavana Trumpin kansa -kirjan kirjoittaja toimittaja Maria Annala.

    Yksi kirjaan haastatelluista mainitsee Suomen ja Norjan varoittavina esimerkkeinä. Hän suhtautuu veroihin kriittisesti ja pitää tärkeänä mahdollisuuksia rikastua.

    “Hän koki, että presidentti Barack Obama yritti tehdä Yhdysvalloista sosialistisen maan, samanlaisen kuin Norja tai Suomi”, Annala kertoo kirjassa.

    Sosialismi on monelle yhdysvaltalaiselle yksi pahimmista kirosanoista, ja myös yleinen haukkumasana silloinkin kun sitä ei kirjaimellisesti tarkoiteta.

    Annala on kirjaansa haastatellut kolmea Trumpin vaalikampanjassa toiminutta henkilöä. Kirjassa kuvataan Trumpia ihailevien mielenmaisemaa ja elämää kampanjassa.

    Yhdysvallat on toisesta maailmansodasta lähtien rakentanut vapaakaupalle perustuvaa maailmanjärjestystä, jonka Trump uhkasi presidenttinä romuttaa vetämällä maan pois kansainvälisistä kauppasopimuksista kuten Naftasta. Monia tämä suunnitelma kauhistutti ennen vuoden 2016 presidentinvaaleja, mutta miksi tämä viesti upposi toisiin?

    Trumpia äänestäneistä naisista neljäsosa ja miehistä kolmasosa ajattelee, että miehet ovat parempia poliittisia johtajia, kirjassa kerrotaan.

    "Suomessa voi olla vaikea ymmärtää, että Yhdysvalloissa on paljon ihmisiä, jotka eivät kannata miesten ja naisten tasa-arvoa", Annala sanoo.

    Trump on väittänyt Meksikosta saapuvia maahanmuuttajia raiskaajiksi ja saanut naisvihaajan maineen. Trump on jäänyt poikkeuksellisen monesta valheesta kiinni. Miksi Trumpin virheet eivät horjuta monien uskoa häneen?

    Millaista on Trumpin populismi? Miksi hän on valinnut juuri tietynlaista musiikkia vaalitilaisuuksiinsa?

    Trumpin vastustajien ja kannattajien välit ovat kärjistyneet Yhdysvalloissa jopa väkivaltaisiksi.

    "Monille on haaveena että tulisi vahva johtaja ja murskaisi ne toiset, ne jotka eivät ole meitä vaan on niitä dehumanisoituja toisia - oli se maahanmuuttajat tai naiset tai muslimit", Annala toteaa.

    Yhdysvalloissa käydään presidentinvaaleja ensi syksynä. Mikä ratkaisee Trumpin jatkokauden?

    Toimittajana Linda Pelkonen.

  • Eduskunnassa kansanedustajat nauttivat syytesuojaa: tarkoitus on suojata kansanedustajia ulkoparlamentaarista painostusta vastaan, ei asettaa rikosasioissa suojattuun asemaan muihin verrattuna. Onko tapaus Mäenpää kääntämässä pykälän päälaelleen?

    Millä tolalla makaa nykypoliitikkojen kielitaito? Ovatko tankero-Karjalaiset kadonneet? Käytetäänkö briljeeraavaa kielitaitoa liiankin kanssa fakenewsiin tai mustamaalaukseen?

    Mikä on brexit-päivän politiikan sana?

    Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puivat politiikan kielen ajankohtaisuuksia.

  • Britannian EU-ero on totisinta totta. Viimeisen sinetin erolle antoi Euroopan parlamentin äänestys selvin lukemin: 621 europarlamentaarikkoa äänesti eron toteutumisen puolesta, 49 vastaan. Iso-Britannia eroaa EU:sta perjantaina 31. tammikuuta 2020 kello 12 yöllä Brysselin aikaa.

    Minkälaiseen maailmaan astutaan Iso-Britannian EU-eron myötä?

    Brexit-päivän seurauksia analysoi tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.

    Toimittajana on Tapio Pajunen.

  • Miten Suomi varautuu uuteen koronavirusepidemiaan, johon on Kiinassa kuollut jo 132 ihmistä?

    Haastateltavana lääkintöneuvos Anni-Riitta Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Toimittajana Linda Pelkonen.

    Suomen ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustamista Kiinan koronavirusalueelle. Euroopan komissio päätti eilen tiistaina, että Kiinasta lennätetään EU-kansalaisia Kiinan Wuhanista viruksen vuoksi. Yhdysvaltain ulkoministeriö päätti jo sunnuntaina evakuoida konsulaattinsa.

    Millaisia toimia Suomen sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt uuden korona-viruksen takia? Mitä opittiin aiemmista virusepidemioista?

    Laiton villieläinkauppa on usein syy virusepidemioihin. Virolainen-Julkunen varoittaa syömästä matkoilla villieläinten lihaa.

    "En söisi villieläimen lihaa missään päin maailmaa. Se on milloin tahansa aivan turha riski", hän kertoo.

    Uutta koronavirusta vastaan kehitellään jo rokotetta. Virolainen-Julkunen arvioi, että rokote ei voi olla valmis vielä noin puoleen vuoteen, ja todennäköisesti virus ehtii sitä ennen leviämään jonkin verran. Hän kuitenkin arvioi, että virusepidemia saadaan kuriin muilla keinoin ennen rokotteen valmistumista.

    Virolainen-Julkusen mukaan globalisaatio on aiheuttanut sen, että virusepidemiat leviävät nopeammin.

    "Se on tuntien ja vuorokausien asia että virukset leviävät tännekin", hän totaa.

    Kiinan kommunistinen puolue on pyrkinyt monin keinoin estämään uuden koronaviruksen leviämisen. Yhdentoista miljoonan asukkaan kaupunki Wuhan on suljettu karanteeniin ja liikkumista rajoitettu monin tavoin.

    Onko diktatuurissa helpompi tai vaikeampi toimia viruksia vastaan kuin demokraattisilla valtioilla?