Episodes

  • Vieraana treidaaja, sijoitusasiantuntija Jukka Lepikkö Nordnetistä.

    Jo nuorena yrittäjäksi ryhtynyt Jukka Lepikkö aloitti sijoittamisen vuonna 2007. Kiinnostus treidaamiseen vei hänet nopeasti mennessään, eivätkä kauppatieteen opinnot tuntuneet enää mielekkäiltä. Nykyisin Lepikkö nostaa treidaamisen teemoja suomalaiseen sijoituskeskusteluun muun muassa Nordnetin Traders’ Club -videosarjassa.

    Noin 90 prosenttia treidaajista häviää rahaa ja katoaa markkinoilta, Lepikkö kertoo. Hän vertaa lajin vaativuutta start up –yrittämiseen ja huippu-urheiluun - niissäkin vain parhaat menestyvät.

    Lepikön oma strategia perustuu tekniseen analyysiin, mutta hän on kiinnostunut yhdistämään siihen myös fundamenttianalyysiä. Tuottotavoitteekseen hän kertoo 20 prosenttia vuodessa. Tavallisesta sijoittajasta tavoite voi tuntua hurjalta, mutta Lepikkö vakuuttaa parhaiden treidaajien pystyvän huomattavasti kovempiinkin tuottoihin.

    Toimittajana Mikko Jylhä.

  • Vieraina EVAn johtaja Emilia Kullas ja toimituspäällikkö Ninni Myllyoja Alma Talentilta. Keskustelun pohjana heidän kirjansa Rahan taju, joka ilmestyi huhtikuussa.

    Sijoittaminen ei ole meille pikavoittojen tavoittelua vaan osa järkevää taloudenpitoa, pohjustaa Emilia Kullas. Hän kehottaa keväällä valmistuvia nuoria laittamaan ainakin osan lahjarahoistaan osakkeisiin tai rahastoihin. Säästöt pitää saada tuottamaan kunnolla, ja parhaat tuotot löytyvät osakemarkkinoilta, Kullas korostaa. Hän itse suosii kustannustehokkaita indeksirahastoja, jotka sopivat yhtä hyvin aloittelijalle kuin konkarille.

    Ninni Myllyoja on vannoutunut osakepoimija, joka nauttii yhtiöihin tutustumisesta eikä halua tyytyä markkinoiden keskituottoon. Viimeisen vuoden aikana Myllyoja on alkanut sijoittaa ulkomaisiin yhtiöihin, aiemmin hän keskittyi mielestään liiaksi Helsingin pörssiin. Yksityissijoittajalle ajallinen hajauttaminen on toimivin tapa, sanoo Myllyoja, ja muistuttaa sijoitussuunnitelman tärkeydestä.

    Toimittajana Mikko Jylhä.

  • Missing episodes?

    Click here to refresh the feed.

  • Valtio omistaa yrityksiä, antaa lainaa ja takauksia ja vielä jakaa erilaisia aluepoliittisia tukia. Milloin valtion rooli elinkeinoelämässä on eduksi ja milloin haitaksi?

    Lisäksi kysytään, miten saataisiin talous kasvamaan ja pelkäämmekö me suomalaiset pörssisijoittamista?

    Vieraana on Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.

    Toimittajana on Juha Virtanen.

  • Keskustelemassa vastuullisen sijoittamisen päällikkö Anna Hyrske Ilmarisesta ja vastuullisen sijoittamisen konsultti Antti Savilaakso. Toimittajana on Juha Virtanen.

  • Vieraina kansanedustaja, tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Joakim Strand (r.) ja toimitusjohtaja Vesa Engdahl Front Varainhoidosta.

    Toteutuessaan EU:n Green Deal merkitsee valtavia investointeja, jotka ovat mahdollisia vain yhdistämällä julkiset ja yksityiset voimavarat, kertoo Joakim Strand. Hänen mukaansa uudenlaista public-private partnershipia tarvitaan myös, että eurooppalaiset pystyvät kilpailemaan amerikkalaisten ja aasialaisten teknologiayritysten kanssa. Erityisesti energia- ja ympäristöteknologiassa Suomi pystyy olemaan, ja on jo, huomattavasti kokoaan suurempi maailmalla, Strand rohkaisee.

    Koronapandemia menee ohi, mutta talouden megatrendit pysyvät, arvioi tilannetta Vesa Engdahl. Teknologinen murros jatkuu voimakkaana, ja korona saattaa kiihdyttää sitä entisestään, hän sanoo. Sen sijaan markkina on Engdahlin mielestä ottanut ehkä jo liikaakin etukenoa koronan jälkeiseen aikaan. Hän ei yllättyisi, jos kevään kurssinousu tai ainakin osa siitä pyyhittäisiin vielä pois.

    Toimittajana Mikko Jylhä.

  • Vieraina senioristrategi Kim Gorschelnik OP Ryhmästä ja osakesijoitusjohtaja, salkunhoitaja Mika Heikkilä Taaleri Varainhoidosta.

    Kevään poikkeuksellinen tuloskausi on sujunut Helsingissä odotuksia paremmin, pohjustaa Kim Gorschelnik. Hänen mukaansa koronakriisin puhkeamisen ja maaliskuun pörssiromahduksen jälkeen ennusteissa oltiin liiankin varovaisia. Yhtiökohtaiset erot ovat kuitenkin valtavia, hän muistuttaa. Talouden indikaattoreista Gorschelnik nostaa hyvin keskeiseksi Yhdysvaltain työllisyyskehityksen.

    Jos koronan toinen aalto ei aiheuta merkittäviä, uusia sulkemisia, niin kevään kurssinousu on pitkällä aikavälillä täysin perusteltu, arvioi Mika Heikkilä. Sen sijaan viikkojen ja kuukausien perspektiivissä markkinoilla voidaan hänen mukaansa nähdä takapakkia Q2-lukujen takia. Taalerin rahastot ovat myyneet omistuksiaan velkaantuneesta ravintolayhtiö NoHo Partnersista. Heikkilä uskoo NoHon selviytyvän, mutta velkojen maksamiseen menee hänestä liian kauan.

    NoHo Partnersin lisäksi puheenaiheina muun muassa Nokia, CapMan, Exel Composites ja Wärtsilä.

    Toimittajana Mikko Jylhä.

  • Jaakko Ravald sanoi Talouselämä -lehden haastattelussa joulukuussa, että sijoitusvuodesta 2020 tulee voimakkaiden markkinaliikkeiden vuosi ja se saattaa tarjota mahdollisuuksia hyviin poimintoihin. Mikä on Ravaldin käsitys markkinoista nyt?

    Yli 40 vuotta sitten sijoittamisen aloittanut Jaakko Ravald toimii Espoon-Kauniaisten ja myös Helsingin Osakesäästäjäjien toiminnanjohtajana.

    Toimittajana Juha Virtanen.

  • Vieraina sijoittaja, sijoituskirjailija Mika Hyttinen ja Kreab Helsingin toimitusjohtaja, sijoittaja Mikael Jungner.

    Mika Hyttinen päätti hyödyntää maaliskuun pörssiromahduksen jälkeiset ostopaikat, mutta päivitti samalla omaa sijoitustyyliään. Poikkeuksellinen tilanne sai hänet hajauttamaan huomattavasti entistä laajemmin, ja salkkuun tarttui yli kolmenkymmenen eri yhtiön osakkeita.

    Mikael Jungner tunnetaan politiikasta ja ajastaan Ylen toimitusjohtajana, mutta hän on myös aktiivinen sijoittaja. Ohjelman lähetyspäivänä, juuri ennen keskustelua, Jungner tyhjensi salkkunsa pörssiosakkeista, koska odottaa kurssien jälleen notkahtavan.

    Lisäksi haastateltavana Inderesin toimitusjohtaja, analyytikko Mikael Rautanen, jonka mukaan alkuvuoden tapahtumat saavat viimeisetkin organisaatiot kiihdyttämään digipanostuksiaan. Koronakriisi siirtää digitalisaation kelloa maailmassa eteenpäin, hän muotoilee.

    Toimittajana Mikko Jylhä.

  • Keskustelemassa salkunhoitaja Pasi Havia Helsinki Capital Partnersilta ja apulaisprofessori Peter Nyberg Aalto-yliopistosta.

    Pasi Havia luotsaa HCP:n Quant-rahastoa, joka hyödyntää osakepoiminnassa kvantitatiivisia menetelmiä. Quantin strategiaa voi luonnehtia small cap valueksi: Havia etsii rahastoonsa pieniä ja keskisuuria arvoyhtiöitä eri markkina-alueilta. Kvantitatiiviset menetelmät auttavat sijoittajaa välttämään inhimilliset virheet päätöksenteossa, hän perustelee.

    Vaikka arvosijoittamisen tueksi löytyy runsaasti akateemista näyttöä, se ei ole toiminut kaikkina aikoina. Peter Nybergin mukaan menneisyydestä löytyy useita ajanjaksoja, jolloin kasvuosakkeet ovat voittaneet arvo-osakkeet. Small cap valuen lisäksi hän nostaa erityisesti esille momentum-ilmiön ja kannattavuuden. Momentumiin sisältyy kuitenkin hyvin suuri häntäriski, Nyberg muistuttaa.

    Keskustelu on tallennettu 3.3.2020. Toimittajana Mikko Jylhä.

  • Vieraina toimitusjohtaja Antti Bergholm Aristoi Capital Managementista ja päästrategi Lippo Suominen S-Pankista.

    Koronaviruspandemiaa on verrattu espanjantautiin, mutta sijoittamisen näkökulmasta kriisit poikkeavat toisistaan huomattavasti, kertoo Antti Bergholm. Hän tähdentää, että vuosina 1918-1919 riehunut espanjantauti ei aiheuttanut pörssiromahdusta, koska pörssit olivat alamaissa jo ennen sitä.

    Keskuspankkien hätärahoitus ja valtioiden harjoittama elvytys ovat välttämättömiä koronakriisin taklaamiseksi, arvioi Lippo Suominen, mutta on samalla huolestunut toimien pitkän aikavälin seurauksista. Suomisen mukaan rajaton elvytys on johtanut meidät tilanteeseen, jollaista ei ole koskaan ennen koettu.

    Lisäksi haastateltavana yksityissijoittaja, sijoituskirjailija Jarkko Aho eli Random Walker, joka kevensi omaa osakepainoaan jo hyvissä ajoin ennen maaliskuun romahdusta. Nyt Aho on varovaisesti ja ajallisesti hajauttaen alkanut jälleen toteuttamaan osto-ohjelmaansa.

    Toimittajana Mikko Jylhä.

  • Keskustelemassa Danske Bank Suomen päästrategi Valtteri Ahti ja tutkimusyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtaja, Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen.

    Analyysitoimisto GnS Economics on varoittanut maailmantalouden hauraudesta jo vuodesta 2017 lähtien. GnS:n mukaan koronavirus käynnisti kriisin, jonka olisimme lopulta joka tapauksessa kohdanneet. Euroopassa on todennäköisesti edessä pankkikriisi, joka johtaa globaaliin lamaan, varoittaa Tuomas Malinen. Hän arvioi, että laman pohja saavutetaan vuonna 2022, mutta sitä ennen korot ja työttömyys nousevat voimakkaasti.

    Monet keskeiset osakeindeksit romahtivat kuukaudessa lähes 40 prosenttia helmikuun huipuista. Valtteri Ahti pitää reaktioita ylimitoitettuina, mutta korostaa samalla, että markkina saattaa siitä huolimatta vielä pudota merkittävästi. Toisin kuin Malinen, hän näkee koronakriisin väliaikaisena tilanteena, joka oikein toimittuna voi jäädä ensimmäiselle vuosipuoliskolle. Vaikka eurooppalaisilla pankeilla on ongelmia kannattavuuden kanssa, niiden taseet ovat vahvassa kunnossa, Ahti vakuuttaa.

    Toimittajana Mikko Jylhä.

  • Koronavirus ja öljyntuottajien taistelu syöksivät markkinat rajuun laskuun maanantaina 9.3.2020. Helsingin pörssin yleisindeksi OMXH putosi päivän aikana 7,3 prosenttia. Esimerkiksi Nesteen osake halpeni päivässä 12,0 prosenttia, ja Nordean osake 10,9 prosenttia.

    Vaikka markkinaliikkeiden nopeus ja rajuus ovat verrattavissa finanssikriisiin, nyt ei ole kysymys yhtä vakavasta tilanteesta kuin vuonna 2008, sanoo senioristrategi Kaisa Kivipelto Danske Bankista. Hän korostaa, että koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin tullaan monessa taloudessa, etenkin Yhdysvalloissa, todella vahvoista asetelmista. Kivipelto kertoo Danske Bankin pitävän edelleen kiinni näkemyksestä, jonka mukaan viruksen vaikutus talouteen jää lyhytaikaiseksi.

    Koronavirus COVID-19 ja siihen liittyvät toimet ovat selkeästi kasvattaneet taantuman uhkaa euroalueella ja osin myös Yhdysvalloissa, sanoo pääanalyytikko Antti Saari OP Ryhmästä. Hänen mukaansa tulosennusteet ovat nyt aivan liian korkealla, ja amerikkalaisosakkeet edelleen todella kalliita. Saari ennakoi, että indeksitasolla tullaan vielä 10-15 prosenttia alaspäin, ennen kuin tilanne rauhoittuu kevään aikana.

    Toimittajana Mikko Jylhä.

  • Suomen Osakesäästäjien koulutusvastaava Svenne Holmströmille oli jo lapsena selvää, että hän haluaa tehdä työtä talouden parissa. Valmistumisensa jälkeen Holmström työskenteli Nordeassa ja Aktiassa, kunnes vuonna 2017 siirtyi yrittäjäksi. Valmentamisen ja kouluttamisen lisäksi Holmström on aktiivinen yksityissijoittaja.

    Indeksisijoittamisen kasvaneesta suosiosta huolimatta Holmström suosii osakepoimintaa. Hän kuvaa omaa sijoitustapaansa buy and hold –tyyliseksi arvosijoittamiseksi, jossa osingoilla on tärkeä osa. Myös shorttaaminen ja vastavirtasijoittaminen kuuluvat hänen työkalupakkiinsa.

    Vuoden alussa osakekursseja ovat heiluttaneet koronavirukseen liittyvät huolet, mutta Holmström ei ole niistä hätkähtänyt. Hänen mukaansa markkinahäiriöt ja heilunta eivät haittaa, kun sijoittajalla on toimiva pitkän aikavälin suunnitelma. Riski on työväline menestykseen, ja erilaisten riskien ymmärtäminen on sijoittajalle keskeinen taito, Holmström korostaa.

    Toimittajana Mikko Jylhä.

  • Keskustelemassa senioristrategi Tuukka Kemppainen Danske Bankista ja pääanalyytikko Sauli Vilén Inderesiltä.

    Tuloskausi alkoi Helsingin pörssissä erittäin lupaavasti, mutta loppua kohden kauden sato on heikentynyt, pohjustaa Sauli Vilén. Hänen mukaansa loka-joulukuussa Helsingissä päästiin tuloskasvuun kiinni, ja kokonaisuus jää plussan puolelle. Suomalaiset pörssiyhtiöt uskaltavat pääosin ohjeistaa tälle vuodelle tulosparannusta, joten kasvuodotuksille on saatu katetta, Vilén sanoo.

    Yhdysvalloissa S&P 500 -yhtiöiden tulosylitykset ovat jääneet hieman historiallisesta tasosta, mutta riittäneet markkinoille, kertoo Tuukka Kemppainen. Suuret teknologiayhtiöt Apple, Microsoft, Amazon ja Alphabet ovat jatkaneet nousussa tulosten jälkeen, mikä on Kemppaisen mukaan ollut tärkeää markkinoiden kokonaistunnelmalle. Danske Bankin arviossa koronavirus aiheuttaa ensimmäisellä neljänneksellä syvän, lyhyen kuopan Kiinan talouteen, mutta sen jälkeen kasvunäkymät paranevat.

    Toimittajana Mikko Jylhä.

  • Diplomi-insinööri Heikki Keskiväli aloitti osakesijoittamisen vuonna 2010 valitsemalla salkkuunsa tuttuja nimiä Helsingin pörssistä. Markkinat kuitenkin koettelivat tuoretta sijoittajaa, jonka salkun arvosta hävisi eurokriisissä puolet. Luovuttamisen sijaan Keskiväli opetteli sijoittamista määrätietoisesti, tutustui laajasti alan kirjallisuuteen, ja päätti lopulta koota kokemuksensa kansien väliin. Hänen kirjansa Tähtäimessä osakkeet – Kuinka kääntää tappiotkin voitoiksi ilmestyi helmikuussa.

    Indeksisijoittamisen suosiosta huolimatta Heikki Keskiväli luottaa osakepoimintaan. Hän etsii mielenkiintoisia kohteita sekä Suomesta että ulkomailta. Yksi Keskivälin uusimmista poiminnoista on yhdysvaltalainen Cerence, jonka älyteknologiaa hyödynnetään autoteollisuudessa.

    Keskivälin mukaan onnistuminen ja epäonnistuminen ovat sijoittamisessa yhtä merkityksellisiä, ja parhaat sijoittajat oppivat molemmista. Osakemarkkinoilla ei ole aina toimivia, valmiita ratkaisuja, ja se tekee sijoittamisesta niin mielenkiintoista, hän luonnehtii.

    Toimittajana Mikko Jylhä.

  • Vieraina markkina-analyytikko Jukka Lähdemäki Suomen Pankista ja päästrategi Antti Saari Nordea Varallisuudenhoidosta.

    Britannian pääministeri Boris Johnson tavoittelee Kanada-mallista vapaakauppasopimusta EU:n kanssa. EU:n ja Kanadan välisen CETA-sopimuksen tekemiseen meni seitsemän vuotta, muistuttaa Jukka Lähdemäki. Hänen mielestään yhdentoista kuukauden mittaisen Brexit-siirtymäajan todennäköisin lopputulos on suppea kauppasopimus, ja esimerkiksi palveluihin liittyvistä asioista sovittaisiin myöhemmin.

    Brexit-huolien hälvetessä viime syksynä brittiosakkeisiin virtasi rahaa muualta maailmasta, kertoo Antti Saari. Hänen mukaansa kartalle on tuotu lisää riskejä vuodenvaihteen jälkeen, mutta se ei ole saanut sijoittajia jättämään Britannian osakemarkkinoita. Indeksinäkökulmasta tarkasteltuna Saari jäisi odottamaan parempia ostopaikkoja.

    Haastateltavana myös Bloomberg Newsin toimittaja Kasper Viita, joka kertoo listautumisaktiivisuuden laskeneen Lontoon pörssissä selvästi Brexit-kansanäänestyksen jälkeen. Monet uudet pörssiyhtiöt ovat valinneet listautumispaikaksi esimerkiksi Milanon tai Tukholman. Lisäksi puheenaiheina Aston Martin, peliyhtiöt ja päivittäistavarakauppaa mullistava Ocado Group.

    Toimittajana Mikko Jylhä.

  • Nuori Seppo Saario teki ensimmäisen sijoituksensa sotien jälkeen, kun hän laittoi kesätöissä ansaitsemiaan rahoja Oy Ford Ab:n osakkeeseen. Näin töölöläinen koulupoika löysi yllättäen itsensä yhtiökokouksen illallispöydästä toimitusjohtajan vierestä.

    Uransa aikana Saario työskenteli kahdessa pörssiyhtiössä: Huhtamäessa ja Amerissa. Kiinnostus sijoittamiseen, Yhdysvalloissa vietetty aika ja kokemus liike-elämästä yhdistyivät 1970-luvun alussa kirjaksi Pörssiosakkeet sijoituskohteena. Sen jatkoksi syntynyt Miten sijoitan pörssiosakkeisiin on suomalaisen sijoituskirjallisuuden klassikko, josta tammikuussa 2020 ilmestyy jo 17. painos.

    Teknologinen murros ja toimialat ylittävä kilpailu ovat Saarion mukaan tehneet buy and hold -strategiasta entistäkin ajankohtaisemman. Nykyisin sitä on helppo toteuttaa ETF-rahastojen avulla. Pääosa Saarion sijoituksista on viidessä indeksiosuusrahastossa, joista hän ei aio luopua. Kohteiksi ovat valikoituneet Helsingin pörssin large cap –yhtiöt eli OMXH25, suurimmat pohjoismaiset pörssiyhtiöt, NASDAQ-100-indeksi, yhdysvaltalainen quality dividend –indeksi ja maailman pörssi-indeksi, jossa on mukana 1600 yhtiötä.

    ETF-sijoittamisen järkevyydestä huolimatta Saarion sydän sykkii edelleen myös osakepoiminnalle.

    Toimittajana Mikko Jylhä.

  • Vieraina toimitusjohtaja Vesa Engdahl Front Varainhoidosta ja talousasiantuntija Martin Paasi Nordnetistä.

    Vuonna 2009 alkaneen härkämarkkinan aikana on kuultu monia ennustuksia osakemarkkinoiden korjausliikkeistä ja pörssiromahduksesta. Martin Paasi heitti oman ennustuksensa ilmoille viime vuoden lopussa: syyskuussa 2020 edessä on kymmenien prosenttien kurssilasku. Hän puhuu pilke silmäkulmassa, mutta synkälle arviolle voi löytää tukea esimerkiksi käänteisestä korkokäyrästä. Paasin mielestä pitkäjänteisen sijoittajan ei pidä tyhjentää salkkuaan uhkakuvien takia, vaan laittaa jäitä hattuun ja hyödyntää hyvät ostopaikat.

    Reipaskaan kurssilasku ei haittaa, kun oma sijoitusstrategia on kirkkaana mielessä ja riskitaso valittu oikein, sanoo Vesa Engdahl. Hänen mielestään markkinoilla ei kannata jäädä odottelemaan korjausliikkeitä, vaan etsiä hyviä pitkän aikavälin sijoituskohteita. Engdahlin mukaan tulevaisuuden voittajat löytyvät viidestä megatrendistä, jotka ovat teknologinen murros, ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja maailmantalouden painopisteen siirtyminen lännestä itään.

    Toimittajana Mikko Jylhä.

  • Vieraina toimitusjohtaja, analyytikko Mikael Rautanen Inderesiltä ja seniorianalyytikko Kimmo Stenvall OP Ryhmästä.

    Nokian kompurointi 5G-teknologiassa oli yksi suurimpia pettymyksiä Q3-tuloskaudella Helsingin pörssissä. Mikael Rautasen mielestä verkkomarkkinoiden keskittyminen kolmen suuren valmistajan ympärille on Nokian pelastus. Viisitoista vuotta sitten vastaava epäonnistuminen uudessa teknologiassa olisi todennäköisesti merkinnyt joutumista kokonaan ulos kilpailusta, Rautanen arvioi.

    Kimmo Stenvallin mukaan Nokian vaikeuksia viidennen sukupolven matkapuhelinverkoissa selittävät osaltaan Alcatel-Lucent-fuusioon liittyvät integraatio-ongelmat. Stenvall uskoo Nokian 5G-teknologian suorituskykyyn tulevaisuudessa, mutta kiinnittää huomiota yhtiön kustannusrakenteeseen.

    Lisäksi puheenaiheina muun muassa Ericsson, Telenor, Telia, F-Secure ja Nixu sekä IT-palvelumarkkinat.

    Toimittajana Mikko Jylhä.

  • Vieraina toiminnanjohtaja Sanna Hughes Suomen Vuokranantajista ja yksityissijoittaja Tellervo Uotila.

    Junassa on vielä tilaa, mutta paikkoja voi olla vaikeampi löytää kuin aikaisemmin, kuvailee asuntosijoittajien tilannetta Sanna Hughes. Taustatyöt on syytä tehdä hyvin, mutta menestyäkseen asuntosijoittajan ei tarvitse olla ammattilainen, hän rohkaisee. Hughesin mukaan lyhytvuokraus on toistaiseksi vähäistä Vuokranantajien jäsenten keskuudessa, mutta erityisesti Rovaniemellä Airbnb ja vastaavat palvelut vaikuttavat jo markkinoihin.

    Tellervo Uotila aloitti asuntosijoittamisen 2010-luvun alussa, ja nykyisin hän omistaa miehensä kanssa yli kaksikymmentä kohdetta. Jos Uotila saisi mahdollisuuden tehdä jotakin toisin, hän aloittaisi asuntosijoittamisen aikaisemmin. Suorat asuntosijoitukset sopivat niille, jotka haluavat olla ihmisten kanssa tekemisissä ja tehdä myös itse, Uotila korostaa.

    Toimittajana Mikko Jylhä.