Episodes
-
Vastuullinen vanhemmuus - mitÀ se oikein tarkoittaa? Millaisen mallin isyydestÀ miehet ovat saaneet omilta isiltÀÀn ja mitÀ siitÀ mallista he haluavat sisÀllyttÀÀ itseensÀ isinÀ? EntÀ kuinka jÀttÀÀ jÀlkeensÀ se, mitÀ ei tahdo kantaa mukanaan tai edustaa itse vastuullisena vanhempana.
MistÀ isÀksi kasvaminen alkaa ja milloin tuo vanhemmaksi kasvaminen loppuu? Jannen perheen ensimmÀisen lapsen laskettu aika lÀhenee. Se herÀttÀÀ paljon tunteita peloista iloihin. Teron perheen lapset lÀhentelevÀt teini-ikÀÀ. Sekin herÀttÀÀ samoin ja kuitenkin eri tavalla koko skaalan tunteita peloista iloihin.
MillÀ tavalla voi valmistua vanhemmuuteen, isyyteen ja lasten eri ikÀkausiin? Onko kuitenkin ainoa mahdollisuus olla lÀsnÀ jokaisessa hetkessÀ, tiedostaa oma keskenerÀisyytensÀ ja suostua kasvamaan yhdessÀ ja erikseen?
Tutustu lisÀÀ osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
-
Nina aloitti Ihminen tavattavissa -kasvuohjelman 23-vuotiaana, elÀmÀnsÀ pÀÀtepisteessÀ. MitÀ ihmettÀ? 23-vuotiaana tÀysin uupuneena ilman nÀkymÀÀ tai unelmia tulevaisuudesta. Nina kertoo videolla mitÀ se kÀytÀnnössÀ tarkoitti ja miltÀ tuntui olla kadoksissa itseltÀÀn.
EntÀ mitÀ Ninalle nyt reilu kymmenen vuoden jÀlkeen kasvuohjelman aloittamisesta kuuluu? Nina sanoittaa elÀmÀÀ sisÀisestÀ maailmastaan kÀsin hymy huulilla - hÀn on löytÀnyt nÀiden vuosien aikana siis jotain olennaista, hyvin tÀrkeÀÀ.
ElÀmÀn ihmettely ja uteliaisuus ihmisyyttÀ kohtaan on ollut Ninan rakenteessa aivan pienstÀ saakka. VÀkivaltaisessa ja uhkaavassa ympÀristössÀ kasvaessaan hÀn jostain syystÀ löysi jo varhain avun selviytymiseen hetkessÀ lÀsnÀolon kautta.
TÀnÀ pÀivÀnÀ Nina auttaa myös muita kuuntelemaan heitÀ itseÀÀn, heidÀn sisÀistÀ maailmaansa, löytÀmÀÀn lahjansa kokemustensa ja opiskelemiensa menetelmien, esimerkiksi unien ja kehollisuuden ymmÀrtÀmisen kautta.
Tutustu lisÀÀ osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
-
Missing episodes?
-
Kaksi pitkÀn linjan organisaatiojohtajaa ja -asiantuntijaa keskustelevat vuorovaikutuksen tÀrkeydestÀ työyhteisöissÀ.
âJohtajuus on isompi asia kuin johtaja itseâ Tuomas kiteyttÀÀ nĂ€kemyksensĂ€ johtajuudesta. Johtajuus vaatii jatkuvaa kasvua ja kasvu tarvitsee jonkun, joka nĂ€kee johtajan potentiaalin. Johtaja ei myöskÀÀn voi onnistua, jos organisaatio ei tue onnistumista.
HyvĂ€ntahoisuus tarkoittaa koko organisaation yhteistĂ€ tahtoa mennĂ€ eteenpĂ€in. Annika valottaa mitĂ€ se kĂ€ytĂ€nnössĂ€ tarkoittaa. Annika puhuu myös asiakkaan kielestĂ€ ja kuuntelun merkityksestĂ€ vuorovaikutuksesta. âPuhutko asiakastaâ kysyy Annika.
Keskustelu kysyy, asemoi, jakaa kokemuksia, kuuntelee, ehdottaa malleja ja vaihtoehtoja organisaatioturvan, -luottamuksen ja yhteisymmÀrryksen rakentamiseen uteliaisuudella ja oivalluksilla.
Tutustu lisÀÀ osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi
-
EntÀ jos kaikki onkin hyvin?
Tommy ja Anne kÀyvÀt tÀrkeÀÀ keskustelua siitÀ kuinka trauma voi estÀÀ meiltÀ yhteyden itseemme - siis yhteyden rakkauteen. Aina voi valita rakkauden ja pelon vÀlillÀ - vai voiko?
Olennaista valinnan vapaudelle on tunnistaa mikÀ on traumaa, mikÀ on aikuista itseÀ, miltÀ pelko tuntuu ja mitÀ muuttuu, kun valitsenkin rakkauden. Kun jokin riittÀvÀn suuri asia romauttaa kaiken sen selviytymisen mitÀ olemme rakentaneet traumamme suojaksi, on mahdollista pÀÀstÀ kosketukseen rakkauden kanssa.
Ensin on löydettÀvÀ ulkoinen turva, jossa on mahdollisuus löytÀÀ oma sisÀinen turva. Oma sisÀinen turva mahdollistaa astumisen rakkauteen, mahdollisuuden valita rakkauden.
Anne ja Tommy kuvaavat keskustelussaan tÀtÀ elÀmÀmme ehkÀ olennaisinta prosessia.
Tutustu lisÀÀ osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
-
Teemun ja Mallan kaunis ja totuudellinen keskustelu vanhemmuudesta koskettaa syvÀltÀ.
Vanhemmuuteen sisÀltyy niin paljon. Tunteita, odotuksia, tulkintoja, kokemuksia, toiveita... EntÀ kenen kaikkien vanhemmuutta lopulta vanhempina edustamme? Vanhempiemme, isovanhempiemme, heidÀn vanhempiensa...
Malla siteeraa puheessaan Matti Siiralaa: "Se mikÀ ei tule yhteisesti jaettavaksi, tulee jonkun kannettavaksi." TiedÀmmekö todella mitÀ kannamme ja mitÀ Teemun sanoin vyörytÀmme eteenpÀin omille lapsillemme? SiitÀ on puhuttava mistÀ tekisi mieli vaieta!
Tutustu lisÀÀ osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
-
Terapiakoulutuksemme opiskelijat, aviopari Pauliina ja Kai Flang keskustelevat videollamme totta olemisesta. Salaisuudet, peittely, valehtelu... miksi nÀmÀ kuuluvat niin moneen ihmissuhteeseen? EntÀ missÀ tÀmÀn epÀrehellisyydenjuuristo lymilee?
Pauliina ja Kai kuvaavat upeasti kuinka lapsuuden dynamiikka nÀyttelee edelleen roolia aikuisissa ihmissuhteissa ja miten lapsuuden roolit saavat meidÀt asettumaan aikuisissa suhteissa edustamaan jotakin, mitÀ emme ehkÀ enÀÀ tahtoisi edustaa.
Pauliinan ja Kain hyvin vastakkaiset lapsuuden roolit voisivat olla hyvin toisiaan rikkovia. Sen sijaan avoimuus ja rakkaudellinen peilaus parisuhteessa, sekÀ aito tahto tukea toista on valtava yhdistÀvÀ, luottamusta syventÀvÀ ja eteenpÀinvievÀ voima heidÀn liitossaan.
Tutustu lisÀÀ osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
-
MeidÀn perhe vai meidÀn suku? Aikuisina meillÀ pitÀisi olla mahdollisuus vaikuttaa mihin kuulumme tai millaisiin yhteisöihin liitymme, mutta onko nÀin?
LÀhisuhteissa erityisesti sukulaisuhteissa rajoja on usein vaikeampi asettaa. Miten kerron Àidilleni, etten kaipaa hÀnen apuaan? Miten kerron aikuiselle lapselleni, ettÀ tarvitsen hÀntÀ? Kuinka kertoa toiveistaan ja tarpeistaan - omasta kokemuksestaan lÀhisuhteessa niin, ettÀ tulee kuulluksi?
Vaikeudet lÀhisuhteissa aiheuttavat usein syyllisyyttÀ ja hÀpeÀÀ ja raskaat tunteet vievÀt voimavaroja. Minna ja Leila avaavat keskustelussaan nÀitÀ tilanteita, mahdollisuuksia yhteyden korjaamiseen ja luovat toivoa toipumiseen.
Tutustu lisÀÀ osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
-
"IsoĂ€idin hengellisyys oli arkista, helppoa ja iloista": toteaa Ihminen tavattavissa -koulutusohjelmamme perustaja Tommy Hellsten keskustelussaan Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITTÂźïž Ami Tuomarilan kanssa.
Miehet pyrkivÀt keskustelussaan selvittÀmÀÀn ja sanoittamaan, mitÀ hengellisyys tarkoittaa ja miksi hengellisyys voi tuntua erilaiselta, vaikealta ja epÀmÀÀrÀiseltÀ toisin kuin Tommyn isoÀidin hengellisyys. Ami kuvaa keskustelussa hienosti kokemustaan siitÀ, kuinka tÀrkeÀÀ hengellisyys on kokeaksemme rakkautta ja kyetÀksemme ottamaan vastaan hyvÀÀ.
Tutustu lisÀÀ osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
-
Ajattelemmeko, ettÀ itsetuntemuksen lisÀÀntyminen poistaisi meiltÀ ikÀvÀt tunteet? Podcastissamme terapeuttimme Irene EtÀsalo ja Vesa Sorsa paljastavat, ettÀ nÀin ei kÀy. No mitÀ iloa siitÀ itsetuntemuksesta sitten on? Ja millÀ tavalla itsetuntemuksen kasvattaminen sitten helpottaa elÀmÀÀ?
Irene ja Vesa kertaavat keskustellussaan mitÀ henkilökohtaisella tutustusmismatkalla itseen on muuttunut. Ainakin pelon tuntea ja kohdata ikÀviÀ tunteita. EhkÀ elÀmÀ on myös muuttunut pÀÀn sisÀisestÀ jÀrkeilystÀ kokovartalokokemukseksi? Kuuntele podcastista Irenen ja Vesan elÀmÀÀn vaikuttaneista menetelmistÀ ja tavoista muutoksen tukena.
Varmaa on, ettÀ hankalien tunteiden luovuttaminen muiden vastuulle, uhriutuminen, ei auta. Itsetuntemusta ei tarvitse eikÀ voikaan opetella ilman vuorovaikutusta ja rakentavaa peilausta. Terapeuttiemme valtakunnallinen verkosto on apunasi, kun tahdot löytÀÀ itseÀsi tukevia keinoja muutoksessa parempaan elÀmÀÀn.
Tutustu lisÀÀ osoitteessa: www.ihminentavattavissa.fi/terapia
-
Ihminen tavattavissa -terapeutillemme ITTŸ ja psykodraamaohjaaja Irene EtÀsalolle yksinÀisyyden tunne ja kokemus on tuttu. Olotila, joka on kulkenut mukana koko elÀmÀn ajan pienestÀ tytöstÀ saakka.
YksinÀisyys herÀttÀÀ yksinÀisyyden tunteen lisÀksi muitakin tunteita: arvottomuutta, hÀpeÀÀ, pelkoa liittyÀ muihin ihmisiin, riittÀmÀttömyyttÀ tai vÀÀrÀnlaisuuden kokemusta. Yhteisön ulkopuolelle jÀÀminen on surullista ja voi merkitÀ myös fyysistÀ kipua, stressiÀ tai sisÀistÀ kuolemaa.
Irene kertoo monologissaan miten yhteydettömyys aina vain syventÀÀ yksinÀisyyden olotilaa ja hÀpeÀn tunnetta. Irene kuvaa kuinka voimme olla yksin myös ihmisten ympÀröiminÀ. Irene nostaa puheessaan esille myös yksinhuoltajan yksinÀisyyden.
EntÀ jos ei ole ketÀÀn, jolle olla totta? EntÀ jos ei ole ketÀÀn, joka kuuntelee minun ajatuksiani?
-
Sanat eivÀt riitÀ kuvaamaan tÀmÀn podcast-keskustelun herkkyyttÀ ja haavoittuvuutta uusperhevanhempien Pauliinan ja Kain yhteisen kehitysvammaisen lapsen vanhempina syntymÀstÀ kuolemaan.
Terapiakoulutuksemme opiskelijat, pian terapeutiksemme valmistuva seksuaaliterapeutti Pauliina Flang ja hÀnen puolisonsa Kai Flang keskustelevat avoimesti kaikista tunteistaan parisuhteessa, vanhempina, kehitysvammaisen lapsen vanhempina sekÀ lapsen kuoleman kohtaamisessa.
Keskustelu on rikas kuvaus parisuhteen kriisistÀ, kohtaamattomuudesta, kohtaamisesta, surun eri ilmenemismuodoista ja yksilöllisistÀ poluista, yhteisen toipumisen rooleista, romahtamisesta, peloista, masennuksesta, toivosta ja ennen kaikkea valtavasta rakkaudesta.
Tutustu lisÀÀ osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
-
Ennen auktoriteeteilla oli automaattisesti annettu valta-asema yhteisöissÀ. Johtajan paikka oli vakava ja yksinÀinen. TÀnÀÀn johtaja valitsee itse johtamistapansa. Ulkopuolelta tulevia odotuksia ja vaatimuksia johtajuudelle on paljon. MitÀ me johtajana valitsemme, ryhdymmekö tÀyttÀmÀÀn ulkopuoleltamme tulevia odotuksia, tunnistammeko johtajina mistÀ omat tarpeemme johtajuudellemme kumpuavat ja uskallammeko luoda omaan persoonaamme istuvan, yhteisöÀ kunnioittavan johtamistavan ja johtaja-identiteetin?
Podcastjakosossamme terapeuttimme ja johtamisen ammattilaiset Tero Sivula ja Pertti Ratilainen kuvaavat erilaisia kokemiaan johtamistapoja ja omaa tapaansa johtaa tĂ€mĂ€ pĂ€ivĂ€nĂ€. Kumpi on osallistava, kumpi auttava ja kumpi valmentava johtaja? EntĂ€ uskaltavatko nĂ€mĂ€ miehet nostaa niin sanotusti johtajina âkissan pöydĂ€lleâ. Kuuntele podcastistamme miten on!
Tutustu lisÀÀ osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
-
Podcast-jaksossamme Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITTŸ Essi Sivula ja Tommy Hellsten -instituutin opiskelijamme Kaisa Kaihola keskustelevat siitÀ, mikÀ johti heidÀt psykologisen kasvun tielle ja miksi he valitsivat kasvuohjelmamme.
Kutsu kasvaa sisĂ€isesti syntyy usein jonkun pysĂ€yttĂ€vĂ€n kokemuksen kautta. Kun uupuu, kun ei enÀÀ jaksa auttaa itseÀÀn autettuaan liian paljon muita, kun oma arvottomuus kĂ€y sietĂ€mĂ€ttömĂ€ksi, kun ulkopuolisuuden ja âvÀÀrĂ€nlaisuudenâ tunne vie yksinĂ€isyyteen ja ahdistukseen, mutta on vielĂ€ omin voimin mahdollisuus valita muutos. Tai kun jĂ€rki ei enÀÀ kykene analysoimaan tunteita pois tai ratkaisemaan jokaista ongelmaa.
Kaisa ja Essi tuovat keskustelussaan oivallisesti esiin laajan kirjon mielen, kehon ja sielun signaaleja, jotka kutsuvat muutoksen tielle ja kuvaavat keskustelussa nÀitÀ merkkejÀ omien kokemustensa kautta.
Tutustu lisÀÀ osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
-
Naisella voi olla monta roolia vanhempana. Podcastissa keskustelevat Reeta Ahola ja Pauliina Flang ovat molemmat uusperhevanhempia, molemmilla omat ainutlaatuiset kokemukset perheistÀÀn ja rooleistaan.
Reetan ja Pauliinan keskustelu on rikas niin roolien kuin tunteidenkin kirjossa. BonusÀitiyden tai Àitipuolen rooli voi herÀttÀÀ itse viritettyjÀ ajatuksia omasta roolista yhtÀ lailla kuin uskomuksista tai ulkopuolisten ajattelemattomistakin kommentoinneista.
Onko Ă€itipuoli vain puoliksi kelvollinen? Ăitipuolen oikeudet tai vastuu ei pĂ€de yhteiskunnallisesti, mutta velvollisuus huolehtia lapsista on vĂ€kevĂ€. Reeta ja Pauliina kĂ€sittelevĂ€t keskustelussaan omaa vanhemmuuttaan uusperheessa useista tĂ€rkeistĂ€ nĂ€kökulmista.
Tutustu lisÀÀ osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
-
Mathiaksen ja Pauliinan puhe seksistÀ jatkuu. Seksuaalisuus on osa persoonaa ei pelkkÀ akti. Siksi seksistÀ on tÀrkeÀ puhua. Ja jotta seksistÀ voi puhua, on oltava sanoja kuinka puhua seksistÀ. Puheeseen tai puhumattomuuteen seksistÀ sisÀltyy paljon tulkintaa. Ennalta mÀÀriteltyjÀ rooleja on tarjolla sukupuolesta riippumatta. Oma seksuaalisuus on osa itsetuntemusta.
On tÀrkeÀ tuntea oma seksuaalinen persoona ja osata kertoa, sanoittaa sitÀ myös kumppanille. Jos itsetuntemus ei ylety seksuaalisuuteen saakka on myös seksuaalisesti mahdollista ohjautua tulkitsemaan kumppanin toiveita ja tÀyttÀÀ niitÀ sen sijaan, ettÀ sanoittasi mitÀ itse seksuaalisesti tarvitsee.
Tutustu lisÀÀ osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
-
Terapiakoulutusopiskelijamme Nanna Lehtiniemi ja Ilari Laine keskustelevat mahdollisuuksista löytÀÀ itsensÀ, oma elÀmÀnhalu, -liekki ja intohimo toteuttaa itseÀÀn. He pohtivat myös sitÀ mihin tuo halu joskus katoaa, miksi liekki voi hiipua tai sammua ja kuinka intohimo tuntuu toisinaan tukehtuvan?
Nanna ja Ilari valottavat keskustelussaan, kuinka voimme kehittÀÀ ja yllÀpitÀÀ omaa voimaamme ja voimavarojamme. EntÀ kykenemmekö tÀhÀn kaikkeen yksin vai tarvitsemmeko toistemme tukea nÀhdÀksemme oman potentiaalimme?
ElÀmÀn tiellÀmme on kenties kaikista tÀrkeintÀ kasvaa yhÀ enemmÀn omaksi itsekseen!
Tutustu lisÀÀ osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
-
3 vuotta sitten Johanna ja Sini aloittivat koulutuksessamme oman ja yhteisen matkansa psykologisen kasvun ja eheytymisen tiellÀ. MitÀ kaikkea se tarkoittaakaan, ettÀ on totta, ettÀ on yhteydessÀ omaan sisimpÀÀnsÀ?
Johanna ja Sini kuvaavat upeasti keskustelussaan millÀ tavalla ja mistÀ syistÀ alamme hyvin varhaisessa vaiheessa rakentaa suojaa oman aidoimman itsemme, sisimpÀmme suojaksi. Rakennamme itsemme omien ja ulkoisten toiveiden mukaiseksi niin, ettÀ voimme lopulta kadottaa yhteyden siihen keitÀ me todellisuudessa olemme. Kuuntele naisten kokemus siitÀ, kuinka nuo vankkumattomiksi rakennetut suojamuurit on mahdollista purkaa ja miltÀ elÀmÀ sitten tuntuu kun rakennelmat ovat sortuneet.
Tutustu lisÀÀ osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
-
IrtipÀÀstÀminen on sana, joka kaikuu usein teksteissÀ, jotka kÀsittelevÀt psykologista tai henkistÀ kasvua. Koulutusjohtajamme Mathias Hellsten ja Tommy Hellsten -instituutin opiskelijamme Marjut RÀty keskustelevat siitÀ, mitÀ se kÀytÀnnössÀ tarkoittaa.
Marjutin luottamus elÀmÀÀn on syntynyt suurten, hallitsemattomien, henkistÀ ja fyysistÀ terveyttÀ koettelevien tapahtumien kautta. Tapahtumien, joiden kontrolloiminen on ollut tÀysin mahdotonta. Silloin ainoa mahdollisuus on ollut luottaa, ettÀ ihmeitÀ tapahtuu ja jokin itseÀ suurempi kantaa, vaikka omat voimat eivÀt riitÀ ja lopulta aina tapahtuu juuri se, minkÀ kuuluukin tapahtua.
Tutustu lisÀÀ osoitteessa www.ihminentavattavissa.fi
-
Onko riitely parisuhteessa merkki suhteen huonoudesta vai voiko riitely olla rakentavaa ja siten hyvÀksi suhteelle? Saako vanhoihin riitoihin palata? Oletko mieluummin oikeassa vai onnellinen? PitÀÀkö jokaisesta pikkuasiasta riidellÀ vai kannattaako mieluummin valita riitansa?
Voisivatko riidat olla rakentavampia jos niille olisi laadittu sÀÀnnöt, joiden mukaan riidellÀÀn? Miten pitÀÀ sÀÀnnöistÀ kiinni ison tunnekuohun vallassa? EntÀ miten erilaiset kiintymyssuhdetyylit vaikuttavat tapoihin riidellÀ?
Riidoista ja parisuhdetaidoista keskustelevat terapiakoulutusopiskelijamme Ilari Laine yhdessÀ puolisonsa terapeutti Tuovi Katteluksen kanssa.
Tutustu lisÀÀ osoitteessa: â www.ihminentavattavissa.fi â
-
Kun olemme vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa, vÀliimme saattaa asettua monenlaisia asioita. Ammattirooli, tunteita tai vaikkapa trauma. Ihminen tavattavissa -koulutusjohtajamme Mathias Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Sami Kangas keskustelevat podcastissamme siitÀ, mikÀ yhteydessÀ pÀtkii tai miksi sitÀ ei vuorovaikutuksessa tunnu olevan.
YhteydettömyydestÀ syntyy helposti pelkoa tai jopa hÀtÀ, jos vuorovaikutuksessa ei tule nÀhdyksi tai kuulluksi. Ja voi vain kuvitella mitÀ sitten tapahtuu, jos vuorovaikutuksen molemmissa osapuolissa herÀÀ yhtÀaikainen pelko. MitÀ asialle voi tehdÀ, mikÀ on vuorovaikutuksessa omaa osuutta ja mikÀ toisen ja voiko tai kuinka toisen osuuteen vuorovaikutustilanteessa voi vaikuttaa.
Tutustu lisÀÀ osoitteessa: â www.ihminentavattavissa.fi â
- Show more