Podcasts

Episodes

  • Politiikkaradio: Siirtyvätkö Suomen puolustuksen peruskivet?: 11.10.2016 13.10

    Politiikkaradio starstarstarstarstar
    add

    Venäjän toimet Krimillä ja Syyriassa kiristävät Venäjän ja lännen välejä. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan, että turvallisuustilanteen kiristyminen Euroopassa ja Itämeren alueella vaikuttaa välittömästi Suomeen. Miltä osin Suomen puolustuspolitiikka on muutoksessa? Puolustusministeriön ylijohtajan Janne Kuuselan mukaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on tiivistymässä EU:n sisällä vielä tämän vuoden aikana. Laukaisevana tekijänä oli Iso-Britannian brexit-äänestys.”Nyt on semmoinen poliittinen momentum olemassa, että uskoisin, että tämän vuoden aikana tullaan tekemään päätöksiä, joilla vahvistetaan Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa”, sanoo Kuusela Politiikkaradion haastattelussa.Kyse ei kuitenkaan ole EU:n kilpajuoksusta, tai ”kauneuskilpailusta” Naton kanssa. EU:lle ei olla luomassa puolustusliittoa Naton tapaan, sanoo Kuusela.”Tämä ei ole mitään nollasummapeliä, eikä tässä ole minkäänlainen kauneuskilpailu meneillään EU:n ja Naton välillä. Se on ihan päivänselvä asia, että valtaosa EU-maista järjestää puolustuksensa Naton kautta. Ei tässä lähdetä luomaan mitään tarpeetonta päällekkäisyyttä.””Se mitä EU:ssa tehdään, niin katsotaan, että mitkä olisivat niitä EU:n omia vahvuusalueita, jotka tulisi käyttää hyväksi omien kansalaisten ja omien jäsenmaiden suojaamiseen”, sanoo Kuusela ja tähdentää, että Suomelle ”EU:n turvallisuus- ja puolustusulottuvuudella on merkittävää painoarvoa”. Suomen puolustuspolitiikan lähtökohta on rajoitetumpi Ruotsiin verrattuna, sanoo puolestaan reservin prikaatinkenraali Juha Pyykönen. Pyykösen Ulkopoliittiselle instituutille kirjoittamassa raportissa vertaillaan Suomen ja Ruotsin sotilaallista yhteistyötä Naton kanssa.”Ruotsi on ollut merkittävästi vapaampi toimija siinä suhteessa ja voinut vaikuttaa omaan turvallisuusympäristöönsä merkittävästi enemmän, sanoo Pyykönen Politiikkaradiossa.”Tämä että Venäjä ilmoittaa, että emme halua, että Suomi liittyy Natoon, niin ei ole mikään uutinen, koska eihän se ole halunnut meidän liittyvän aikaisemminkaan mihinkään.”Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Politiikkaradio: Kuka kantaa suurimman vastuun työmarkkinaneuvottelujen kaatumisesta?: 02.12.2015 13.10

    Politiikkaradio starstarstarstarstar
    add

    Työmarkkinaneuvottelujen kariutuminen on iso pettymys, sanovat Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen Politiikkaradiossa.Mykkäsen mukaan työmarkkinaneuvottelujen kaatuminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, etteikö neuvottelupöytään vielä palattaisi. ”Tässä asiassa harvinaisen selvästi pallo on nyt AKT:n johdolla ja Hakaniemessä”, sanoo Mykkänen.”En vieläkään löisi vetoa, että tämä on viimeinen luku. Työmarkkinahomma on vähän sellaista, että piruetteja tehdään yltympäriinsä. Vieläkin toivon että palataan neuvottelupöytään, mutta pallo on nyt selkeästi Hakaniemessä”, toteaa Mykkänen Politiikkaradiossa.Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan pelisilmä on pettänyt työmarkkinaneuvotteluissa molemmin puolin pöytää.”Tässä on pelisilmä pettänyt puolin ja toisin. EK ilmoittaa juuri tässä neuvottelujen alla, että tämä on viimeinen keskitetty ja mennään tämän jälkeen pelkästään näihin paikallisiin sopimisiin. Ehkä tämän ilmoituksen olisi voinut tehdä vähän myöhemminkin. Oliko se pakko tehdä tässä vaiheessa? Toisaalta se, että AKT irtaantuu.””Tässä tilanteessa voi sanoa, että pyyhkeitä kyllä molemmille puolille. Suomen kansa olisi kyllä kaivannut jotakin muuta”, sanoo Essayah.Essayahin mukaan jälleen on vaara, että julkisen sektorin pienipalkkaiset naiset maksavat enemmän.”Tässä taas julkisen sektorin pienipalkkaiset naiset jälleen kerran on enemmän maksamassa tästä pakkolakipaketista. Yhden alan änkyröinnin, eli AKT:n änkyröinnin, maksaa sitten nämä julkisen sektorin pienipalkkaiset, ennen kaikkea naisvaltaiset työt”, sanoo Essayah.Työmarkkinaneuvottelujen lopullinen kaatuminen tarkoittaa, että hallituksen on vietävä eteenpäin omaa pakkolakipakettiansa. Mykkäsen mukaan hallituksen on erottava, jos se ei uskalla viedä lakeja eteenpäin.”Hallituksen pitäisi erota, jos se ei uskalla nyt viedä eteenpäin lakitasolla toimia, joilla aidosti työn teettäminen saadaan kannattamaan nykyistä paremmin, koska silloin se ei pysty väittämään, että se tekee työmarkkinoista nykyistä vetävämpiä. Nyt hallituksen on vaan otettava se vastuu”, sanoo Mykkänen.Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Politiikkaradio: Keskinäisriippuvuuden rautainen laki koskee kaikkia: 16.12.2015 13.10

    Politiikkaradio starstarstarstarstar
    add

    Uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon on kerrottava, mitkä ovat Suomen uhat nykyisessä keskinäisriippuvuuksien maailmassa, sanovat ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtaja Seppo Kääriäinen (kesk) ja ryhmän jäsen entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja Politiikkaradiossa. Sipilän hallitus on juuri aloittamassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelua.”Sen yksi tärkeimpiä asioita on juuri tunnistaa nämä kehitysvirrat näissä keskinäisriippuvuuden maailmassa uhkien osalta” sanoo seurantaryhmän puheenjohtaja Seppo Kääriäinen.”Tämä on keskinäisriippuvuuksien maailma. Ei ole kaukaisia, ei ole läheisiä asioita, vaan kaikki ovat omalla tavallaan hyvin lähellä. Yhteistyö naapureitten kansa ja kaikkien kanssa on välttämättömyys.””Kyllä tämä keskinäisriippuvuuden rautainen laki, se koskee kaikkia. Se koskee myös maailman isoja, mukaan luettuna Venäjä”, sanoo Kääriäinen.Nykymaailmassa ”ei kukaan voi toimia yksin”, toteaa myös Tuomioja.”Nykymaailmassa, jota leimaa koko ajan kasvava keskinäinen riippuvuus, sekä hyvissä että huonoissa asioissa, piti siitä tai ei, niin ei Suomikaan menesty, jos maailmassa menee huonosti. Tässä suhteessa lähialueita ovat hyvinkin kaukaiset maat.” ”Ja se kasvaa koko ajan. Esimerkiksi terrorismi on sen tyyppinen uhka, kuten ilmastonmuutos, joka on ehkä suurin uhka maailmassa”, sanoo Tuomioja.Tuomioja alleviivaa myös Pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä Suomelle. Tuomioja ei myöskään usko, että Ruotsi tulisi yllättämään Suomen hakemalla Naton jäsenyyttä.”Ruotsi ja Suomi eivät aiheuta toisilleen minkäänlaisia yllätyksiä, vaan konsultoivat ja informoivat toisiaan kaikista turvallisuuspoliittisista merkittävistä asioista. Tekevät siitä itsenäisen päätöksensä. Näissä olosuhteissa on entistä epätodennäköisempää, että ne johtopäätökset olisivat erilaisia”, sanoo Tuomioja.Kääriäinen puolestaan ei usko, että Ruotsin porvaripuolueiden uusi myönteinen Nato-kanta vielä muuttaisi Ruotsin linjaa sotilasliittoon kuulumattomana maana. Kääriäinen tosin myöntää, ettei asiasta voi olla varma.”Mistäs me tämän tarkkaan tiedämme? Ei voi tarkkaan tietää, mutta arvioni on se, että ei se niin vain ole muuttumassa”, sanoo Kääriäinen Politiikkaradiossa.Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Politiikkaradio: Sote-uudistus näyttää johtavan verotuksen kiristymiseen: 12.04.2016 13.10

    Politiikkaradio starstarstarstarstar
    add

    Parlamentaarisen sote-työryhmän jäsen Sirpa Paatero (sd.) on varma, että hallituksen sote-linjaus johtaa verotuksen kiristymiseen. Sote-uudistusta valmistellaan valtion verotuksen pohjalta ilman erillistä maakuntaveroa.”Mun mielestä ei ole mitään realismia todeta, että verotus ei nouse”, sanoi Paatero Politiikkaradiossa.Paateron mukaan näyttää siltä, että valittu malli suosii pieniä kuntia ja lyö korville niitä, joissa sote-menot on pystytty pitämään kurissa.”Ne jotka on parhaiten nämä hoitanut, niin ne on ne jotka kärsii. Valitettavasti ne on usein myöskin näitä isoja kaupunkiseutuja, jotka on kuitenkin tämän koko suomalaisen yhteiskunnan vetureita niin elinkeinon kuin palvelujenkin osalta”, sanoo Paatero.Paatero myös povaa maakuntapohjaisen sote-mallin johtavan lopulta maakuntaveroon.”Se voi olla, että se jossain kohtaa jo tälläkin perusteella on tarpeen tulla.”Eduskunnan toinen varapuhemies ja entinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) vastustaa voimakkaasti ajatusta maakunnallisesta sote-verosta.”Uutta verotustasoa ei pidä Suomeen rakentaa, koska siinä on ainakin se vaara, että verotus nousee. Ja kyllä se Suomen kilpailukyvylle on kuin märkä rätti, jos meillä vielä verot tästä kovin paljon nousee.””Toivon että meille ei mitään uutta verotustasoa tule ikikuuna päivänä”, sanoi Risikko Politiikkaradiossa.Risikko kuitenkin myöntää, että valitussa valtionveromallissa on suuri verojen kiristymisen riski.”Tässähän on tietysti se tavoite, että se verotus ei kenenkään kohdalta nouse, mutta me emme voi muuta kuin määräaikaisesti sitoa kuntien käsiä. Kunnilla on autonomia nostaa verotustaan. Eihän me voida sitä estää täysin. Muuta kuin määräaikaisen tällaisen katon voi tehdä”, sanoi Risikko.Sote-uudistuksen kolmen miljardin säästötavoitteita Risikko myös pitää äärimmäisen kovana ja korostaa, ettei säästöjä voida vetää sote-alalla työskentelevien ihmisten selkänahasta.”Se on niin kova haaste tällaisena aikana, jolloin meillä väki ikääntyy ja palvelut sinänsä kallistuu ja meillä on työvoimavaltainen ala. Eihän tätä nyt mistään niin kuin henkilöiden, hoitohenkilökunnan tai palveluhenkilökunnan selkänahasta pidä vetää”, sanoi Risikko Politiikkaradiossa.Tapio Pajunen / Politiikkaradio

  • Politiikkaradio: Päästöskandaali varjostaa Pariisin ilmastokokousta: 14.10.2015 13.10

    Politiikkaradio starstarstarstarstar
    add

    Volkswagenin päästöskandaali murentaa luottamusta autoteollisuuteen ikävästi juuri Pariisin ilmastokokouksen alla. Tätä mieltä ovat eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) ja ympäristövaliokunnan jäsen Eeva- Maria Maijala (kesk).”Ennen kuin mitään sopimuksia voidaan alkaa tekemään, niin meidänhän pitäisi pystyä luottamaan. Nyt jos meiltä alkaa pudota luottamukselta pohja pois, niin se on tässä se kaikkein isoin ongelma. Nyt volkkarin ongelma tuli esille, mitä muuta meillä on tulossa esille”, kysyy Eeva-Maria Maijala Politiikkaradiossa.Hassin mukaan VW:n päästöskandaali koituu uudenpien teknologioiden eduksi.”Toivon että tästä loppujen lopuksi tulokset on myönteisiä, mutta onko ne nimenomaan myönteisiä Volkswagen-yhtiölle, se on eri asia. Mä uskon että tulokset on myönteisiä nimenomaan uudemmalle ja puhtaammalle teknologialle, sekä sähköautoille, että hybridiautoille.””Saattaa olla, että tämä tulee olemaan kuolinisku diesel henkilöautoille”, sanoo Hassi.Hassi ja Maijala ovat yhtä mieltä, että kehitys vie vääjäämättä kohti uusiutuvaa energiaa myös Suomessa. Tuulivoimansuhteen mielipiteet eroavat. Hassin mukaan tuulivoimaa voidaan yhä lisätä Suomessa, kunhan nykyisen syöttötariffijärjestelmän virheet korjataan. Suomessa pitäisi toimia kuin Saksassa, jossa tukitasoa jatkuvasti tarkistetaan teknologian hinnan alenemisen myötä, sanoo Hassi.”Tolkuttomaksi tämän nykytilanteen tekee juuri se, että kun tuulivoimaloiden hinnat on alentunut, mutta se on monta vuotta sitten määrätty se tukitaso, niin siitä tulee tosiaan kohtuuttomat voitot.””Kotimaista uusiutuvaa energiaa pitää lisätä ja olen kyllä optimisti myöskin sen suhteen, että myöskin tuulivoiman lisääminen on mahdollista”, sanoo Hassi Politiikkaradiossa.Eeva-Maria Maijalan mukaan Suomessa on panostettava kaikkeen kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, myös turpeeseen, ei yksipuolisesti tuulivoimaan.”Meidän pitää alkaa keskittymään enemmän monipuolisesti uusiutuvien energiavarojen käyttöön. Kyllä se on ennen kaikkea tämän biomassan käyttö.””Tuulivoimaa on nyt kokeiltu ja minun mielestä se on aikalailla nähty. Katsotaan miten me selviämme tästä kunnialla vielä, ettei tulisi vielä aivan järjettömiä ylimääräisiä maksuja suomalaisille”, sanoo Maijala.Tapio Pajunen / Politiikkaradio