Therese och zäta

  • Eesti lugu. Võitlus sisevaenlasega

    · 00:45:23 · Eesti lugu | Vikerraadio | ERR

    Vabadussõjas ei tulnud võidelda mitte ainult rindel, vaid ka tagalas. Kes olid Eesti riigi vaenlased? Kui tõhus oli sisevaenlase kihutustöö? Enamlaste kihutustöö sundis vastusündinud Eesti riigi juhte kasutama ka väga karme vahendeid : 31.augustil valmis Eestimaa Ametiühingute I Kongressi lõppdokument, mis dotsent Pajuri hinnangul oli selgelt Eesti riigi vaenulik. Saaremaa mässu mahasurumisest, riigivastastest meeleoludest Rahvaväes, enamlaste eestvedamisel riigi vastu pöördunud ametiühingulaste mahasurumisest räägib Ago Pajur seekordses saates laupäeval kell 13.05. Saate autor on Piret Kriivan. Siseminister Aleksander Hellat (pildil) andis 1919. aasta augusti lõpus Tallinnas käsu ametiühingute juhid vahistada. Tõendeid, et Hellat oleks käsu andnud ka nende mahalaskmiseks, ei ole. ESTI LUGU SOOVITAB KUULATA: Paul Jaagundi mälestused Tartu vabastamisest ja selle-eelsetest meeleoludest sõdurite hulgas. [flowplayer]rtmp://media.err.ee/raadioaudioext/jaagund.mp3[/flowplayer] KUULA SIDUSSAATEID ARHIIVIST: Saaremaa mäss. Kuula siit Jaan Anvelt. Kuula siit Viktor Kingissepp. Kuula siit EESTI LUGU SOOVITAB Reigo Rosenthali artikkel ajakirjas TUNA : Kes andis käsu “Irboska veretööks”? 1919. aasta 30. augustil Tallinnas kokku tulnud Eestimaa ametiühingute I kongress võttis vastu resolutsiooni, mille kohaselt ametiühingute edaspidise poliitika aluseks pidid olema Kolmanda Internatsionaali otsused. Samuti kinnitati kongressil resolutsioon, milles nõuti Eesti Vabariigi valitsuselt rahu sõlmimist Vene Sotsialistliku Föderatiivse Nõukogude Vabariigiga. Sisuliselt kuulutas kongress end solidaarseks vaenlasega, kes Eesti Vabariigile 1918. aasta novembri lõpus oli tunginud kallale. Vastuseks arreteerisid Eesti võimud 31. augustil ja ööl vastu 1. septembrit kokku 104 ametiühingu- ja töölisliikumise tegelast. Kaks neist vabastati järgnevalt, samas kui 102 inimest saadeti rongiga Irboska jaama, kuhu nad saabusid 2. septembril. 76 neist saadeti samal päeval üle rinde Punaarmee positsioonide suunas, kuhu kõik ka pärale jõudsid. Seejärel lasti Eesti soomusronglaste poolt 25 arreteeritud ametiühingutegelast maha, samas kui üks jäeti ellu. Seniajani on jäänud selgusetuks, kes ikkagi andis käsu “Irboska veretööks”? Nõukogude ajaloolased väitsid küll sellele vastust teadvat: “Täites – ehkki suurenevate kõhklustega – Lääne imperialistide ettekirjutusi ning nähes 26 kinnipeetavas oma kardetavaid vaenlasi, otsustasid kodanlikud võimumehed ühes mestis sotside liidritega need mõrvata.” Käsu mahalaskmisteks andis Nõukogude ajaloolaste teateil sotsiaaldemokraadist siseminister Aleksander Hellat. Sealjuures aga ei suutnud Nõukogude ajalookirjandus esitada mingisugust tõestusmaterjali, et A. Hellat seda tõepoolest tegi, nagu muide ei suudetud ka tõestada, et kõige taga olid “Lääne imperialistide ettekirjutused”. Seega esitati väljamõeldist tõe pähe. A. Hellat ise väitis oma mälestustes, et ametiühingutegelaste mahalaskmine ei toimunud tema korraldusel. Ta osutas sealsamas, et inimene, kes selleks käsu andis, ei toiminud kuigi targasti – ta pidanuks mõistma, et enamlased võivad kättemaksuks hukata nende käes olevaid eesti pantvange. 1920. aastal sõjaväe prokuratuuri poolt läbi viidud uurimine olevat jõudnud järelduseni, et Laiarööpalise soomusrongi nr. 2 ülem alamkapten Jaan Lepp sai suusõnalise hukkamiskäsu Eesti Kaitseliidu ülema abilt kapten Johannes Lutsarilt. J. Lutsar oli Kaitseliidu ülema Eduard Alveri poolt määratud Eestist välja saadetavate ametiühingutegelaste ešeloni komandandiks. Kuid siin peab kohe osutama, et Kaitseliidu ülema abil polnud mingit õigust anda käske soomusrongi ülemale, kes kuulus Soomusrongide diviisi alluvusse. J. Lutsar sai J. Lepale teha vaid ettepaneku mahalaskmisteks. Nagu J. Lepa mälestustest allpool lugeda võime, küsiski ta seejärel juhiseid Soomusrongide diviisi staabist, misjärel sai diviisi staabiülemalt kapten Johannes Poopuult korralduse hukkamise läbiviimiseks. Vabadussõja-aegne 2. diviisi ülem polkovnik Viktor Puskar väitis ülekuulamisel NKVD ees 1940. aastal, et käsu Irboska mahalaskmisteks andis Soomusrongide diviisi ülem alampolkovnik Karl Parts. On üpris tõenäoline, et K. Parts teadis kavatsetavatest mahalaskmistest ning et J. Poopuu, tehes J. Lepale korralduse hukkamiseks, oli selles osas läbi rääkinud K. Partsiga. Seega näib täiesti võimalikuna, et V. Puskari väide on põhimõtteliselt korrektne. 1919. aasta 1. oktoobril avaldati Soome vasakradikaalses ajalehes Savon Kansa kiri kelleltki “Spectatorilt”, milles sarjati tugevasti ning eriti sõnu valimata Eestis valitsevat korda ja juhtivaid isikuid. Muu hulgas teadis “Spectator” kirjutada, et Irboska mahalaskmiste käsuandjaks peetakse Sõjavägede ülemjuhataja staabi ülemat kindralmajor Jaan Sootsi – “tsaariaegset puruvanameelset oobersti, kes kõige “demokraatia” üle naerab”. Kuulujuttude järgi varjas “Spectatori” nime taga end sotsialistist-revolutsionäärist kirjanik Gustav Suits. Jättes J. Sootsi iseloomustuse “Spectatori” südametunnistusele, peab veel lisama, et vaevalt J. Sootsil kõnealuse sündmusega siiski midagi pistmist oli. Vabadussõja ajal ühel remontrongil teeninud Gustav Oiderma väitis hiljem, et nägi, kui soomusrongi nr. 2 ülem J. Lepp oli “tulivihane, sest talle oli saadetud kindral Laidoneri poolt käsk nende inimeste mahalaskmiseks. Meie olime sõdurid, kes võitlesid isamaa eest, mitte timukad.” Ilmselt on aga siinkohal väite näol, mis osutab käsuandjale, tegemist väljamõeldisega, eesmärgiga Vabadussõja-aegset Sõjavägede Ülemjuhatajat kindralmajor Johan Laidoneri mustata. G. Oiderma oli nimelt pärast sõda vabadussõjalaste liikumise pooldaja ning eelpool ära toodud tsitaat temalt pärines vabadussõjalaste liidri Artur Sirgu mälestuseks välja antud raamatust. J. Laidonerist kujunes aga üks vabadussõjalaste peamisi vastaseid. Lisaks leidub teateid, et tegelikult leidus soomusronglaste seas mitte vähe neid, kes ametiühingutegelaste kui vaenlase kaastööliste tapmise heaks kiitsid. Nii meenutas soomusrongil nr. 2 arstina teeninud Gustav Lepasoon-Lello kõnealuse sündmuse kohta: “Frondimeeste viha oli suur ja arvati, et kõik tuleks likvideerida.” Sarnast meeleolu teadis soomusronglaste seas levinud olevat üks teinegi kaasaegne. J. Laidoner ise kinnitas 1921. aastal Riigikogus ühes oma esinemises, et tema mahalaskmisteks käsku ei andnud ja et ametiühingutegelaste väljasaatmine sündis üldse siseministri korraldusel. Ta märkis: “Väga loomulik on, et sel ajal, kui sisemised rahutused väerinna raskustega käsi käes käisid, sõjaväe meeleolu väga ärritatud oli, ja ei oleks siin midagi iseäralikku, kui oleks kellegi otsekohesest käsust üle astutud ja kõik 102 inimest maha tapetud.” J. Laidoneri sõnul avaldas pärast Irboska sündmusi “üks kõrgematest sõjaväelastest” kahetsust, et ametiühingutegelasi tema juhatuse all olevast rindelõigust läbi saata ei kavatsetud – ta oleks käskinud nad kõik maha lasta. J. Laidoner lisas veel: “Peab otsekohe ütlema, et väga hea oli, et need seal said maha lastud, sest igatahes oli paariks kuuks rahu majas.” Alljärgnevalt on avaldatud Eesti Riigiarhiivis Vabadussõja Ajaloo Komitee Töökomisjoni fondis talletatud soomusrongi nr. 2 ülema J. Lepa mälestused ametiühingutegelastega seoses. Need meenutused kirjutas 1938. aastal üles Vabadussõja Ajaloo Komitee Töökomisjoni kaastööline leitnant Richard Tammemägi. Sinnasamasse kõrvallehele on R. Tammemägi üles märkinud omaenese mälestused ühest Vabadussõja-järgsest jutuajamisest E. Alveriga, milles puudutati Irboska sündmusi. Olgu öeldud, et J. Lepa mälestuste juures on märge: “Seletuse andja soovil ei kuulu avalikkusele!” Siiski arvavad siinkirjutaja ning ajakirja toimetus, et nüüd, mil kõik neis sündmustes osalenud inimesed on juba surnud, ei sooritata väga suurt üleastumist, kui mälestused lõpuks avaldatakse. Kommentaarid viidetes pärinevad siinkirjutajalt. Kolonelleitnant Jaan Lepp’a VR II/2 ja 3 mälestused ametiühisuste kongressi liikmete väljasaatmisest 2. sept. 1919. a. Jutustatud ltn. R. Tammemägi’le 11. aug. 1938. a. 1919. a. augustis lõppes Pihkva operatsioon, mille algusest lõpuni oma soomusrongiga (S/r nr. 2) kaasa tegin. Pärast Pihkva mahajätmist kujunes meie uus ja lõplik kaitsejoon kagurindel umbes meie praeguse riigipiiri joonel, s. o. Kolosovka mõisa, Irboska jaama, Petški küla joonel. Meie laiarööpmelised soomusrongid, kasutades operatsioonile järgnenud vaikuseperioodi, sõitsid enamikus sisemaale remonti ja puhkusele. Rindele, Irboska alla jäi 2 rongi, nimelt nr. 1 ja nr. 2. Üldjuhiks mõlema soomusrongi üle olin mina. Soomusrong nr. 1 (“Kapten Irv”) ülemaks oli leitnant E. Neps. Soomusrongide diviisi staap asus Valgas. Ühel päeval teatab minule diviisi staabiülem Poopuu Valgast, et varsti jõuab rindele kapten Lutsar ja toob midagi head asja kaasa, katsugu ma siis sellega kohaselt ümber käia. Küsisin, et mis asi see siis on, kuid Poopuu seda ei ütelnud, tähendades, et küll siis ise näed. Mõtlesin endamisi, et mis asi ja pealegi veel hea asi see ikka võib olla, mida Lutsar toob; muud ei või see olla kui samogonn, sest Lutsar oli tuntud suure viinaninana. See oli vist 2. sept. hommikupoole, kui rindele jõudis kpt. Lutsari poolt toodud ešelon ametiühingute kongressi liikmetega. Ešeloniga oli kaasas ka kapten Veem. See oligi siis see asi, millest Poopuu minule ette teatas. Inimeste arv ešelonis oli 100 ümber. Suurem osa neist oli määratud punaste poole ülesaatmisele, kuid väiksem osa – 20 inimese ümber – mahalaskmisele. Viimaste peale oli Lutsaril veel eraldi nimekiri, mille ta minule ette pani. Minus tekkis kahtlus, et kas see kõik on seadusepärane. Võtsin ühenduse diviisi staabiga ja küsisin Poopuult järele, et mis teha. Poopuu, kes nähtavasti kogu selles loos oli juba teadlik, vastas, et kui on määratud osa üle saata ja osa maha lasta, siis seda tuleb ka täita. Nii jäigi. Ülesande täitmise, s. o. ešeloni ülema poolt esitatud nimekirja järgi teostada ülesaatmine ja mahalaskmine, panin Soomusrong nr. 1 peale. Kuid varsti selgus, et ltn. Nepsist ei saa ülesande täitjat. Tuli minu juurde nimelt Soomusrong nr. 1 majandusülem ltn. O. Kurvits (praegu kolonelleitnant) ja seletas, et Neps kahtlevat, kas tema mehed ülesandega hakkama saavat. Nepsi rongil oli nimelt rohkesti Tallinna äärelinnadest päritolevaid mehi, kellel kindlasti oli tuttavaid mahalastavate hulgas. Nepsi arvates võivat sellest tekkida intsidente. Ilmselt oli siin Nepsi poolt tegemist ülesandest kõrvalehiilimisega – Neps lihtsalt ei tahtnud ennast loosse segada. Ei jäänud muud üle, kui otsustasin ülesande täita oma rongiga. Vangid said asetatud ühte traataiaga piiratud tarasse Irboska jaama juures. Nimekirja järele kutsuti teiste hulgast välja need, kes olid määratud ülesaatmisele. Need asetati soomusrongi ette kahele lahtisele platvormile. Mahalaskmisele määratuile öeldi, et nemad enam ei mahu platvormile ja et neid viiakse teise vooriga. Seejärele sõitis rong vastase seisukohtadele nii ligidale kui see rongi julgeoleku seisukohalt oli lubatav. Siis käsutati väljasaadetavad rongilt maha, näidati, et seal on Venemaa, ja minge! Ülesaadetavad hakkasid liikuma, hargnesid ahelikku ja kadusid taskurätikutega vehkides vastase seisukohtade suunas. Vahepeal soomusrong pommitas vastase seisukohti, kuid säältpoolt ei vastatud. (Pommitamise eesmärgiks oli välja kutsuda vastase tuld, millest siis ehk oleks nende sõbrad ise osa saanud. Kuid seda ei sündinud ja “sõbrad” said õnnelikult üle.) Seejärele sõitis rong, millega ka mina ise olin kaasas, tagasi Irboska jaama juurde. Seal siis võeti käsile teine jagu. Need võeti väikeste partiidena traataiast ja viidi Irboska jaamast veidi maad ida poole, kus raudteest paremat kätt asusid turbaaugud. Sinna nad kõik viidi. Käisin ise kohapeal kontrollimas ja leidsin, et matmine oli lohakalt toimetatud. Saatsin siis uuesti mehi, kes augu täiesti kinni ajasid ja pealt nii tasaseks tegid, et keegi ei võiks kohta ära tunda. Arvan, et praegu enam ise ka ei tunne seda kohta ära. Üks mahalaskmisele määratuist pääsis siiski eluga. Asjalugu oli järgmine. Nimelt leidis üks minu sõdureid, et mahalaskmisele määratute hulgas on üks tema tuttav. Sõdur pöördus minu poole ja seletas, et see mees pole kellegi kommunist, vaid ilmselt on lihtsalt kuidagi sattunud halba seltskonda. Ühtlasi sõdur palus, et ma selle laseksin eluga minema. Saatsin siis selle mehe naabruses asuvasse 6. polku ühes palvega, et ta seal saadetaks läbi rinde. Pärast sõda olevat see mees Eestisse tagasi tulnud. See Irboska lugu on mulle pärast sõda veel palju kummitanud. Olen rohkesti saanud ähvarduskirju. Asutavas Kogus oli selle kohta arupärimine. Otsiti süüdlasi, keda aga ei leitud. Asi vaibus lõpuks seejärele, kui kpt. Lutsar süü enda peale võttis (tema see õige süüdlane ka oligi). Lutsar sai selle eest mingi rahasumma ja koha kuskil välissaatkonnas. Kodumaal viibimine ei olnud talle soovitav. Viimaks ta tuli siiski kodumaale tagasi, kus lõppude lõpuks viinasurma suri. Seletuse võtja: R. Tammemägi, ltn. 12.08.1938 Järgnevalt Richard Tammemäe enese meenutused. Kunagi Saksa okupatsiooniaegse salaorganisatsiooni asjas Eduard Alver’it intervjueerides viisin jutu ka Irboska loole, et mis tema kui tolleaegne sisekaitse ülem sellest mäletab. Alver seletas, et tema soov olevat olnud kõik maha lasta, sest “misjaoks vaenlasi läbi rinde saata uuesti enda vastu võitlema”. Kuid Laidoner ei olevat asjaga nõustunud. Siis otsustatud, et “väiksemad vennad” teevad asja ise ülemjuhataja teadmata ära. Kuid asja olla siiski nurja ajanud polk. Rink (Kindralstaabi valitsuse ülem). Rink olnud kategooriliselt igasuguse mahalaskmise vastu ja keeldunud vastavat “juhtnööri” Soomusrongide diviisi staabile andmast. Lõpuks jäädudki siis kõige “lahjema” lahenduse juurde – maha lasta vaid kõige kangemad kommunistid. Et see läbi läheks, selle eest pidi hoolitsema rongi komandant. Siis veel üks eesmärk olnud sel lool. Alver tahtnudki, et asi lõpuks avalikuks tuleks ja kukutaks Hellati siseministri toolilt. Nagu Alver ise tähendas, olnud Hellat ikka ja alati muud midagi kui “suur bolševik” ja sellele olnud vaja jalg taha panna. Tegelikult see ka õnnestus, kuna Irboska lugu poliitilisis ringkonnis eriti blameerinud Hellatit. 03.06.39. R. Tammemägi, ltn. Kokkuvõttes – kes siis andis käsu “Irboska veretööks”? Täpne vastus oleks ilmselt järgmine: konkreetselt andis käsu Soomusrongide diviisi juhatus, ent mahalaskmiste initsiaatoriks oli Eesti Kaitseliidu juhatus, kes Soomusrongide diviisi juhatusele vastava ettepaneku tegi (Kaitseliidu juhatusel polnud õigust Soomusrongide diviisi käsutada). Jääb lahtiseks, kas lisaks Eesti Kaitseliidu ülemale, viimase abile ning Soomusrongide diviisi juhtkonnale ja teatud hulgale soomusronglastele leidus veelgi asjassepühendatuid (näiteks on selgusetu alamkapten H. Veemi roll). Küll aga pole mingit alust näha juhtunu taga kas siis Eesti valitsuse liikmete või sõjavägede ülemjuhatuse kätt. Veel vähem “Lääne imperialistide” oma...

    starstarstarstarstar
  • Sari Valto: Lääkkeiden väärinkäyttö lisääntyy: 24.01.2017 11.15

    · Sari Valto

    Kymmenen vuotta sitten sairaanhoitaja Kristiina Arramies heräsi olohuoneensa lattialta. Hän oli tokkurassa ja näki kaikkialla pyörivän valkoisia pillereitä. Hänen elämänsä oli menneet kuukaudet ollut päivittäistä ja runsasta rauhoittavien käyttöä. Rauhoittavien käyttö alkoi hänellä avioeron aiheuttamasta kriisistä. Hän käytti vapaa-ajallaan runsaasti alkoholia, mikä aiheutti hänelle voimakasta "morkkista". Tätä oloa hän oppi lieventämään sitten rauhoittavilla, joiden oli aiemmin kriisinsä keskellä huomannut olevan tehokkaita mielialan tasoittajia. Lopulta käyttö oli jo sekakäyttöä ja aivan viimeisinä vaiheina pelkkien lääkkeiden käyttöä. "Olin tuolloin teho-osastolla töissä sairaanhoitajana ja aluksi päihteiden käyttöni rajoittui vapaa-aikaan. Mutta poissaoloja töistä kertyi paljon ja lopulta jäin pitkälle sairaslomalle ja samalla päihteiden käyttö lisääntyi. En nähnyt, että päihderiippuvuuteni oli se ongelmien alkusyy. Lääkitsin riippuvuutta näillä lääkkeillä," toteaa Kristiina Arramies. Hän pääsi lopulta läheistensä tukemana Minnesota-hoitoon ja raitistui. "Minulle pelkkä raitistuminen ei kuitenkaan riittänyt, vaan halusin lisätä hyvinvointiani ja siksi tarvitsin lisäksi terapiaa," Arramies kertoo. Hän kouluttautui sittemmin itsekin psykoterapeutiksi. Työskennellessään sitten Kalliolan klinikalla hän näki, että asiakkaiksi tuli paljon työssä käyviä ja lääkkeisiin koukahtaneita ihmisiä, myös hoitohenkilökunnan edustajia. Unilääkkeiden, rauhoittavien ja kipulääkeiden väärinkäyttöä on tutkittu Suomessa vain vähän. Käyttäjistä tiedetään se, että heitä on kuukausittain noin 50 000 - 100 000. Keski-ikä on 48 vuotta ja väärinkäyttäjä on useammin nainen kuin mies. Kokopäivätöissä heistä käy 36 prosenttia. Hiukan alle puolella käyttöön liittyy alkoholi. Ongelma onkin, että lääkkeiden väärinkäyttö nähdään samassa sumpussa alkoholin ja muiden päihteiden käytön kanssa, vaikka lääkkeet on alunperin lääkäri määrännyt esimerkiksi unihäiriöihin tai ahdistukseen. Kaikki eivät hae niiden käytöstä päihtymistä vaan saadakseen itsensä "normaalitilaan", mutta koska toleranssi nousee nopeasti, lääkkeitä saatetaan alkaa käyttää yli lääkärin määräyksen. Miten riippuvuus näihin reseptilääkkeisiin syntyy ja miten riippuvuus eroaa muista aineista, siitä ohjelmassa kertoo päihdelääketieteen professori Hannu Alho Helsingin yliopistosta.

    starstarstarstarstar
  • Pyöreä pöytä: Kesäajasta luopuminen kuntavaalien teemaksi?: 29.03.2017 18.02

    · Pyöreä pöytä

    Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista asioista Ruben Stillerin johdolla. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Taru Tujunen vihaa kesäaikaan siirtymistä. Hän onkin pannut merkille, ettei ole ainoa, joka suunnattomasti ihmettelee, miksi kelloja pitää siirrellä. Hän on yksi monista, joka on käynyt allekirjoittamassa kansalaisaloitteen kesäajasta luopumisesta. Tujusen mielestä tarve kesäajalle on poistunut, koska ihmiset elävät nykyään muutenkin omissa, muusta maailmasta riippumattomissa aikatauluissaan. Pekka Seppäsen mielestä kesäaikaa suurempi ongelma on, että meillä on ajan mittaamiseen käytössä täysin mielivaltainen mittayksikkö, tunti, joka ei perustu mihinkään luonnonilmiöön. "Babylonialaisten muinaiseen keksintöön perustuu yhä kaikki meidän tekeminen, esimerkiksi tennistunti. Se kestää tunnin, vaikka jokin muu kesto voisi olla ihmiselle parempi." "Se on todennäköisesti kaikkein vaarallisinta", toteaa Seppänen. Mika Pantzarin mielestä kansakunnalle olisi turvallisempaa siirtyä esimerkiksi 50 minuutin tuntiin, koska sählyvuoroillakin pahimmat loukkaantumiset tapahtuvat aina tuntien loppupuolella. Seppänen innovoi kesäajasta luopumista teemaksi kuntavaaleihin. "Jossain kunnassa joku ryhmittymä voisi kiireesti ryhtyä ajamaan sitä, että siellä olisi vain yksi aika, ja se nousisi koko Euroopan mittaiseksi esimerkiksi." Mika Pantzar tuo pöytään terveisiä sosiologipäiviltä. "Mihin on hävinnyt tietoyhteiskunta, kun siitä ei enää missään puhuta?", hän kysyy. Myös Seppänen muistaa nostalgisesti hienot tietoyhteiskuntastrategiat, joilla visioitiin tulevaisuutta. Hän aprikoi, olisiko asia edelleen olemssa, mutta sana tietoyhteiskunta on korvattu digitalisaatiolla. On toitotettu, että esimerkiksi koululaisten pitäisi Suomessa tehdä digiloikka. "Se tarkoittaa, että kaikille tuodaan repullinen tietoteknisiä laitteita ja romppeita, jotka välittömästi vievät Suomen koulutlaiset harppauksittain kaikkien muiden koululaisten edelle tässä maailmassa." Tujunen muistuttaa, että tietoyhteiskunta on jo toteutunut. "Kuljemme kaikki jatkuvasti mobiililaitteet taskuissamme, lähetämme viestejä suoraan päättäjille ja lastemme opettajille, eikö tässä ole käynyt juuri niin, että tietoyhteiskunta on täällä?" "Pitäisikö tätä juhlia, tietoyhteiskunta on valmis, meillä on laajakaistat taskuissamme", ehdottaa Mika Pantzar. Pekka Seppästä askarruttaa, toteutuuko sukupuolten välinen tasa-arvo Suomessa. Autoalan toimitusjohtaja Mia Miettinen esitti Helsingin Sanomissa rohkeita ajatuksia menneenä viikonloppuna. Miettisen mielestä Suomi on tasa-arvoinen maa "siinä mittakaavassa kuin sen pitääkin olla". Taru Tujusta Miettisen ajatukset ovat vähän käyneet kiristelemään. "Erikoista että yksilökokemuksen kautta halutaan legitimoida, että nyt tasa-arvo on riittävän korkealla tasolla." Tujusen mielestä emme ole aivan valmiita tasa-arvoasioissa, jos ottaa huomioon esimerkiksi naisten miehiä alemmat ansiot tai sen, että parisuhdeväkivallassa uhri on useimmiten nainen. Mika Pantzar pitää Miettisen puheenvuoroa rohkeana. "Mies ei voisi näin sanoa." Pantzar muistuttaa esimerkiksi naisten ajankäytön paineista tai naisten asemasta työelämässä. Yliopistomaailmasta hän nostaa esiin erityisen sovinistisen kulttuurin. Siellä naisten on edelleen vaikeampi edetä, ja esimerkiksi lapsen saanti vaikuttaa moneen asiaan. "Toisaalta olen kyllä huomannut, että kun väitöskirjan tekijä saa lapsen, hän tulee takaisin parempana tutkijana. Lapsi tuo mukanaan suhteellisuudentajua"

    starstarstarstarstar
  • Pyöreä pöytä: Milloin juhlarahoista tuli meille sydämenasia?: 03.05.2017 18.02

    · Pyöreä pöytä

    Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista asioista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Kaarina Hazard ja Mika Pantzar. Maija Vilkkumaan somekupla on täyttynyt hallintarekisteristä. Häntä kiinnostaa, miksi monesti torpattu laki pulpahti taas pinnalle, ja mikä sai perussuomalaiset kääntymään sen kannalle. Maijaa myös kummastuttaa, mikä hyöty omistuksen salaamisesta on, ellei se ole veronkierto tai keplottelu. Mika Pantzar yhtyy kummasteluun. Parasta populismin estämistä olisi olla mahdollisimman avoimia, mutta hallintarekisterin myötä herätetään ajatusta, että on olemassa Davos-ihmisiä, jotka tallettavat rahaa hämärätileille. Pantzar näkee asian roolipelinä. On kiinnostaa miettiä, miksi esimerkiksi Kilpailuvirasto kannattaa ja Finanssivalvonta vastustaa. Kaarina Hazard lataa pöytään täyslaidallisen. Viimeisetkin perussuomalaisten uskottavuuden rippeet menivät tässä. Hasard näkee tilanteessa kuitenkin pilkahduksen positiivista. Terveen poliittisen elämän merkki on eripura puolueen sisällä, ja sitä hallintarekisteri on nyt perussuomalaisiin tuonut, kun kansanedustaja Mika Raatikainen on ilmoittanut vastustavansa hallituksen esitystä. Kaarina Hazard tunnustaa olevansa hieman rakastunut arkkipiispa Kari Mäkiseen tämän otettua kirkolliskokouksen avajaispuheessaan kantaa turvapaikkakeskusteluun. Taustalla on Maahanmuuttoviraston johtajan Päivi Nergin paheksunta sitä kohtaan, että seurakunnat ovat alkaneet kielteisiä turvapaikkapäätöksiä kirkoissa. Tervehdin ilolla poliittisesti aktiivista ja taistelevaa kirkkoa, toteaa Hazard. Mika Pantzar näkee tässäkin asiassa rooleja. Päivi Nergin rooli on vastata sisäisestä turvallisuudesta. Sen sijaan solidaarisuusliikkeen rooli on siirtynyt vasemmiston katoamisen myötä kirkon suuntaan. Maija Vilkkumaa jää pohtimaan, kertooko Päivi Nergin lausunto siitä, että hän tuntee syyllisyyttä Maahanmuuttoviraston tekemistä päätöksistä. Mika Pantzar kysyy, ovatko poliitikot yliherkistyneet sosiaalisen median nopeasykkeisyydelle. Itsenäisyyden juhlarahasta syntyi nopeasti somekohu, ja sen jälkeen muutamassa tunnissa valtiovarainministeri päätti vetää asetuksen pois. Olisiko syytä kuitenkin nukkua yön yli? Maija Vilkkumaa näkee että somekohuja on nykyään koko ajan. Kohun uhrille ne voivat olla traumatisoivia hyökyaaltoja. Yleensä kohut kuitenkin laskevat aika nopeasti. Yleensä isoin kiihko perustuu osin väärin ymmärretyille, väärin tulkituille tai väärin siteeratuille seikoille. Pyöreää pöytää pohdituttaa, ovatko some-ekspertit oikeassa sanoessaan, että nopea reagointi on tärkeintä, jos joutuu somekohuun. Kaarina Hazard tunnistaa parven mukana menemisessä ja nopeasti kiihtymisessä myös pientä komiikkaa. En ennen tätä tiennyt, että juhlarahat ovat meille näin sydämenasia, Hazard nauraa. Pauli Aalto-Setälä päätyy toivomaan, että jonain päivänä hallintarekisteri saisi oman juhlarahansa. Twitterissä #pyöreäpöytä

    starstarstarstarstar
  • Sari Valto: Eivätkö nuoret osaa enää suomea?: 30.05.2017 11.30

    · Sari Valto

    "Minulle tulee lukioon oppilaita, jotka eivät osaa selittää, mitä tarkoittaa 'lause'. Sijamuodoista ei ole mitään hajua, yhdyssanoja ei osata, tavutuskin on pielessä. En voi mennä opetuksessa eteenpäin, kun perusasioitakaan ei osata. Meillä ei ole yhteistä kieltä oppilaiden kanssa, koska he eivät ymmärrä käyttämääni sanastoa. Oppilaiden kirjoittamat tekstit ovat huonotasoisia sekä kieliopillisesti että ylipäätään sisällöllisesti. Sanotaan, että kirkas ajattelu näkyy kirkkaana kirjoittamisena, joten näkemieni tekstien perusteella epäilen, ajattelevatko nuoret mitään! Kriittinen, omakohtainen havainnointi puuttuu tyystin. Saatetaan vain puuskahtaa, että olen huono tässä, eikä ymmärretä, että äidinkieli on opittavissa oleva taito, mutta sen opetteleminen vaatii työtä," kertoo Vantaan Lumon lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Halme. Halme huomauttaa, että hän opettaa Lumon lukiossa, minne pääsee jo 7 keskiarvolla. Mutta samanlaisia huomioita on tehnyt yliopisto-opiskelijoista suomen kielen professori Anneli Pajunen Tampereen yliopistosta. "Samanlaisia trendejä siellä on nähtävissä. Opiskelijat ovat yllättyneitä siitä, että yliopistossa pitää lukea kirjoja! Käsitys kieliopista on heikko. Kaiken kaikkiaan nuorten äidinkielen osaaminen on heikentynyt jyrkästi 2010-luvulla, kun samaan aikaan tietokoneiden ja somen merkitys on noussut. Isommassa kuvassa näen kehityksen yhtenä syynä sen, että koko alakoulun ajan äidinkieltä opettavat luokanopettajat, joiden omassa koulutuksessa äidinkielen osuus on todella pieni. Mielestäni kolmannelta luokalta lähtien äidinkieltä pitäisi opettaa siihen erikoistunut opettaja. Alakoulussa pitäisi rakentaa se pohja," sanoo Anneli Pajunen. Hänen mukaansa toinen syy kielitason heikkenemiseen on, että lapset ja nuoret elävät yhä vähemmän eri-ikäisten ihmisten kanssa. Suvut ovat hajaantuneet, ympärillä olevien ihmisten määrä on vähentynyt ja aikuiset eivät puhu lapsille enää niin paljon. Luetaan vähemmän kuin ennen. Luullaan myös, että äidinkieltä opitaan ikään kuin itsestään, eikä sen eteen tarvitse nähdä erityistä vaivaa. "En halua kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta kyllä kouluopetuksessa pitäisi vahvistaa kieliopin opettamista. Nyt ei opeteta esimerkiksi erilaisia johdoksia kuten 'juosta, juoksennellessa'. Sanasto kasvaa hitaasti ja siihen pitäisi satsata." Äidinkielen aineopettajia harmittaa se, että äidinkielen tunneille on heitetty muita isoja kokonaisuuksia kuin mediataitoa ja kuva-analyysia, jotka vievät itse ydinopetukselta aikaa. Lisäksi heitä sapettaa opetusministeriön työryhmän aie muuttaa äidinkielen yo-koe yksipäiväiseksi. "Jo nyt oppilaiden motivaatio on nollassa. Yo-kokeen supistaminen ei ainakaan nosta heidän opiskelumotivaatiotaan," sanoo Paula Halme.

    starstarstarstarstar
  • Pyöreä pöytä: Kansanedustajien ei pidä puuttua tiedonvälityksen sisältöön: 18.05.2016 14.10

    · Pyöreä pöytä

    Puheenjohtaja Ruben Stiller pyytää ensin mielipiteitä Suomen MM-jääkiekkomenestyksestä. Anu Koivunen tunnustaa pelkäävänsä, että menestyksen myötä ollaan matkalla "ylettömään nationalistiseen huumaan, mikä on sietämätöntä". Sirkka Hämäläinen ei seuraa urheilua, mutta hänestä menestys sinänsä on aina Suomelle hyväksi. Kaarina Hazard kehuu, että joukkueen ote on miellyttävän kevyt, ja että se muistuttaa häntä takavuosien lumilautalijoista. Elokuviin sukupuolikiintiöt? Mediatutkija Anu Koivunen muistuttaa, että naiset ovat kovia kulttuurin kuluttajia ja sen takia häntä ihmetyttää väite, että naisten tekemät elokuvat eivät kiinnostaisi suomalaisia. Hämäläinen ei katsoisi ohjaajan sukupuolta vaan sisältöä. Hazard kritisoi Elokuvasäätiön puheenjohtajaa kädettömyydestä. Korkeakulttuurin kuluttamisesta tehty vaikeaa ja tylsää Kansallisoopperan säätiön hallituksen puheenjohtajan tehtävät vastikään jättänyt Sirkka Hämäläinen on ihmeissään, kuinka vaikeaksi ja tylsäksi korkeakulttuurin kulttuurin kuluttaminen on tehty. Penkit ovat kovia, lippuja luullaan kalliiksi ja kriitikoiden kieli on vaikeaselkoista, hän luettelee. Poikkeuksen kritiikeissä tekee hänen mielestään Minna Lindgrenin kirjoitus Kauppalehdessä. Syvää hulluutta ja tyhmyyttä! Miksi Ylen pitäisi tehdä ajankohtaisohjelmia ollenkaan? Näin on Aamulehden mukaan sanonut nimeämätön Yleisradion tulevaisuutta pohtineen parlamentaarisen työryhmän jäsen. Ajatus on Kaarina Hazardin mielestä syvää hulluutta ja tyhmyyttä. - Pitäisikö kansanedustajille olla pääsykokeet? hän kysyy. Anu Koivunen ei puuttuisi kansanedustajien valintaan, mutta toivoo, että ehdotus on vain heitto. Muussa tapauksessa ehdottaja ei ymmärrä demokratian luonnetta, hän sanoo. Poliitikot eivät voi hänen mukaansa määrittää tiedonvälityksen sisältöä. Sirkka Hämäläinen varoittaa uskomasta kaikkia uutisia, mutta hänestä on ongelma, jos kansanedustaja luulee voivansa puuttua kaikkeen. - Ylestä on aina suhmuroitu kulisseissa, muistuttaa Koivunen. Twitterissä #pyöreäpöytä

    starstarstarstarstar
  • Politiikkaradio: Siirtyvätkö Suomen puolustuksen peruskivet?: 11.10.2016 13.10

    · Politiikkaradio

    Venäjän toimet Krimillä ja Syyriassa kiristävät Venäjän ja lännen välejä. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan, että turvallisuustilanteen kiristyminen Euroopassa ja Itämeren alueella vaikuttaa välittömästi Suomeen. Miltä osin Suomen puolustuspolitiikka on muutoksessa? Puolustusministeriön ylijohtajan Janne Kuuselan mukaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on tiivistymässä EU:n sisällä vielä tämän vuoden aikana. Laukaisevana tekijänä oli Iso-Britannian brexit-äänestys. ”Nyt on semmoinen poliittinen momentum olemassa, että uskoisin, että tämän vuoden aikana tullaan tekemään päätöksiä, joilla vahvistetaan Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa”, sanoo Kuusela Politiikkaradion haastattelussa. Kyse ei kuitenkaan ole EU:n kilpajuoksusta, tai ”kauneuskilpailusta” Naton kanssa. EU:lle ei olla luomassa puolustusliittoa Naton tapaan, sanoo Kuusela. ”Tämä ei ole mitään nollasummapeliä, eikä tässä ole minkäänlainen kauneuskilpailu meneillään EU:n ja Naton välillä. Se on ihan päivänselvä asia, että valtaosa EU-maista järjestää puolustuksensa Naton kautta. Ei tässä lähdetä luomaan mitään tarpeetonta päällekkäisyyttä.” ”Se mitä EU:ssa tehdään, niin katsotaan, että mitkä olisivat niitä EU:n omia vahvuusalueita, jotka tulisi käyttää hyväksi omien kansalaisten ja omien jäsenmaiden suojaamiseen”, sanoo Kuusela ja tähdentää, että Suomelle ”EU:n turvallisuus- ja puolustusulottuvuudella on merkittävää painoarvoa”. Suomen puolustuspolitiikan lähtökohta on rajoitetumpi Ruotsiin verrattuna, sanoo puolestaan reservin prikaatinkenraali Juha Pyykönen. Pyykösen Ulkopoliittiselle instituutille kirjoittamassa raportissa vertaillaan Suomen ja Ruotsin sotilaallista yhteistyötä Naton kanssa. ”Ruotsi on ollut merkittävästi vapaampi toimija siinä suhteessa ja voinut vaikuttaa omaan turvallisuusympäristöönsä merkittävästi enemmän, sanoo Pyykönen Politiikkaradiossa. ”Tämä että Venäjä ilmoittaa, että emme halua, että Suomi liittyy Natoon, niin ei ole mikään uutinen, koska eihän se ole halunnut meidän liittyvän aikaisemminkaan mihinkään.” Tapio Pajunen / Politiikkaradio

    starstarstarstarstar
  • Politiikkaradio: Kuka kantaa suurimman vastuun työmarkkinaneuvottelujen kaatumisesta?: 02.12.2015 13.10

    · Politiikkaradio

    Työmarkkinaneuvottelujen kariutuminen on iso pettymys, sanovat Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen Politiikkaradiossa. Mykkäsen mukaan työmarkkinaneuvottelujen kaatuminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, etteikö neuvottelupöytään vielä palattaisi. ”Tässä asiassa harvinaisen selvästi pallo on nyt AKT:n johdolla ja Hakaniemessä”, sanoo Mykkänen. ”En vieläkään löisi vetoa, että tämä on viimeinen luku. Työmarkkinahomma on vähän sellaista, että piruetteja tehdään yltympäriinsä. Vieläkin toivon että palataan neuvottelupöytään, mutta pallo on nyt selkeästi Hakaniemessä”, toteaa Mykkänen Politiikkaradiossa. Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan pelisilmä on pettänyt työmarkkinaneuvotteluissa molemmin puolin pöytää. ”Tässä on pelisilmä pettänyt puolin ja toisin. EK ilmoittaa juuri tässä neuvottelujen alla, että tämä on viimeinen keskitetty ja mennään tämän jälkeen pelkästään näihin paikallisiin sopimisiin. Ehkä tämän ilmoituksen olisi voinut tehdä vähän myöhemminkin. Oliko se pakko tehdä tässä vaiheessa? Toisaalta se, että AKT irtaantuu.” ”Tässä tilanteessa voi sanoa, että pyyhkeitä kyllä molemmille puolille. Suomen kansa olisi kyllä kaivannut jotakin muuta”, sanoo Essayah. Essayahin mukaan jälleen on vaara, että julkisen sektorin pienipalkkaiset naiset maksavat enemmän. ”Tässä taas julkisen sektorin pienipalkkaiset naiset jälleen kerran on enemmän maksamassa tästä pakkolakipaketista. Yhden alan änkyröinnin, eli AKT:n änkyröinnin, maksaa sitten nämä julkisen sektorin pienipalkkaiset, ennen kaikkea naisvaltaiset työt”, sanoo Essayah. Työmarkkinaneuvottelujen lopullinen kaatuminen tarkoittaa, että hallituksen on vietävä eteenpäin omaa pakkolakipakettiansa. Mykkäsen mukaan hallituksen on erottava, jos se ei uskalla viedä lakeja eteenpäin. ”Hallituksen pitäisi erota, jos se ei uskalla nyt viedä eteenpäin lakitasolla toimia, joilla aidosti työn teettäminen saadaan kannattamaan nykyistä paremmin, koska silloin se ei pysty väittämään, että se tekee työmarkkinoista nykyistä vetävämpiä. Nyt hallituksen on vaan otettava se vastuu”, sanoo Mykkänen. Tapio Pajunen / Politiikkaradio

    starstarstarstarstar
  • Vegofierade klassiker

    · Los Vegos

    Du behöver inte överge dina barndomsrätter och vardagsfavoriter bara för att du börjar käka grönt. Vegofiera dem istället! Recept: Therese SvenssonHär förvandlar vi klassikern gratinerad falukorv till en smarrig och sprängfylld aubergine. Vi fixar fläskpannkakan utan fläsk men ännu godare. Och sen rör vi ihop en vegansk Toast Skagen som passar till allt från brunch till midsommar.Fläskpannkaka utan fläsk med kantareller och rostad kålVegetariskt, glutenfritt, laktosfrittArkeologiska fynd tyder på att pannkakor var första spannmålsrätten, gräddat på heta stenar eller i grunda grytor över öppen eld. Den första carb-måltiden, kan man säga. Det var också min första favoriträtt. Det här är en klassisk ugnsbakad fläskpannkaka utan fläsk, men för att få till mustig god smak lägger vi istället till blandad svamp och kål. Kål är billigt, håller länge i kylen och gör pannkakan lite matigare. Plus att jag sällan ser något tillfälle att INTE pilla ned kål i maten. Till detta ska vi äta hjortron istället för lingon bara för att lingonen har fått bada i strålkastarljuset lite väl länge så nu det är dags att de ger plats åt hjortronen igen. Go Team Hjortron! Ingredienser för en pannkaka i en ugnsformNågra nävar kantarellerEn bit kål, till exempel savoykål, grönkål, svartkål, färsk vitkål3 dl sojamjöl3 ägg6 dl växtmjölk, till exempel havremjölk1 tsk saltMjölkfritt smör Gör så här:Blanda mjöl och salt i en bunke. Vispa i hälften av mjölken och blanda eller stavmixa till en slät smet. Vispa i resten av mjölken tillsammans med äggen. Låt smeten svälla i en halvtimme i kylskåp.Rensa svamp och strimla kål. Fräs i en stekpanna tills rostade fläckar uppstått. Häll över i en smord ugnsfast form och häll över pannkakssmeten. Grädda pannkakan i ugnen i ca 25 minuter på 225 grader.Vegan: Strunta i äggen och kör i en matsked maizena och 1 tesked bakpulver.Servering: Ät med hjortron - yum!  Auberginekorv fylld med soltorkad tomat, ost och vitlökVegetariskt, glutenfrittNågot av det godaste jag vet är den sicilianska rätten Pasta Norma som är pasta och tomatsås med härligt krämig och perfekt mjuk aubergine. Och själva nyckeln till den perfekta auberginen är att man lagar den så länge att den blir mjukt geggig och nästan transparent brunsvart i färgen. Med andra ord: när du tror att du sabbat den är den perfekt! Många recept säger att du ska salta ur din kära aubergine men det behövs inte – lägg istället den tiden du skulle salta ur auberginen på att tillaga den tills den är just så härligt mjuk och brun som den så gärna vill vara. Ingredienser, cirka 2 portioner 1 stor aubergine eller 2 mindreEn bit lagrad ost, till exempel västerbotten, parmesan, pecorino, vesterhavsostNågra soltorkade tomaterNågra vitlöksklyftorOlivoljaSalt Gör så här:Skär auberginen på längden från rot till topp. Skåra dem på den lila sidan (ca 1 cm mellan varje skåra). Skär inte hela vägen ner, men så att auberginen fortfarande håller ihop. Lägg auberginebitarna på folie.Stoppa ned lagrade ostskivor, skivad vitlök samt soltorkad tomat i skårorna. Ringla över lite olivolja och salta. Auberginen kanske spricker nu för att den är så sjukt välfylld men eftersom vi virar in den i folien är det inga problem.Lägg de invirade auberginekorvarna i en ugnsform, och kör i ca 30-40 minuter på 250 grader. När du sticker den med en kniv och den känns genommjuk är den färdig.Servering: Ta ut ur ugnen, skär upp auberginen och lägg upp på tallrikar, ät med tomatsås, sallad och extra riven ost. Min kille gillar att skära en stor bit och lägga i en surdegsfralla med lite majo och sallat och käka som en italiensk hamburgare. Det är såklart även gott till pasta.Vegan: Skippa att fylla auberginekorven med ost. Jag vet att det finns mjölkfri ost men det blir godare om du pillar ned lite rostade frön eller nötter i skårorna. När du sen tar ut den ur ugnen kan du gärna riva över lite parmesanliknande veganost som finns från olika märken, eller strö över näringsjä

    starstarstarstarstar
  • Sari Valto: Tavara pois ja onni tilalle?: 22.11.2016 11.14

    · Sari Valto

    Jos koti on sekainen, pitää tavarat laittaa paikoilleen ja koti on taas siisti. Tämän luulisi kuusivuotiaankin osaavan. Vaan eipä osaa ja eivät osaa aikuisetkaan. Japanilainen Marie Kondo teki havainnon: ihmiset luulevat osaavansa siivota, mutta miksi sitten niin monella koti on kohta taas sekaisin? Siksi, ettei ongelma ole itse siivoamistaidossa vaan siinä, että tavaraa on yksinkertaisesti liikaa ja se on väärin säilytettyä. Marie Kondo on nuori nainen, joka jo pienenä tyttönä ihasteli sisustuslehtien kauniita ja avaria koteja ja joka innostui sitten siivoamaan perinpohjin oman lapsuudenkotinsa jokaisen sopen. Nyt aikuisena Kondo johtaa supermenestyvää ammattijärjestämisen yritystä. Hänen kirjansa "KonMari – siivouksen elämänmullistava taika" on ollut hitti kaikkialla, Suomessa sitä on myyty 50 000 kappaletta ja maailmalla yli 6 miljoonaa. KonMari -nimi tulee Marie Kondon etu ja sukunimien yhdistelmästä. KonMari –kirjassa Kondo vakuuttaa, että mikään ei ole perusteellisen uudelleen järjestämisen jälkeen enää ennallaan. Ja nyt paino on sanalla perusteellinen uudelleen järjestäminen. Nyt ei puhuta mistään imuroimisesta ja uusien säilytyslaatikoiden ostamisesta vaan kodin jokaikisen tavaran läpikäymisestä. Jokainen tavara - olkoon se sitten mikä tahansa - on heitettävä pois, mikäli se ei tuota iloa omistajalleen. Toki on myös pakollisia ei-niin-iloa-tuottavia asioita, joita on pakko säilyttää. Esimerkiksi erilaiset tärkeät paperit. Niidenkin määrän voi kuitenkin Kondon mukaan karsia vain muutamaan muovitaskulliseen. Karkkilalainen Mira Ahjoniemi innostui KonMari-metodista ja teki kotonansa suursiivouksen. Nyt hänen vaatekaappinsa on väljä, kengät siellä luotisuorassa rivissä, keittiössä vain yhden astiasarjan välttämättömimmät astiat. Mitään turhaa roinaa ei näy missään. Ahjoniemi vetää Suomen KonMari-ryhmää Facebookissa. Hän kokee, että KonMari sai hänet miettimään, kuka hän on ja mitä hän elämältään haluaa. Elämänasenne muuttui iloisemmaksi. Turkulainen perhelähihistorian tutkija Ilana Aalto on myös ammattijärjestäjä. Hän uskoo, että KonMari-metodin suosio kertoo aikamme muuttuneesta ilmapiiristä. Kulutusyhteiskunnasta ollaan siirtymässä yhä tietoisemman kuluttamisen kullttuuriin. Enää ei olekaan hienoa omistaa mahdollisimman paljon vaan mahdollisimman vähän. Myös jakamiskulttuurin nousu kertoo samasta ilmiöstä. Aallon mukaan minimalistien blogit USA:ssa saavat miljoonia seuraajia. Ammattijärjestämisen buumi on sekin nousemassa.

    starstarstarstarstar
  • Politiikkaradio: Keskinäisriippuvuuden rautainen laki koskee kaikkia: 16.12.2015 13.10

    · Politiikkaradio

    Uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon on kerrottava, mitkä ovat Suomen uhat nykyisessä keskinäisriippuvuuksien maailmassa, sanovat ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtaja Seppo Kääriäinen (kesk) ja ryhmän jäsen entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja Politiikkaradiossa. Sipilän hallitus on juuri aloittamassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelua. ”Sen yksi tärkeimpiä asioita on juuri tunnistaa nämä kehitysvirrat näissä keskinäisriippuvuuden maailmassa uhkien osalta” sanoo seurantaryhmän puheenjohtaja Seppo Kääriäinen. ”Tämä on keskinäisriippuvuuksien maailma. Ei ole kaukaisia, ei ole läheisiä asioita, vaan kaikki ovat omalla tavallaan hyvin lähellä. Yhteistyö naapureitten kansa ja kaikkien kanssa on välttämättömyys.” ”Kyllä tämä keskinäisriippuvuuden rautainen laki, se koskee kaikkia. Se koskee myös maailman isoja, mukaan luettuna Venäjä”, sanoo Kääriäinen. Nykymaailmassa ”ei kukaan voi toimia yksin”, toteaa myös Tuomioja. ”Nykymaailmassa, jota leimaa koko ajan kasvava keskinäinen riippuvuus, sekä hyvissä että huonoissa asioissa, piti siitä tai ei, niin ei Suomikaan menesty, jos maailmassa menee huonosti. Tässä suhteessa lähialueita ovat hyvinkin kaukaiset maat.” ”Ja se kasvaa koko ajan. Esimerkiksi terrorismi on sen tyyppinen uhka, kuten ilmastonmuutos, joka on ehkä suurin uhka maailmassa”, sanoo Tuomioja. Tuomioja alleviivaa myös Pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä Suomelle. Tuomioja ei myöskään usko, että Ruotsi tulisi yllättämään Suomen hakemalla Naton jäsenyyttä. ”Ruotsi ja Suomi eivät aiheuta toisilleen minkäänlaisia yllätyksiä, vaan konsultoivat ja informoivat toisiaan kaikista turvallisuuspoliittisista merkittävistä asioista. Tekevät siitä itsenäisen päätöksensä. Näissä olosuhteissa on entistä epätodennäköisempää, että ne johtopäätökset olisivat erilaisia”, sanoo Tuomioja. Kääriäinen puolestaan ei usko, että Ruotsin porvaripuolueiden uusi myönteinen Nato-kanta vielä muuttaisi Ruotsin linjaa sotilasliittoon kuulumattomana maana. Kääriäinen tosin myöntää, ettei asiasta voi olla varma. ”Mistäs me tämän tarkkaan tiedämme? Ei voi tarkkaan tietää, mutta arvioni on se, että ei se niin vain ole muuttumassa”, sanoo Kääriäinen Politiikkaradiossa. Tapio Pajunen / Politiikkaradio

    starstarstarstarstar
  • Nu blir det riktigt fattig mat!

    · Los Vegos

    Nu har Los Vegos-Therese bränt alla pengar på att ha kul. Den fattigaste veckan i månaden är här. Då gillar man läget, gräver längst in i skafferiet och lagar gott på en svindlande låg budget. Recept: Therese SvenssonNudelplättar med fruktsoda, ostbågar och rostad majskrämVegetarisktFör några år sen svepte en nudelrätt in över internet och blev viral över en natt – The Ramen Burger. Det är helt enkelt snabbnudlar blandade med omelett- eller pannkakssmet och gräddade i en panna till små nudelplättbiffar. I Ramen Burger-fallet användes nudelplättarna som bröd till hamburgare. Idag ska vi dock fattiglappa oss så jag stannar vid plättarna och toppar dem med en Björn Gadd-inspirerad majskräm som jag gör av majs från en vanlig majskonserv. Ingredienser (2 portioner)1 paket snabbnudlar2 ägg2 msk fruktsodaOstbågarFärsk koriander till serveringMajskräm:1 burk majs1 tsk chipotlepaste tacosås eller chilisås1 msk olivoljaSalt Gör så här:Koka nudlarna efter anvisning på paketet. Häll av i durkslag och häll över i en bunke. Knäck två ägg över och blanda ihop med 2 matskedar fruktsoda, svartpeppar och 2 dl krossade ostbågar.Klicka ut lite nudelgegga i en het stekpanna och stek på bägge sidor tills gyllene, precis som en plätt. Upprepa tills allt är klart och lägg över på en tallrik.Häll burkmajs i en het stekpanna och låt fräsa tills de är lite brända. Häll över kalaset i en bunke, tillsätt 1 tsk chipotle paste, 1 msk olivolja och stavmixa slätt till en kräm. Smaka av med salt och mer chili om du vill.Servering: Servera nudelvåfflorna med majskräm och smula över mer ostbågarna. Färsk koriander är gott till också. Klart! Tips: Läsk i smeten. Genikocken David Chang från amerikanska nudel-och-så-mycket-mera-krogimperiet Momofuku använder bland annat Sprite som vätska i tempurasmet. Inte bara är det kul utan det blir även en fluffigare och lättare smet. Här håller jag alltså ned fruktsodan direkt i plättsmeten.Tips: majs. Det kanske verkar tråkigt med burkmajs, men som fattiglapp kan man ändå rosta dem hårt för att få fram lite mer smak. Majssäsongen varar från ungefär augusti till oktober så om du läser detta då och har en färsk majs med höljet kvar kan du blötlägga allting i tio minuter och sedan grilla majsen direkt i höljet. Då ångas majsen inuti höljet och blir perfekt. Dra bara ned höljet sen och lägg direkt på grillen för grillränder. Funkar i ugnen också!  Macklasagne på torrt bröd med bönbechamelVegetariskt, laktsofrittMacklasagnen gjorde jag en kväll när min kille skulle cykla hem i åska och regn och jag hade typ inget hemma. Jag tänkte: "hm, jag gör en mix av hans godaste comfort food - smörgås, nåt såsigt och lasagne". Tadaa! Lasagnemackan var född! Nu kanske inte du har just exakt de här ingredienserna hemma men det är just det som är poängen – använd de rester du har! För Macklasagnen är en briljant matplattform för rester. Den passar utmärkt när du har en torr baguette eller limpa hemma och någon krämig röra, gryta, puré eller tjock sås eller soppa som blivit över. Ingredienser (1 ugnsform)1 baguetteValfri lagrad ost, till exempel präst, grevé eller VästerbottenCa 3 dl fryst och tinad bladspenatCa 1 dl strimlad kål som savoykål eller grönkålOlivoljaSmörSalt Bönbechamel:1 burk vita bönor eller cannellinibönorMald muskotSalt, vitpepparOlivolja Gör så här:Sätt ugnen på 275 grader.Häll av vätskan från bönorna och stavmixa dem i en bunke med en nypa muskot, olivolja och salt. Smaka av.Skär baguetten i fyra tunna skivor på längden så de ser ut som långa tunna skidor.Lägg två baguetteskivor i botten av en smörad ugnsform. Ringla över olivolja. Smeta ut bönbechamelsås och spenat. Toppa med några skivor ost.Lägg på varsin till brödskiva och tryck till lite. Ringla över olivolja och smeta ut ett till lager bönbechamel, strimlad kål och skivad ost.Grädda i mitten av ugnen ca 15 minuter tills osten smält och kålen fått fina gyllenrostade fläckar.Servering: Ta ut och låt svalna n&ar

    starstarstarstarstar
  • Politiikkaradio: Sote-uudistus näyttää johtavan verotuksen kiristymiseen: 12.04.2016 13.10

    · Politiikkaradio

    Parlamentaarisen sote-työryhmän jäsen Sirpa Paatero (sd.) on varma, että hallituksen sote-linjaus johtaa verotuksen kiristymiseen. Sote-uudistusta valmistellaan valtion verotuksen pohjalta ilman erillistä maakuntaveroa. ”Mun mielestä ei ole mitään realismia todeta, että verotus ei nouse”, sanoi Paatero Politiikkaradiossa. Paateron mukaan näyttää siltä, että valittu malli suosii pieniä kuntia ja lyö korville niitä, joissa sote-menot on pystytty pitämään kurissa. ”Ne jotka on parhaiten nämä hoitanut, niin ne on ne jotka kärsii. Valitettavasti ne on usein myöskin näitä isoja kaupunkiseutuja, jotka on kuitenkin tämän koko suomalaisen yhteiskunnan vetureita niin elinkeinon kuin palvelujenkin osalta”, sanoo Paatero. Paatero myös povaa maakuntapohjaisen sote-mallin johtavan lopulta maakuntaveroon. ”Se voi olla, että se jossain kohtaa jo tälläkin perusteella on tarpeen tulla.” Eduskunnan toinen varapuhemies ja entinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) vastustaa voimakkaasti ajatusta maakunnallisesta sote-verosta. ”Uutta verotustasoa ei pidä Suomeen rakentaa, koska siinä on ainakin se vaara, että verotus nousee. Ja kyllä se Suomen kilpailukyvylle on kuin märkä rätti, jos meillä vielä verot tästä kovin paljon nousee.” ”Toivon että meille ei mitään uutta verotustasoa tule ikikuuna päivänä”, sanoi Risikko Politiikkaradiossa. Risikko kuitenkin myöntää, että valitussa valtionveromallissa on suuri verojen kiristymisen riski. ”Tässähän on tietysti se tavoite, että se verotus ei kenenkään kohdalta nouse, mutta me emme voi muuta kuin määräaikaisesti sitoa kuntien käsiä. Kunnilla on autonomia nostaa verotustaan. Eihän me voida sitä estää täysin. Muuta kuin määräaikaisen tällaisen katon voi tehdä”, sanoi Risikko. Sote-uudistuksen kolmen miljardin säästötavoitteita Risikko myös pitää äärimmäisen kovana ja korostaa, ettei säästöjä voida vetää sote-alalla työskentelevien ihmisten selkänahasta. ”Se on niin kova haaste tällaisena aikana, jolloin meillä väki ikääntyy ja palvelut sinänsä kallistuu ja meillä on työvoimavaltainen ala. Eihän tätä nyt mistään niin kuin henkilöiden, hoitohenkilökunnan tai palveluhenkilökunnan selkänahasta pidä vetää”, sanoi Risikko Politiikkaradiossa. Tapio Pajunen / Politiikkaradio

    starstarstarstarstar
  • Sari Valto: Lesken suru: 21.03.2017 11.15

    · Sari Valto

    Suomessa on noin 300 000 leskeä, joista 240 000 on naisia. Yksi heistä on helsinkiläinen Kirsi Lihr-Koistinen, 67. Hän jäi leskeksi kuusi vuotta sitten. Takana oli yli 20 vuotta kestänyt onnellinen liitto Hannun kanssa. Hannun kuolema kuusi vuotta sitten tuli Kirsille järkytyksenä, vaikka Hannu sairasti vakavasti viimeiset vuotensa. "Hannun poismenon jälkeen olin turta ja väsynyt. Ensimmäinen vuosi meni sumussa, vain itkien. Elämänhalu sammui, millään ei ollut mitään merkitystä. Tuntui kuin yksi raajoistani olisi riuhtaistu pois. Olin toimintakyvytön. Ystävä tuli syöttämään minua kotiin", Kirsi kuvailee. Vähitellen olo parani sen verran, että Kirsi pystyi lukemaan suruoppaita. Hän meni myös kahteen sururyhmään, vaikka ei osaa sanoa, oliko niistä hyötyä. Pari vuotta Hannun kuoleman jälkeen Kirsi suuntasi vanhaan kotimaahansa Itävaltaan kylpylään ja tämä matka osoittautui käännekohdaksi suruprosessissa. "Olin kylpylässä neljä viikkoa ja otin erilaisia hoitoja. Se, että joku kosketti minua, lohdutti. Kävin vesijuoksussa ja istuin kappelissa. Matka alkoi hoitaa minua." Nykyään Kirsi tuntee olonsa jo valoisaksi, vaikkakaan ei koe enää olevansa se sama iloinen ja aurinkoinen ihminen, mitä hän oli ennen miehensä kuolemaa. Kaipaus iskee välillä lujaa, ja varsinkin aamiaispöydän hiljaisuus tuntuu raskaalta kestää. Kirsi käy mielessään liittoaan läpi ja huomaa vasta nyt pitäneensä montaa liiton hyvää asiaa itsestäänselvyytenä. Kiitollisuutta voi kokea jälkikäteenkin. Psykoterapeutti Liisa Salmenperä on jo vuosia vetänyt Eläkeliiton Yhtäkkiä yksin -kursseja leskille. Hän sanoo, että moni leski joutuu muovaamaan oman identiteettinsä uudelleen. "Jos olet aiemmin ollut vaimo, niin mitä olet nyt kun toinen on poissa? Myös arkiset asiat huolestuttavat leskiä. Mistä saa apua asioihin, jotka puoliso aiemmin aina hoiti. Yksinäisyys voi myös yllättää. Aiemmin kylään kutsuttiin pariskuntana, nyt ystävyysuhteita saattaa jopa katketa. Seksuaalisuus on tabu, joka hiertää myös leskiä. Moni kärsii kosketuksen puutteesta." Liisa Salmenperä valaa kuitenkin uskoa leskiin sen suhteen, että surun kanssa oppii elämään ja edessä voi olla uusi ja mielenkiintoinen elämänvaihe.

    starstarstarstarstar
  • Pyöreä pöytä: Vähäpukeinen nainen voi olla subjekti eikä vain palkinto: 27.04.2016 14.05

    · Pyöreä pöytä

    SM-ligan voitti Tappara. Pyöreässä pöydässä istuu tällä kertaa kolme hopeajoukkueen fania, ja yksi vähän ulkopuolinen. - HIFK hävisi kuin Mieto Wassbergille, puheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä kuvaa katkeria tuntojaan ja epäilee muka-piloillaan myös salaliittoa. - Helsinki-vastaisuus on kauheata, voivottaa Ruben Stiller. Kaarina Hazard yrittää olla tyyni: - Kiistän tapahtuneen. Katseeni on seuraavassa kaudessa. Ruben Stiller pyytää muita raatilaisia kertomaan, miksi niin paljon Suomen historiaa luetaan vain sotien kautta. Kolmas Tuntematon on hänestä tästä tietysti yksi esimerkki. Kun Stiller ihmettelee, miksei veteraaneja kunnioitettu suomettumisen aikana, Hazard päätyy visioimaan elokuvaa yya-veteraaneista. Se olisi elokuva suomettumisesta, suomalaisesta opportunismista. Stiller toivoo suomettumista myös teemaksi vuoden 2017 Linnanjuhliin. Markkinointiguruksi sanottu hallitusammattilainen Anne Korkiakoski sanoo Ylen haastattelussa, että Suomen kilpailukykyongelmaa ei voida ratkaista vain työvoimakustannuksia alentamalla. Käsitys on hänestä suoraan pelottava. Korkiakosken mukaan markkinoinnin pitäisi olla yksi hallituksen kärkihankkeista. Kaarina Hazard päättelee Korkiakoskeen vedoten, että hallitus onkin väärässä uskoessaan kilpailukykysopimukseen, jossa esimerkiksi työaikaa ollaan pidentämässä kuusi minuuttia päivässä. Vakavan keskustelun katkaisee naurun rätkätys, kun Stiller piirtää ja selitää Sipilän luovuuskelloa. Maija Vilkkumaa on valinnut aiheekseen somekohun, joka syntyi kuin entinen Miss Suomi Pia Lamberg lähetti kuvan itsestään alusvaatteissa sosiaaliseen mediaan kiittääkseen alle 18-vuotiaita jääkiekon maailmanmestareita. Hazardin mielestä sekä missit että jääkiekkoilijat ovat kumpikin ”kroppabisneksessä” ja siksi kuvassa ei ole hänen mielestään mitään kummallista. Vilkkumaa toivoo, että hänen omat tyttärensä ajattelelisivat olevansa subjekteja eivätkä palkintoja. - Pia Lamberg OLI subjekti, väittää Stiller. Hazard arvelee, että kun nainen ottaa omat ominaisuuteensa omiin käsiinsä, niin se saattaa hermostuttaa toisia. - Tämä on totta, huomaa Vilkkumaa: - Subjektin käsite laajenee naisilla. Axl Smith -kohu näytti hänestä sen, että naisella on "oikeus bylsiä kenen kanssa hyvänsä" eikä siitä tarvitse olla sen jälkeen häpeissään. Twitterissä #pyöreäpöytä

    starstarstarstarstar
  • Bönor = balla baljväxter

    · Los Vegos

    Bönor är hata eller älska. Antingen äter man dem på en miljon olika sätt, eller så undviker man dem till varje pris. Los Vegos älskar bönor för att de är så användbara, sjukt billiga och klimatsmarta. Recept: Therese SvenssonBönotto med saffranVegetariskt, glutenfrittEn gång i somras hade jag inget till frukost så då gjorde jag bönotto med olivolja, grillad sparris och citron. Det tog 10 minuter och sen hade jag både frukost och över till lunch. Bönorna blir krämiga och nästan lik en gräddig äggröra, om man tillsätter mascarpone eller riven mozzarella eller gräddost (fast då blir det dock ej laktosfritt). Bönotton funkar också utmärkt som en resträtt eller prepprätt – har du en bunke ugnsbakade betor i kylen? Eller lite grillad kål? Släng i det tillsammans med ost, olivolja och rosmarin så har du en snabbmåltid på några minuter.Ingredienser: 2 portioner1 burk cannelinibönor eller vita bönorCa ½ kuvert saffran1-2 schalottenlök eller ½ dl hackad gul lökCa 1 dl mascarpone eller riven gräddostOlivoljaSalt, nymald svartpepparTill servering: Parmesan Gör så här:Fräs hackad lök i olivolja i en stekpanna på medelvärme tills glansigt. Tillsätt avrunna cannelinibönor och rör om.Tillsätt saffran och rör om igen tills allt blivit guldorange.Låt kalaset puttra ihop under omrörning tills bönorna precis börjar bli mosiga. Tillsätt då mascarpone och smaka av med nymald svartpeppar och salt.Servering: Häll upp på tallrikar och riv över massor av nymald parmesan.  Tips: Torkade ekologiska bönor går bra att så i lite jord! Testa att odla olika sorter och se vad som kommer upp. Bönor är tacksamma klätterväxter både på små balkonger och i odlingspallar. Visa oss dina egna odlingsexperiment på vår facebooksida eller genom att tagga @vivalosvegos eller #vivalosvegos på instagram! Kökshack: Pruttar och bönor. Bönor är klimatsmarta, proteinrika och dessutom sjukt billiga. Men ett skäl till varför många fortfarande ratar bönan är för att de förknippas med fjärtande. Det finns ämnen i bönor som kan vara svåra att bryta ner, men om du äter grönsaker, fermenterad mat och bönor ofta så brukar det inte vara några problem. Då har nämligen de goda bakterierna i magen byggt upp ett bra system för att bryta ned allting så bra som möjligt. Så det är med andra ord större pruttvarning ju mindre grönsaker och bönor du äter. Känner du dig träffad så börja med lite bönor och utöka allteftersom. Du kan också 1. Käka småbönor som den lättsmälta mungbönan och adukibönan 2. Koka bönor tillsammans med sjögräs och en potatis för det sägs underlätta samt 3. Sluta gnälla, börja äta.   Kikärtsmaränger med lakrits, sojagrädde och hallonVegan, glutenfritt, laktosfritt, mjölkfrittKikärtsmaränger är gjorda på något som fått namnet aqua faba, bönvatten på latin, för det är precis vad det handlar om – vi ska använda kikärtsspad istället för äggvita till våra maränger. Aqua faba slog ned som en bomb i vegokretsar för något år sen och det var min gamla BFF Yvonne som introducerade mig till den veganska marängvärlden.I och med att det tar cirka 3-4 timmar för marängerna att bli klara så rekommenderar jag att göra dem en slapp filmkväll när det inte gör något att ugnen står på i köket. Och failar du och smular sönder dina kikärtsmaränger som jag gjorde på väg till inspelningen av det här avsnittet, så funkar det lika bra ändå. Upp på hästen! Ingredienser: 1 burk eller tetra kikärtor1 ½ dl råsocker1 tsk citronsaft1 tsk vaniljsocker1-2 tsk lakritspulverTill servering: Sojavispgrädde eller sojaglass, färska hallon, eventuellt myntablad som pynt.Gör så här:Vispa kikärtsspadet från en burk kikärtor i en ren bunke tills det bara är skum.Tillsätt socker och citronsaft och vispa i ca 5-6 minuter med elvisp tills det ser ut som en toppig fast vit marängsmet och bunken går att vända uppochner utan att smeten trillar ner.Tillsätt smak. Jag hade i två teskedar lakritspulver fr&arin

    starstarstarstarstar
  • På dejt med Los Vegos

    · Los Vegos

    Att förföra någon med mat kan vara lika svårt som att fånga en blåmes med händerna, men som tur är har Los Vegos både dejtmatstrategier och flirtknep i rockärmen. Recept: Therese SvenssonGruyèregratinerad fänkålsgratängVegetariskt, laktosfrittEn fin tradition på ens födelsedag är att man får bestämma precis vad man vill till middag. När jag var liten brukade det vara köttfondue och mammas supergoda potatisgratäng. När jag började gymnasiet blev önskerätten grönsakstempura, när jag var 20+ blev det kaviar och champagne, och nuförtiden vill jag mest ha pizza och hångel. Men kärleken i en klassisk potatisgratäng är svår att motstå. Här gör jag den med fänkål och palsternacka istället för potatis, det blir både godare och ger en lättare mättnad. Kom ihåg att vi inte ska få paltkoma av den här middagen – vi ska bli skönt mätta med bra energi över till senare aktiviteter (höhö).Ingredienser: 1 liten ugnsform eller två portionsformarEn bit Gruyère eller annan god ost till exempel Grevéost, Pecorino eller Vesterhavsost1 fänkål1 gul lök eller 3 schalottenlökCa 2 palsternackorCa 2 burkar havrefraiche alternativt matlagningsgräddeFärsk eller torkad rosmarinSalt, nymald pepparOlivolja, mjölkfritt smörStröbröd eller pankoGör så här:Skiva fänkål, lök och palsternacka tunt och hutta ner i en bunke. Tillsätt havrefraiche, 1 dl riven ost, salt och ca 1 tsk hackad rosmarin.Blanda runt så allt täcks av vit gooey sås – tillsätt eventuellt mer fraiche om det inte täcker ordentligt. Häll ned i smörade portionsformar eller en vanlig ugnsform. Strö eventuellt över ett lager ströbröd så du får en krispig yta.Skjutsa in i mitten av ugnen på 225 grader ca 20 minuter för småformar och längre tid för en stor.Stick en kniv i formen och känn om det blivit mjukt, ta då ut formarna, strö över ett lager riven ost, skjutsa in i ugnen igen och grädda på övervärme ca 10 minuter tills osten smält och är knäckigt gyllenbrun. Servera med några färska blad rosmarin på toppen och ringla eventuellt över lite olivolja för extra fett och glans.Vegan: Använd näringsjästflingor (även kallat Bjäst eller Nutritional Yeast) istället för ost för en supergod växtbaserad ostsmak. Hittas på hälsokostbutiker, bra mataffärer eller sök efter det online för enkel beställning med hemfrakt.Glutenfritt: Använd glutenfritt ströbröd eller skippa det helt. Tips: Näringsjäst! En 70-tals grej jag nästan hade glömt bort men som är poppis hos framförallt amerikanska veganer eftersom näringsjästflingorna smakar nötig umami på ett naturligt sätt. Det ger en fin smakskjuts på samma sätt som till exempel sojasås eller fisksås men näringsjästen är alltså helt växtbaserat och glutenfritt. Näringsjäst är torkad inaktiv jäst (man kan alltså inte baka på den) som är superrik på B-vitaminer. Du hittar fler recept med näringsjäst om du söker på det på min matblogg Svenssons mat. Fransk-ish rödvinsgryta med morot, smålök, champinjon och timjanVegan, glutenfritt, laktosfritt, mjölkfrittFinns det någon man förknippar med just fransk mat och rödvinsgrytor så är det ju kanske Julia Child, världens bästa dam som populariserade det franska köket i framförallt USA. Julias Boeuf Bourgignon (som jag knappt kan uttala) puttrar på i timmar med högrev och förbrynta rotfrukter. Vad jag kommer göra dock är att bryna grönsakerna i grytan, sen hutta över vätska och låta allt puttra ihop tillsammans med lite örter. Jag må bryta tusen grytregler här nu, men i och med att vi INTE har något högrev i sikte i den här grytan räcker det att puttra grytan på låg värme i cirka 20-30 minuter, och jag behåller hela tiden grönsakerna i grytan för jag vill ha ut så mycket smak som möjligt. Så länge vi har pundat in all den goda rödvinssmaken i grönsakerna utan att göra dem FÖR mushy är vi nöjda. Är du mer nyfiken på Julia Child finns det roliga klipp från hennes matlagningsprogram på Youtube, och i bokhandeln kan du hitta hennes

    starstarstarstarstar
  • Förkylningsmat

    · Los Vegos

    Det är svintrist att vara sjuk. Som tur är har man ofta ett litet naturapotek i kylen utan att man tänker på det. På menyn: förkylningsguacamole, morotssoppa och glutenfria bovetepannkakor med blåbär. Recept: Therese SvenssonJag var sjuk för ett tag sen, faktiskt precis innan vi spelade in det här avsnittet. Det var skittråkigt. Dock är det svårt att undvika trots att mina väskor dignar av handdesinfektionsflaskor. Jag sysselsatte mig med att läsa om flappers, uppdaterade mina virkningskunskaper samt åt sjukt mycket förkylningsguacamole. Den är full av antiinflammatorisk lök och vitlök, endorfinhöjande chili, stärkande olivolja och C-vitaminrik persilja. Vissa skulle kanske kalla den för en superfoodboostad guaca-bowl men eftersom jag har lite värdighet kvar i kroppen får den titeln stå i skamvrån. Men god och stärkande är den.FörkylningsguacamoleVegan, glutenfritt, laktosfritt, mjölkfrittIngredienser: 4 mogna avokados½ rödlök1-2 vitlöksklyftor½-1 chili av valfri sortCa 1 dl hackad persilja1/2 citron1 msk olivolja1-2 rödbetor eller två tjocka morötter Gör så här:Gröp ur avokados och mosa grovt i en mortel eller i en bunke. Det får gärna vara klumpar kvar så det inte blir en helt söndermosad smet.Tillsätt finhackad rödlök, hackad persilja, olivolja, skivad vitlök, skivad chili och citronsaft. Börja med lite vitlök, chili och citronsaft och tillsätt mer efter egen smak. Salta.Nu ska vi göra råa rödbetschips – Skrubba betorna och skär bort rumpan och hatten. Hyvla, skär eller mandolina till tunna chips. Funkar med tjocka morötter också. Ät och känn dig friskare!  Morotssoppa med kokos, lime, ingefära och korianderVegan, laktosfritt, mjölkfritt, glutenfrittDet är ju många som älskar soppa, mig inkluderat, men tyvärr brukar det vara hopplöst att äta soppa ute eftersom folk gillar att proppa i kogrädde i allt. Hopplöst för oss som är allergiker eller bara inte käkar komjölkprodukter. Här gör jag en basic morotssoppa som är vegansk och glutenfri. Dessutom enkel att göra med massor av asiatiska aromer som passar bra när man är förkyld och kanske inte känner så mycket smaker eftersom ens näsa är täppt. Chilistyrkan kan du justera så du svettas ut snoret ur näsan, typ. Älskar du komjölkprodukter och gluten och känner dig nu hemskt diskriminerad så kan du alltid smöra en limpa och doppa i soppan. Då blir alla glada och nöjda. Ingredienser ca 4 portioner:1 burk kokosmjölk (ej light)Ett knippe morötter2 gula lökar4 vitlöksklyftorFärsk ingefära ca storleken av en tummeTorkade limebladValfri currypastaFärsk koriander eller thaibasilika Gör så här:Rosta grovt skivad lök och morötter i kokosolja eller rapsolja i en stor kastrull. Tillsätt en tesked currypasta, skalad och strimlad ingefära och krossad vitlök. Häll på kokosmjölk och 3 torkade limeblad.Låt puttra ihop morötterna blivit mjuka, ca 15 minuter, och ta upp limebladen.Stavmixa allt till en slät soppa och spä eventuellt med lite vatten om den är för tjock. Smaka av med tamarisoja eller vanligt salt.Servering: Servera het med limeklyftor och färsk koriander eller thaibasilika. Klart!Kökshack: ingefära. Färsk ingefära är lite hopplöst att ha hemma för jag använder så lite åt gången så den hinner bli dålig däremellan. Men min kille brukar skala en bit färsk ingefära, frysa in den, och sen tar han bara ut den och riven på rivjärn när han vill ha det i maten. Skitsmart och räcker för evigt.  Bovetepannkakor med blåbär, mynta, apelsin och honungVegetariskt, glutenfritt, mjölkfritt, laktosfrittBovete är kanske mest känt som mjölet man har i de ryska plättarna blinier, men det har fler strängar på sin lyra än så. Bovete är inte bara enkelt att tillaga utan innehåller även alla aminosyror samt magnesium, zink, fosfor och järn. Bovetet är en naturligt glutenfri ört och är släkt med rabarber och ängssyra. Så släpp sargen och skaffa bovete en framträdande roll i ditt matförråd, tycker jag. Bovete finns både som mjöl och i hel form. I hel form ser det ut lite som ljusbruna minidiamanter. Jag hatade faktiskt bovete tills jag åt det på en krog

    starstarstarstarstar
  • Sari Valto: Luonnon parantava voima: 23.05.2017 10.00

    · Sari Valto

    Jo Aristoteles sanoi, että kävely ulkona selkeyttää mielen ja Einstein käveli metsiköissä ja puutarhoissa, koska hänkin sanoi sen parantavan hänen ajatteluaan. Luonnon on aina tiedetty vaikuttavan suotuisasti stressiin ja virkistävän niin kehoa kuin mieltäkin. Nyt tähän vanhaa havaintoa on alettu todentaa tutkimuksilla niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Stressitason ja henkisen kuormittuneisuuden laskeminen luonnossa on todettu paitsi psykologisilla mittareilla myös aivokuvantamisen avulla. Vihaiset tunteet lientyvät ja empaattisuus kasvaa metsässä liikkuessamme. Luonnon on todettu parantavan ihmisen tarkkaavaisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Luonto myös ruokkii luovuuttamme. Luontoympäristön sisältämät monipuoliset mikrobit vaikuttavat ennaltaehkäisevästi terveyteemme. Luonnossa liikkuminen aktivoivat valkosolujen toimintaa elimistössämme ja valkosolut parantavat vastustuskykyämme. Verenpaine laskee jo parinkymmenen minuutin jälkeen. On myös todettu, että sairaat toipuvat nopeammin, jos näkevät ikkunasta luontomaiseman. Tässä muutama tutkimustulos. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen kertoo, että Lukessa on menossa tällä hetkellä neljä isoa tutkimushanketta, jotka liittyvät ihmisen terveyteen ja luontoon. Siellä tutkitaan, millainen metsä toimii kaikista parhaiten parantavana elementtinä. Pitääkö metsän olla luonnontilassa vai riittääkö hakattu talousmetsä tai kaupunkipuisto? Lukessa tehdään myös testiä siitä, voisiko pelkkä virtuaaliluontotila palauttaa työntekijän stressaantuneesta tilasta. Millainen tilan pitäisi olla ja millainen merkitys siinä olisi kuvalla ja äänellä? Kolmas hanke liittyy luontoliikuntaan. Millainen viherympäristö houkuttelee liikkumaan ja kenelle luontoliikunta erityisesti voisi sopia? Ja miten luontoliikunnan määrää saataisiin nostettua ja tehostettua sen ennaltaehkäisevää vaikutusta? Ja neljäs hanke liittyy taloudellisiin seikkoihin: millaista taloudellista hyötyä voi tuoda kaupunkiympäristön kehittäminen niin, että siinä suositaan viheralueita? Miten se näkyy terveydenhuollon kuluissa? Vapaa toimittaja, maantieteilijä ja Esoteerinen maantiede –blogia pitävä Marko Leppänen on yhdessä Adela Pajusen kanssa juuri julkaissut Terveysmetsä –kirjan (Gummerus). Siinä hän käy läpi erilaisia luontopaikkoja kuten metsiä, kallioita, vesiä, soita, niittyjä ja viljelymaita ja miettii, miten nämä erilaiset paikat vaikuttavat ihmiseen. Leppänen haluaa teoksellaan kannustaa ihmisiä syventämään luontosuhdettaan.

    starstarstarstarstar
  • Politiikkaradio: Päästöskandaali varjostaa Pariisin ilmastokokousta: 14.10.2015 13.10

    · Politiikkaradio

    Volkswagenin päästöskandaali murentaa luottamusta autoteollisuuteen ikävästi juuri Pariisin ilmastokokouksen alla. Tätä mieltä ovat eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) ja ympäristövaliokunnan jäsen Eeva- Maria Maijala (kesk). ”Ennen kuin mitään sopimuksia voidaan alkaa tekemään, niin meidänhän pitäisi pystyä luottamaan. Nyt jos meiltä alkaa pudota luottamukselta pohja pois, niin se on tässä se kaikkein isoin ongelma. Nyt volkkarin ongelma tuli esille, mitä muuta meillä on tulossa esille”, kysyy Eeva-Maria Maijala Politiikkaradiossa. Hassin mukaan VW:n päästöskandaali koituu uudenpien teknologioiden eduksi. ”Toivon että tästä loppujen lopuksi tulokset on myönteisiä, mutta onko ne nimenomaan myönteisiä Volkswagen-yhtiölle, se on eri asia. Mä uskon että tulokset on myönteisiä nimenomaan uudemmalle ja puhtaammalle teknologialle, sekä sähköautoille, että hybridiautoille.” ”Saattaa olla, että tämä tulee olemaan kuolinisku diesel henkilöautoille”, sanoo Hassi. Hassi ja Maijala ovat yhtä mieltä, että kehitys vie vääjäämättä kohti uusiutuvaa energiaa myös Suomessa. Tuulivoimansuhteen mielipiteet eroavat. Hassin mukaan tuulivoimaa voidaan yhä lisätä Suomessa, kunhan nykyisen syöttötariffijärjestelmän virheet korjataan. Suomessa pitäisi toimia kuin Saksassa, jossa tukitasoa jatkuvasti tarkistetaan teknologian hinnan alenemisen myötä, sanoo Hassi. ”Tolkuttomaksi tämän nykytilanteen tekee juuri se, että kun tuulivoimaloiden hinnat on alentunut, mutta se on monta vuotta sitten määrätty se tukitaso, niin siitä tulee tosiaan kohtuuttomat voitot.” ”Kotimaista uusiutuvaa energiaa pitää lisätä ja olen kyllä optimisti myöskin sen suhteen, että myöskin tuulivoiman lisääminen on mahdollista”, sanoo Hassi Politiikkaradiossa. Eeva-Maria Maijalan mukaan Suomessa on panostettava kaikkeen kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, myös turpeeseen, ei yksipuolisesti tuulivoimaan. ”Meidän pitää alkaa keskittymään enemmän monipuolisesti uusiutuvien energiavarojen käyttöön. Kyllä se on ennen kaikkea tämän biomassan käyttö.” ”Tuulivoimaa on nyt kokeiltu ja minun mielestä se on aikalailla nähty. Katsotaan miten me selviämme tästä kunnialla vielä, ettei tulisi vielä aivan järjettömiä ylimääräisiä maksuja suomalaisille”, sanoo Maijala. Tapio Pajunen / Politiikkaradio

    starstarstarstarstar