Episodes

  • Ville Valolle luonteva musiikintekemisen tahti on kirjoittaa kymmenen julkaisukelpoista biisiĂ€ kolmessa vuodessa. Vaikka biisinteossa on pitkĂ€n uran varrella ollut erilaisia vaiheita, hĂ€nen kaikessa tekemisessÀÀn on ollut aina lĂ€snĂ€ romanttisen kaihoisa perusvire.

    Ville Valo on Suomen kaikkien aikojen kansainvĂ€lisesti menestyneimpiĂ€ rockartisteja. HĂ€n on juuri palannut parrasvaloihin uuden VV-sooloprojektinsa kanssa, jonka albumi Neon Noir julkaistiin 13.1.2023. Edellinen yhteistyö Agents-yhtyeen solistina pohjautui lĂ€hinnĂ€ Rauli ”Badding” Somerjoen levytyksiin, mutta ennen kaikkea Valo tunnetaan HIM-yhtyeestĂ€.

    HĂ€n oli bĂ€ndin johtaja, laulusolisti ja biisinkirjoittaja – ja viimeiseen rooliin hĂ€n ryhtyi vĂ€hĂ€n pakon sanelemana. Ensin oli musiikki-innostus, sitten visio bĂ€ndistĂ€. Ja jotta visiota pÀÀstiin toteuttamaan, tarvittiin omia kappaleita.

    ”Aloin pikkuhiljaa rustailla (biisejĂ€), kun ei niitĂ€ kukaan muukaan tehnyt”, Valo muistelee podcastissa.

    ”Kun kerÀÀ x-mÀÀrĂ€n kokemuksia, niin yhtĂ€kkiĂ€ alkaa soida joku idea pÀÀssĂ€, kun keittÀÀ kahvia. Sitten se työ alkaa. Kun kovalevyllĂ€ on tarpeeksi tavaraa, sitĂ€ pitÀÀ jotenkin puskea ulos”

    MusiikintekijĂ€nĂ€, -tulkitsijana ja -kuuntelijana Valo kuvailee itseÀÀn hĂ€ikĂ€ilemĂ€ttömĂ€ksi romantikoksi ja ”riittĂ€vĂ€n sinisilmĂ€iseksi elĂ€ytyjĂ€ksi”. HĂ€n on saanut vaikutteita lukemattomilta artisteilta ja yhtyeiltĂ€ aina A-hasta Black Sabbathiin tai vaikkapa Aphex TwinistĂ€ Dingoon ja Depeche Modeen. Kaikkia yhdistÀÀ jonkinlainen melankolia.

    ”Ei ole hirveesti superonnellisia stygejĂ€, joista tykkĂ€isin”, hĂ€n sanoo.

    Podcastissa Valo kertoo myös instrumenttien merkityksestÀ biisintekoon, esimerkiksi sen, kuinka aluksi sÀvelsi kappaleet lÀhinnÀ bassokitaralla.

    ”Kun sain ensimmĂ€iset Teosto (-korvaukset), ostin heti Kitarapajasta Levinin orkesterikitaran. Diggasin (Tapio) Rautavaarasta niin paljon.”

    Valon edelleen omistamalla ruotsalaisella klassikkosoittimella syntyi muun muassa HIM-yhtyeen kansainvÀlinen lÀpimurtobiisi Join Me (In Death).

    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

  • Ellinoora Leikas ja Samuli Sirviö ovat viime vuosien tehokkaimpia hitintekijöitĂ€ Suomessa – yhdessĂ€ ja erikseen. He eivĂ€t kuitenkaan usko teolliseen musiikintekemiseen.

    Kun Ellinoora Leikas ja Samuli Sirviö tekevÀt yhdessÀ musiikkia artisti Ellinooralle, heitÀ yhdistÀÀ lapsenomainen innostus.

    ”Innostusta ei voi teeskennellĂ€â€, Leikas sanoo Teoston SĂ€v.San.Sov. -podcastissa.

    ”Musiikki on ikuinen tutkimusmatka”, Sirviö toteaa.

    Leikas ja Sirviö ovat kumpikin voittaneet erikseen Vuoden musiikintekijÀ -palkinnon. Artisti Ellinoora on palkittu muun muassa neljÀllÀ Emma-palkinnolla, Sirviö on voittanut vuoden tuottajan Emman. HÀn on tuottanut Ellinooran lisÀksi myös monia muita artisteja, viimeksi muun muassa Juha Tapion ensi vuonna julkaistavaa albumia. Sirviö on myös kirjoittanut kappaleita muille artisteille.

    Työparia yhdistÀÀ myös rakkaus melodioihin ja monipuolinen musiikkimaku, jossa on kuitenkin erityinen paikka brittipopille. HyviÀ biisejÀ yhdistÀÀ puolestaan molempien mielestÀ se, ettÀ niitÀ voi esittÀÀ vaikka vain akustisella kitaralla sÀestÀen.

    ”Ihan sama miten niitĂ€ sitten kuorrutetaan”, Sirviö sanoo.

    Myös omaehtoisuus, omiin visioihin luottaminen on tÀrkeÀÀ.

    ”Neuvot voi kuunnella, mutta niitĂ€ ei tarvitse vĂ€lttĂ€mĂ€ttĂ€ noudattaa”, Ellinoora Leikas sanoo.

    HÀnen oma neuvonsa musiikintekijÀksi tahtoville on, ettÀ kannattaa pyrkiÀ sÀilyttÀmÀÀn vilpitön rakkaus musiikkiin, eikÀ alkaa ajatella musiikin tekemistÀ teollisena työnÀ.

    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

  • Missing episodes?

    Click here to refresh the feed.

  • Ismo Alanko on tehnyt biisejĂ€ Hassisen kone- ja Sielun veljet -yhtyeille sekĂ€ soolourallaan yli 40 vuoden ajan. Silti hĂ€n tuntee aloittavansa musiikin kirjoitustyön joka kerta aivan alusta.

    ”Biisinteko on minulle tosi pitkĂ€lle improvisointia. Oli instrumentti mikĂ€ hyvĂ€nsĂ€ – piano, kitara tai tietokone – niin sillĂ€ improvisoidaan”, pitkĂ€n linjan musiikintekijĂ€ ja rockmuusikko Ismo Alanko sanoo Teoston SĂ€v.San.Sov. -podcastissa.

    Ja sitten kun improvisaatio tuottaa jĂ€lkeĂ€, joka Alangosta tuntuu olevan linjassa hĂ€nen ”sen hetkisten fiilistensĂ€â€ kanssa, hĂ€n alkaa tehdĂ€ muistiinpanoja. Musiikillisen rungon valmistuttua alkaa tekstin suoltaminen – usein myös se alkaa saman tien improvisaationa.

    ”Alan vain tuottaa tekstiĂ€ kappaleen rytmiin ja tunnelmaan.”

    Aihettakaan ei tarvitse olla valittuna.

    ”Se on hyvin vaistonvaraista toimintaa. JĂ€lkeenpĂ€in en useinkaan tiedĂ€, miksi olen pÀÀtynyt nĂ€ihin ratkaisuihin.”

    MikĂ€ sitten saa Ismo Alangon kirjoittamaan uutta musiikkia? Se tunne, ettĂ€ sisĂ€llĂ€ on jonkinlainen ”möykky”. Uutta musiikkia, joka pitÀÀ saada ulos.

    ”En ole vielĂ€ koskaan ajatellut, ettĂ€ mun ura tarvitsee nyt uuden levyn ja mun pitÀÀ saada nyt ne uuden levyn biisit tehtyĂ€ ja piste.”

    ”Olen aina pitĂ€nyt fokuksen siinĂ€, millaista musiikkia haluaisin itse kuulla. Olen ehdottomasti oman musani suurin fani ja ankarin kriitikko”, hĂ€n sanoo.

    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

  • SĂ€veltĂ€jĂ€ Minna Leinosen teokset ovat saaneet innoituksensa hyvin erilaisista asioista kuten joukkoliikenteestĂ€, toisen sĂ€veltĂ€jĂ€n teoksesta tai yhteistyöstĂ€ muiden taiteilijoiden kanssa.

    ”SĂ€vellykset eivĂ€t synny tyhjiössĂ€. SĂ€veltĂ€minen on arjessa kohdattujen asioiden prosessiointia.”, Leinonen sanoo Teoston SĂ€v.San.Sov. -podcastissa.

    Esimerkiksi ÀÀni-installaatio Haamuratikka syntyi ÀÀnisuunnittelija Jussi Suonikon kanssa 2016 Tampereen Keskustorille, kun HelsingistÀ Tampereelle muuttanut Leinonen halusi ottaa kantaa kiivaaseen keskusteluun raitiovaunulinjan rakentamisesta.

    ”Tarvitsen ne aiheet ennen kuin menen työhuoneelle sĂ€veltĂ€mÀÀn.”

    Maaliskuussa 2023 HelsingissĂ€ jĂ€rjestettĂ€vĂ€llĂ€ Musica Nova -festivaalilla kuullaan puolestaan Leinosen uusi sĂ€velteos Vimma, jonka ituna on Kreeta HaapasalonsĂ€vellys Minun leipĂ€ni pieniin on pantu. Haapasalo eli, sĂ€velsi ja soitti kannelta 1800-luvulla – ja kiersi esiintymĂ€ssĂ€, vaikka hĂ€nellĂ€ oli työtön aviomies ja yksitoista lasta. NĂ€istĂ€ olosuhteista huolimatta hĂ€n eli musiikilla ja elĂ€tti perheensĂ€kin.

    ”En voi lakata ihmettelemĂ€stĂ€ sitĂ€ vimmaa, sitĂ€ paloa. Se on ihan valtava sisĂ€inen voima.””, Leinonen sanoo.

    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

  • Juri SeppĂ€ kutsuu itseÀÀn mediasĂ€veltĂ€jĂ€ksi. HĂ€nen sĂ€vellyksiÀÀn kuullaan elokuvissa, tv-sarjoissa, mainoksissa ja peleissĂ€. Teoston SĂ€v.San.Sov. -podcastissa SeppĂ€ kertoo, miten hĂ€n pÀÀtyi sĂ€veltĂ€mÀÀn musiikkia audiovisuaalisiin tuotantoihin.

    SÀveltÀjÀ Juri SeppÀ on yhdistÀvÀ tekijÀ muun muassa elokuva Rare Exportsin, tv-sarja Luottomiehen ja lukuisien mainosten vÀlillÀ. Lapsesta saakka eri instrumentteja soittanut ja jo ala-asteella ensimmÀiset biisinsÀ kirjoittanut SeppÀ on kasvanut hyvin työllistetyksi mediasÀveltÀjÀksi itse opiskellen. Seuraava suurempi Tuomas WÀinölÀn kanssa tehty elokuvasÀvellystyö kuullaan tammikuussa 2023, kun Jalmari Helanderin toimintaelokuva Sisu rantautuu elokuvateattereihin.

    SeppĂ€ ei aseta tĂ€rkeysjĂ€rjestykseen töitÀÀn, vaikka hĂ€nen mielestÀÀn on selvÀÀ, ettĂ€ tilaajakaan ei odota kaikkea mainosmusiikkia tehtĂ€vĂ€n ”sydĂ€mellĂ€â€.

    ”TöitĂ€ni en vĂ€hĂ€ttele, on sitten kyseessĂ€ karkkibrĂ€ndin viiden sekunnin jingle tai pitkĂ€ elokuva.”

    Itse asiassa mainosmusiikin tekeminen on SepÀn mielestÀ hyvÀÀ vastapainoa pidemmille elokuvamusiikkitöille.

    ”Kun tekee musiikin pitkÀÀn elokuvaan, se on raskas, parin kuukauden rypistys. Sen jĂ€lkeen on pari kuukautta ihan mukava tehdĂ€ mainoksia.”

    Töiden tasa-arvo nÀkyy siinÀ, miten melodiat tulevat mieleen: kun vapaa-ajalla syntyy kÀyttökelpoinen sÀvelaihio, se saattaa syntyÀ yhtÀ hyvin mainokseen kuin elokuvaankin.

    ”HyvĂ€ melodia saattaa tulla mieleen vaikka saunan lauteilla.”

    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

  • Saksofonisti Linda Fredriksson tunnetaan muun muassa palkitusta Juniper-levystĂ€, Mopo-yhtyeestĂ€ sekĂ€ yhteistyöstĂ€ Kerkko Koskisen kanssa. Teoston SĂ€v.San.Sov. -podcastissa hĂ€n kertoo, kuinka kasvoi tekemÀÀn musiikkia myös yksin.

    Linda Fredrikssonin ensimmÀinen soololevy Juniper sai niin hyvÀn vastaanoton kuin jazz-albumi voi Suomessa saada: viiden tÀhden arvosteluja, Teosto-palkinto ja Vuoden parhaan jazzalbumin Emma-palkinto osoittivat saksofonistille, ettÀ tÀmÀn kannatti rohkaistua tekemÀÀn musiikkia itse.

    HÀn sanoo kasvaneensa itsenÀiseksi musiikintekijÀksi vÀhitellen. Taustalla oli lapsuudesta alkanut soittaminen bÀndissÀ, jossa aina oli vieressÀ joku, jolta kysyÀ musiikin toimimisesta.

    ”Oli hidasta kasvaa olemaan jotain mieltĂ€ ihan itse, onko joku juttu hyvĂ€ vai ei.”

    Mutta kun Fredriksson uskalsi tehdÀ itse, hÀn uskalsi tehdÀ musiikkia henkilökohtaisesti.

    ”Juniper on tosi henkilökohtainen. Ei sellainen mitÀÀn performoiva.”

    Musiikin tekemisessÀ on hÀnelle silti jatkossakin kaksi vaihetta: yksityinen sÀvellys- ja ideointivaihe, jossa hÀn kÀy keskustelua lÀhinnÀ itsensÀ kanssa sekÀ syntyneiden aihioiden pallotteluvaihe luottohenkilöiden kanssa.

    ”On myös hauska musiikinteon kohta, kun tekemistĂ€ voi jakaa muiden kanssa.”

    Uusille musiikintekijöille Fredrikssonilla on yksi ohje:

    ”Kannattaa koettaa tehdĂ€ töitĂ€ sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa on hyvĂ€ olla.”

    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

  • BiisintekijĂ€ Janne Rintala tunnetaan muun muassa Arttu Wiskarin ja Erika Wikmanin megahittien kirjoittajana. Teoston SĂ€v. San. Sov. -podcastissa hĂ€n kertoo olevansa ahkera tekijĂ€, joka tulee studiolle arkisin töihin toimistoajoiksi.

    Tuottelias Janne Rintala kertoo podcastissa, ettÀ harvassa ovat ne pÀivÀt, joina ei yhtÀÀn laulua synny. Kaikki hÀnen kirjoittamansa biisit eivÀt kuitenkaan aina pÀÀdy radioon.

    ”Kuonaa pitÀÀ kirjoittaa paljon, ettĂ€ löytyy joku sellainen laulu, josta vois tykĂ€tĂ€ joku muukin kuin itse.”

    Rintala kirjoitti lĂ€pimurtobiisinsĂ€ Mökkitien Arttu Wiskarin esitettĂ€vĂ€ksi kaksitoista vuotta sitten. Kappale on mÀÀritellyt hĂ€nen uraansa – ja antanut jopa nimen edustamalleen Mökkitie Records -levy-yhtiölle. Nykyisin hĂ€n pitÀÀ sanoitusta naiivina aloittelijan teoksena, ja juuri siitĂ€ vilpittömyydestĂ€ muodostuu myös osa kappaleen viehĂ€tystĂ€.

    ”EnÀÀ nĂ€illĂ€ kilsoilla sellaista ei pystyisi kirjoittamaan, ei ei ikinĂ€. Mutta siitĂ€ vĂ€littyy aito tunne ja siksi siitĂ€ on tullut ikivihreĂ€â€, hĂ€n arvelee.

    EntÀ sitten sÀvellys? Melodian pitÀÀ olla Rintalan mielestÀ yksinkertainen ja mieleen jÀÀvÀ kuin lastenlaulussa.

    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

  • Teoston SĂ€v.San.Sov. -podcastin neljĂ€ttĂ€ kautta kesĂ€n jĂ€lkeen jatkaa Pedro Hietanen, jonka jo 1960-luvulla alkanut ura sĂ€veltĂ€jĂ€nĂ€, sovittajana, yhtyeen johtajana, muusikkona ja sĂ€estĂ€jĂ€nĂ€ hakee vertaistaan.

    Pedro Hietanen on monipuolinen musiikintekijÀ, joka tunnetaan kyvystÀÀn hyppiÀ erilaisten musiikillisten raja-aitojen yli. Ilman Hietasen panosta ei olisi syntynyt Wigwamin progressiivista rockia, Topi Sorsakoski & Agentsin ja oman Pedro`s Heavy Gentelemenin levyjÀ tai Velipuolikuu-tv-sarjan musiikkia sellaisina kuin ne ovat piirtyneet suomalaisten tajuntaan.

    ”Onhan se, kun skĂ„nelainen herrasmies laulaa suomeksi, jota ei osaa, venĂ€lĂ€isen kansanlaulun, joka onkin yhtĂ€kkiĂ€ reggae.”

    Kuvailu sopii vaikkapa Pedro`s Heavy Gentlemen -yhtyeen hittiin Huopikkaat, joka yhdisti venÀlÀiseen mollibiisiin huumoria ruotsalaislaulaja Peps Perssonin tulkitsemana.

    ”Huumorin ja mollin yhdistelmĂ€, se on elĂ€mÀÀni.”

    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen. Jakson kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva.

  • Teoston SĂ€v.San.Sov. -podcastin erikoisjaksossa vieraillaan J. Karjalaisen laulujen lĂ€hteillĂ€, hĂ€nen biisintekohuoneessaan Keltaisessa talossa. Nykyisin huoneessa on LĂ€nnen-Jukan inspiroima sisustus.

    ”En ole koskaan ajatellut musiikkia tyylien kautta, ettĂ€ onko tĂ€mĂ€ nyt poppia, rokkia vai mitĂ€. Olen kuunnellut musiikkia pienestĂ€ pitĂ€en ja innostunut monestakin eri stailista. EnimmĂ€kseen kuitenkin Amerikan kansanmusajohdannaisista tyyleistĂ€â€, J. Karjalainen sanoo.

    Millainen prosessi on yli 40 vuotta suosittuja lauluja tehneen J. Karjalaisen biisien takana? MikÀ hÀntÀ inspiroi? Ja mikÀ saa tekemÀÀn uutta musiikkia edelleen?

    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

  • Juha Tapio on yksi Suomen suosituimmista artisteista, mutta hĂ€n pitÀÀ itseÀÀn ennen kaikkea lauluntekijĂ€nĂ€. Tapio kertoo SĂ€v.San.Sov.-podcastissa työtavoistaan ja siitĂ€, miten sĂ€veltĂ€minen ja sanoittaminen veivĂ€t hĂ€net mukanaan jo 15-vuotiaana.

    ”Aika pian lauluntekemisestĂ€ tuli sellainen tunneilmaisun ihme venttiili, ettĂ€ lauluissa kehtasi puhua niistĂ€ tunteista, joista ei kehdannut puhua fudisjengin pukuhuoneessa”, hĂ€n kuvailee.

    Laulujen kirjoittaminen ei aina nykyisin tunnu helpolta – ainakaan aluksi. Mutta sitten musiikki palkitsee, kun sen ÀÀrelle vaivautuu.

    ”Aina löytyy joku pieni vĂ€ylĂ€ alitajuntaan, kun ei analysoi liikaa ja antautuu leikille”, Juha Tapio sanoo podcastissa.

    ”Haluan pitÀÀ osan laulunteosta mysteerinĂ€ itsellenikin. Ettei ole pĂ€ivĂ€nselvÀÀ, miten, miksi ja millĂ€ tavalla nĂ€itĂ€ lauluja tulee. Uusi laulu on joka kerran hĂ€mmĂ€styksen, kiitollisuuden ja ihmettelyn aihe.”

    SĂ€v.San.Sov.-podcastia toimittaa musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

  • Sanna Klemetti eli Litku Klemetti on artisti ja biisintekijĂ€, joka on omien sanojensa mukaan tĂ€ynnĂ€ ideoita. Uusia ideoita kappaleisiin tulee usein vaikkapa pyörĂ€illessĂ€. Teoston SĂ€v.San.Sov podcastissa Klemetti kertoo, millainen prosessi on nostanut hĂ€net kansan tietoisuuteen musiikin tekijĂ€nĂ€. Klemetti on tutkinut akateemisesti omaa musiikillista toimintaympĂ€ristöÀÀn, kotimaista popin ja rockin indie-kenttÀÀ. HĂ€n tahtoo kuitenkin pitÀÀ analyyttisyyden loitolla luovasta työstĂ€.

    ”Ei se mene millÀÀn analyyttisella ajattelulla, Otan paljon vaikutteita mutta silti yritĂ€n tehdĂ€ omaa juttua. Biisin pitÀÀ mennĂ€ sillĂ€ tavalla, mikĂ€ on mun tyyli ja estetiikka”

    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

  • Karri Miettinen eli rap-artisti Paleface on luonut uran sekĂ€ englanniksi ettĂ€ suomeksi kirjoitetuilla kappaleilla. Kun hĂ€n aloitti suomenkielisen soolouran 2010 menestyslevyllĂ€ Helsinki – Shangri-La, ratkaiseva oivallus syntyi Afrikan-matkalla:

    ”Jos ÀÀnitettyĂ€ musaa on tehty noin sata vuotta, mutta laulettu on tuhansia vuosia, niin silloin musiikin tehtĂ€vĂ€ on joku muu kuin kultalevyjen saaminen”, hĂ€n sanoo Teoston SÄV.SAN.SOV. -podcastin vieraana.

    Eli kuten esityksinÀ elÀneet laulut, myös rap on pyrkinyt tÀyttÀmÀÀn kaksi tehtÀvÀÀ: muistaa vanhat viisaudet ja kertoa uudet uutistapahtumat.

    NĂ€mĂ€ ohjenuorat ovat hĂ€nen mielessÀÀn edelleen, kun hĂ€n hakeutuu työhuoneelleen kirjoittamaan. Palefacella on useita rautoja tulessa koko ajan – niin monia, ettei ole mahdollisuutta jÀÀdĂ€ odottelemaan inspiraatiota.

    SÄV.SAN.SOV. -podcastin toimittaa musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen

  • Lara Poe on suomalais-yhdysvaltalainen taidemusiikin sĂ€veltĂ€jĂ€, joka suorittaa parhaillaan tohtoriopintoja Lontoon King`s Collegessa. HĂ€nen sĂ€vellyksiÀÀn sekĂ€ instrumenteille ettĂ€ orkestereille on kuultu jo muun muassa Lontoossa, New Yorkissa, WienissĂ€ sekĂ€ HelsingissĂ€ ja Lahdessa.

    Teoston SÄV.SAN.SOV. -podcastissa Poe kertoo työmetodeistaan ja inspiraationsa lĂ€hteistĂ€. HĂ€n ottaa työhönsĂ€ monipuolisesti vaikutteita ja tĂ€rkeĂ€ innoittaja on esimerkiksi kuvataide. 

    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

  • yli 40 vuotta omia laulujaan esittĂ€nyt Kauko RöyhkĂ€ on myös tuottelias kirjailija. Teoston SĂ€v.San.Sov. -podcastissa hĂ€n korostaa taukojen merkitystĂ€ luovassa työssĂ€ – aivoille pitÀÀ antaa aikaa prosessoida. Siksi joutilaisuus on tĂ€rkeÀÀ ahkeran kirjoittamisen vastapainoksi.

    Omalla urallaan RöyhkÀ on pitÀnyt kiinni periaatteistaan, ja keksinyt musiikkiteollisuuden muuttuessakin uusia tapoja tulla toimeen.

    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

  • Kun Erin lauloi Nylon Beatissa, hĂ€n ajatteli, ettĂ€ monet muut vain sattuvat olemaan lahjakkaampia ja musikaalisempia kuin hĂ€n. Vasta hittibĂ€ndin hajottua hĂ€n alkoi tosissaan opiskella musiikkia – ja innostui musiikin tekemisestĂ€. Soolourallaankin menestynyt Erin tunnetaan nykyisin loistavana tulkitsijana, mutta myös pĂ€tevĂ€nĂ€ ja omintakeisena laulunkirjoittajana, jonka intohimo on nimenomaan uuden luomisessa.

    Teoston SĂ€v.San.Sov. -podcastissa Erin kannustaa nuoria biisintekijöitĂ€ seuraamaan intohimojaan, vaikka ne tuntuisivat olevan kaukana toisistaan – asiat saattavat yhdistyĂ€ yllĂ€ttĂ€vĂ€llĂ€ tavalla. HĂ€n myös kannustaa opettelemaan koko biisinteon prosessin itse, vaikka tekisikin mielellÀÀn yhteistyötĂ€ muiden tekijöiden kanssa.

    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

  • Anton Kabanen tunnetaan Beast In Black -bĂ€ndin sĂ€veltĂ€jĂ€nĂ€ ja kitaristina. Musiikin luominen on Kabaselle  yksityinen tapahtuma – niin hyvĂ€ssĂ€ kuin pahassakin. Kabanen uskoo, ettĂ€ toimivat melodiaideat ja jopa kokonaiset kappaleet on tarkoitettu kierrĂ€tettĂ€viksi – musiikintekijöillĂ€ on oikeus jalostaa ideoitaan ja toisintaa tunnelmia, joihin on aiemmissa teoksissaan pyrkinyt ja pÀÀssyt.

    Teoston SĂ€v.San.Sov. -podcastissa Kabanen kertoo mm. kĂ€yttĂ€mistÀÀn työkaluista ja inspiraation lĂ€hteistĂ€. HĂ€n kuvailee, ettĂ€ musiikin tekeminen on hĂ€nelle ennen kaikkea tunnetilojen luomista – ja se ei tarkoita sĂ€vellyshetken fiilisten monistamista kuulijalle. MitĂ€ sitten? Ja minkĂ€ yllĂ€ttĂ€vĂ€n musiikkigenren Kabanen lupaa hevimusiikin lisĂ€ksi ottaa haltuun?

    Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

  • Teemu Brunila on tehnyt ainutlaatuisen uran kansainvĂ€lisillĂ€ ja kotimaisilla musiikkimarkkinoilla. Harvoin haastatteluja antava Brunila kertoo Teoston podcastissa, miten jenkkilistan ykkösbiisit syntyvĂ€t , ja kuinka alalle pyrkivĂ€n tekijĂ€n kannattaa ottaa haltuun musiikkiosaamisen lisĂ€ksi tĂ€ydellinen englanti ja hyvĂ€t sosiaaliset taidot. TĂ€rkeintĂ€ on kuitenkin luottaa omaan makuun – hĂ€n itse luotti siihen jo rippikouluikĂ€isenĂ€ perustamassaan The Crash -yhtyeessĂ€. 

    EntÀ miten korona-aika on vaikuttanut kansainvÀlisen hittinikkarin pÀivittÀiseen työhön? Ja osaako kokenut konkari ottaa vastaan kriittistÀ palautetta? Kuuntele Teoston SÀv.San.Sov podcastista!

    Haastattelijana pitkÀn linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

  • SĂ€veltĂ€jĂ€ Juhani Nuorvalan yhteistyö kanteleensoittaja Eija Kankaanrannan kanssa on johtanut hyvin laajaan yhteiseen ohjelmistoon. ”Kanteleelle nykymusiikki on ehdottomasti rikkain ohjelmistolĂ€hde”, sanoo kantelemusiikin uudistajana tunnettu Kankaanranta. SĂ€veltĂ€jĂ€nĂ€ Nuorvala on aina ollut kiinnostunut raja-aitojen yli loikkimisesta ja hĂ€nen uransa aikana nĂ€mĂ€ raja-aidat esimerkiksi matala- ja korkeakulttuurin, kansan- ja taidemusiikin vĂ€lillĂ€ ovatkin laskeneet.

    Mutta miten toimii kahden taiteilijan yhteistyö? Ja voiko sÀveltÀjÀ riidellÀ itsensÀ kanssa soittajan vÀlityksellÀ? Kuuntele Teoston SÀv.San.Sov podcastista!

    Haastattelijana pitkÀn linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.

  • Kun Kaisa MĂ€ensivu nĂ€ki lapsena tv:ssĂ€ naisen soittavan kontrabassoa, se oli hĂ€nestĂ€ ”niin coolia”, ettĂ€ hĂ€n tahtoi alkaa soittaa itsekin. New Yorkin maineikas Manhattan School of Music teki hĂ€nestĂ€ puolestaan sĂ€veltĂ€jĂ€n, koska koulussa kaikkien oli pakko sĂ€veltÀÀ. Mutta mitĂ€ neuvoja MĂ€ensivu antaa eteenpĂ€in pyrkiville jazz-soittajille?

    Haastattelijana pitkÀn linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen

  • Nightwish on noussut kansainvĂ€liseen suosioon sĂ€veltĂ€jĂ€ Tuomas Holopaisen kunnianhimoisten, jopa suuruudenhullujen teosten ansiosta. Nuo teokset syntyvĂ€t Holopaisen mielessĂ€. Millaisen prosessin seurauksena sĂ€veltĂ€jĂ€n kiteelĂ€isessĂ€ hirsimökissĂ€ työstĂ€mĂ€t sĂ€vellykset muotoutuvat Nightwishin levytyksiksi ja keikkaohjelmistoksi?

    Haastattelijana pitkÀn linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.