värvet tove lo

  • Sari Valto: Lääkkeiden väärinkäyttö lisääntyy: 24.01.2017 11.15

    · Sari Valto

    Kymmenen vuotta sitten sairaanhoitaja Kristiina Arramies heräsi olohuoneensa lattialta. Hän oli tokkurassa ja näki kaikkialla pyörivän valkoisia pillereitä. Hänen elämänsä oli menneet kuukaudet ollut päivittäistä ja runsasta rauhoittavien käyttöä. Rauhoittavien käyttö alkoi hänellä avioeron aiheuttamasta kriisistä. Hän käytti vapaa-ajallaan runsaasti alkoholia, mikä aiheutti hänelle voimakasta "morkkista". Tätä oloa hän oppi lieventämään sitten rauhoittavilla, joiden oli aiemmin kriisinsä keskellä huomannut olevan tehokkaita mielialan tasoittajia. Lopulta käyttö oli jo sekakäyttöä ja aivan viimeisinä vaiheina pelkkien lääkkeiden käyttöä. "Olin tuolloin teho-osastolla töissä sairaanhoitajana ja aluksi päihteiden käyttöni rajoittui vapaa-aikaan. Mutta poissaoloja töistä kertyi paljon ja lopulta jäin pitkälle sairaslomalle ja samalla päihteiden käyttö lisääntyi. En nähnyt, että päihderiippuvuuteni oli se ongelmien alkusyy. Lääkitsin riippuvuutta näillä lääkkeillä," toteaa Kristiina Arramies. Hän pääsi lopulta läheistensä tukemana Minnesota-hoitoon ja raitistui. "Minulle pelkkä raitistuminen ei kuitenkaan riittänyt, vaan halusin lisätä hyvinvointiani ja siksi tarvitsin lisäksi terapiaa," Arramies kertoo. Hän kouluttautui sittemmin itsekin psykoterapeutiksi. Työskennellessään sitten Kalliolan klinikalla hän näki, että asiakkaiksi tuli paljon työssä käyviä ja lääkkeisiin koukahtaneita ihmisiä, myös hoitohenkilökunnan edustajia. Unilääkkeiden, rauhoittavien ja kipulääkeiden väärinkäyttöä on tutkittu Suomessa vain vähän. Käyttäjistä tiedetään se, että heitä on kuukausittain noin 50 000 - 100 000. Keski-ikä on 48 vuotta ja väärinkäyttäjä on useammin nainen kuin mies. Kokopäivätöissä heistä käy 36 prosenttia. Hiukan alle puolella käyttöön liittyy alkoholi. Ongelma onkin, että lääkkeiden väärinkäyttö nähdään samassa sumpussa alkoholin ja muiden päihteiden käytön kanssa, vaikka lääkkeet on alunperin lääkäri määrännyt esimerkiksi unihäiriöihin tai ahdistukseen. Kaikki eivät hae niiden käytöstä päihtymistä vaan saadakseen itsensä "normaalitilaan", mutta koska toleranssi nousee nopeasti, lääkkeitä saatetaan alkaa käyttää yli lääkärin määräyksen. Miten riippuvuus näihin reseptilääkkeisiin syntyy ja miten riippuvuus eroaa muista aineista, siitä ohjelmassa kertoo päihdelääketieteen professori Hannu Alho Helsingin yliopistosta.

    starstarstarstarstar
  • Pyöreä pöytä: Kesäajasta luopuminen kuntavaalien teemaksi?: 29.03.2017 18.02

    · Pyöreä pöytä

    Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista asioista Ruben Stillerin johdolla. Keskustelijoina ovat Taru Tujunen, Mika Pantzar ja Pekka Seppänen. Taru Tujunen vihaa kesäaikaan siirtymistä. Hän onkin pannut merkille, ettei ole ainoa, joka suunnattomasti ihmettelee, miksi kelloja pitää siirrellä. Hän on yksi monista, joka on käynyt allekirjoittamassa kansalaisaloitteen kesäajasta luopumisesta. Tujusen mielestä tarve kesäajalle on poistunut, koska ihmiset elävät nykyään muutenkin omissa, muusta maailmasta riippumattomissa aikatauluissaan. Pekka Seppäsen mielestä kesäaikaa suurempi ongelma on, että meillä on ajan mittaamiseen käytössä täysin mielivaltainen mittayksikkö, tunti, joka ei perustu mihinkään luonnonilmiöön. "Babylonialaisten muinaiseen keksintöön perustuu yhä kaikki meidän tekeminen, esimerkiksi tennistunti. Se kestää tunnin, vaikka jokin muu kesto voisi olla ihmiselle parempi." "Se on todennäköisesti kaikkein vaarallisinta", toteaa Seppänen. Mika Pantzarin mielestä kansakunnalle olisi turvallisempaa siirtyä esimerkiksi 50 minuutin tuntiin, koska sählyvuoroillakin pahimmat loukkaantumiset tapahtuvat aina tuntien loppupuolella. Seppänen innovoi kesäajasta luopumista teemaksi kuntavaaleihin. "Jossain kunnassa joku ryhmittymä voisi kiireesti ryhtyä ajamaan sitä, että siellä olisi vain yksi aika, ja se nousisi koko Euroopan mittaiseksi esimerkiksi." Mika Pantzar tuo pöytään terveisiä sosiologipäiviltä. "Mihin on hävinnyt tietoyhteiskunta, kun siitä ei enää missään puhuta?", hän kysyy. Myös Seppänen muistaa nostalgisesti hienot tietoyhteiskuntastrategiat, joilla visioitiin tulevaisuutta. Hän aprikoi, olisiko asia edelleen olemssa, mutta sana tietoyhteiskunta on korvattu digitalisaatiolla. On toitotettu, että esimerkiksi koululaisten pitäisi Suomessa tehdä digiloikka. "Se tarkoittaa, että kaikille tuodaan repullinen tietoteknisiä laitteita ja romppeita, jotka välittömästi vievät Suomen koulutlaiset harppauksittain kaikkien muiden koululaisten edelle tässä maailmassa." Tujunen muistuttaa, että tietoyhteiskunta on jo toteutunut. "Kuljemme kaikki jatkuvasti mobiililaitteet taskuissamme, lähetämme viestejä suoraan päättäjille ja lastemme opettajille, eikö tässä ole käynyt juuri niin, että tietoyhteiskunta on täällä?" "Pitäisikö tätä juhlia, tietoyhteiskunta on valmis, meillä on laajakaistat taskuissamme", ehdottaa Mika Pantzar. Pekka Seppästä askarruttaa, toteutuuko sukupuolten välinen tasa-arvo Suomessa. Autoalan toimitusjohtaja Mia Miettinen esitti Helsingin Sanomissa rohkeita ajatuksia menneenä viikonloppuna. Miettisen mielestä Suomi on tasa-arvoinen maa "siinä mittakaavassa kuin sen pitääkin olla". Taru Tujusta Miettisen ajatukset ovat vähän käyneet kiristelemään. "Erikoista että yksilökokemuksen kautta halutaan legitimoida, että nyt tasa-arvo on riittävän korkealla tasolla." Tujusen mielestä emme ole aivan valmiita tasa-arvoasioissa, jos ottaa huomioon esimerkiksi naisten miehiä alemmat ansiot tai sen, että parisuhdeväkivallassa uhri on useimmiten nainen. Mika Pantzar pitää Miettisen puheenvuoroa rohkeana. "Mies ei voisi näin sanoa." Pantzar muistuttaa esimerkiksi naisten ajankäytön paineista tai naisten asemasta työelämässä. Yliopistomaailmasta hän nostaa esiin erityisen sovinistisen kulttuurin. Siellä naisten on edelleen vaikeampi edetä, ja esimerkiksi lapsen saanti vaikuttaa moneen asiaan. "Toisaalta olen kyllä huomannut, että kun väitöskirjan tekijä saa lapsen, hän tulee takaisin parempana tutkijana. Lapsi tuo mukanaan suhteellisuudentajua"

    starstarstarstarstar
  • Pyöreä pöytä: Milloin juhlarahoista tuli meille sydämenasia?: 03.05.2017 18.02

    · Pyöreä pöytä

    Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista asioista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina ovat Maija Vilkkumaa, Kaarina Hazard ja Mika Pantzar. Maija Vilkkumaan somekupla on täyttynyt hallintarekisteristä. Häntä kiinnostaa, miksi monesti torpattu laki pulpahti taas pinnalle, ja mikä sai perussuomalaiset kääntymään sen kannalle. Maijaa myös kummastuttaa, mikä hyöty omistuksen salaamisesta on, ellei se ole veronkierto tai keplottelu. Mika Pantzar yhtyy kummasteluun. Parasta populismin estämistä olisi olla mahdollisimman avoimia, mutta hallintarekisterin myötä herätetään ajatusta, että on olemassa Davos-ihmisiä, jotka tallettavat rahaa hämärätileille. Pantzar näkee asian roolipelinä. On kiinnostaa miettiä, miksi esimerkiksi Kilpailuvirasto kannattaa ja Finanssivalvonta vastustaa. Kaarina Hazard lataa pöytään täyslaidallisen. Viimeisetkin perussuomalaisten uskottavuuden rippeet menivät tässä. Hasard näkee tilanteessa kuitenkin pilkahduksen positiivista. Terveen poliittisen elämän merkki on eripura puolueen sisällä, ja sitä hallintarekisteri on nyt perussuomalaisiin tuonut, kun kansanedustaja Mika Raatikainen on ilmoittanut vastustavansa hallituksen esitystä. Kaarina Hazard tunnustaa olevansa hieman rakastunut arkkipiispa Kari Mäkiseen tämän otettua kirkolliskokouksen avajaispuheessaan kantaa turvapaikkakeskusteluun. Taustalla on Maahanmuuttoviraston johtajan Päivi Nergin paheksunta sitä kohtaan, että seurakunnat ovat alkaneet kielteisiä turvapaikkapäätöksiä kirkoissa. Tervehdin ilolla poliittisesti aktiivista ja taistelevaa kirkkoa, toteaa Hazard. Mika Pantzar näkee tässäkin asiassa rooleja. Päivi Nergin rooli on vastata sisäisestä turvallisuudesta. Sen sijaan solidaarisuusliikkeen rooli on siirtynyt vasemmiston katoamisen myötä kirkon suuntaan. Maija Vilkkumaa jää pohtimaan, kertooko Päivi Nergin lausunto siitä, että hän tuntee syyllisyyttä Maahanmuuttoviraston tekemistä päätöksistä. Mika Pantzar kysyy, ovatko poliitikot yliherkistyneet sosiaalisen median nopeasykkeisyydelle. Itsenäisyyden juhlarahasta syntyi nopeasti somekohu, ja sen jälkeen muutamassa tunnissa valtiovarainministeri päätti vetää asetuksen pois. Olisiko syytä kuitenkin nukkua yön yli? Maija Vilkkumaa näkee että somekohuja on nykyään koko ajan. Kohun uhrille ne voivat olla traumatisoivia hyökyaaltoja. Yleensä kohut kuitenkin laskevat aika nopeasti. Yleensä isoin kiihko perustuu osin väärin ymmärretyille, väärin tulkituille tai väärin siteeratuille seikoille. Pyöreää pöytää pohdituttaa, ovatko some-ekspertit oikeassa sanoessaan, että nopea reagointi on tärkeintä, jos joutuu somekohuun. Kaarina Hazard tunnistaa parven mukana menemisessä ja nopeasti kiihtymisessä myös pientä komiikkaa. En ennen tätä tiennyt, että juhlarahat ovat meille näin sydämenasia, Hazard nauraa. Pauli Aalto-Setälä päätyy toivomaan, että jonain päivänä hallintarekisteri saisi oman juhlarahansa. Twitterissä #pyöreäpöytä

    starstarstarstarstar
  • Sari Valto: Eivätkö nuoret osaa enää suomea?: 30.05.2017 11.30

    · Sari Valto

    "Minulle tulee lukioon oppilaita, jotka eivät osaa selittää, mitä tarkoittaa 'lause'. Sijamuodoista ei ole mitään hajua, yhdyssanoja ei osata, tavutuskin on pielessä. En voi mennä opetuksessa eteenpäin, kun perusasioitakaan ei osata. Meillä ei ole yhteistä kieltä oppilaiden kanssa, koska he eivät ymmärrä käyttämääni sanastoa. Oppilaiden kirjoittamat tekstit ovat huonotasoisia sekä kieliopillisesti että ylipäätään sisällöllisesti. Sanotaan, että kirkas ajattelu näkyy kirkkaana kirjoittamisena, joten näkemieni tekstien perusteella epäilen, ajattelevatko nuoret mitään! Kriittinen, omakohtainen havainnointi puuttuu tyystin. Saatetaan vain puuskahtaa, että olen huono tässä, eikä ymmärretä, että äidinkieli on opittavissa oleva taito, mutta sen opetteleminen vaatii työtä," kertoo Vantaan Lumon lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Paula Halme. Halme huomauttaa, että hän opettaa Lumon lukiossa, minne pääsee jo 7 keskiarvolla. Mutta samanlaisia huomioita on tehnyt yliopisto-opiskelijoista suomen kielen professori Anneli Pajunen Tampereen yliopistosta. "Samanlaisia trendejä siellä on nähtävissä. Opiskelijat ovat yllättyneitä siitä, että yliopistossa pitää lukea kirjoja! Käsitys kieliopista on heikko. Kaiken kaikkiaan nuorten äidinkielen osaaminen on heikentynyt jyrkästi 2010-luvulla, kun samaan aikaan tietokoneiden ja somen merkitys on noussut. Isommassa kuvassa näen kehityksen yhtenä syynä sen, että koko alakoulun ajan äidinkieltä opettavat luokanopettajat, joiden omassa koulutuksessa äidinkielen osuus on todella pieni. Mielestäni kolmannelta luokalta lähtien äidinkieltä pitäisi opettaa siihen erikoistunut opettaja. Alakoulussa pitäisi rakentaa se pohja," sanoo Anneli Pajunen. Hänen mukaansa toinen syy kielitason heikkenemiseen on, että lapset ja nuoret elävät yhä vähemmän eri-ikäisten ihmisten kanssa. Suvut ovat hajaantuneet, ympärillä olevien ihmisten määrä on vähentynyt ja aikuiset eivät puhu lapsille enää niin paljon. Luetaan vähemmän kuin ennen. Luullaan myös, että äidinkieltä opitaan ikään kuin itsestään, eikä sen eteen tarvitse nähdä erityistä vaivaa. "En halua kuulostaa vanhanaikaiselta, mutta kyllä kouluopetuksessa pitäisi vahvistaa kieliopin opettamista. Nyt ei opeteta esimerkiksi erilaisia johdoksia kuten 'juosta, juoksennellessa'. Sanasto kasvaa hitaasti ja siihen pitäisi satsata." Äidinkielen aineopettajia harmittaa se, että äidinkielen tunneille on heitetty muita isoja kokonaisuuksia kuin mediataitoa ja kuva-analyysia, jotka vievät itse ydinopetukselta aikaa. Lisäksi heitä sapettaa opetusministeriön työryhmän aie muuttaa äidinkielen yo-koe yksipäiväiseksi. "Jo nyt oppilaiden motivaatio on nollassa. Yo-kokeen supistaminen ei ainakaan nosta heidän opiskelumotivaatiotaan," sanoo Paula Halme.

    starstarstarstarstar
  • Pyöreä pöytä: Kansanedustajien ei pidä puuttua tiedonvälityksen sisältöön: 18.05.2016 14.10

    · Pyöreä pöytä

    Puheenjohtaja Ruben Stiller pyytää ensin mielipiteitä Suomen MM-jääkiekkomenestyksestä. Anu Koivunen tunnustaa pelkäävänsä, että menestyksen myötä ollaan matkalla "ylettömään nationalistiseen huumaan, mikä on sietämätöntä". Sirkka Hämäläinen ei seuraa urheilua, mutta hänestä menestys sinänsä on aina Suomelle hyväksi. Kaarina Hazard kehuu, että joukkueen ote on miellyttävän kevyt, ja että se muistuttaa häntä takavuosien lumilautalijoista. Elokuviin sukupuolikiintiöt? Mediatutkija Anu Koivunen muistuttaa, että naiset ovat kovia kulttuurin kuluttajia ja sen takia häntä ihmetyttää väite, että naisten tekemät elokuvat eivät kiinnostaisi suomalaisia. Hämäläinen ei katsoisi ohjaajan sukupuolta vaan sisältöä. Hazard kritisoi Elokuvasäätiön puheenjohtajaa kädettömyydestä. Korkeakulttuurin kuluttamisesta tehty vaikeaa ja tylsää Kansallisoopperan säätiön hallituksen puheenjohtajan tehtävät vastikään jättänyt Sirkka Hämäläinen on ihmeissään, kuinka vaikeaksi ja tylsäksi korkeakulttuurin kulttuurin kuluttaminen on tehty. Penkit ovat kovia, lippuja luullaan kalliiksi ja kriitikoiden kieli on vaikeaselkoista, hän luettelee. Poikkeuksen kritiikeissä tekee hänen mielestään Minna Lindgrenin kirjoitus Kauppalehdessä. Syvää hulluutta ja tyhmyyttä! Miksi Ylen pitäisi tehdä ajankohtaisohjelmia ollenkaan? Näin on Aamulehden mukaan sanonut nimeämätön Yleisradion tulevaisuutta pohtineen parlamentaarisen työryhmän jäsen. Ajatus on Kaarina Hazardin mielestä syvää hulluutta ja tyhmyyttä. - Pitäisikö kansanedustajille olla pääsykokeet? hän kysyy. Anu Koivunen ei puuttuisi kansanedustajien valintaan, mutta toivoo, että ehdotus on vain heitto. Muussa tapauksessa ehdottaja ei ymmärrä demokratian luonnetta, hän sanoo. Poliitikot eivät voi hänen mukaansa määrittää tiedonvälityksen sisältöä. Sirkka Hämäläinen varoittaa uskomasta kaikkia uutisia, mutta hänestä on ongelma, jos kansanedustaja luulee voivansa puuttua kaikkeen. - Ylestä on aina suhmuroitu kulisseissa, muistuttaa Koivunen. Twitterissä #pyöreäpöytä

    starstarstarstarstar
  • Politiikkaradio: Siirtyvätkö Suomen puolustuksen peruskivet?: 11.10.2016 13.10

    · Politiikkaradio

    Venäjän toimet Krimillä ja Syyriassa kiristävät Venäjän ja lännen välejä. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa arvioidaan, että turvallisuustilanteen kiristyminen Euroopassa ja Itämeren alueella vaikuttaa välittömästi Suomeen. Miltä osin Suomen puolustuspolitiikka on muutoksessa? Puolustusministeriön ylijohtajan Janne Kuuselan mukaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on tiivistymässä EU:n sisällä vielä tämän vuoden aikana. Laukaisevana tekijänä oli Iso-Britannian brexit-äänestys. ”Nyt on semmoinen poliittinen momentum olemassa, että uskoisin, että tämän vuoden aikana tullaan tekemään päätöksiä, joilla vahvistetaan Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa”, sanoo Kuusela Politiikkaradion haastattelussa. Kyse ei kuitenkaan ole EU:n kilpajuoksusta, tai ”kauneuskilpailusta” Naton kanssa. EU:lle ei olla luomassa puolustusliittoa Naton tapaan, sanoo Kuusela. ”Tämä ei ole mitään nollasummapeliä, eikä tässä ole minkäänlainen kauneuskilpailu meneillään EU:n ja Naton välillä. Se on ihan päivänselvä asia, että valtaosa EU-maista järjestää puolustuksensa Naton kautta. Ei tässä lähdetä luomaan mitään tarpeetonta päällekkäisyyttä.” ”Se mitä EU:ssa tehdään, niin katsotaan, että mitkä olisivat niitä EU:n omia vahvuusalueita, jotka tulisi käyttää hyväksi omien kansalaisten ja omien jäsenmaiden suojaamiseen”, sanoo Kuusela ja tähdentää, että Suomelle ”EU:n turvallisuus- ja puolustusulottuvuudella on merkittävää painoarvoa”. Suomen puolustuspolitiikan lähtökohta on rajoitetumpi Ruotsiin verrattuna, sanoo puolestaan reservin prikaatinkenraali Juha Pyykönen. Pyykösen Ulkopoliittiselle instituutille kirjoittamassa raportissa vertaillaan Suomen ja Ruotsin sotilaallista yhteistyötä Naton kanssa. ”Ruotsi on ollut merkittävästi vapaampi toimija siinä suhteessa ja voinut vaikuttaa omaan turvallisuusympäristöönsä merkittävästi enemmän, sanoo Pyykönen Politiikkaradiossa. ”Tämä että Venäjä ilmoittaa, että emme halua, että Suomi liittyy Natoon, niin ei ole mikään uutinen, koska eihän se ole halunnut meidän liittyvän aikaisemminkaan mihinkään.” Tapio Pajunen / Politiikkaradio

    starstarstarstarstar
  • Politiikkaradio: Kuka kantaa suurimman vastuun työmarkkinaneuvottelujen kaatumisesta?: 02.12.2015 13.10

    · Politiikkaradio

    Työmarkkinaneuvottelujen kariutuminen on iso pettymys, sanovat Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ja kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen Politiikkaradiossa. Mykkäsen mukaan työmarkkinaneuvottelujen kaatuminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, etteikö neuvottelupöytään vielä palattaisi. ”Tässä asiassa harvinaisen selvästi pallo on nyt AKT:n johdolla ja Hakaniemessä”, sanoo Mykkänen. ”En vieläkään löisi vetoa, että tämä on viimeinen luku. Työmarkkinahomma on vähän sellaista, että piruetteja tehdään yltympäriinsä. Vieläkin toivon että palataan neuvottelupöytään, mutta pallo on nyt selkeästi Hakaniemessä”, toteaa Mykkänen Politiikkaradiossa. Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan pelisilmä on pettänyt työmarkkinaneuvotteluissa molemmin puolin pöytää. ”Tässä on pelisilmä pettänyt puolin ja toisin. EK ilmoittaa juuri tässä neuvottelujen alla, että tämä on viimeinen keskitetty ja mennään tämän jälkeen pelkästään näihin paikallisiin sopimisiin. Ehkä tämän ilmoituksen olisi voinut tehdä vähän myöhemminkin. Oliko se pakko tehdä tässä vaiheessa? Toisaalta se, että AKT irtaantuu.” ”Tässä tilanteessa voi sanoa, että pyyhkeitä kyllä molemmille puolille. Suomen kansa olisi kyllä kaivannut jotakin muuta”, sanoo Essayah. Essayahin mukaan jälleen on vaara, että julkisen sektorin pienipalkkaiset naiset maksavat enemmän. ”Tässä taas julkisen sektorin pienipalkkaiset naiset jälleen kerran on enemmän maksamassa tästä pakkolakipaketista. Yhden alan änkyröinnin, eli AKT:n änkyröinnin, maksaa sitten nämä julkisen sektorin pienipalkkaiset, ennen kaikkea naisvaltaiset työt”, sanoo Essayah. Työmarkkinaneuvottelujen lopullinen kaatuminen tarkoittaa, että hallituksen on vietävä eteenpäin omaa pakkolakipakettiansa. Mykkäsen mukaan hallituksen on erottava, jos se ei uskalla viedä lakeja eteenpäin. ”Hallituksen pitäisi erota, jos se ei uskalla nyt viedä eteenpäin lakitasolla toimia, joilla aidosti työn teettäminen saadaan kannattamaan nykyistä paremmin, koska silloin se ei pysty väittämään, että se tekee työmarkkinoista nykyistä vetävämpiä. Nyt hallituksen on vaan otettava se vastuu”, sanoo Mykkänen. Tapio Pajunen / Politiikkaradio

    starstarstarstarstar
  • Sari Valto: Tavara pois ja onni tilalle?: 22.11.2016 11.14

    · Sari Valto

    Jos koti on sekainen, pitää tavarat laittaa paikoilleen ja koti on taas siisti. Tämän luulisi kuusivuotiaankin osaavan. Vaan eipä osaa ja eivät osaa aikuisetkaan. Japanilainen Marie Kondo teki havainnon: ihmiset luulevat osaavansa siivota, mutta miksi sitten niin monella koti on kohta taas sekaisin? Siksi, ettei ongelma ole itse siivoamistaidossa vaan siinä, että tavaraa on yksinkertaisesti liikaa ja se on väärin säilytettyä. Marie Kondo on nuori nainen, joka jo pienenä tyttönä ihasteli sisustuslehtien kauniita ja avaria koteja ja joka innostui sitten siivoamaan perinpohjin oman lapsuudenkotinsa jokaisen sopen. Nyt aikuisena Kondo johtaa supermenestyvää ammattijärjestämisen yritystä. Hänen kirjansa "KonMari – siivouksen elämänmullistava taika" on ollut hitti kaikkialla, Suomessa sitä on myyty 50 000 kappaletta ja maailmalla yli 6 miljoonaa. KonMari -nimi tulee Marie Kondon etu ja sukunimien yhdistelmästä. KonMari –kirjassa Kondo vakuuttaa, että mikään ei ole perusteellisen uudelleen järjestämisen jälkeen enää ennallaan. Ja nyt paino on sanalla perusteellinen uudelleen järjestäminen. Nyt ei puhuta mistään imuroimisesta ja uusien säilytyslaatikoiden ostamisesta vaan kodin jokaikisen tavaran läpikäymisestä. Jokainen tavara - olkoon se sitten mikä tahansa - on heitettävä pois, mikäli se ei tuota iloa omistajalleen. Toki on myös pakollisia ei-niin-iloa-tuottavia asioita, joita on pakko säilyttää. Esimerkiksi erilaiset tärkeät paperit. Niidenkin määrän voi kuitenkin Kondon mukaan karsia vain muutamaan muovitaskulliseen. Karkkilalainen Mira Ahjoniemi innostui KonMari-metodista ja teki kotonansa suursiivouksen. Nyt hänen vaatekaappinsa on väljä, kengät siellä luotisuorassa rivissä, keittiössä vain yhden astiasarjan välttämättömimmät astiat. Mitään turhaa roinaa ei näy missään. Ahjoniemi vetää Suomen KonMari-ryhmää Facebookissa. Hän kokee, että KonMari sai hänet miettimään, kuka hän on ja mitä hän elämältään haluaa. Elämänasenne muuttui iloisemmaksi. Turkulainen perhelähihistorian tutkija Ilana Aalto on myös ammattijärjestäjä. Hän uskoo, että KonMari-metodin suosio kertoo aikamme muuttuneesta ilmapiiristä. Kulutusyhteiskunnasta ollaan siirtymässä yhä tietoisemman kuluttamisen kullttuuriin. Enää ei olekaan hienoa omistaa mahdollisimman paljon vaan mahdollisimman vähän. Myös jakamiskulttuurin nousu kertoo samasta ilmiöstä. Aallon mukaan minimalistien blogit USA:ssa saavat miljoonia seuraajia. Ammattijärjestämisen buumi on sekin nousemassa.

    starstarstarstarstar
  • Politiikkaradio: Keskinäisriippuvuuden rautainen laki koskee kaikkia: 16.12.2015 13.10

    · Politiikkaradio

    Uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon on kerrottava, mitkä ovat Suomen uhat nykyisessä keskinäisriippuvuuksien maailmassa, sanovat ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon parlamentaarisen seurantaryhmän puheenjohtaja Seppo Kääriäinen (kesk) ja ryhmän jäsen entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja Politiikkaradiossa. Sipilän hallitus on juuri aloittamassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelua. ”Sen yksi tärkeimpiä asioita on juuri tunnistaa nämä kehitysvirrat näissä keskinäisriippuvuuden maailmassa uhkien osalta” sanoo seurantaryhmän puheenjohtaja Seppo Kääriäinen. ”Tämä on keskinäisriippuvuuksien maailma. Ei ole kaukaisia, ei ole läheisiä asioita, vaan kaikki ovat omalla tavallaan hyvin lähellä. Yhteistyö naapureitten kansa ja kaikkien kanssa on välttämättömyys.” ”Kyllä tämä keskinäisriippuvuuden rautainen laki, se koskee kaikkia. Se koskee myös maailman isoja, mukaan luettuna Venäjä”, sanoo Kääriäinen. Nykymaailmassa ”ei kukaan voi toimia yksin”, toteaa myös Tuomioja. ”Nykymaailmassa, jota leimaa koko ajan kasvava keskinäinen riippuvuus, sekä hyvissä että huonoissa asioissa, piti siitä tai ei, niin ei Suomikaan menesty, jos maailmassa menee huonosti. Tässä suhteessa lähialueita ovat hyvinkin kaukaiset maat.” ”Ja se kasvaa koko ajan. Esimerkiksi terrorismi on sen tyyppinen uhka, kuten ilmastonmuutos, joka on ehkä suurin uhka maailmassa”, sanoo Tuomioja. Tuomioja alleviivaa myös Pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä Suomelle. Tuomioja ei myöskään usko, että Ruotsi tulisi yllättämään Suomen hakemalla Naton jäsenyyttä. ”Ruotsi ja Suomi eivät aiheuta toisilleen minkäänlaisia yllätyksiä, vaan konsultoivat ja informoivat toisiaan kaikista turvallisuuspoliittisista merkittävistä asioista. Tekevät siitä itsenäisen päätöksensä. Näissä olosuhteissa on entistä epätodennäköisempää, että ne johtopäätökset olisivat erilaisia”, sanoo Tuomioja. Kääriäinen puolestaan ei usko, että Ruotsin porvaripuolueiden uusi myönteinen Nato-kanta vielä muuttaisi Ruotsin linjaa sotilasliittoon kuulumattomana maana. Kääriäinen tosin myöntää, ettei asiasta voi olla varma. ”Mistäs me tämän tarkkaan tiedämme? Ei voi tarkkaan tietää, mutta arvioni on se, että ei se niin vain ole muuttumassa”, sanoo Kääriäinen Politiikkaradiossa. Tapio Pajunen / Politiikkaradio

    starstarstarstarstar
  • Politiikkaradio: Sote-uudistus näyttää johtavan verotuksen kiristymiseen: 12.04.2016 13.10

    · Politiikkaradio

    Parlamentaarisen sote-työryhmän jäsen Sirpa Paatero (sd.) on varma, että hallituksen sote-linjaus johtaa verotuksen kiristymiseen. Sote-uudistusta valmistellaan valtion verotuksen pohjalta ilman erillistä maakuntaveroa. ”Mun mielestä ei ole mitään realismia todeta, että verotus ei nouse”, sanoi Paatero Politiikkaradiossa. Paateron mukaan näyttää siltä, että valittu malli suosii pieniä kuntia ja lyö korville niitä, joissa sote-menot on pystytty pitämään kurissa. ”Ne jotka on parhaiten nämä hoitanut, niin ne on ne jotka kärsii. Valitettavasti ne on usein myöskin näitä isoja kaupunkiseutuja, jotka on kuitenkin tämän koko suomalaisen yhteiskunnan vetureita niin elinkeinon kuin palvelujenkin osalta”, sanoo Paatero. Paatero myös povaa maakuntapohjaisen sote-mallin johtavan lopulta maakuntaveroon. ”Se voi olla, että se jossain kohtaa jo tälläkin perusteella on tarpeen tulla.” Eduskunnan toinen varapuhemies ja entinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.) vastustaa voimakkaasti ajatusta maakunnallisesta sote-verosta. ”Uutta verotustasoa ei pidä Suomeen rakentaa, koska siinä on ainakin se vaara, että verotus nousee. Ja kyllä se Suomen kilpailukyvylle on kuin märkä rätti, jos meillä vielä verot tästä kovin paljon nousee.” ”Toivon että meille ei mitään uutta verotustasoa tule ikikuuna päivänä”, sanoi Risikko Politiikkaradiossa. Risikko kuitenkin myöntää, että valitussa valtionveromallissa on suuri verojen kiristymisen riski. ”Tässähän on tietysti se tavoite, että se verotus ei kenenkään kohdalta nouse, mutta me emme voi muuta kuin määräaikaisesti sitoa kuntien käsiä. Kunnilla on autonomia nostaa verotustaan. Eihän me voida sitä estää täysin. Muuta kuin määräaikaisen tällaisen katon voi tehdä”, sanoi Risikko. Sote-uudistuksen kolmen miljardin säästötavoitteita Risikko myös pitää äärimmäisen kovana ja korostaa, ettei säästöjä voida vetää sote-alalla työskentelevien ihmisten selkänahasta. ”Se on niin kova haaste tällaisena aikana, jolloin meillä väki ikääntyy ja palvelut sinänsä kallistuu ja meillä on työvoimavaltainen ala. Eihän tätä nyt mistään niin kuin henkilöiden, hoitohenkilökunnan tai palveluhenkilökunnan selkänahasta pidä vetää”, sanoi Risikko Politiikkaradiossa. Tapio Pajunen / Politiikkaradio

    starstarstarstarstar
  • Sari Valto: Lesken suru: 21.03.2017 11.15

    · Sari Valto

    Suomessa on noin 300 000 leskeä, joista 240 000 on naisia. Yksi heistä on helsinkiläinen Kirsi Lihr-Koistinen, 67. Hän jäi leskeksi kuusi vuotta sitten. Takana oli yli 20 vuotta kestänyt onnellinen liitto Hannun kanssa. Hannun kuolema kuusi vuotta sitten tuli Kirsille järkytyksenä, vaikka Hannu sairasti vakavasti viimeiset vuotensa. "Hannun poismenon jälkeen olin turta ja väsynyt. Ensimmäinen vuosi meni sumussa, vain itkien. Elämänhalu sammui, millään ei ollut mitään merkitystä. Tuntui kuin yksi raajoistani olisi riuhtaistu pois. Olin toimintakyvytön. Ystävä tuli syöttämään minua kotiin", Kirsi kuvailee. Vähitellen olo parani sen verran, että Kirsi pystyi lukemaan suruoppaita. Hän meni myös kahteen sururyhmään, vaikka ei osaa sanoa, oliko niistä hyötyä. Pari vuotta Hannun kuoleman jälkeen Kirsi suuntasi vanhaan kotimaahansa Itävaltaan kylpylään ja tämä matka osoittautui käännekohdaksi suruprosessissa. "Olin kylpylässä neljä viikkoa ja otin erilaisia hoitoja. Se, että joku kosketti minua, lohdutti. Kävin vesijuoksussa ja istuin kappelissa. Matka alkoi hoitaa minua." Nykyään Kirsi tuntee olonsa jo valoisaksi, vaikkakaan ei koe enää olevansa se sama iloinen ja aurinkoinen ihminen, mitä hän oli ennen miehensä kuolemaa. Kaipaus iskee välillä lujaa, ja varsinkin aamiaispöydän hiljaisuus tuntuu raskaalta kestää. Kirsi käy mielessään liittoaan läpi ja huomaa vasta nyt pitäneensä montaa liiton hyvää asiaa itsestäänselvyytenä. Kiitollisuutta voi kokea jälkikäteenkin. Psykoterapeutti Liisa Salmenperä on jo vuosia vetänyt Eläkeliiton Yhtäkkiä yksin -kursseja leskille. Hän sanoo, että moni leski joutuu muovaamaan oman identiteettinsä uudelleen. "Jos olet aiemmin ollut vaimo, niin mitä olet nyt kun toinen on poissa? Myös arkiset asiat huolestuttavat leskiä. Mistä saa apua asioihin, jotka puoliso aiemmin aina hoiti. Yksinäisyys voi myös yllättää. Aiemmin kylään kutsuttiin pariskuntana, nyt ystävyysuhteita saattaa jopa katketa. Seksuaalisuus on tabu, joka hiertää myös leskiä. Moni kärsii kosketuksen puutteesta." Liisa Salmenperä valaa kuitenkin uskoa leskiin sen suhteen, että surun kanssa oppii elämään ja edessä voi olla uusi ja mielenkiintoinen elämänvaihe.

    starstarstarstarstar
  • Pyöreä pöytä: Vähäpukeinen nainen voi olla subjekti eikä vain palkinto: 27.04.2016 14.05

    · Pyöreä pöytä

    SM-ligan voitti Tappara. Pyöreässä pöydässä istuu tällä kertaa kolme hopeajoukkueen fania, ja yksi vähän ulkopuolinen. - HIFK hävisi kuin Mieto Wassbergille, puheenjohtaja Pauli Aalto-Setälä kuvaa katkeria tuntojaan ja epäilee muka-piloillaan myös salaliittoa. - Helsinki-vastaisuus on kauheata, voivottaa Ruben Stiller. Kaarina Hazard yrittää olla tyyni: - Kiistän tapahtuneen. Katseeni on seuraavassa kaudessa. Ruben Stiller pyytää muita raatilaisia kertomaan, miksi niin paljon Suomen historiaa luetaan vain sotien kautta. Kolmas Tuntematon on hänestä tästä tietysti yksi esimerkki. Kun Stiller ihmettelee, miksei veteraaneja kunnioitettu suomettumisen aikana, Hazard päätyy visioimaan elokuvaa yya-veteraaneista. Se olisi elokuva suomettumisesta, suomalaisesta opportunismista. Stiller toivoo suomettumista myös teemaksi vuoden 2017 Linnanjuhliin. Markkinointiguruksi sanottu hallitusammattilainen Anne Korkiakoski sanoo Ylen haastattelussa, että Suomen kilpailukykyongelmaa ei voida ratkaista vain työvoimakustannuksia alentamalla. Käsitys on hänestä suoraan pelottava. Korkiakosken mukaan markkinoinnin pitäisi olla yksi hallituksen kärkihankkeista. Kaarina Hazard päättelee Korkiakoskeen vedoten, että hallitus onkin väärässä uskoessaan kilpailukykysopimukseen, jossa esimerkiksi työaikaa ollaan pidentämässä kuusi minuuttia päivässä. Vakavan keskustelun katkaisee naurun rätkätys, kun Stiller piirtää ja selitää Sipilän luovuuskelloa. Maija Vilkkumaa on valinnut aiheekseen somekohun, joka syntyi kuin entinen Miss Suomi Pia Lamberg lähetti kuvan itsestään alusvaatteissa sosiaaliseen mediaan kiittääkseen alle 18-vuotiaita jääkiekon maailmanmestareita. Hazardin mielestä sekä missit että jääkiekkoilijat ovat kumpikin ”kroppabisneksessä” ja siksi kuvassa ei ole hänen mielestään mitään kummallista. Vilkkumaa toivoo, että hänen omat tyttärensä ajattelelisivat olevansa subjekteja eivätkä palkintoja. - Pia Lamberg OLI subjekti, väittää Stiller. Hazard arvelee, että kun nainen ottaa omat ominaisuuteensa omiin käsiinsä, niin se saattaa hermostuttaa toisia. - Tämä on totta, huomaa Vilkkumaa: - Subjektin käsite laajenee naisilla. Axl Smith -kohu näytti hänestä sen, että naisella on "oikeus bylsiä kenen kanssa hyvänsä" eikä siitä tarvitse olla sen jälkeen häpeissään. Twitterissä #pyöreäpöytä

    starstarstarstarstar
  • Sari Valto: Luonnon parantava voima: 23.05.2017 10.00

    · Sari Valto

    Jo Aristoteles sanoi, että kävely ulkona selkeyttää mielen ja Einstein käveli metsiköissä ja puutarhoissa, koska hänkin sanoi sen parantavan hänen ajatteluaan. Luonnon on aina tiedetty vaikuttavan suotuisasti stressiin ja virkistävän niin kehoa kuin mieltäkin. Nyt tähän vanhaa havaintoa on alettu todentaa tutkimuksilla niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Stressitason ja henkisen kuormittuneisuuden laskeminen luonnossa on todettu paitsi psykologisilla mittareilla myös aivokuvantamisen avulla. Vihaiset tunteet lientyvät ja empaattisuus kasvaa metsässä liikkuessamme. Luonnon on todettu parantavan ihmisen tarkkaavaisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Luonto myös ruokkii luovuuttamme. Luontoympäristön sisältämät monipuoliset mikrobit vaikuttavat ennaltaehkäisevästi terveyteemme. Luonnossa liikkuminen aktivoivat valkosolujen toimintaa elimistössämme ja valkosolut parantavat vastustuskykyämme. Verenpaine laskee jo parinkymmenen minuutin jälkeen. On myös todettu, että sairaat toipuvat nopeammin, jos näkevät ikkunasta luontomaiseman. Tässä muutama tutkimustulos. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen kertoo, että Lukessa on menossa tällä hetkellä neljä isoa tutkimushanketta, jotka liittyvät ihmisen terveyteen ja luontoon. Siellä tutkitaan, millainen metsä toimii kaikista parhaiten parantavana elementtinä. Pitääkö metsän olla luonnontilassa vai riittääkö hakattu talousmetsä tai kaupunkipuisto? Lukessa tehdään myös testiä siitä, voisiko pelkkä virtuaaliluontotila palauttaa työntekijän stressaantuneesta tilasta. Millainen tilan pitäisi olla ja millainen merkitys siinä olisi kuvalla ja äänellä? Kolmas hanke liittyy luontoliikuntaan. Millainen viherympäristö houkuttelee liikkumaan ja kenelle luontoliikunta erityisesti voisi sopia? Ja miten luontoliikunnan määrää saataisiin nostettua ja tehostettua sen ennaltaehkäisevää vaikutusta? Ja neljäs hanke liittyy taloudellisiin seikkoihin: millaista taloudellista hyötyä voi tuoda kaupunkiympäristön kehittäminen niin, että siinä suositaan viheralueita? Miten se näkyy terveydenhuollon kuluissa? Vapaa toimittaja, maantieteilijä ja Esoteerinen maantiede –blogia pitävä Marko Leppänen on yhdessä Adela Pajusen kanssa juuri julkaissut Terveysmetsä –kirjan (Gummerus). Siinä hän käy läpi erilaisia luontopaikkoja kuten metsiä, kallioita, vesiä, soita, niittyjä ja viljelymaita ja miettii, miten nämä erilaiset paikat vaikuttavat ihmiseen. Leppänen haluaa teoksellaan kannustaa ihmisiä syventämään luontosuhdettaan.

    starstarstarstarstar
  • Politiikkaradio: Päästöskandaali varjostaa Pariisin ilmastokokousta: 14.10.2015 13.10

    · Politiikkaradio

    Volkswagenin päästöskandaali murentaa luottamusta autoteollisuuteen ikävästi juuri Pariisin ilmastokokouksen alla. Tätä mieltä ovat eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) ja ympäristövaliokunnan jäsen Eeva- Maria Maijala (kesk). ”Ennen kuin mitään sopimuksia voidaan alkaa tekemään, niin meidänhän pitäisi pystyä luottamaan. Nyt jos meiltä alkaa pudota luottamukselta pohja pois, niin se on tässä se kaikkein isoin ongelma. Nyt volkkarin ongelma tuli esille, mitä muuta meillä on tulossa esille”, kysyy Eeva-Maria Maijala Politiikkaradiossa. Hassin mukaan VW:n päästöskandaali koituu uudenpien teknologioiden eduksi. ”Toivon että tästä loppujen lopuksi tulokset on myönteisiä, mutta onko ne nimenomaan myönteisiä Volkswagen-yhtiölle, se on eri asia. Mä uskon että tulokset on myönteisiä nimenomaan uudemmalle ja puhtaammalle teknologialle, sekä sähköautoille, että hybridiautoille.” ”Saattaa olla, että tämä tulee olemaan kuolinisku diesel henkilöautoille”, sanoo Hassi. Hassi ja Maijala ovat yhtä mieltä, että kehitys vie vääjäämättä kohti uusiutuvaa energiaa myös Suomessa. Tuulivoimansuhteen mielipiteet eroavat. Hassin mukaan tuulivoimaa voidaan yhä lisätä Suomessa, kunhan nykyisen syöttötariffijärjestelmän virheet korjataan. Suomessa pitäisi toimia kuin Saksassa, jossa tukitasoa jatkuvasti tarkistetaan teknologian hinnan alenemisen myötä, sanoo Hassi. ”Tolkuttomaksi tämän nykytilanteen tekee juuri se, että kun tuulivoimaloiden hinnat on alentunut, mutta se on monta vuotta sitten määrätty se tukitaso, niin siitä tulee tosiaan kohtuuttomat voitot.” ”Kotimaista uusiutuvaa energiaa pitää lisätä ja olen kyllä optimisti myöskin sen suhteen, että myöskin tuulivoiman lisääminen on mahdollista”, sanoo Hassi Politiikkaradiossa. Eeva-Maria Maijalan mukaan Suomessa on panostettava kaikkeen kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, myös turpeeseen, ei yksipuolisesti tuulivoimaan. ”Meidän pitää alkaa keskittymään enemmän monipuolisesti uusiutuvien energiavarojen käyttöön. Kyllä se on ennen kaikkea tämän biomassan käyttö.” ”Tuulivoimaa on nyt kokeiltu ja minun mielestä se on aikalailla nähty. Katsotaan miten me selviämme tästä kunnialla vielä, ettei tulisi vielä aivan järjettömiä ylimääräisiä maksuja suomalaisille”, sanoo Maijala. Tapio Pajunen / Politiikkaradio

    starstarstarstarstar
  • Puheen Iltapäivä: Lapsiperheet valtaavat helsinkiläisravintoloita: 20.01.2017 13.20

    · Puheen Iltapäivä

    Tiesitkö, että me suomalaiset syömme eurooppalaisista vähiten yhdessä? Suomi 100 -juhlavuoden yksi kampanja on Syödään yhdessä, joka pyrkii muistuttamaan yhdessäsyömisen ja kyläilyn merkityksestä - syöminen ja yhteisöllisyys tekee hyvää terveydelle, mielelle ja elämänlaadulle. Suurin osa suomalaisista toivoisikin lisää yhdessä syömisen mahdollisuuksia. Yksi mahdollisuus lapsiperheille tarjotaan lauantaina 21.1 kun Perheet safkaa - lapsiystävällinen ravintolatapahtuma valtaa helsinkiläisravintoloita. Nämä ravintolat eivät ole niitä, joihin ihan ensimmäisenä lapsikatraansa veisi - kyseessä on aavistuksen verran hienommat paikat, joissa voi nyt käydä vaikka harjoittelemassa "hienosti syömistä". Perheet safkaa on Petra Gergov-Koskelon ja Minna Koskelon kehittämä konsepti, joka sai alkunsa, kun kaksi hyvää ruokaa rakastavaa äitiä turhautui siihen, että sekä itsellä että monilla tuttavaperheillä oli korkea kynnys lähteä lasten kanssa ravintolaan syömään. Lisäksi monissa paikoissa tarjotaan lapsille sama iänikuinen menu nakeilla ja ranskalaisilla. Lisäksi monista lapsiperheellisistä tuntuu, että Suomi lapsivihamielinen maa, jossa lapsi saa näkyä muttei kuulua - ja viereisistä pöydistä kuuluu tuhahduksia ja näkyy silmien pyörittelyä kun lapsiperhe istuutuu paikalleen. Millainen on perheystävällinen ravintola? Millaista käytöstä lapsilta pitäisi vaatia? Entä osaavatko suomalaislapset käyttäytyä ravintolassa? Muun muassa näitä kysymyksiä perataan kahden äidin - keittokirjailija ja bloggaaja Hanna Gullichsenin ja Ravintola Murun ravintolapäällikkö Saara Alanderin kanssa. - Lapset osaavat käyttäytyä, jos heille kerrotaan miten pitää käyttäytyä, ravintolaan kuuluu ääniä ja elämää - normaalit käyttäytymissäännöt huomioiden, toteaa Saara Alander. - Vastuu on aina vanhemmilla, ja kyllä itse haastan itseäni kun tämän lauman kanssa menen ravintolaan, nauraa puolestaan kolmen lapsen äiti Hanna Gullichsen.

    starstarstarstarstar
  • Sari Valto: Shoppailu vei ylivelkaantumiskierteeseen: 09.05.2017 11.15

    · Sari Valto

    ”Shoppailin avioerosuruuni ja availin huoletta erilaisia luottotilejä ketjuliikkeisiin. Lyhennyserät kun tuntuivat aluksi pieniltä. Mutta vähitellen pienistä puroista alkoi kertyä melkoinen velkataakka, enkä enää pystynyt hallitsemaan sitä. Jätin lopulta lyhennykset maksamatta ja ne menivät ulosottoon. Velkaa oli kaiken kaikkiaan 60.000 euroa, ” kertoo Nora Virtanen taannoisesta tilanteestaan. Nyt hän on päässyt velkajärjestelyyn ja asiat ovat alkaneet kohentua. Suomessa on 374 000 ihmistä, jolla on maksuhäiriömerkintä. Maksuhäiriöt perustuvat perustuvat pitkälti kulutusluottoihin ja pikavippeihin. Myös erilaiset osamaksut ja verkkokauppalaskut saattavat kasaantua niin, että maksukyky alkaa heikentyä. Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar näkee yhdeksi syyksi velkaisten suureen määrään nykyisen kuluttamiseen perustuvan elämäntapamme. ”Tavaraa hankitaan ensin ja sitten vasta maksetaan. Yhteiskuntamme perustuu kuluttamiseen. Säästämistä ei enää korosteta missään. Ihmisillä on puutteita taloudenhallinnan perusteissakin, eivätkä uudet ns kätevät maksutavat auta asiassa. Rahasta on korttien ja kännykkämaksamisen yleistyessä tulossa näkymätöntä,” Pantzar sanoo. Pantzarin mielestä kuntien talous-ja velkaneuvonnan pitäisi keskittyä enemmän velkaantumisongelmien ennaltaehkäisemiseen sen sijaan, että siellä ratkotaan jo pahaksi menneitä ylivelkaantumistapauksia. Lisäksi hänen mielestään ihmisiä olisi nykyistä tehokkaammin suojeltava itseltään, ettei ylivelkaantuneille myönnettäisi aina uudelleen lisää luottoa. ”Koska ihmiset kuluttavat, oli mikä oli, niin pitäisi olla olemassa enemmän jonkinlaisia sosiaalisia luottoja. Nykyiset vertaistukilainat ovat moraalittomia, koska niiden rahoitus hankitaan vähävaraisilta ihmisiltä”, Pantzar sanoo. Nora Virtasen velkataakan ulosmittausta on vuosien ajan helpottanut se, että hänen suojaosuutensa on viiden lapsen ansiosta ollut niin suuri, ettei palkkaan ole juuri koskettu. Suojaosuus on nyt laskemassa, koska kotona asuu enää kaksi lasta. ”Mutta toisaalta ensi vuoden aikana iso osa veloistani on vanhentumassa. Loppuosalle koitan hankkia takausta. Enää en osta mitään yli varojeni.” Nora Virtanen työskentelee toiminnanjohtajana vähävaraisten hyväksi toimivassa järjestössä Hopessa. Samaan järjestöön hän tutustui vuosia sitten asiakkaan ominaisuudessa. Nyt hän auttaa monia muita ylivelkaantuneita.

    starstarstarstarstar
  • Vegofierade klassiker

    · Los Vegos

    Du behöver inte överge dina barndomsrätter och vardagsfavoriter bara för att du börjar käka grönt. Vegofiera dem istället! Recept: Therese SvenssonHär förvandlar vi klassikern gratinerad falukorv till en smarrig och sprängfylld aubergine. Vi fixar fläskpannkakan utan fläsk men ännu godare. Och sen rör vi ihop en vegansk Toast Skagen som passar till allt från brunch till midsommar.Fläskpannkaka utan fläsk med kantareller och rostad kålVegetariskt, glutenfritt, laktosfrittArkeologiska fynd tyder på att pannkakor var första spannmålsrätten, gräddat på heta stenar eller i grunda grytor över öppen eld. Den första carb-måltiden, kan man säga. Det var också min första favoriträtt. Det här är en klassisk ugnsbakad fläskpannkaka utan fläsk, men för att få till mustig god smak lägger vi istället till blandad svamp och kål. Kål är billigt, håller länge i kylen och gör pannkakan lite matigare. Plus att jag sällan ser något tillfälle att INTE pilla ned kål i maten. Till detta ska vi äta hjortron istället för lingon bara för att lingonen har fått bada i strålkastarljuset lite väl länge så nu det är dags att de ger plats åt hjortronen igen. Go Team Hjortron! Ingredienser för en pannkaka i en ugnsformNågra nävar kantarellerEn bit kål, till exempel savoykål, grönkål, svartkål, färsk vitkål3 dl sojamjöl3 ägg6 dl växtmjölk, till exempel havremjölk1 tsk saltMjölkfritt smör Gör så här:Blanda mjöl och salt i en bunke. Vispa i hälften av mjölken och blanda eller stavmixa till en slät smet. Vispa i resten av mjölken tillsammans med äggen. Låt smeten svälla i en halvtimme i kylskåp.Rensa svamp och strimla kål. Fräs i en stekpanna tills rostade fläckar uppstått. Häll över i en smord ugnsfast form och häll över pannkakssmeten. Grädda pannkakan i ugnen i ca 25 minuter på 225 grader.Vegan: Strunta i äggen och kör i en matsked maizena och 1 tesked bakpulver.Servering: Ät med hjortron - yum!  Auberginekorv fylld med soltorkad tomat, ost och vitlökVegetariskt, glutenfrittNågot av det godaste jag vet är den sicilianska rätten Pasta Norma som är pasta och tomatsås med härligt krämig och perfekt mjuk aubergine. Och själva nyckeln till den perfekta auberginen är att man lagar den så länge att den blir mjukt geggig och nästan transparent brunsvart i färgen. Med andra ord: när du tror att du sabbat den är den perfekt! Många recept säger att du ska salta ur din kära aubergine men det behövs inte – lägg istället den tiden du skulle salta ur auberginen på att tillaga den tills den är just så härligt mjuk och brun som den så gärna vill vara. Ingredienser, cirka 2 portioner 1 stor aubergine eller 2 mindreEn bit lagrad ost, till exempel västerbotten, parmesan, pecorino, vesterhavsostNågra soltorkade tomaterNågra vitlöksklyftorOlivoljaSalt Gör så här:Skär auberginen på längden från rot till topp. Skåra dem på den lila sidan (ca 1 cm mellan varje skåra). Skär inte hela vägen ner, men så att auberginen fortfarande håller ihop. Lägg auberginebitarna på folie.Stoppa ned lagrade ostskivor, skivad vitlök samt soltorkad tomat i skårorna. Ringla över lite olivolja och salta. Auberginen kanske spricker nu för att den är så sjukt välfylld men eftersom vi virar in den i folien är det inga problem.Lägg de invirade auberginekorvarna i en ugnsform, och kör i ca 30-40 minuter på 250 grader. När du sticker den med en kniv och den känns genommjuk är den färdig.Servering: Ta ut ur ugnen, skär upp auberginen och lägg upp på tallrikar, ät med tomatsås, sallad och extra riven ost. Min kille gillar att skära en stor bit och lägga i en surdegsfralla med lite majo och sallat och käka som en italiensk hamburgare. Det är såklart även gott till pasta.Vegan: Skippa att fylla auberginekorven med ost. Jag vet att det finns mjölkfri ost men det blir godare om du pillar ned lite rostade frön eller nötter i skårorna. När du sen tar ut den ur ugnen kan du gärna riva över lite parmesanliknande veganost som finns från olika märken, eller strö över näringsjä

    starstarstarstarstar
  • Erehdysekspertti: Tuhansien mokien maa – tunaroinnin Suomen historia: 05.05.2016 18.25

    · Erehdysekspertti

    Tässä syksyn avausjakso jo ennakkoon Yle Areenan kuuntelijoille ja sarjan podcast-tilaajille. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon vieraana on kirjailija Vesa Sisättö, jonka kirja Tuhansien mokien maa – tunaroinnin Suomen historia ilmestyy syksyllä. Kirjaan tarinoita etsiessään Vesa huomasi, että suomalaisten kyky oppia virheistään on heikko, sillä niin usein samantyyppiset virheet toistuvat. Mokaamisen 2 perus fundamenttia, jotka toimivat myös muualla kuin Suomessa ovat: 1. Ei olla tehtävän tasalla 2. Poltetaan jonkun muun rahaa kuin omaa. Lisäksi suomalainen erityispiirre on jääräpäisyys eli tehdään näin kun on kerta päätetty, vaikka siinä ei mitään järkeä olisikaan. Muutama esimerkki suomalaisten tunaroinnista: Snellmanin talouspolitiikan seurauksena keväällä 1868 suomalaisia kuoli nälkään pahimmillaan suoraan tai välillisesti 20 000 kuukaudessa. Ajan henki oli, että köyhyys on luonnevika. Vuonna 1944 Viipuria puolustamaan siirrettiin 20. prikaati, joka oli kokematon. Kiireisen siirtymisen seurauksena ammusvaunut jäivät matkalle. Joukko-osasto meni Viipurin kenttämakasiinille hakemaan ammuksia, mutta makasiinin päällikkö sanoi, että ammuksia saa vain täytettyä kaavaketta vastaan. Seuraavana päivänä kaavake oli saatu ja täytetty, mutta eversti joka kaavakkeen käsittelee oli ehtinyt mennä nukkumaan, eikä häntä saanut herättää. Aamun koittaessa ammuksia sitten saatiin, mutta ne olivat väärää kaliiberia. Viipuri menetettiin. Tukholman Olympialaisissa 1912 Suomen jalkapallomaajoukkue saavutti kaikkien aikojen parhaan tuloksensa eli neljännen sijan. Pronssiottelu hävittiin osin humalan ja osin kovan krapulan seurauksena, kun pronssiottelu oli siirretty alkamaan päivää aiemmaksi ja suomalaiset saapuivat peliin lähes suoraan baarista. Kisoissa Suomi esiintyi erillisenä joukkueena, vaikka oli osa Venäjän keisarikuntaa. Kansanliike, joka taisteli kapitalismia vastaan, ryhtyi siihen itse vuodesta 1987 alkaen 1990 -luvun alkuun asti. Kommunistit nimittäin kokeilivat tuolloin kasinokapitalismia. Neuvostoliitosta tuotiin sinkkiämpäreitä ja jostain muualta reikäisiä kondomeja, jotka jo tulli pysäytti. Kaiken näköisten hämäräbisnesten seurauksena SKP poltti satoja miljoonia euroja ja jäljelle jäi vain suuri häpeä. Syksyllä erehdysekspertti on jälleen vahvasti inessä joka skenessä. Hyvää kesää!

    starstarstarstarstar
  • Sari Valto: Sairaalapapin työ on rinnalla kulkemista: 11.04.2017 11.00

    · Sari Valto

    Sairaalapapin työ - kärsimyksen ja kuoleman keskellä tapahtuvaa vaikeaa ja raskasta työtä? Sitäkin, mutta ennen kaikkea työtä, jossa saa kokea olevansa tarpeellinen ja tuovansa lohtua ja levollisuutta tolaltaan menneille ihmisille. Näin kokee sairaalapappi Harri Heinonen. Heinonen työskentelee kahden muun papin kanssa Tyksin syöpätautien ja keuhkotautien osastoilla sekä aikuisten teho-osastolla. Lisäksi hän tekee työtä saattohoitokodissa ja kotikäyntejä ALS-potilaiden luona. "Sairastuttuaan ihminen kysyy lähes poikkeuksetta 'miksi'. Miksi juuri minulle käy näin, mitä väärää olen tehnyt, jotta joudun näin kärsimään. On tärkeää, etten yritä lohduttaa väkisin, koska ahdistusta ei voi pyyhkiä pois. Olen se ihminen, joka kestää tämän 'miksi'-kysymyksen. Ihmisten on saatava purkaa pettymyksensä rehellisesti jollekin, " kertoo Harri Heinonen. Harri Heinonen toimi elämässään ensin 20 vuotta kaupallisissa töissä. Hän myi autoja, välitti kiinteistöjä, pyöritti huoltoasemaa. Keski-iässä hän sai vakavan sydänkohtauksen ja joutui makaamaan sairaalassa kuukauden päivät. Sängynpohjalla hän teki päätöksen. "Kaupankäynti ja juokseminen saavat loppua tähän. Muutan elämäni. En vielä silloin tiennyt, miten, mutta tiesin, että nyt jotain muuta." Toivuttuaan hän pääsi kotiin ja eräänä aamuna hän sitten heräsi selvään tietoon: hän haluaa sairaalapapiksi. "En edes tiennyt juuri mitään sairaalapapin työstä. Vaimo hiukan nieleskeli ilmoitustani, mutta alkoi heti kannustaa minua". Sitten Heinonen kävi yhdessä tyttärensä kanssa aikuislukion ja haki teologiseen. Opinnot hän aloitti 44-vuotiaana. "Valitsin mieluummin sairaalan kuin kirkon työympäristökseni. Valmistuttuani olin lyhyen aikaa seurakuntapappina ja vierastin sitä, että kirkon kirkkaiden kristallikruunujen alla pappi jotenkin nostetaan ansaitsemattomalle jalustalle. Sairaalassa sen sijaan kohtaan ihmiset samalta tasolta. Kuljen vertaisena heidän rinnallaan. Sairaalassa ollaan elämän ääritilanteessa ja sieltä puuttuvat kirkkosalien hienot välineet ja puitteet, " sanoo Harri Heinonen.

    starstarstarstarstar
  • Sari Valto: Painonhallinta on mielenhallintaa: 17.01.2017 11.15

    · Sari Valto

    Viime vuonna 950 000 suomalaista yritti vakavissaan laihduttaa. Valtaosa heistä epäonnistui. Miksi? "Siksi, koska laihduttaminen ei onnistu, ellei ole ensin treenannut mieltään. Treenaamaton mieli valitsee aina lopulta mielihyvän. Meille tulee jokin tunne, vaikkapa ahdistus, ja ennen kuin huomaammekaan, olemme lääkinneet ahdistusta syömisellä. Annamme tunteen ohjata valintojamme. Tahdonvoimalla tässä ei onnistu ja sama pätee kaikkiin addiktioihin. Mutta mielenhallintaa on mahdollista opetella," sanoo tietokirjailija ja kouluttaja Paula Salomaa. Hän on työryhmänsä kanssa kehittämässä Tekesin rahoittamaa mielen hallitsemiseen tähtäävää mobiilisovellusta. Siinä ideana on, että ihminen oppisi siirtymään "automaattiohjauksesta manuaaliseksi". "Ajatuksia voi oppia pysäyttämään, esimerkiksi negatiivista ääntä sisällämme - 'et sinä kuitenkaan tässä onnistu'. Samaten voimme oppia vaikuttamaan ajatustemme laatuun. Voimme oppia ajattelemaan, että 'olen vahva ja vapaa, en halua vahingoittaa itseäni ruualla. Lisäksi missä tahansa tunnetilassa voimme oppia valitsemaan reaktion. Koemme ahdistuksen, otamme tunteen vastaan, odotamme kaksi minuuttia ja se on jo neutralisoitunut. Emme päästä itseämme toimimaan tietyssä tunnetilassa," selittää kouluttaja Paula Salomaa. Ylen toimittaja Jenny Lehtinen on yksi niistä sadoista tuhansista, jotka ovat aloittaneet lukemattomia kertoja erilaisia dieettejä ja "uusia, räväkkiä alkuja", mutta joutunut sitten toteamaan pettyneenä, että taaskaan ei onnistunut. Nyt Jenny on saanut tarpeekseen ja hän ei halua enää laihduttaa. Sen sijaan hän hakee itselleen lisää hyvinvointia. "Yleensä ajatellaan, että vasta kun olen laihtunut, voin olla onnellinen. Asia on juuri päinvastoin. Ensin pitää voida hyvin ja vasta sitten sitä saattaa laihtuakin."Jenny Lehtinen on perustanut Ylen nettisivuille Vaakakapina-kokonaisuuden, jonka idea on saada ihmisiä tekemään itselleen hyviä muutoksia. Jennyn mukaan kannattaa ensin tarkistaa, nukkuuko hyvin, millainen on ateriarytmi, onko elämässä mielekästä tekemistä, onko elämässä liikaa stressiä, onko sopivasti kivaa liikuntaa ja kun näihin kiinnittää huomiota, alkaa voida paremmin. Mitä mieltä Jenny on mielentreenistä,se kuullaan tässä toimittaja Sari Valton johtamassa keskustelussa.

    starstarstarstarstar