Эпизоды
-
Valtiovarainministeriön tuoreessa virkamiespuheenvuorossa vaaditaan seuraavilta hallituksilta mittavia julkisen talouden sopeutustoimia - siitä huolimatta, että maailmantalouden näkymät ovat sumuiset. Suomi on marssimassa kohti leikkausvaaleja tilanteessa, jossa Ukrainan sota, energiakriisi ja vihreä siirtymä kasvattavat julkisen talouden investointipaineita. Talouskuriin liittyviä riskejä lisää kiristyvä rahapolitiikka.
Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan talouskurin paluusta. Millaisessa suhdannetilanteessa leikkauspolitiikkaan ryhdytään? Entä löytyykö leikattavaa muualta kuin koulutuksesta? Miten talouskurihaaveiden ja julkisen talouden pitkäaikaisten menopaineiden välinen railo silloitetaan? Onko politiikka muutakin kuin sopeutuskohteiden välillä tehtäviä arvovalintoja? Entä miksi ihmiset kaipaavat talouskuria, vaikka se kasvattaa luokkakokoja ja työttömyyttä?
Timo Harjuniemen ja Lauri Holapan vieraana on poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Ronkainen keskustelee Holapan ja Harjuniemen kanssa paitsi kotimaisen talouskurin paluusta myös talouspolitiikan instituutioiden ja ideoiden kyvyttömyydestä reagoida energiapulan, sodan ja ilmastonmuutoksen muodostamaan monikriisiin. -
Timo Harjuniemi ja Lauri Holappa perkaavat poliittisen talouden kuumimmat puheenaiheet ja pohtivat, miltä talouden ja politiikan pelikenttä näyttää syksyllä 2022. Aiheina muun muassa:
Ajankohtainen MMT-keskustelu
Politiikan vallitsevat blokit
Ison-Britannian kaaoksen opetukset
Vasemmisto ja taloustiede
Politiikan kulttuurisotaistuminen -
Пропущенные эпизоды?
-
Suomen perustuslailla ja sitä tulkitsevalla eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on merkittävä rooli nykypolitiikassa. Politiikan suuret kiistakysymykset kietoutuvat perustuslakivaliokunnan päätöksiin - olipa kyse sitten sote-uudistuksesta tai Euroopan talouspolitiikasta. Miten tällaiseen tilanteeseen, jossa politiikka oikeudellistuu ja oikeus politisoituu, on päädytty? Podcastin tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan Suomen perustuslaista ja eduskunnan perustuslakivaliokunnasta. Vieraana on valtiosääntöoikeuden yliopistonlehtori Maija Dahlberg Itä-Suomen yliopistosta. Dahlberg keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa suomalaisen perusoikeusajattelun historiasta sekä politiikan ja oikeuden suhteesta. Lisäksi Dahlberg avaa, miten perustuslakivaliokunta oikeasti toimii. Mitä valiokunnan kulissien avana tapahtuu, ja millaista valtaa valiokunnan kuultavina käyvät oikeudelliset asiantuntijat käyttävät? Valiokunnan toimintaa ohjaavat paitsi oikeudelliset käytännöt ja periaatteet myös monet sanattomat sopimukset.
Maija Dahlbergin julkaisuja: https://uefconnect.uef.fi/henkilo/maija.dahlberg/
Timo Harjuniemi, Maija Dahlberg ja Anu Kantola: Sanattomien sopimusten puolustajat: eduskunnan perustuslakivaliokunnan suhde mediajulkisuuteen: https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/120274 -
Pandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi koettelevat markkinoiden toimintaan ja taloussuunnitteluun liittyviä uskomuksia. Valtiot puuttuvat markkinoiden toimintaan kovakouraisesti, jotta valot pysyisivät päällä ja talot lämpiminä. Elämmeko jo suunnitelmataloudessa? Podcastin tämänkertaisen jakson vieraana on tietokirjailija, osallisuustalousjärjestö Parecon Finlandin perustajajäsen Antti Jauhiainen. Jauhiainen keskustelee Timo Harjuniemen kanssa talouden suunnittelusta. Millaisia ovat suunnitelmataloudet? Entä millaista suunnittelua kapitalistissa talouksissa tehdään? Ovatko markkinat ylivertaisia informaation prosessoinnissa ja kulutushalujen käsittelyssä, vai voisiko viisas teknokraatti olla markkinoita tehokkaampi talousmoottori? Voisiko datatalouden ja valvontakapitalismin työkalut valjastaa palvelemaan talouden suunnittelua ja ilmastokriisin vastaista kamppailua?
Parecon Finland: http://www.osallisuustalous.fi/ -
Euroopan talousperiaatteet on valettu itsenäisen keskuspankin, no bail out -periaatteen ja talouspolitiikkaa sitovien sääntöjen ylle. Tavoitteena on ollut luoda järjestelmä, jossa markkinakuri kannustaa jäsenvaltioita kurinalaiseen talouspolitiikkaan. Euroopan talousideat ja -instituutiot ovat kuitenkin olleet koetuksella - kiitos niin koronapandemian kuin Ukrainan kriisinkin.
Podcastin tämänkertaisen jakson vieraana on poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta. Ronkainen käy läpi eurooppalaisen talousintegraation historiaa ja avaa, miten Euroopan keskuspankki on pitänyt Eurooppaa pystyssä kamppaillen samalla tiukan mandaattinsa kanssa. Lisäksi Ronkainen pohtii muun muassa sitä, miksi eurooppalainen talousperusta muuttuu ennen kaikkea oikeudellisten päätösten siivittämänä. -
Teknologian kyllästämässä maailmassa algoritmit jäsentävät elämäämme. Algoritmipuhe on kuitenkin usein joko yksioikoisen dystooppista tai tekno-optimistista, vaikka kysymys algoritmisesta hallinnasta on monisyisempi. Podcastin tämänkertaisen jakson vieraana on algoritmien politiikkaa tutkiva väitöskirjatutkija Laura Savolainen Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Laura Savolainen keskustelee Timo Harjuniemen kanssa algoritmisen hallinnan eri ulottuvuuksista. Mitä on algoritmien politiikka? Entä millaista toimijuutta toisaalta algoritmeillä ja toisaalta algoritmisissä suhteissa olevilla ihmisillä on?
-
Inflaatio tuntuu bensapumpulla ja lähikaupassa. Mikä hintoja nostaa? Onko kyse väliaikaisesta, muun muassa Venäjä-pakotteiden aikaansaamasta ilmiöstä, vai onko syytä varautua siihen, että inflaatio piinaa taloutta vielä aimo tovin? Ajetaanko maailmantalous taantumaan inflaation kaitsemisen nimissä? Miksi talouspolitiikan työkaluvajassa on hintojen nousun hillintää varten vain rahapolitiikan moukareja ja dynamiittia, vaikka käyttöä olisi hienovaraisemmille instrumenteille?
Podcastin suuressa inflaatiojaksossa poliittisen talouden tutkijat Lauri Holappa ja Jussi Ahokas keskustelevat inflaation syistä, keskuspankkien liikkumavarasta sekä globaalitalouden laajemmista institutionaalisista ongelmista, jotka vaikeuttavat inflaation suitsimista. -
Kriisit pandemiasta Ukrainan sotaan myllertävät Euroopan unionia uuteen uskoon. Mihin suuntaan EU on liikkumassa? Onko unioni hylkäämässä uusliberaalit periaatteensa? Entä millä tolalla on eurooppalainen demokratia, ja miten päätöksenteko Euroopan unionissa oikeasti toimii? Podcastin tämänkertaisena vieraana on maailmanpolitiikan väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta. Nordström keskustelee Timo Harjuniemen kanssa paitsi EU-politiikan ajankohtaisista kysymyksistä myös eurooppalaisen vallankäytön konkreettisista prosesseista. Kuka EU:ssa käyttää valtaa ja miten? Ketkä ovat Euroopan vaikutusvaltaisimmat vallankäyttäjät?
Laura Nordström, Jouni Backman ja Lea Konttinen: Miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa (Sitran selvityksiä): https://www.sitra.fi/app/uploads/2022/05/sitra-miten-eu-lainsaadannosta-paatetaan-suomessa.pdf -
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostattanut keskustelua kansainvälisen politiikan teoreettisista koulukunnista, kuten realismista. Poliittinen talous -podcastin vieraana on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan yliopistonlehtori Matti Ylönen, joka keskustelee Timo Harjuniemen muun muassa siitä, millaisessa historiallisessa suhdanteessa realistinen koulukunta syntyi. Entä millaisia kilpailijoita realismilla on? Jaksossa tarkastellaan lisäksi sotilasliitto Naton tulevaisuudennäkymiä samoin kuin sitä, mitä voisimme oppia toisen maailmansodan jälkeisestä jälleenrakennuspolitiikasta. Entä miksi 1990-luku näyttäytyy nyt menetettyjen mahdollisuuksien vuosikymmenenä?
-
Poliittinen talous -podcastissa keskustellaan Venäjän sotaretkestä Ukrainassa, kun vieraana on Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro. Kangaspuro analysoi niin Vladimir Putinin ajattelua kuin Venäjän hyökkäyksen laajempia geopoliittisia taustojakin. Millainen voisi olla Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri, joka ei nojaisi sotilaallisen uhan jatkuvaan kasaamiseen? Voiko Venäjän aggressioita yrittää ymmärtää Venäjän talouden rakenteen kautta, ja miten Venäjää rankasti koetellut, Neuvostoliiton romahduksen jälkeinen talouspolitiikan shokkiterapia on vaikuttanut Venäjän kehitykseen ja Putinin asemaan maan johdossa?
-
Kryptovaluutat ovat kasvaneet libertaristisesta rahaprojektista valtavirtaisiksi sijoitustuotteiksi. Mutta mitä kryptovaluutat oikeastaan ovat, ja miten kryptovaluuttojen ytimessä oleva lohkoketjuteknologia toimii? Poliittinen talous -podcastin vieraana on tutkija ja tietokirjailija Janne Korhonen, joka keskustelee Timo Harjuniemen kanssa kryptovaluuttojen ja lohkoketjun poliittisista ja teknologisista ulottuvuuksista. Kryptovaluutat lupaavat hajautettua taloutta sekä vapautta keskuspankeista ja finanssimarkkinoiden vakiintuneista pelureista, mutta onko kyse sittenkin silkasta huijauksesta ja resurssien hukkakäytöstä? Missä määrin kryptovaluutat muistuttavat kultakantaa, jossa rahan arvo oli sidottu kultaan?
Janne Korhosen teksti "Mistä kryptovaluutoissa ja lohkoketkussa on kyse?": https://jmkorhonen.fi/2021/11/02/mista-kryptovaluutoissa-ja-lohkoketjussa-on-kyse/ -
Poliittinen talous -podcastissa analysoidaan vuoden 2022 talousnäkymiä. Vieraana on BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas. Ahokkaan mukaan kapitalismin nykyistä vaihetta voi luonnehtia keskuspankkikapitalismiksi. Ahokas keskustelee Timo Harjuniemen kanssa keskuspankkikapitalismin taustoista ja nykytilasta: Millaista kapitalismin vaihetta keskuspankkikapitalismi edustaa? Kieliikö keskuspankkikapitalismi keskuspankkien ja rahapolitiikan politisoitumisesta vai pikemminkin asiantuntijavallan vahvistumisesta ja "teknokraattisesta keynesiläisyydestä"? Lisäksi jaksossa pohditaan muun muassa keskuspankkien ilmastopolitiikkaa, inflaatiokehitystä sekä yhteisvaluutta euron tilaa.
Jussi Ahokkaan Keskuspankkikapitalismi-uutiskirje Substackissa: https://keskuspankkikapitalismi.substack.com/ -
Verkon "manosfääri" koostuu erilaisista liikkeistä tai alakulttuureista, joita luonnehtivat muun muassa antifeminismi ja seksuaalisen markkina-arvon teoriat. Poliittinen talous -podcastin vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Emilia Lounela, joka tutkii vastentahtoisessa selibaatissa elävien miesten incel-verkkokulttuuria. Lounela keskustelee Timo Harjuniemen kanssa manosfääristä ja incel-kulttuurista sekä niille ominaisista ajatuksista. Mikä on evoluutiopsykologisen ajattelun rooli antifeministisessä verkkoliikehdinnässä? Miksi ajatus "punaisen pillerin" valitsemisesta vetoaa?
-
Poliittinen talous -podcastissa tarjoillaan peruskurssi uusliberalismiin ja tehdään uusliberalismille terveystarkastus. Vieraana on tutkijatohtori Ilkka Kärrylä Helsingin yliopiston Pohjoismaiden tutkimuksen keskuksesta.
Kärrylä pohtii Timo Harjuniemen kanssa uusliberalismin määritelmää, historiaa ja keskeisiä elementtejä. Entä mitä Pohjoismaiden tarkastelu kertoo uusliberalismista? Ovatko maailmantalouden toistuvat kriisit romuttaneet uusliberaalit opit, vai elämmekö edelleen uusliberaalissa todellisuudessa? -
Podcastin tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan Euroopasta ja sitä muokanneista poliittisista ideoista. Vieraana on akatemiatutkija Timo Miettinen, jonka tuore kirja "Eurooppa - Poliittisen yhteisön historia" tutkii Euroopan olemukseen vaikuttaneita ideologioita ja käsitteitä, muun muassa valtiota, federalismia ja liberalismia. Mistä kumpuaa ajatus Euroopasta arvoyhteisönä tai talous- ja rauhanprojektina? Miten valtio nousi eurooppalaisen poliittisen ajattelun keskiöön, ja miten valtion mahtia on pyritty Euroopassa hillitsemään? Millaiset kehityskulut raivasivat tilaa 1800- ja 1900-luvun suurten ideologioiden - liberalismin, nationalismin ja sosialismin - esiinmarssille? Millainen rooli uusliberalismilla on Euroopan ja EU:n historiassa?
Timo Miettinen: Eurooppa - Poliittisen yhteisön historia: http://www.teos.fi/kirjat/kaikki/2021-syksy/eurooppa-poliittisen-yhteis%C3%B6n-historia.html -
Poliittinen talous -podcastin syyskauden avausjaksossa pureudutaan vihreän kasvun, yhteiskunnallisen suunnittelun ja ekologisen jälleenrakennuksen kysymyksiin. Vieraina ovat Tero Toivanen ja Paavo Järvensivu Bios-tutkimusyksiköstä. Toivanen ja Järvensivu pohtivat Timo Harjuniemen kanssa muun muassa sitä, miten finanssikriisi ja sen jälkeen valittu talouskuripolitiikka vaikuttivat kehittyneiden talouksien ilmastotavoitteisiin. Entä mitä tarkoitetaan vihreällä kasvulla, ja onko materiaalisten resurssien kuluttaminen mahdollista irrottaa talouskasvusta? Mitä tarkoittaisi, jos päästökaupan ja markkinamekanismin varaan rakentuvasta ilmastopolitiikasta siirryttäisiin kohti kokonaisvaltaisempaa yhteiskunnallista suunnittelua ja ekologista jälleenrakennusta?
https://bios.fi/ -
Millainen on äärioikeiston ja ilmastopolitiikan suhde? Kieltääkö äärioikeisto ilmastonmuutoksen olemassaolon? Jos äärioikealla tunnustetaan ilmastokatastrofin uhka, mitä sille ollaan valmiita tekemään? Podcastin vieraana on väitöskirjatutkija Sonja Pietiläinen Oulun yliopiston Maantieteen tutkimusyksiköstä. Pietiläinen on osa Zetkin-kollektiivia, joka on vastikään julkaissut äärioikeiston ilmastopolitiikkaa tarkastelevan teoksen "White Skin, Black Fuel: On the Danger of Fossil Fascism (Verso, 2021). Sonja Pietiläinen keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, miten ilmastodenialismi ja rasismi löytävät toisensa äärioikeistolaisessa ajattelussa. Lisäksi pohditaan, mitä tarkoittaa "vihreä nationalismi" ja miten fossiilienergia kietoutuu osaksi länsimaista maskuliinisuutta.
Sonja Pietiläinen Twitterissä: https://twitter.com/PieSonja
White Skin, Black Fuel: On the Danger of Fossil Fascism: https://www.versobooks.com/books/3812-white-skin-black-fuel -
Lauri Holapan ja Timo Harjuniemen kuntavaalianalyysi kasvaa 2020-luvun puoluepolitiikan megatrendejä luotaavaksi aikalaisdiagnoosiksi: Mitä Antonio Gramsci sanoisi kokoomuksesta? Onko vasemmistosta tullut koulutettujen kaupunkilaisten liike? Millainen on perussuomalaisten suhde ilmastokriisiin ja kilpailukykypuheeseen? Entä löytyykö vasemmistolaisen politiikan tulevaisuus somen digitaalisilta alustoilta?
-
Mediakonserni Sanoman EU-komissolle tekemä kantelu Yle Areenasta on nostattanut keskustelua julkisen palvelun median laajuudesta ja tulevaisuudesta. Poliittinen talous -podcastin tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan Yleisradion ja kaupallisen median välisestä konfliktista sekä suomalaisen ja eurooppalaisen viestintäpolitiikan tulevaisuudesta. Yliopistonlehtori Kari Karppinen Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta keskustelee Timo Harjuniemen kanssa muun muassa siitä, pakottaako EU Suomen kaventamaan julkisen palvelun median roolia. Vai voisimmeko päinvastoin vaatia lisää ja kattavampaa julkisen palvelun mediaa? Entä mitä tuoreet mediakiistat kertovat median ja demokratian välisestä suhteesta?
Kari Karppinen toimii Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteishankkeessa, joka on antanut lausuntoja esityksestä uudeksi Yle-laiksi: https://cordi.blog/ -
Asiantuntijuuden kriisistä puhutaan paljon, mutta yhteiskunnat pyörivät edelleen asiantuntijuuden voimin ja myös populisteiksi soimatut poliitikot vetoavat asiantuntijuuteen. Asiantuntijuus on myös markkinointistrategia: niin sykemittareita kuin elämäntapojakin kaupustellaan asiantuntijuuteen vetoamalla. Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtori Mikko Jakonen Jyväskylän yliopistosta analysoi podcastin tämänkertaisessa jaksossa modernin asiantuntijuuden historiaa ja murroksia. Miten asiantuntijuus nousi yhteiskunnallisen toiminnan ytimeen? Entä mitä tapahtuu, kun asiantuntijuuden kirkkaimmat saavutukset atomienergiasta lentomatkailuun kääntyvät moderneja yhteiskuntia vastaan ja asiantuntijoiden aikaansaannokset muuttuvat vaikeasti ennakoitaviksi riskeiksi? Onko vasemmisto luovuttanut asiantuntijuuden kritiikin äärioikeistolle? Ja onko perinteistä talousasiantuntijuutta haastava vasemmisto löytänyt asiatuntijuuden uudelleen? Entä mitä koronakriisi kertoo asiantuntijuudesta ja totuuksien löytämisen vaikeudesta?
Mikko Jakonen: Vastatieto: Tulevaisuuden asiantuntijuutta etsimässä: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/53239
Mikko Jakonen: Konflikti - Talous ja politiikka: https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/konflikti-talous-ja-politiikka/ - Показать больше
