Episodes
-
Mitä tietoa tarvitaan ja mitä ei? Miksi ihminen haluaa hankkia tietoa jostain tietystä asiasta? Minkälainen tieto puhuttelee eniten? Voidaanko tiedonhankintaa ohjata tuottamaan hyötyä ja kasvua? Nostaako tieto Suomen tietoyhteiskunnan tietonousuun? Näihin kysymyksiin vastaa Turhan tiedon päätösohjelma! Siinä yli 30 eri alojen tutkijaa ja sivistyneistön edustajaa vastaavat kysymykseen, mitä tietoteoksia he lukevat mielellään ja miksi! Ohjelma […]
-
Suomessa on huippuosaamista kännyköissä ja jäänmurtajissa ja nyt on upeaa peliteollisuutta nousujohteisesti kehitetty. Mutta kirjallisuustieteen professori Hannu K. Riikonen on sen sijaan tutkinut muun muassa syömistä ja ulostamista maailmankirjallisuudessa. Luennoillaan hän kertoo James Joycen mieltymyksestä pissanväriseen valkoviiniin. Riikonen uskoo, että jos ihmiset lukisivat enemmän kirjoja, he ymmärtäisivät toisiaan paremmin. Hän haluaa rohkaista ihmisiä lukemaan ennen […]
-
Missing episodes?
-
Entisen elinkeinoministeri Olli Rehnin mukaan tiedettä tulisi rahoittaa sen mukaan, tuottaako se yritysyhteistyötä. Tätä ei tiennyt entinen fennougristi Mathias Alexander Castrén, joka 1800-luvun alkupuoliskolla tallensi nenetsien eeppistä runoutta. Näitä pian kaksisataa vuotta sitten muistiinpantuja arktisen vähemmistökielen monumentteja tutkii tohtori Karina Lukin, joka ei edelleenkään tuota innovaatioita vientiteollisuudelle. Sen sijaan hän on oppinut ymmärtämään menneisyyden tundran ja nykymaailman […]
-
Nyt mitataan onko radionkuuntelijassa munaa! Harvalla hektisen aikamme kansalaisella riittää kärsivällisyyttä ja pokkaa kuunnella koko 27 minuutin podcast, jossa 83-vuotias paikannimistön tutkija Saulo Kepsu kertoo muun muassa Äyräpäästä etelään kulkeutuneista vanhoista asutusnimityypeistä. Saulon mukaan Suomea ei tule panna nousuun, mutta paikannimistöntutkimus kylläkin. Opimme, että suomalainen paikannimistöntutkimus on ollut kansainvälisesti uranuurtavaa niin teorian kuin kokoelmien alalla ja teemme […]
-
Seitsemännessä Turhaa tietoa –podcastissa soitamme Ulvilaan Friitalan kylään museoamanuenssi Ilkka Tarvaiselle, joka työskentelee Suomen ainoassa nahkamuseossa. Museo on Suomen vähiten vierailtuja. Siellä on kuitenkin monia koko maailmassa ainutlaatuisia esineitä kuten betonilla täytetty hevonen ja pikkereitä, jotka ovat saaneet nimensä siitä, että niistä lähtee ääni pik-pik-pik. Kysymme Ilkka Tarvaiselta, miten nahkamuseot saavat Suomen nousuun. Tarvainen kertoo, […]
-
Turhaa tietoa -podcastissa paneudutaan rautakauden ja kivikauden musiikkielämään. Dosentti Riitta Rainio kertoo Suomen rautakautisista kulkusista ja kelloista, kivikautisista luupilleistä sekä Turusta löytyneestä noitarummun vasarasta. Podcastissa kuullaan myös katkelmia Riitta Rainion ja Juha Valkeapään installaatiosta nimeltä Luutarha. Kyseessä on rekonstruktio Gotlannissa sijaitsevan kivikautisen Ajvide-asuinpaikan äänimaiseimasta eli siitä mitä kivikautiset metsästäjäkeräilijät kuulivat yhden päivän aikana. Ohjelmassa mukana […]
-
Turhaa tietoa –podcastin viidennessä osassa ollaan teologisen turhan tiedon juurilla. Haastelimme teologisen etiikan ynnä uskonnonfilosofian emeritusprofessori Simo Knuuttilaa. Tuskin mitään kysymystä on ihmiskunnan historiassa pohdittu yhtä paljon kuin kysymyksiä siitä miten Jumalan kolme persoonaa suhtautuvat toisiinsa ja miten ehtoollisleipä muuttuu Kristuksen ruumiiksi. Ohjelmassa meillä on mahdollista oppia näihin kysymyksiin n. 1000 vuotta hiottu kanta, joka […]
-
Neljännessä Turhan tiedon podcastissa tutustutaan cembalon viritykseen. Post doc -tutkija ja cembalisti Assi Karttunen Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta kertoo, millaisia seikkaperäisiä ohjeita valistusfilosofi ja ensyklopedisti Denis Diderot antoi cembalon viritykseen. Ohjelmassa pohditaan myös historian merkitystä tietämiselle. Lopun referaattiosiossa Janne Saarikivi lukee A.H. Snellmanin luetteloa 1200-luvun historiallisissa lähteissä esiintyvistä virolaisista paikannimistä. Kirja on painettu 1893, mutta sitä ei […]
-
Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on tuhansia kirjoja, joita ei ole lainattu koskaan, vaikka niissä on epäilemättä vaikka mitä turhaa ja tärkeää tietoa. Kolmannessa Turhaa tietoa –podcastissa keskustelemme kirjastonhoitaja Seija Karvasen kanssa Helsingin yliopiston kirjaston lainaamattomista kirjoista, kirjaston kokoelmista ja vaihtoehtoisista tavoista ymmärtää aikamme kulahtanut fraasi ”Suomi nousuun.” Lopuksi herkkupala Burjatian historian ystäville, Janne Saarikivi lukee […]
-
Toisessa Turhaa tietoa -podcastissa pääsemme tutustumaan kasvitieteilijä Esteri Ohenojaan, joka tutkii sieniä Oulun yliopiston kasvimuseossa. Esteri Ohenoja on ollut 16 vuotta eläkkeellä, mutta saapuu joka päivä tutkimaan sieniä. Häntä inspiroivat mm. Kiimingissä kasvavat Suomen ainoat imelärisakkaat. Tutustumme myös Suomessa kasvavien suursienien taksonomiaan sekä Oulun linnan asevaraston sisältöön 1600-luvulla. Lopuksi Taina Riikonen lukee referaatin savolaisen osakunnan […]
-
Ensimmäisessä Turhan tiedon jaksossa vieraillaan Vihdin museossa, joka on yksi Suomen vähiten vierailluista museoista. On yllättävää, että Vihdin menneisyys ei enempää kiinnosta, vaikka paikalla olisi mahdollisuus tutustua muun muassa Härtsilän kylän Hiiren talosta, alun perin Pakaselän kylän Pelläältä lahjoituksena saatuun historialliseen sitraan 1800-luvun lopulta ja harvinaiseen naistensatulaan. Museota esittelevät amanuenssi Matti Mäki ja museonjohtaja Heidi […]