Episodes
-
Aamulla herätessä hävettää kaikki: mitä tuli tehtyä ja mikä jäi tekemättä. Sen sijaan kiinnostaa kategoriattomuus ja rajojen ulkopuolilla tapahtuvat kohtaamiset. Missä minä olen, saako haahuilla menemään, mitä jos tulee asetetuksi luokkaan, johon ei tunne kuuluvansa? Tutkijan työpöydällä on vain kolme tutkimusartikkelia, joista mistään ei voi puhua. Kannattaako silloin puhua itsestään vai pitäisikö vain olla hiljaa, ettei tarvitsisi taas hävetä?Kasvata mua toivottaa hyvää kesää!Jaksossa mainittu:Pierre BourdieuKasvata mua jakso: 30. TyhmyydestäMikä meitä vaivaa -podcastYläkaupungin yö -festivaali
-
Miten elää merkityksellisesti maailmassa, joka on matkalla tuhoon? Kasvatustieteen tohtori Johanna Kallio vie meidät syväsukellukselle itsekasvatuksen maailmaan. Jaksossa keskustellaan, mitä ja millaista itsekasvatus on ja mihin sitä tarvitaan. Pohdinnoissa liikutaan aina kapitalismin logiikoista self helpiin ja kirjastojen käytäville. Lisäksi kuullaan niin ekoterapeuttisesta itsekasvatuksesta kuin biofobiasta ja nekrofiliastakin. Johanna valottaa, miten itsekasvatus laajenee ideaalitilanteessa yksilössä tapahtuvasta muutoksesta aktiiviseksi yhteiskunnalliseksi toimijuudeksi ja näkyy muutoksena ihmisen elämänpiirissä. Käytännössä virikkeitä ja sisältöjä itsekasvatukseen voi lähteä hakemaan jaksossa mainittujen toimintojen lisäksi monilla tavoilla. Aloittaa voi esimerkiksi harjoittelemalla itsekasvattavia keskusteluja sydänystävän kanssa Martha Nussbaumin tunneteorian jalanjäljissä, löytämällä tai muodostamalla itsekasvatusyhteisöjä Santeri Alkion tai Urpo Harvan ajattelun jalanjäljissä, löytämällä merkitystä toisten auttamisesta kontribuoimalla yhteisöön esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta tai vaikkapa maadoittavista ja sidosteisuuden kokemuksia ympäristön kanssa kasvattavista puutarhatöistä tai käden taidoista, siis vastuunkannon omaksumisesta!Jaksossa mainitut lähteet ja ajattelijat sekä lisäluettavaa: Johanna Kallio (2024) Ekologinen itsekasvatus : Aikuiskasvatuksen filosofiaa ekokriisien ajassa. Tampereen yliopiston väitöskirjat 1095. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/160374Johanna Kallio & Jani Pulkki (2022). Elämää vaalivan itsekasvatuksen luonnos. Aikuiskasvatus 42 (1), 25–36. https://doi.org/10.33336/aik.115551Johanna Kallio, Jani Pulkki, Antti Saari & Tuomas Tervasmäki (2022). Ekoterapeuttinen itsekasvatus: Tulkinta Erich Frommin rakkauden teoriasta kapitaloseenin ajassa. Kasvatus & Aika, 16 (3), 25–48. https://doi.org/10.33350/ka.111733Johanna Kallio (2023) Cultivating the biophilic self: Urpo Harva as a theorist of environmental adult education. European Journal for Research on the Education and Learning of Adults, 15(2), 159–178. https://doi.org/10.3384/rela.2000-7426.4695Antti Saari (2016). Elinikäinen oppiminen ja yksilöivä valta. Aikuiskasvatus, Vol 36, nro 1. https://doi.org/10.33336/aik.88470Jalmar Edward Salomaa (1950). Tie ihmisyyteen. Kansalaisen itsekasvatuksen perusteita. WSOY.Juho August Hollo (1931). Itsekasvatus ja elämisen taito. WSOY.Urpo Harva (1943). Vapaa kansansivistystyö. Yhteiskunnallisen korkeakoulun julkaisuja II. Oy Suomen Kirja.Urpo Harva (1955). Aikuiskasvatus. Johdatus aikuiskasvatuksen teoriaan ja työmuotoihin Suomessa. Otava.Martha Craven Nussbaum (2008). Upheavals of Thought: The Intelligence of Emotions. [Alkuperäinen teos julkaistu 2003.] Cambridge University Press.Erich Fromm (1971). Terve yhteiskunta. [Alkuperäinen teos julkaistu 1955.] Suomentaneet A. Kannosto ja M. Kannosto. Kirjayhtymä.Carloz Ruiz Zafón (2021). Tuulen varjo. Ensimmäinen suomenkielinen painos vuodelta 2004. Kustannusosakeyhtiö Otava.Korhonen, M. (2024). ”Tutkimalla haluan olla mukana rakentamassa parempaa huomista”. Johanna Kallion tutkijahaastattelu. Aikuiskasvatus, 44(4), 314–315. https://doi.org/10.33336/aik.152225Rauno HuttunenJan Varpanen
-
Missing episodes?
-
Pitkästä aikaa yleisökysymysjakso! Minni vastaa kuulijoilta tulleisiin kysymyksiin. Jakson alussa on pidempi vastaus yhteisöjen ja ryhmien transformatiivisesta oppimisesta yhteiskunnallisten muutosten seurauksena ja aloittajana. Sen jälkeen useampi kysymys liittyen tutkijan työhön ja väitöskirjan tekemiseen. Miksi kannattaa (tai ei kannata) tehdä väitöskirjaa? Tapahtuuko väitöstutkimuksen aikana transformaatiota? Mikä on vaikeinta tutkijan työssä? Mitä yliopistossa pitäisi muuttaa? Lopussa pohdintaa tavallisuudesta, huijaritunteista ja salaisista taidoista.Mainitut:Päivi Uljas (Politiittinen talous -podcast, Jakso 63: Hyvinvointivaltion historia)Guy Standing (2013: The Precariat: A New Dangerous Class?)Jack ja Edee MezirowPiiroinen, A., Matikainen, M. & Maunula, M. (2022). Väitöskirjatutkijat akateemisessa maailmassa. Kultapoikia, ”huijareita”, haamututkijoita ja lannistuneita. Aikuiskasvatus 42 (3), 198-212. https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/122022/72507
-
Paneelikeskustelu pureutuu akateemisen maailman ongelmakohtiin ja niitä vastaan kapinoimiseen. Miksi yliopistoissa pitää kapinoida? Millaista akateeminen kapina voi olla? Miten kapinoida yliopistossa? Keskustelu pohjautuu tekeillä olevaan Akateemiseen kapinakirjaan, joka julkaistaan syksyllä 2025. Keskustelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, jotka ovat haastaneet akateemisen maailman epäkohtia eri tavoin. Keskustelua vetävät Akateemisen kapinakirjan toimittajat Minni Matikainen, Anni Piironen ja Paula Silvén. Keskustelijat: Ruska Itkonen, opiskelija (yhteiskuntatieteet, Itä-Suomen yliopisto) Nuppu Koivisto-Kaasik, tutkijatohtori, (musiikin historia, Taideyliopisto) Nelli Piattoeva, professori (kasvatussosiologia, Tampereen yliopisto) Mikko Poutanen, tutkijatohtori (politiikan tutkimus, Tampereen yliopisto) Jakso on tallennus 9.1.2025 pidetystä Akateeminen kapina -paneelista, joka järjestettiin Tieteiden yön zoom-tapahtumana. Zoomista johtuen äänenlaadussa on joitakin kupruja varsinkin tallenteen alussa (ja lopussa yhden yleisökysymyksen aikana), mutta äänenlaatu paranee alun jälkeen.
-
Tässä jaksossa pureudutaan koulutuspolitiikan haluihin ja fantasioihin sekä viime hallitusten koulutuspoliittisiin linjauksiin. Millaisiin fantasioihin nojaudutaan, kun halutaan viedä omaa politiikkaa eteenpäin? Millaisia puhetapoja ovat esimerkiksi koulutuksen kriisifantasia tai nautinnon lupaus? Entä miten tasavallan presidentti liittyy transgressioon eli sovinnaisen puhetavan ylittämiseen ja nautinnon saamiseen halua rajoittavan lain rikkomisesta ja tuolle puolen menemisestä? Vieraana on tutkijatohtori Tuomas Tervasmäki Tampereen yliopistolta ja jakso on toinen osa Tuomaksen kanssa nauhoitetusta keskustelusta. Ensimmäinen osa on julkaistu joulukuussa 2024. Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Tervasmäki, T. 2024. Tracing ideology in education : Investigations in Discourse Theory. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Tracing ideology in education : Investigations in Discourse Theory - Trepo Mainitut ajattelijat & tutkijat: Jacques Derrida Elise Remling Michael Freeden Martin Heidegger Levi Strauss Pierre Bourdieu Louis Althusser Jason Glynos Jaqcues Lacan Ernesto Laclau Chantal Mouffe Uskali Mäki Wendy Brown William Davis Päivi Uljas Hanna Kuusela Tiina Nikkola Tuuli Hirvilampi Veli-Matti Värri Martha Nussbaum
-
Vuoden viimeisessä jaksossa sukelletaan syvälle koulutuksen poliittisuuteen ja ideologisuuteen. Mitä tarkoittaa taloudellinen järkeily tai tietopohjainen talous koulutusinstituutioiden kannalta? Pitääkö jo päiväkoti-ikäisten olla innovaatiokyvykkäitä? Vieraana on tutkijatohtori Tuomas Tervasmäki Tampereen yliopistolta. Tuomas kertoo tutkimukseensa pohjautuen kasvatuskäytäntöjen ja koulutusinstituutioiden ideologisista ja poliittisista ulottuvuuksista. Mutta mitä hemmettiä ovat diskurssianalyysi, jälkistrukturalismi, psykodynamiikka sekä onttinen ja ontologinen analyysi?? Jakson toinen osa julkaistaan tammikuussa 2025. Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Tervasmäki, T. 2024. Tracing ideology in education : Investigations in Discourse Theory. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Tracing ideology in education : Investigations in Discourse Theory - Trepo Mainitut ajattelijat & tutkijat: Jacques Derrida Elise Remling Michael Freeden Martin Heidegger Levi Strauss Pierre Bourdieu Louis Althusser Jason Glynos Jaqcues Lacan Ernesto Laclau Chantal Mouffe Uskali Mäki Wendy Brown William Davis Päivi Uljas Hanna Kuusela Tiina Nikkola Tuuli Hirvilampi Veli-Matti Värri Martha Nussbaum
-
Kaksiosaisen jakson toisessa osassa käydään läpi transformatiivisen oppimisen konferenssin tärppejä ja askarruttamaan jääneitä kysymyksiä. Mitkä näkökulmat tuntuivat vielä jäävän varjoon teorian kehittelyissä? Entä mitä tekemistä arkisilla kauppareissuilla ja koiran (koiran?!) syömisellä on transformaation kanssa? Jakson aiheina transformatiivisen oppimisen alkamisen ehdot, transformatiivisen oppimisen arvot ja ontologia sekä teorian ja käytännön suhde. Pohdintaa myös epävarmuuden merkityksestä sekä määrittelyoikeuksista. Vellommeko epävarmuuksien meressä ja kuka lopulta saa määritellä, mikä on (tavoiteltavaa) transformaatiota toiselle? Jaksossa mainitut lähteet ja lisämateriaalia: Kasvata muan jakso 3 Merkitysten merkitys Kasvata muan jakso 13 Merkityksenantotapojen merkitys ITLC XV PROCEEDINGS 2.1 Reduced.pdf - Google Drive Roux, R. (2024). Truth and Transformation: The Test of Truth in the Development of New or Revised Ideas, and Related Values and Beliefs. Journal of Transformative Education, 0(0). https://doi.org/10.1177/15413446241268550
-
Kaksiosaisen jakson ensimmäisessä osassa lennähdetään takaisin Italian loppukesän lämpöön ja syyskuisiin transformatiivisen oppimisen konferenssin tunnelmiin. Konferenssi oli podcastaajan tähänastisista antoisin, vaikkakin siihen sisältyi pelkoa, ahdistusta ja yllättävä sairaalareissu. Eli mitä oikein tapahtui ja mitä konferenssista jäi lopulta käteen? Jaksossa kuvataan, mitä uutta tapahtuu transformatiivisen oppimisen (teoria)kentällä tällä hetkellä. Pohdinnassa etenkin yksilöllisten transformaatioprosessien suhde yhteiskunnallisiin ja globaaleihin muutoksiin ja transformatiivisen oppimisen tietoteoreettiset lähtökohdat. Lisäksi nostoina transformatiivisen oppimisen kehollisuus ja kokemuksellisuus sekä (uudet ja vanhat) menetelmät, joilla transformaatiota voidaan edesauttaa. Mikä on esimerkiksi rumpupiirien, taiteen ja psykedeelien merkitys transformatiiviselle oppimiselle? Jakson toinen osa julkaistaan marraskuun 2024 puolivälin tienoilla. Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Kasvata muan jakso 3 Merkitysten merkitys Kasvata muan jakso 13 Merkityksenantotapojen merkitys ITLC XV PROCEEDINGS 2.1 Reduced.pdf - Google Drive
-
Tässä pienessä jaksossa analysoidaan lukemista - taas. Miksi se tuntuu niin vaikealta ja hitaalta? Luetaanko tässä nyt runoja vai kokeisiin? Onko luokka-analyysi hylätty ja kaikessa aina lopulta kysymys sittenkin traumoista ja persoonasta? Pitääkö hypätä uusliberalismin kelkkaan, jotta saa itsensä lukemaan? Niin tai näin, varmaa on, että koulussa luetaan ja luetutetaan ja siksi lukemista pitää myös aina välillä analysoida täällä Kasvata muan lukunurkkauksessa. Jaksossa mainittu kirja: Mia Kankimäki (2014): Naiset joita ajattelen öisin
-
Mitä väliä on opettajan omalla ajattelulla? Miksi oppilailla on oltava tilaa toimia koulussa - myös väärin? Jaksossa on vieraana kasvatustieteen tohtori, kasvatussosiologi Sara Juvonen. Keskustelu polveilee koulun ja yhteiskunnan suhteesta Pierre Bourdieun ja Gert Biestan ajatusten kautta käytännön luokkahuoneen tilanteisiin, joissa pienilläkin vuorovaikutuksen hetkillä on aina myös yhteiskunnallista merkitystä. Sara pohtii, miksi koulu ei koskaan “vain” opeta, miten sosiaalinen maailma näkyy luokkahuoneissa ja mihin opettaja tarvitsee yhteiskunnallista ajattelua. Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Sara Juvonen. (2024). School in society : Teachers enacting the purposes of education. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/ef35fe37-2d57-429f-a08c-74dc57513788/content Sonja Kosunen, Sara Juvonen, Heidi Huilla & Marja Peltola (toim.) (2024). Koulu ja eriarvoisuus. Gaudeamus. Biesta, G. (2015). What is Education For? On Good Education, Teacher Judgement, and Educational Professionalism.European Journal of Education 50 (1), 75-87. Bourdieu, P. (1977). Outline of a Theory of Practice. Cambridge University Press. Korthagen, F. (2017). Inconvenient truths about teacher learning: Towards professional development 3.0. Teachers and Teaching, 23(4), 387–405. https://doi.org/10.1080/13540602.2016.1211523 Sara instagramissa: @sarasilja
-
Miltä tuntuu käsitellä opetuksessa kansanmurhaa samaan aikaan kun sellaisia on käynnissä maailmalla? Kuinka kriittisesti ja analyyttisesti yhteiskuntaa ja globaaleja tapahtumia koulussa tarkastellaan? Millaista historian ja yhteiskuntaopin opetuksen tulisi olla ja mitä opetussuunnitelma näistä aineista sanoo? Jaksossa vieraana filosofian tohtori yleisen historian oppiaineesta sekä historian, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon opettaja Ida Vesterinen. Ida kertoo mm. Natsi-Saksan holokaustin, Kiinan uiguurien tilanteen, Venäjän hyökkäyssodan sekä Israel/Palestiina-konfliktin käsittelystä koulussa ja siitä, millaisia tunteita tällaiset aiheet herättävät sekä opettajassa että oppilaissa. Alussa keskustellaan myös siitä, millaista on olla tutkijataustainen opettaja. Lopussa enemmän tai vähemmän koherentti politiikkasuositus muiden aineiden opettajille. Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Ida Vesterinen 2022: Opetussuunnitelma käytännössä – Historian opetuksen ja opettajuuden jännitteitä. Kasvatus ja Aika,16(4). https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/121419 Ida Vesterinen 2022: Orders of history: an ethnographic study on history education and the enacted curriculum. Väitöskirja. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80149 Ida Vesterinen 2022: Historianopetuksen uudistuksen päämäärät kaipaavat selkiyttämistä. Väitöstiedote. https://www.sttinfo.fi/tiedote/69936393/historianopetuksen-uudistuksen-paamaarat-kaipaavat-selkiyttamista?publisherId=69817172 Suomen Kuvalehti: “Mikä vanhojen metsien suojelussa on pielessä, Panu Halme?” https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/etela-suomeen-ei-jaa-juuri-suojeltavaa-likainen-suhmurointi-sanoo-asiantuntija-vanhojen-metsien-suojelukriteerien-laadinnasta/ Thomas Ziehen progressio- ja regressiointressit teoksessa “Uusi nuoriso” (1991/Vastapaino) ja Kasvata muan jaksossa nro. 7 Oppimisen ambivalenssi.
-
Kasvatusalalla tyhmyys on tabu, ketään tai mitään ei saa missään nimessä sanoa tyhmäksi. Silti tyhmyyteen törmää jatkuvasti - mm. politiikassa, mediassa ja ihmissuhteissa. Onko ihan tyhmää puhua tyhmyydestä? Mistä tyhmyyden kokemus muodostuu? Miten tyhmyys näyttäytyy koulutusjärjestelmässämme ja miten se liittyy poliittiseen polarisaatioon? Voiko tyhmyydestä päästä yli? Tyhmyys ei tässä jaksossa tyhjene vaan lopulta päädytään tyhmyyden ylistykseen. Jakson myötä Kasvata mua jää kesätauolle ja palaa uusin jaksoin elokuussa 2024. Jaksossa mainittu: Jean Piaget’n ajattelun kehittymisen malli Robert Keganin malli merkityksenantotapojen kehittymisestä Kasvata muan 13. jakso: Merkityksenantotapojen merkitys
-
Työpahoinvointia siellä ja täällä ja etenkin opettajan ja tutkijan työssä. Vieraana on opettajan työhyvinvointia väitöskirjassaan tutkiva Ville Rokala. Jaksossa keskustellaan työhyvinvoinnin ja -pahoinvoinnin osasista, rakenteiden merkityksestä ja ulkoa tulevista paineista. Välillä lipsutaan pohtimaan Orpon hallituksen politiikkaa. Mikä rooli huumorilla on hyvinvoinnille? Entä ovatko meemit aktivismia? Jakson alussa vapun kunniaksi erikoisvieras! Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Rokala, V., Pakarinen, E., Eskelä-Haapanen, S., & Lerkkanen, M. K. (2023). Teachers’ perceived self-efficacy and sense of inadequacy across grade 1: Bidirectional associations and related factors. Scandinavian Journal of Educational Research, 67(7), 1166-1181. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00313831.2022.2116482 Mona Mannevuo: Ihmiskone töissä. Sotienjälkeinen Suomi tehokkuutta tavoittelemassa. Helsinki, Gaudeamus 2020. “Näinkö haluan elämäni menevän?” − opettajien alanvaihdon takana on usein työuupumusta https://www.opettaja.fi/tyossa/nainko-haluan-elamani-menevan-%e2%88%92-opettajien-alanvaihdon-takana-on-usein-tyouupumusta/?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR1E0qvYKwYYuzbqGP86vAZvqYYLjnMp8_0hbDxEEW5tHv9tLglTH9C5NPU_aem_ATuz_SsOemzBz5SSNpRxR-IKy2emMD3qwl-MgdI0CukqG8uIElR72Vu4HKIoR6GVfp01fdysLVf_FaOIxxLOXxn6 Feldt, T., Rantanen, J., Hyvönen, K., Mäkikangas, A., Huhtala, M., Pihlajasaari, P., & Kinnunen, U. (2014). The 9-item Bergen Burnout Inventory: Factorial validity across organizations and measurements of longitudinal data. Industrial Health, 52(2), 102–112. https://doi.org/10.2486/indhealth.2013-0059 Bandura, A., & Walters, R. H. (1977). Social learning theory (Vol. 1). Prentice Hall: Englewood cliffs. Veikka Lahtinen ja Pontus Purokuru: Meemifilosofia https://komeetta.info/2024/02/01/meemifilosofia/ Mainitut meemitilit: Kolmiportainen tuki Opeonvähänväsynyt Akateeminen meemilaukka Tutkimusturbulenssi
-
Kasvata mua täyttää kaksi vuotta eli on saavuttanut uhmaiän. Sen kunniaksi pohdinnassa on kieltäytyminen ja sen erilaiset tulkinnat koulutuskonteksteissa. Minni esittelee kolme mahdollista kieltäytymisen tulkintaa: defensiivisen ein, emansipatorisen ein ja regressiivisen ein. Miten näihin suhtaudutaan koulutuksessa ja millaista kieltäytymistä tarvittaisiin kouluun enemmän? Jaksossa mainittu: Kirjoittajakutsu Akateemiseen kapinakirjaan (15.4.2024 asti): Akateeminen Kapina (@kapina_kollektiivi) • Instagram photos and videos Herman Melville (1854.) Kirjuri Bartleby. Suom. J. Lindholm. (1999.) Helsinki: ai-ai. Thomas Ziehe. (1982). Uusi nuoriso. Epätavanomaisen oppimisen puolustus. Suom. R. Sironen ja J. Tuormaa (1991). Tampere: Vastapaino
-
Mitä jos oppilasta ei huvita tulla kouluun tai jos oppilas haluaisi tulla kouluun, mutta ei uskalla? Entä jos vanhempi ei päästä lastaan kouluun? Jaksossa keskustellaan oppilaiden (ja opettajien) koulupoissaoloista sekä kouluun kiinnittymisestä aiheen tutkijoiden kanssa. Väitöskirjatutkija Jenni Pelkonen ja yliopistonlehtori Tuomo Virtanen Jyväskylän yliopistolta avaavat, millaisia erilaisia muotoja ja merkityksiä koulupoissaoloilla voi olla ja missä menee ongelmallisen poissaolon raja. Millä tavoilla oppilas (tai opettaja!) voi puolestaan kiinnittyä kouluun ja miten kiinnittymistä voi tukea? Miksi kouluun ylipäätänsä olisi hyvä kiinnittyä? Lisäksi Jennin ja Tuomon kanssa pohditaan inkluusiota ja erityisopetusta ja miten ne liittyvät kouluun kiinnittymiseen tai koulupoissaoloihin. Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Virtanen, T. & Pelkonen, J. 2023. Poissa porukasta. Vahvista kouluun kiinnittymistä ja puutu poissaoloihin. PS-kustannus. Bronfenbrenner, U. PPCT-malli https://experience.jumpfoundation.org/brofenbrenners-biological-model-of-human-development/ Christenson, S. L., Stout, K. & Pohl, A. (2012). Check & Connect manual: Implementing with fidelity. Institute on Community Integration, University of Minnesota. Early leavers from education and training. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Early_leavers_from_education_and_training Heyne, D., Gren-Landell, M., Melvin, G., & Gentle-Genitty, C. (2019). Differentiation between school attendance problems: Why and how? Cognitive and behavioral practice, 26(1), 8-34. HYVÄÄ KASVUA opetussuunnitelma - Positiivinen oppiminen Karhu, A. (2018). Check in, check out! Käyttäytymisen tehostettua tukea lähikoulussa. [väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. Mauno, S. (2022). Haastavatko nykytyön vaatimukset kutsumuksen työhön? Tuloksia suomalaisten opettajien seurantatutkimuksesta. Psykologia, 57(2), 88–104. Määttä S., Pelkonen J., Lehtisare S., Määttä M. (2020). Kouluakäymättömyys Suomessa. Kouluakäymättömyys Suomessa | Opetushallitus (oph.fi) Pelkonen, J., Kiuru, N., & Virtanen, T. (2022). Miksi yläkoululainen on poissa koulusta?: integroiva kirjallisuuskatsaus koulupoissaolotyyppeihin liittyvistä yksilö-ja ympäristötekijöistä. Kasvatus, 53(3). Perälä Niina-Kaisa: Koulukunnossa-hanke: https://www.koulukunnossa.fi/ ProKoulu. https://www.prokoulu.fi/ Pöysä S., (2020). Students’ situational engagement in lower secondary school: Association with overall engagement and contextual factors. [väitöskirja, Jyväskylän yliopisto] Sergejeff, J. & OKM/Vapos. (2023). Yhteisellä koulutiellä: Käsikirja perusopetuksen oppilaiden läsnäolon tukemiseen ja poissaolojen vähentämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 2023:27. Suomen virallinen tilasto (SVT): Oppimisen tuki. (2021, 8.6.). Liitetaulukko 4. Erityistä tukea saaneet peruskoulun oppilaat opetuksen toteutuspaikan mukaan 2020. Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/erop/2020/erop_2020_2021-06-08_tau_004_fi.html TALIS 2018: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/opetuksen-ja-oppimisen-kansainvalinen-tutkimus-talis-2018 Universal Design for Learning: CAST. Center for Applied Special Technology. http://www.cast.org Linkkejä poissaolojen kartoittamisessa käytettäviin mittareihin: Koulupoissolojen kartoitukseen – Koulupoissaolo
-
Kasvata muan 5. kausi starttaa kuulijakysymyksillä. Jakson aiheina mm. podcastaajaankin tarttunut PISA-kuume ja etenkin PISA:an liittyvät kriittiset huomiot. Lisäksi pohditaan, millainen ääni peruskoululla on yhteiskunnallisessa keskustelussa, miksi opettaminen on niin rankkaa ja kannattaako opettajaksi ylipäätään opiskella. Vastaushahmotelmissa ajatuksia ainakin mudassa rämpivistä sipuleista sekä opettamisen mahdottomuudesta. Huom. toiseksi viimeisessä kysymyksessä mainittu bell hooks on menehtynyt vuonna 2021. Tämä oli mennyt minulta ohi ja puhuin hooksista kuin hän olisi vielä elossa. Lähteitä ja lisäluettavaa: Tallenne tilaisuudesta: PISA 2022 - ensituloksia (13.12.2023) https://www.jyu.fi/fi/tapahtumat/pisa-2022-ensituloksia Rautopuro, Juhani & Juuti, Kalle (toim.). 2018. PISA pintaa syvemmältä: PISA 2015 Suomen pääraportti. FERA. Tutkijoiden avoin kirje PISA:n johtajalle: OECD and Pisa tests are damaging education worldwide - academics | School tables | The Guardian (ampproject.org) Jani Kaaro | Pisa-testi on nerokkaasti markkinoitua koulutusbisnestä — tiedettä testitulokset eivät ole (rapport.fi) Bibby, T. 2011. Education – An ´Impossible Profession´? Psychoanalytic explorations of learning and classrooms. Routledge. Brookfield, S. D. 2006. The Skillful Teacher. On technique, trust, and responsiveness in the classroom. 2. painos. Jossey-Bass. Korthagen, F. 2017. Inconvenient truths about teacher learning: towards professional development 3.0, Teachers and Teaching, 23:4, 387-405, DOI: 10.1080/13540602.2016.1211523 Matikainen, M. 2022. Transformatiivinen opettajaksi oppiminen : fenomenologis-hermeneuttinen analyysi luokanopettajakoulutuksesta. Jyväskylän yliopisto. Janne Toivoniemi. 2023: Lähiörotat. Docendo. Alex CF. 2021: Wretched is the husk.
-
Ovatko opettajat neutraaleja kansankynttilöitä vai yhteiskunnallisia muutostoimijoita? Mitä oikeastaan edes tarkoittaa opettajuus? Meillä kaikilla on käsityksiä opettajuudesta ja opettajan työstä ja tässä jaksossa näistä käsityksistä - sekä niiden muutoksista - keskustellaan kasvatustieteen tohtori Maaret Juutilaisen kanssa. Lisäksi keskustelun aiheena on opettajien ja opettajaopiskelijoiden toimijuus. Mutta mitä on Maaretin tutkimuksen perusteella “epäopettajuus” ja miksi sitä tarvitaan lisää kouluihin? Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Maaret Juutilainen. 2023. Opettajaopiskelijoiden ammatillisen toimijuuden rakentuminen luokanopettajakoulutuksessa. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/89627 Lipponen, L. & Kumpulainen, K. 2010. Toimijuus ja sen kehittymisen tukeminen opettajankoulutuksessa. Teoksessa A. Kallioniemi, A. Toom, M. Ubani & H. Linnansaari 2010 (toim.). Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita. Kasvatusalan tutkimuksia 52. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura, 333–345. Lanas, M. & Kelchtermans, G. 2015. “This has more to do with who I am than with my skills” – Student teacher subjectification in Finnish teacher education. Teaching and Teacher Education 47, 22–29. https://doi.org/10.1016/j.tate.2014.12.002 Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). 2022. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma 2022–2026. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164087/OpettajankoulutuksenKehittamisohjelma.pdf?sequence=1&isAllowed=y Husu, J. & Toom, A. 2016. Opettajat ja opettajankoulutus – suuntia tulevaan. Selvitys ajankohtaisesta opettaja opettajankoulutustutkimuksesta opettajankoulutuksen kehittämisohjelman laatimisen tueksi. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 33. Gretschel, A., Rautiainen, M., Vanhanen-Nuutinen, L. & Tarvainen, K. 2023. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus Suomessa: Tilannekuva ja suositukset 2023. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-329-6 Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 96. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
-
Yksi 2000-luvun merkittävimmistä kasvatusajattelijoista Gert Biesta vieraili syyslukukaudella 2023 Jyväskylän yliopistolla. Minni kävi kuuntelemassa Biestan luentoja ja intoutui tämän ajatuksista siinä määrin, että niitä täytyi pyöritellä jaksollisen verran. Jaksossa käydään läpi Biestan näkemyksiä kasvatuksesta ja koulutuksesta, hänen esittämäänsä kritiikkiä oppimisen käsitettä kohtaan sekä ajatusta kasvatuksen eksistentiaalisesta luonteesta. Lopuksi käsitellään joitakin kysymyksiä ja kritiikkejä, joita Biestan ajattelusta voi herätä. Lähteitä ja lisäluettavaa: https://www.gertbiesta.com/ Biestan luento “World Centred Education” 25.10.2023 (tallenne): https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/erillis/ktl/tutkii-ja-keskustelee/2023/251023/recording-world-centred-education Gert Biesta. (2015.) How does a competent teacher become a good teacher?: On judgement, wisdom and virtuosity in teaching and teacher education. Teoksessa R. Heilbron, & L. Foreman-Peck (toim.) Philosophical perspectives on teacher education. Wiley Blackwell. Gert Biesta. (2018.) Interrupting the politics of learning. Teoksessa K. Illeris (toim.) Contemporary theories of learning. Learning theorists … In their own words. 2. painos. Routledge. Choose to be curious -podcastin jakso 89. In praise of distraction, with Tyson Lewis https://soundcloud.com/choosetobecurious/ep-89-in-praise-of-distraction-with-tyson-lewis?fbclid=IwAR0rPidbDI0YhO5iAAWLwy0r_NIEtdRLKVcSPsYCk7ABxC1qMuiyy5xgqfI
-
Täytyykö opettajan tietää, mitä opettaa? Tästä keskustellaan filosofian väitöskirjatutkija Sari Hietamäen kanssa. Sari valottaa, mitä ranskalainen filosofi Jacques Rancière tarkoittaa “tietämättömällä opettajalla” ja älyjen tasa-arvolla. Jaksossa pohditaan opettamista, opettajaksi oppimista ja opiskelua tietämättömän opettajan idean näkökulmasta. Voiko opettajaksi oppia ilman opettajankoulutusta? Entä mitä tarkoittaa intellektuaalinen emansipaatio ja mikä on sen suhde transformatiiviseen oppimiseen? Lisäksi mietitään koulun yhteiskunnallista asemaa ja etenkin sitä, miksi älyjen tasa-arvo tuntuu olevan kouluille ja koulutuksille haastava ideaali. Lopuksi keskustellaan autoetnografiasta eli tutkimusmenetelmästä, jossa tutkijan omat kokemukset ovat osa tutkittavaa aineistoa. Millaisia törmäyksiä tutkija-opettaja voi kohdata hyödyntäessään autoetnografista tutkimusmenetelmää? Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Freire, P. (2005 [1970]): Sorrettujen pedagogiikka. Suom. J. Kuortti. Toim. T. Tomperi. Johdanto ja jälkisanat: T. Tomperi & J. Suoranta. Tampere: Vastapaino. Rancière, J. (1991 [1987]): The ignorant schoolmaster: five lessons in intellectual emancipation. Käänt. K. Ross. Stanford: Stanford University Press. Rautiainen, M., Hiljanen, M., & Männistö, P. (2022): Lupaus paremmasta: Demokratia ja koulu Suomessa. Helsinki: Into. Suoranta, J. & Ryynänen, S. (2014): Taisteleva tutkimus. Helsinki: Into. Jyväskylän Kriittinen Korkeakoulu: https://jklkriittinen.blogspot.com/
-
Jaksossa keskustellaan opettaja Anna-Elina Taskisen kanssa luokanopettajan näkökulmasta koulutyöhön. Millaisia raameja ja normeja koulu asettaa opettajan työlle ja mitä tapahtuu, jos toimii niitä vastaan? Lisäksi keskustellaan kasvatusalan somekeskusteluihin pesiytyneestä teorian ja käytännön vastakkainasettelusta. Sekä Anna-Elina että Minni paljastavat, millaista on seurata kouluun liittyviä somekeskusteluja, kun on itse alalla.
- Show more