Episodes
-
Ville Valolle luonteva musiikintekemisen tahti on kirjoittaa kymmenen julkaisukelpoista biisiÀ kolmessa vuodessa. Vaikka biisinteossa on pitkÀn uran varrella ollut erilaisia vaiheita, hÀnen kaikessa tekemisessÀÀn on ollut aina lÀsnÀ romanttisen kaihoisa perusvire.
Ville Valo on Suomen kaikkien aikojen kansainvĂ€lisesti menestyneimpiĂ€ rockartisteja. HĂ€n on juuri palannut parrasvaloihin uuden VV-sooloprojektinsa kanssa, jonka albumi Neon Noir julkaistiin 13.1.2023. Edellinen yhteistyö Agents-yhtyeen solistina pohjautui lĂ€hinnĂ€ Rauli âBaddingâ Somerjoen levytyksiin, mutta ennen kaikkea Valo tunnetaan HIM-yhtyeestĂ€.
HĂ€n oli bĂ€ndin johtaja, laulusolisti ja biisinkirjoittaja â ja viimeiseen rooliin hĂ€n ryhtyi vĂ€hĂ€n pakon sanelemana. Ensin oli musiikki-innostus, sitten visio bĂ€ndistĂ€. Ja jotta visiota pÀÀstiin toteuttamaan, tarvittiin omia kappaleita.
âAloin pikkuhiljaa rustailla (biisejĂ€), kun ei niitĂ€ kukaan muukaan tehnytâ, Valo muistelee podcastissa.
âKun kerÀÀ x-mÀÀrĂ€n kokemuksia, niin yhtĂ€kkiĂ€ alkaa soida joku idea pÀÀssĂ€, kun keittÀÀ kahvia. Sitten se työ alkaa. Kun kovalevyllĂ€ on tarpeeksi tavaraa, sitĂ€ pitÀÀ jotenkin puskea ulosâ
MusiikintekijĂ€nĂ€, -tulkitsijana ja -kuuntelijana Valo kuvailee itseÀÀn hĂ€ikĂ€ilemĂ€ttömĂ€ksi romantikoksi ja âriittĂ€vĂ€n sinisilmĂ€iseksi elĂ€ytyjĂ€ksiâ. HĂ€n on saanut vaikutteita lukemattomilta artisteilta ja yhtyeiltĂ€ aina A-hasta Black Sabbathiin tai vaikkapa Aphex TwinistĂ€ Dingoon ja Depeche Modeen. Kaikkia yhdistÀÀ jonkinlainen melankolia.
âEi ole hirveesti superonnellisia stygejĂ€, joista tykkĂ€isinâ, hĂ€n sanoo.
Podcastissa Valo kertoo myös instrumenttien merkityksestÀ biisintekoon, esimerkiksi sen, kuinka aluksi sÀvelsi kappaleet lÀhinnÀ bassokitaralla.
âKun sain ensimmĂ€iset Teosto (-korvaukset), ostin heti Kitarapajasta Levinin orkesterikitaran. Diggasin (Tapio) Rautavaarasta niin paljon.â
Valon edelleen omistamalla ruotsalaisella klassikkosoittimella syntyi muun muassa HIM-yhtyeen kansainvÀlinen lÀpimurtobiisi Join Me (In Death).
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
-
Ellinoora Leikas ja Samuli Sirviö ovat viime vuosien tehokkaimpia hitintekijöitĂ€ Suomessa â yhdessĂ€ ja erikseen. He eivĂ€t kuitenkaan usko teolliseen musiikintekemiseen.
Kun Ellinoora Leikas ja Samuli Sirviö tekevÀt yhdessÀ musiikkia artisti Ellinooralle, heitÀ yhdistÀÀ lapsenomainen innostus.
âInnostusta ei voi teeskennellĂ€â, Leikas sanoo Teoston SĂ€v.San.Sov. -podcastissa.
âMusiikki on ikuinen tutkimusmatkaâ, Sirviö toteaa.
Leikas ja Sirviö ovat kumpikin voittaneet erikseen Vuoden musiikintekijÀ -palkinnon. Artisti Ellinoora on palkittu muun muassa neljÀllÀ Emma-palkinnolla, Sirviö on voittanut vuoden tuottajan Emman. HÀn on tuottanut Ellinooran lisÀksi myös monia muita artisteja, viimeksi muun muassa Juha Tapion ensi vuonna julkaistavaa albumia. Sirviö on myös kirjoittanut kappaleita muille artisteille.
Työparia yhdistÀÀ myös rakkaus melodioihin ja monipuolinen musiikkimaku, jossa on kuitenkin erityinen paikka brittipopille. HyviÀ biisejÀ yhdistÀÀ puolestaan molempien mielestÀ se, ettÀ niitÀ voi esittÀÀ vaikka vain akustisella kitaralla sÀestÀen.
âIhan sama miten niitĂ€ sitten kuorrutetaanâ, Sirviö sanoo.
Myös omaehtoisuus, omiin visioihin luottaminen on tÀrkeÀÀ.
âNeuvot voi kuunnella, mutta niitĂ€ ei tarvitse vĂ€lttĂ€mĂ€ttĂ€ noudattaaâ, Ellinoora Leikas sanoo.
HÀnen oma neuvonsa musiikintekijÀksi tahtoville on, ettÀ kannattaa pyrkiÀ sÀilyttÀmÀÀn vilpitön rakkaus musiikkiin, eikÀ alkaa ajatella musiikin tekemistÀ teollisena työnÀ.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
-
Missing episodes?
-
Ismo Alanko on tehnyt biisejÀ Hassisen kone- ja Sielun veljet -yhtyeille sekÀ soolourallaan yli 40 vuoden ajan. Silti hÀn tuntee aloittavansa musiikin kirjoitustyön joka kerta aivan alusta.
âBiisinteko on minulle tosi pitkĂ€lle improvisointia. Oli instrumentti mikĂ€ hyvĂ€nsĂ€ â piano, kitara tai tietokone â niin sillĂ€ improvisoidaanâ, pitkĂ€n linjan musiikintekijĂ€ ja rockmuusikko Ismo Alanko sanoo Teoston SĂ€v.San.Sov. -podcastissa.
Ja sitten kun improvisaatio tuottaa jĂ€lkeĂ€, joka Alangosta tuntuu olevan linjassa hĂ€nen âsen hetkisten fiilistensĂ€â kanssa, hĂ€n alkaa tehdĂ€ muistiinpanoja. Musiikillisen rungon valmistuttua alkaa tekstin suoltaminen â usein myös se alkaa saman tien improvisaationa.
âAlan vain tuottaa tekstiĂ€ kappaleen rytmiin ja tunnelmaan.â
Aihettakaan ei tarvitse olla valittuna.
âSe on hyvin vaistonvaraista toimintaa. JĂ€lkeenpĂ€in en useinkaan tiedĂ€, miksi olen pÀÀtynyt nĂ€ihin ratkaisuihin.â
MikĂ€ sitten saa Ismo Alangon kirjoittamaan uutta musiikkia? Se tunne, ettĂ€ sisĂ€llĂ€ on jonkinlainen âmöykkyâ. Uutta musiikkia, joka pitÀÀ saada ulos.
âEn ole vielĂ€ koskaan ajatellut, ettĂ€ mun ura tarvitsee nyt uuden levyn ja mun pitÀÀ saada nyt ne uuden levyn biisit tehtyĂ€ ja piste.â
âOlen aina pitĂ€nyt fokuksen siinĂ€, millaista musiikkia haluaisin itse kuulla. Olen ehdottomasti oman musani suurin fani ja ankarin kriitikkoâ, hĂ€n sanoo.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
-
SÀveltÀjÀ Minna Leinosen teokset ovat saaneet innoituksensa hyvin erilaisista asioista kuten joukkoliikenteestÀ, toisen sÀveltÀjÀn teoksesta tai yhteistyöstÀ muiden taiteilijoiden kanssa.
âSĂ€vellykset eivĂ€t synny tyhjiössĂ€. SĂ€veltĂ€minen on arjessa kohdattujen asioiden prosessiointia.â, Leinonen sanoo Teoston SĂ€v.San.Sov. -podcastissa.
Esimerkiksi ÀÀni-installaatio Haamuratikka syntyi ÀÀnisuunnittelija Jussi Suonikon kanssa 2016 Tampereen Keskustorille, kun HelsingistÀ Tampereelle muuttanut Leinonen halusi ottaa kantaa kiivaaseen keskusteluun raitiovaunulinjan rakentamisesta.
âTarvitsen ne aiheet ennen kuin menen työhuoneelle sĂ€veltĂ€mÀÀn.â
Maaliskuussa 2023 HelsingissĂ€ jĂ€rjestettĂ€vĂ€llĂ€ Musica Nova -festivaalilla kuullaan puolestaan Leinosen uusi sĂ€velteos Vimma, jonka ituna on Kreeta HaapasalonsĂ€vellys Minun leipĂ€ni pieniin on pantu. Haapasalo eli, sĂ€velsi ja soitti kannelta 1800-luvulla â ja kiersi esiintymĂ€ssĂ€, vaikka hĂ€nellĂ€ oli työtön aviomies ja yksitoista lasta. NĂ€istĂ€ olosuhteista huolimatta hĂ€n eli musiikilla ja elĂ€tti perheensĂ€kin.
âEn voi lakata ihmettelemĂ€stĂ€ sitĂ€ vimmaa, sitĂ€ paloa. Se on ihan valtava sisĂ€inen voima.ââ, Leinonen sanoo.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
-
Juri SeppÀ kutsuu itseÀÀn mediasÀveltÀjÀksi. HÀnen sÀvellyksiÀÀn kuullaan elokuvissa, tv-sarjoissa, mainoksissa ja peleissÀ. Teoston SÀv.San.Sov. -podcastissa SeppÀ kertoo, miten hÀn pÀÀtyi sÀveltÀmÀÀn musiikkia audiovisuaalisiin tuotantoihin.
SÀveltÀjÀ Juri SeppÀ on yhdistÀvÀ tekijÀ muun muassa elokuva Rare Exportsin, tv-sarja Luottomiehen ja lukuisien mainosten vÀlillÀ. Lapsesta saakka eri instrumentteja soittanut ja jo ala-asteella ensimmÀiset biisinsÀ kirjoittanut SeppÀ on kasvanut hyvin työllistetyksi mediasÀveltÀjÀksi itse opiskellen. Seuraava suurempi Tuomas WÀinölÀn kanssa tehty elokuvasÀvellystyö kuullaan tammikuussa 2023, kun Jalmari Helanderin toimintaelokuva Sisu rantautuu elokuvateattereihin.
SeppĂ€ ei aseta tĂ€rkeysjĂ€rjestykseen töitÀÀn, vaikka hĂ€nen mielestÀÀn on selvÀÀ, ettĂ€ tilaajakaan ei odota kaikkea mainosmusiikkia tehtĂ€vĂ€n âsydĂ€mellĂ€â.
âTöitĂ€ni en vĂ€hĂ€ttele, on sitten kyseessĂ€ karkkibrĂ€ndin viiden sekunnin jingle tai pitkĂ€ elokuva.â
Itse asiassa mainosmusiikin tekeminen on SepÀn mielestÀ hyvÀÀ vastapainoa pidemmille elokuvamusiikkitöille.
âKun tekee musiikin pitkÀÀn elokuvaan, se on raskas, parin kuukauden rypistys. Sen jĂ€lkeen on pari kuukautta ihan mukava tehdĂ€ mainoksia.â
Töiden tasa-arvo nÀkyy siinÀ, miten melodiat tulevat mieleen: kun vapaa-ajalla syntyy kÀyttökelpoinen sÀvelaihio, se saattaa syntyÀ yhtÀ hyvin mainokseen kuin elokuvaankin.
âHyvĂ€ melodia saattaa tulla mieleen vaikka saunan lauteilla.â
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
-
Saksofonisti Linda Fredriksson tunnetaan muun muassa palkitusta Juniper-levystÀ, Mopo-yhtyeestÀ sekÀ yhteistyöstÀ Kerkko Koskisen kanssa. Teoston SÀv.San.Sov. -podcastissa hÀn kertoo, kuinka kasvoi tekemÀÀn musiikkia myös yksin.
Linda Fredrikssonin ensimmÀinen soololevy Juniper sai niin hyvÀn vastaanoton kuin jazz-albumi voi Suomessa saada: viiden tÀhden arvosteluja, Teosto-palkinto ja Vuoden parhaan jazzalbumin Emma-palkinto osoittivat saksofonistille, ettÀ tÀmÀn kannatti rohkaistua tekemÀÀn musiikkia itse.
HÀn sanoo kasvaneensa itsenÀiseksi musiikintekijÀksi vÀhitellen. Taustalla oli lapsuudesta alkanut soittaminen bÀndissÀ, jossa aina oli vieressÀ joku, jolta kysyÀ musiikin toimimisesta.
âOli hidasta kasvaa olemaan jotain mieltĂ€ ihan itse, onko joku juttu hyvĂ€ vai ei.â
Mutta kun Fredriksson uskalsi tehdÀ itse, hÀn uskalsi tehdÀ musiikkia henkilökohtaisesti.
âJuniper on tosi henkilökohtainen. Ei sellainen mitÀÀn performoiva.â
Musiikin tekemisessÀ on hÀnelle silti jatkossakin kaksi vaihetta: yksityinen sÀvellys- ja ideointivaihe, jossa hÀn kÀy keskustelua lÀhinnÀ itsensÀ kanssa sekÀ syntyneiden aihioiden pallotteluvaihe luottohenkilöiden kanssa.
âOn myös hauska musiikinteon kohta, kun tekemistĂ€ voi jakaa muiden kanssa.â
Uusille musiikintekijöille Fredrikssonilla on yksi ohje:
âKannattaa koettaa tehdĂ€ töitĂ€ sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa on hyvĂ€ olla.â
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
-
BiisintekijÀ Janne Rintala tunnetaan muun muassa Arttu Wiskarin ja Erika Wikmanin megahittien kirjoittajana. Teoston SÀv. San. Sov. -podcastissa hÀn kertoo olevansa ahkera tekijÀ, joka tulee studiolle arkisin töihin toimistoajoiksi.
Tuottelias Janne Rintala kertoo podcastissa, ettÀ harvassa ovat ne pÀivÀt, joina ei yhtÀÀn laulua synny. Kaikki hÀnen kirjoittamansa biisit eivÀt kuitenkaan aina pÀÀdy radioon.
âKuonaa pitÀÀ kirjoittaa paljon, ettĂ€ löytyy joku sellainen laulu, josta vois tykĂ€tĂ€ joku muukin kuin itse.â
Rintala kirjoitti lĂ€pimurtobiisinsĂ€ Mökkitien Arttu Wiskarin esitettĂ€vĂ€ksi kaksitoista vuotta sitten. Kappale on mÀÀritellyt hĂ€nen uraansa â ja antanut jopa nimen edustamalleen Mökkitie Records -levy-yhtiölle. Nykyisin hĂ€n pitÀÀ sanoitusta naiivina aloittelijan teoksena, ja juuri siitĂ€ vilpittömyydestĂ€ muodostuu myös osa kappaleen viehĂ€tystĂ€.
âEnÀÀ nĂ€illĂ€ kilsoilla sellaista ei pystyisi kirjoittamaan, ei ei ikinĂ€. Mutta siitĂ€ vĂ€littyy aito tunne ja siksi siitĂ€ on tullut ikivihreĂ€â, hĂ€n arvelee.
EntÀ sitten sÀvellys? Melodian pitÀÀ olla Rintalan mielestÀ yksinkertainen ja mieleen jÀÀvÀ kuin lastenlaulussa.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
-
Teoston SÀv.San.Sov. -podcastin neljÀttÀ kautta kesÀn jÀlkeen jatkaa Pedro Hietanen, jonka jo 1960-luvulla alkanut ura sÀveltÀjÀnÀ, sovittajana, yhtyeen johtajana, muusikkona ja sÀestÀjÀnÀ hakee vertaistaan.
Pedro Hietanen on monipuolinen musiikintekijÀ, joka tunnetaan kyvystÀÀn hyppiÀ erilaisten musiikillisten raja-aitojen yli. Ilman Hietasen panosta ei olisi syntynyt Wigwamin progressiivista rockia, Topi Sorsakoski & Agentsin ja oman Pedro`s Heavy Gentelemenin levyjÀ tai Velipuolikuu-tv-sarjan musiikkia sellaisina kuin ne ovat piirtyneet suomalaisten tajuntaan.
âOnhan se, kun skĂ„nelainen herrasmies laulaa suomeksi, jota ei osaa, venĂ€lĂ€isen kansanlaulun, joka onkin yhtĂ€kkiĂ€ reggae.â
Kuvailu sopii vaikkapa Pedro`s Heavy Gentlemen -yhtyeen hittiin Huopikkaat, joka yhdisti venÀlÀiseen mollibiisiin huumoria ruotsalaislaulaja Peps Perssonin tulkitsemana.
âHuumorin ja mollin yhdistelmĂ€, se on elĂ€mÀÀni.â
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen. Jakson kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva.
-
Teoston SÀv.San.Sov. -podcastin erikoisjaksossa vieraillaan J. Karjalaisen laulujen lÀhteillÀ, hÀnen biisintekohuoneessaan Keltaisessa talossa. Nykyisin huoneessa on LÀnnen-Jukan inspiroima sisustus.
âEn ole koskaan ajatellut musiikkia tyylien kautta, ettĂ€ onko tĂ€mĂ€ nyt poppia, rokkia vai mitĂ€. Olen kuunnellut musiikkia pienestĂ€ pitĂ€en ja innostunut monestakin eri stailista. EnimmĂ€kseen kuitenkin Amerikan kansanmusajohdannaisista tyyleistĂ€â, J. Karjalainen sanoo.
Millainen prosessi on yli 40 vuotta suosittuja lauluja tehneen J. Karjalaisen biisien takana? MikÀ hÀntÀ inspiroi? Ja mikÀ saa tekemÀÀn uutta musiikkia edelleen?
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
-
Juha Tapio on yksi Suomen suosituimmista artisteista, mutta hÀn pitÀÀ itseÀÀn ennen kaikkea lauluntekijÀnÀ. Tapio kertoo SÀv.San.Sov.-podcastissa työtavoistaan ja siitÀ, miten sÀveltÀminen ja sanoittaminen veivÀt hÀnet mukanaan jo 15-vuotiaana.
âAika pian lauluntekemisestĂ€ tuli sellainen tunneilmaisun ihme venttiili, ettĂ€ lauluissa kehtasi puhua niistĂ€ tunteista, joista ei kehdannut puhua fudisjengin pukuhuoneessaâ, hĂ€n kuvailee.
Laulujen kirjoittaminen ei aina nykyisin tunnu helpolta â ainakaan aluksi. Mutta sitten musiikki palkitsee, kun sen ÀÀrelle vaivautuu.
âAina löytyy joku pieni vĂ€ylĂ€ alitajuntaan, kun ei analysoi liikaa ja antautuu leikilleâ, Juha Tapio sanoo podcastissa.
âHaluan pitÀÀ osan laulunteosta mysteerinĂ€ itsellenikin. Ettei ole pĂ€ivĂ€nselvÀÀ, miten, miksi ja millĂ€ tavalla nĂ€itĂ€ lauluja tulee. Uusi laulu on joka kerran hĂ€mmĂ€styksen, kiitollisuuden ja ihmettelyn aihe.â
SĂ€v.San.Sov.-podcastia toimittaa musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
-
Sanna Klemetti eli Litku Klemetti on artisti ja biisintekijÀ, joka on omien sanojensa mukaan tÀynnÀ ideoita. Uusia ideoita kappaleisiin tulee usein vaikkapa pyörÀillessÀ. Teoston SÀv.San.Sov podcastissa Klemetti kertoo, millainen prosessi on nostanut hÀnet kansan tietoisuuteen musiikin tekijÀnÀ. Klemetti on tutkinut akateemisesti omaa musiikillista toimintaympÀristöÀÀn, kotimaista popin ja rockin indie-kenttÀÀ. HÀn tahtoo kuitenkin pitÀÀ analyyttisyyden loitolla luovasta työstÀ.
âEi se mene millÀÀn analyyttisella ajattelulla, Otan paljon vaikutteita mutta silti yritĂ€n tehdĂ€ omaa juttua. Biisin pitÀÀ mennĂ€ sillĂ€ tavalla, mikĂ€ on mun tyyli ja estetiikkaâ
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
-
Karri Miettinen eli rap-artisti Paleface on luonut uran sekĂ€ englanniksi ettĂ€ suomeksi kirjoitetuilla kappaleilla. Kun hĂ€n aloitti suomenkielisen soolouran 2010 menestyslevyllĂ€ Helsinki â Shangri-La, ratkaiseva oivallus syntyi Afrikan-matkalla:
âJos ÀÀnitettyĂ€ musaa on tehty noin sata vuotta, mutta laulettu on tuhansia vuosia, niin silloin musiikin tehtĂ€vĂ€ on joku muu kuin kultalevyjen saaminenâ, hĂ€n sanoo Teoston SĂV.SAN.SOV. -podcastin vieraana.
Eli kuten esityksinÀ elÀneet laulut, myös rap on pyrkinyt tÀyttÀmÀÀn kaksi tehtÀvÀÀ: muistaa vanhat viisaudet ja kertoa uudet uutistapahtumat.
NĂ€mĂ€ ohjenuorat ovat hĂ€nen mielessÀÀn edelleen, kun hĂ€n hakeutuu työhuoneelleen kirjoittamaan. Palefacella on useita rautoja tulessa koko ajan â niin monia, ettei ole mahdollisuutta jÀÀdĂ€ odottelemaan inspiraatiota.
SĂV.SAN.SOV. -podcastin toimittaa musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen
-
Lara Poe on suomalais-yhdysvaltalainen taidemusiikin sÀveltÀjÀ, joka suorittaa parhaillaan tohtoriopintoja Lontoon King`s Collegessa. HÀnen sÀvellyksiÀÀn sekÀ instrumenteille ettÀ orkestereille on kuultu jo muun muassa Lontoossa, New Yorkissa, WienissÀ sekÀ HelsingissÀ ja Lahdessa.
Teoston SĂV.SAN.SOV. -podcastissa Poe kertoo työmetodeistaan ja inspiraationsa lĂ€hteistĂ€. HĂ€n ottaa työhönsĂ€ monipuolisesti vaikutteita ja tĂ€rkeĂ€ innoittaja on esimerkiksi kuvataide.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
-
yli 40 vuotta omia laulujaan esittĂ€nyt Kauko RöyhkĂ€ on myös tuottelias kirjailija. Teoston SĂ€v.San.Sov. -podcastissa hĂ€n korostaa taukojen merkitystĂ€ luovassa työssĂ€ â aivoille pitÀÀ antaa aikaa prosessoida. Siksi joutilaisuus on tĂ€rkeÀÀ ahkeran kirjoittamisen vastapainoksi.
Omalla urallaan RöyhkÀ on pitÀnyt kiinni periaatteistaan, ja keksinyt musiikkiteollisuuden muuttuessakin uusia tapoja tulla toimeen.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
-
Kun Erin lauloi Nylon Beatissa, hĂ€n ajatteli, ettĂ€ monet muut vain sattuvat olemaan lahjakkaampia ja musikaalisempia kuin hĂ€n. Vasta hittibĂ€ndin hajottua hĂ€n alkoi tosissaan opiskella musiikkia â ja innostui musiikin tekemisestĂ€. Soolourallaankin menestynyt Erin tunnetaan nykyisin loistavana tulkitsijana, mutta myös pĂ€tevĂ€nĂ€ ja omintakeisena laulunkirjoittajana, jonka intohimo on nimenomaan uuden luomisessa.
Teoston SĂ€v.San.Sov. -podcastissa Erin kannustaa nuoria biisintekijöitĂ€ seuraamaan intohimojaan, vaikka ne tuntuisivat olevan kaukana toisistaan â asiat saattavat yhdistyĂ€ yllĂ€ttĂ€vĂ€llĂ€ tavalla. HĂ€n myös kannustaa opettelemaan koko biisinteon prosessin itse, vaikka tekisikin mielellÀÀn yhteistyötĂ€ muiden tekijöiden kanssa.
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
-
Anton Kabanen tunnetaan Beast In Black -bĂ€ndin sĂ€veltĂ€jĂ€nĂ€ ja kitaristina. Musiikin luominen on Kabaselle yksityinen tapahtuma â niin hyvĂ€ssĂ€ kuin pahassakin. Kabanen uskoo, ettĂ€ toimivat melodiaideat ja jopa kokonaiset kappaleet on tarkoitettu kierrĂ€tettĂ€viksi â musiikintekijöillĂ€ on oikeus jalostaa ideoitaan ja toisintaa tunnelmia, joihin on aiemmissa teoksissaan pyrkinyt ja pÀÀssyt.
Teoston SĂ€v.San.Sov. -podcastissa Kabanen kertoo mm. kĂ€yttĂ€mistÀÀn työkaluista ja inspiraation lĂ€hteistĂ€. HĂ€n kuvailee, ettĂ€ musiikin tekeminen on hĂ€nelle ennen kaikkea tunnetilojen luomista â ja se ei tarkoita sĂ€vellyshetken fiilisten monistamista kuulijalle. MitĂ€ sitten? Ja minkĂ€ yllĂ€ttĂ€vĂ€n musiikkigenren Kabanen lupaa hevimusiikin lisĂ€ksi ottaa haltuun?
Haastattelijana musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
-
Teemu Brunila on tehnyt ainutlaatuisen uran kansainvĂ€lisillĂ€ ja kotimaisilla musiikkimarkkinoilla. Harvoin haastatteluja antava Brunila kertoo Teoston podcastissa, miten jenkkilistan ykkösbiisit syntyvĂ€t , ja kuinka alalle pyrkivĂ€n tekijĂ€n kannattaa ottaa haltuun musiikkiosaamisen lisĂ€ksi tĂ€ydellinen englanti ja hyvĂ€t sosiaaliset taidot. TĂ€rkeintĂ€ on kuitenkin luottaa omaan makuun â hĂ€n itse luotti siihen jo rippikouluikĂ€isenĂ€ perustamassaan The Crash -yhtyeessĂ€.
EntÀ miten korona-aika on vaikuttanut kansainvÀlisen hittinikkarin pÀivittÀiseen työhön? Ja osaako kokenut konkari ottaa vastaan kriittistÀ palautetta? Kuuntele Teoston SÀv.San.Sov podcastista!
Haastattelijana pitkÀn linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen. -
SĂ€veltĂ€jĂ€ Juhani Nuorvalan yhteistyö kanteleensoittaja Eija Kankaanrannan kanssa on johtanut hyvin laajaan yhteiseen ohjelmistoon. âKanteleelle nykymusiikki on ehdottomasti rikkain ohjelmistolĂ€hdeâ, sanoo kantelemusiikin uudistajana tunnettu Kankaanranta. SĂ€veltĂ€jĂ€nĂ€ Nuorvala on aina ollut kiinnostunut raja-aitojen yli loikkimisesta ja hĂ€nen uransa aikana nĂ€mĂ€ raja-aidat esimerkiksi matala- ja korkeakulttuurin, kansan- ja taidemusiikin vĂ€lillĂ€ ovatkin laskeneet.
Mutta miten toimii kahden taiteilijan yhteistyö? Ja voiko sÀveltÀjÀ riidellÀ itsensÀ kanssa soittajan vÀlityksellÀ? Kuuntele Teoston SÀv.San.Sov podcastista!Haastattelijana pitkÀn linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen.
-
Kun Kaisa MĂ€ensivu nĂ€ki lapsena tv:ssĂ€ naisen soittavan kontrabassoa, se oli hĂ€nestĂ€ âniin cooliaâ, ettĂ€ hĂ€n tahtoi alkaa soittaa itsekin. New Yorkin maineikas Manhattan School of Music teki hĂ€nestĂ€ puolestaan sĂ€veltĂ€jĂ€n, koska koulussa kaikkien oli pakko sĂ€veltÀÀ. Mutta mitĂ€ neuvoja MĂ€ensivu antaa eteenpĂ€in pyrkiville jazz-soittajille?
Haastattelijana pitkÀn linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen
-
Nightwish on noussut kansainvÀliseen suosioon sÀveltÀjÀ Tuomas Holopaisen kunnianhimoisten, jopa suuruudenhullujen teosten ansiosta. Nuo teokset syntyvÀt Holopaisen mielessÀ. Millaisen prosessin seurauksena sÀveltÀjÀn kiteelÀisessÀ hirsimökissÀ työstÀmÀt sÀvellykset muotoutuvat Nightwishin levytyksiksi ja keikkaohjelmistoksi?
Haastattelijana pitkÀn linjan musiikkitoimittaja Pasi Kostiainen. - Show more