Episodios
-
Betolar pyrkii 50–100 miljoonan euron liikevaihtoon vuoden 2026 lopussa. Vuoden 2026 aikana yhtiö tavoittelee myös liiketoiminnan rahavirran kääntymistä positiiviseksi.Jos vuoden 2024 viimeinen neljännes sujuu alkuvuotta vastaavassa kasvussa, tämän vuoden liikevaihto nousee miljoonan euron tietämille. Parissa vuodessa liikevaihto pitäisi 50–100-kertaistaa. Uskotko siihen, Betolarin toimitusjohtaja Tuija Kalpala?”Kyllä uskon. Tässä tehdään kovasti töitä koko Betolarin voimin sen eteen, että pääsemme näihin tavoitteisiin."Betolar on kohdistanut strategiaansa uuteen suuntaan. Betonivalmistajille sementinkorviketta myyneenä yhtiönä listautunut Betolar on kääntänyt katsettaan erityisesti kaivosteollisuuteen. Samalta asiakkaalta voi löytyä sellaista sivuvirtaa, jota voi käyttää betonin valmistuksen osana.Jos Betolar kääntää lähes arvottoman tai jopa arvoltaan negatiivisen sivuvirran rahanarvoiseksi raaka-aineeksi, säästyy sekä hiilidioksidipäästöjä että rahaa.Yhteistyössä: Betolar
-
Jos asuntorakentaja jää odottamaan asuntomarkkinan pääsyä kunnon vauhtiin ja asuntovaraston tyhjenemistä, se on auttamatta liian myöhässä.”Meillä on tiettyjä kohteita, jotka saadaan tehtyä hiukan alle vuodessa, mutta silloin kun mennään esimerkiksi vaativiin parkkihallirakenteisiin ja ollaan jossain ydinkeskustan alueella, valmistumisen aikataulu on yli puolitoista vuotta”, YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa kertoo Karon Grillissä.Vuorenmaa muistuttaa, että alueelliset erot ovat suuria. Joulukuun alussa YIT kertoikin aloittavansa uuden asuinkerrostalon rakentamisen Tampereelle.Asuntorakentaminen on YIT:n kovaa ydintä. Marraskuussa yhtiö julkisti uuden strategiansa vuosille 2025–2029, ja samalla kerrottiin uudesta segmenttijaosta. Jatkossa erikseen raportoidaan Suomen ja itäisen Keski-Euroopan asunnot. Kaksi muuta segmenttiä ovat Rakennus ja Infra.YIT pyrkii yli seitsemän prosentin oikaistuun liikevoittoon. Siihen se on yltänyt viimeksi vuonna 2012 siis ennen kuin Caverion irrotettiin YIT:stä. Vuorenmaa pitää kuitenkin tavoitetta realistisena.”Se, miten Suomen asuntomarkkina lähtee normalisoitumaan, määrittelee paljon aikataulua.”Vuorenmaa aloitti YIT:n toimitusjohtajana miltei päivälleen kaksi vuotta sitten, joten hän on päässyt tässä roolissaan kokemaan Suomen asuntorakentamisen osalta lähinnä synkkiä aikoja. Vaikka Suomessa on vielä aika synkkää eikä tälle vuodelle uumoiltu asuntomarkkinan piristyminen ole ottanut tapahtuakseen, valonpilkahduksia on näkynyt Suomen ulkopuolella.”On tuntunut kivalta se hetki, kun on raportoitu, että myynti lähti kasvuun tällä markkinalla. Ja se on tullut järjestään lähemmäs Pohjolaa.”Yhteistyössä: YIT
-
¿Faltan episodios?
-
Kun Relais listautui Helsingin pörssin First Northiin viisi vuotta sitten, se näyttäytyi autojen varaosien tukkukauppana, jolla oli omia valaistustuotteita.Yrityskaupat ovat muuttaneet Relaisin muotoa melkoisesti. Vuonna 2021 Relais osti Suomesta Raskonen ja Ruotsista STS:n eli Sydhamnens Trailer Service AB:n, jotka kumpikin ovat raskaan kaluston huoltoyhtiöitä. Tällä hetkellä korjaamotoiminta tuo suunnilleen kolmanneksen Relaisin liikevaihdosta.Yrityskaupat ovat olennainen osa Relaisin strategiaa. Yhtiö esittäytyykin olevansa "johtava konsolidoija ja yritysostoalusta ajoneuvojen jälkimarkkinoilla Pohjoismaissa ja Baltiassa". Relaisin voi mieltää toimialaerikoistuneeksi sarjayhdistelijäksi.Omistaja-arvoa pyritään kasvattamaan sillä, että yritysostokohteet ostetaan edullisilla kertoimilla, minkä jälkeen ostokohteita pyritään panemaan tehokkaampaan kuntoon toimialaosaamisen avulla. Lisäksi saattaa tulla synergiahyötyjä muiden Relaisiin kuuluvien yhtiöiden kanssa.Toimitusjohtaja Arni Ekholm korostaa yrityskaupoista kertyvää osaamista."Kompetenssin kumulointi on ihan yhtä tärkeää kuin pääoman kumulointi."Relais tavoittelee 50 miljoonan euron EBITAa eli tulosta ennen poistoja ensi vuoden loppuun mennessä. Kyse on pro forma -luvusta: tavoitteena on, että ensi vuoden lopussa kasassa on sellainen kokonaisuus, joka vuositasolla tekee 50 miljoonan EBITAn.Omavaraisuusaste ei enää kovin paljon jousta, joten omaa pääomaa on luultavasti vahvistettava joko laskemalla liikkeelle uusia osakkeita tai hybridilaina. Piensijoittaja voi pelätä valikoiduille sijoittajille alihintaan suunnattua osakeantia.”En näkisi sellaista kauhean järkevänä oikeastaan kenenkään kannalta. Uskon, että jos tällainen uuden osakepääoman kerääminen tulisi ajankohtaiseksi, ainoa oikeastaan järkevä motivaatio meille olisi joku partneri, joka toisi jotain siihen kuvioon”, Arni Ekholm sanoo.Yhteistyössä: RelaisRelaisin sijoittajasivut: https://relais.fi/sijoittajat/
-
Osinko on olennainen osa Elisan sijoitustarinaa. Vaikka Elisa jakaa osinkopolitiikkansa mukaisesti osinkona 80–100 prosenttia nettotuloksestaan, osinkotuotolla se ei yllä operaattorimaailman kärkipaikoille.Elisan osinkotarinan juju on osingon kasvussa. Tänä vuonna osinko nousi jo kymmenettä kertaa peräkkäin.”Osinko on selkeästi ymmärrettävissä ja helposti kommunikoitavissa oleva tapa osakkeenomistajien kannalta ja hyvin konkreettinen siinä mielessä, että käteinen tulee omalle tilille”, Elisan toimitusjohtaja Topi Manner sanoo.Hän myöntää, että omien osakkeiden osto on osalle omistajista verotehokkaampi kuin osingonmaksu, mutta vakuuttaa, että Elisa pitää kiinni osinkopolitiikastaan.”Jos tulee tavallaan ylimääräisiä jakomahdollisuuksia, silloin myös osakkeiden takaisinostot ovat käyttökelpoinen työkalu”, Manner lisää.Toisin kuin monet muut yhtiöt, Elisa ei ole mitätöinyt omistamiaan omia osakkeitaan. Niitä on nirhitty siivuja osakepalkkiotarpeisiin, mutta niitä voisi käyttää myös maksuvälineenä yritysostoissa.”Meillä on taseessa aika paljon tulivoimaa mahdollisia yritysostoja varten”, Manner muistuttaa. ”Tulemme käyttämään sitä kohdennetusti, tarkkaan harkiten täydentäviin yritysostoihin. Ei isoihin yritysostoihin, vaan täydentäviin, arvoa luoviin yritysostoihin silloin, kun näemme, että kohde täyttää meidän tiukat kriteerimme.”Yhteistyössä: Elisa
-
Raskaiden materiaalien siirtelemiseen tarvittavia laitteita valmistava Kalmar on sähköistymismurroksen kynnyksellä.”Sähköistysmarkkina kasvaa 28 prosenttia vuodessa vuoteen 2028”, Kalmarin toimitusjohtaja Sami Niiranen sanoo Karon Grillissä.Sähköistymistä ajaa moni syy. Niiranen nostaa yhtenä esiin turvallisuuden ja käyttömukavuuden, toisena asiakkaiden halun vähentää toimintansa hiilidioksidipäästöjä ja kolmantena alhaisemmat käyttökustannukset.Henkilöautobisneksessä sähköistyminen on ollut murroskohta, jossa mukaan on astunut täysin uusia pelureita. Perinteisistä autonvalmistajista osa pystyy murroksessa vahvistamaan asemaansa, kun taas osa kärsii.Kalmar on panostanut eko-tuotelinjastoonsa jo vuosien ajan. Avaako sähköistyminen Kalmarille mahdollisuuden kahmia markkinaosuutta?Toimitusjohtaja toppuuttelee. Hänen mukaansa Kalmaria ja sen kilpailijoita – niin länsimaisia kuin aasialaisia – yhdistää kaksi seikkaa: kaikki haluavat kasvaa ja kaikki haluavat olla mukana sähköistymisessä.Monelle suurelle konepajalle palvelut ovat liiketoiminnan arvokkain osa. Niistä tulee jatkuvaa, ennustettavaa liikevaihtoa ja tulosta yleensä vielä hyvällä katteella. Kuluvan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kalmarin liikevaihtoeuroista vain hieman yli neljännes, 27 prosenttia, tuli palveluista.Huoltopalveluiden ja varaosien myymisen kasvattaminen onkin yksi Kalmarin tavoitteista. Mutta mihin asti sen osuus voi kasvaa? ”Emme ole asettaneet prosentuaalista tavoitetta, sillä haluamme kasvaa myös laitepuolella. Olemme markkinajohtajia, innovaatioteknologiajohtajia laitepuolella ja haluamme voittaa lisää markkinaosuutta sillä puolella, ja jos se on menestyksekästä tulevina vuosina, huollon prosenttiosuus määräytyy senkin mukaan”, Sami Niiranen vastaa.Yhteistyössä: Kalmar
-
Keskon kiinnostus on tuntunut keskittyvän koko ajan enemmän yritysasiakaskauppaan. Se on ostanut pääosin ammattiasiakkaita palvelevia rautakauppoja ja panostanut ravintoloille ja keittiöille tuoretuotteita toimittavaan Kespro-tukkuun, eikä teknisen tukkukaupan yhtiön Onnisen ostostakaan järin kauaa ole.Viime vuonna Keskon liikevaihdosta jo 39 prosenttia tuli B2B:stä. Suurin osa, 46 prosenttia, koostui yhä tukkumyynnistä K-kauppiaille ja 15 prosenttia myynnistä suoraan kuluttajille. Onko yritysasiakaskaupassa Keskon herkkupaikka, pääjohtaja Jorma Rauhala?”No kyllä se on."Päivittäistavarakaupassa, jossa Kesko toimii vain Suomessa, Kesko on poikkeuksellisen kannattava kansainvälisiin kilpailijoihin verrattuna. K-ryhmän kauppojen markkinaosuus on kuitenkin jo pitkään ollut laskevalla trendillä. Jorma Rauhala esittelee Grillin äärellä keinot, joilla kehitys aiotaan kääntää - kannattavuudesta tinkimättä.Rakentamisen ja talotekniikan kauppa on Keskolle selvä kasvuala. Kunhan ilmoitetut yrityskaupat toteutuvat, Keskosta tulee Tanskan rautakaupan keskeinen toimija noin viidenneksen markkinaosuudella. Vielä viime vuonna liikevaihtoa ei kertynyt lainkaan.Samalla Tanskasta tulee Keskon toiseksi suurin rautakauppamarkkina Suomen jälkeen ja kokonaisuudessaan kolmanneksi suurin markkina - Norjassa rautakaupan ja talotekniikan tukkukaupan yhteenlaskettu euromäärä on suurempi.Vaikka Kesko on jo merkittävä rakentamisen ja talotekniikan kaupan toimija, kasvulle on runsaasti tilaa. Jorma Rauhala laskee, että toimintamaissaan yhteenlaskettuna Keskolla on noin kymmenen prosentin osuus rakentamisen ja teknisen tukkukaupan markkinasta. Kasvuhaluja piisaa.”Yritysostot on ainut keino saada riittävää skaalaa, ja tietysti kohteet saisivat olla mieluummin vähän isompia kuin pienempiä. Eikä niitä ihan tolkuttoman paljon ole”, Rauhala sanoo.”Jos toivelistalle voisi laittaa, missä seuraavat merkittävät yrityskaupat ovat, niin näkisin Ruotsin siinä kohtaa.”
Karon Grillin jakso #1, jossa vieraana Keskon silloinen pääjohtaja Mikko Helander:
https://open.spotify.com/episode/2ol2kUvB0DzS91IkS3Vzp8
Karon Grilli on tehty yhteistyössä Keskon kanssa. Yhtiö maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.
-
Vaakavalmistaja Tamtron teki viime vuonna historiansa tähän asti suurimman yritysoston ostaessaan lahtelaisen kilpailijansa Lahti Precisionin. Ostokohteen liikevaihto ennen kauppaa oli 17 miljoonaa, Tamtronin 37 miljoonaa euroa.Kaupan sulatteleminen on ollut ilmeisen työlästä eivätkä Lahdesta ostetut järjestelmäpuolen tuotteet ole ilmeisesti käyneet kaupaksi toivotulla tavalla. Ristiinmyyntisynergioitakaan ei vaikuta realisoituneen järin paljon, sillä tälle vuodelle Tamtron ohjeistaa 54 - 56 miljoonan liikevaihtoa, kun se viime vuonna teki 55 miljoonan liikevaihdon. Koska viime vuoden luvussa Lahti Precision on mukana vain 10 kuukauden osalta, orgaanisesti liikevaihdon ennakoidaan laskevan.Kun liikevaihto mataa, onko Tamtronia soveliasta edes kutsua kasvuyhtiöksi?"Kasvu-uralle päästään taas jatkossa”, Tamtronin toimitusjohtaja Mikko Keskinen uskoo."Tänä vuonna ei ole ollut myöskään yrityskauppoja, jotka toisivat add-on-kasvua”, hän lisää.Yritysostot ovat keskeinen osa Tamtronin strategiaa ja sijoitustarinaa. Miksi sillä rintamalla ei ole tapahtunut mitään yli puoleentoista vuoteen? Herää epäilys, punnitsiko Tamtron yrityskaupan riskit väärin.Suurempien konepajojen tavoin Tamtron pyrkii kasvattamaan elinkaaripalveluiden osuutta liikevaihdostaan. Erityisesti tähtäimessä on SaaS-pohjainen ohjelmistoliikevaihto. Digitaalisten palveluiden osuus on tarkoitus kasvattaa kymmeneen prosenttiin liikevaihdosta vuoden 2027 loppuun mennessä.Marinadi-osiossa käsitellään salkun rakentamista. Kuinka yksittäisistä sijoituksista tulee järkevä kokonaisuus?”Tärkeää on miettiä, mitä yksittäisellä sijoituksella tavoitellaan ja mikä on sen riskiprofiili: missä valuutassa se on, minkä kokoinen se on, kuinka likvidi se on, kuinka paljon osake heiluu...?" S-Pankki USA -rahaston salkunhoitaja Antti Raappana luettelee.Riski ei ole pelkästään tietokoneen tarjoamaa statistiikkaa vaan myös yhtiöiden liiketoimintaan liittyviä seikkoja. Jos salkussa on jo Visaa, kannattaako hajauttaa Mastercardiin? Karon Grilli on ehdolla vuoden sijoitusteoksi! Äänestä tästä:https://www.nordnet.fi/fi/kampanjat/vuoden-sijoittajaYhteistyössä: TamtronMarinadi yhteistyössä: S-Pankki
-
Risto Siilasmaa on näyttänyt käytännössä, kuinka rakennetaan menestyvä yritys. Hänen tyhjästä perustamansa Data Fellows, sittemmin F-Secure, joka jakautui nykyisiksi WithSecureksi ja F-Secureksi, on yli puolen miljardin euron arvoinen kokonaisuus. Kovin moni suomalainen ei ole vastaavaan pystynyt.Käytännön opinnäytteen lisäksi Siilasmaalla on aiheesta myös teoreettinen opinnäyte. Hänen diplomityönsä käsittelee kestävien kilpailuetujen luomista erityisesti ohjelmistoliiketoiminnassa.Mihin pääomasijoittajana kiinnität huomiota, kun arvioit sinulle tarjottavia kohteita, Risto Siilasmaa?”Loppujen lopuksi totuus on se, että kyseessä on jonkinlainen hahmontunnistuskyky, joka on muodostunut vuosikymmenten aikana, kun aloittelevia ja vähän pidemmälle päässeitä yrittäjiä on tavannut varmaankin tuhatmäärin."Disruptoimalla markkinan yhtiö voi saada kilpailuedun. Siilasmaa päätyy miettimään disruptioiden logiikkaa ja syntyedellytyksiä.”Kaikki yhtiöt ovat tavallaan oman historiansa vankeja, ja kaikilla yrityksillä on tuotekehitysvelkaa. On sitouduttu jonkin arkkitehtuurin, joka kahdeksan vuotta sitten, kun sitä työtä aloitettiin, oli se viimeisin ja paras ja oikea. Mutta ei se enää ole. Mutta sen kokonaan uudelleen kirjoittaminen on vain valtavan suuri työ”, hän maalaa.”Jos on markkinajohtaja, ei tarvitse tehdä sitä, mutta sitten tulee joku uusi yritys, joka lähtee tyhjästä ja hyppää edellisen ja sitä seuraavan sukupolven yli uusimpaan tapaan toteuttaa se ratkaisu. He lähtevät nollasta liikkeelle ja alkavat syödä markkinajohtajan markkinaosuutta.”Sopivassa asennossa Siilasmaata kuunteleva saattaa kuulla hänen puhuvan Nokiasta, jonka hallituksen jäsenenä, myöhemmin puheenjohtajana ja hetken aikaa myös pääjohtajana Siilasmaa toimi. Siilasmaa kertoo myyneensä omistamansa Nokiat, joita hän omisti Nokian vuoden 2019 vuosikertomuksen mukaan noin 1,4 miljoonaa kappaletta.Tällä hetkellä sijoitusmarkkinoita ajavat yhdysvaltalaiset AI-yhtiöt. ”Kysymys ei ole siitä, onko siellä kupla, mutta kysymys on, koska se puhkeaa ja millä tavalla”, Risto Siilasmaa sanoo.S-Pankki Korkovarainhoito -rahastoa hoitaessaan Marko Ojalalla on edessään korkomarkkinoiden buffetpöytä, jonka tarjonnasta hän voi poimia kulloinkin kaikkein kiinnostavimmat palat. Mitkä niistä ovat tällä hetkellä kaikkein kiinnostavimpia?”Meillä on tällä hetkellä ylipainossa kehittyvien markkinoiden lainat ja euroalueen high yield -lainat”, johtava salkunhoitaja Marko Ojala sanoo.Marinadi yhteistyössä: S-Pankki
-
Tero Kuittinen oli Nokian suuruuden aikoina maailmanlaajuisesti merkittävä Nokia-analyytikko, joka seurasi teknologiayhtiöitä ensin Suomessa ja vuodesta 2003 alkaen Wall Streetillä. Päivittäisestä analyytikontyöstä neuvonantajaksi siirtynyt Kuittinen katsoo Nokian nykyistä menoa surullisena.”Mun on hyvin vaikea hahmottaa, missä Nokia menee. Muutama vuosi sitten ne sanoivat, että digital health on niiden iso fokus. Sitten ne sanoo yhtä ja toistakin verkkobisneksestä, mitä ei toteutunut. Nokian viimeisimmät 15–17 vuotta ovat olleet vähän sotkemista.”Sitä, miksi Nokia menetti suuria asiakkuuksia, Kuittinen ei ymmärrä vieläkään.”Jotain on mennyt pahasti pieleen. Tuote-roadmapissa on täytynyt tapahtua jotain, mistä ei vaan puhuta. Ja Suomessahan ei ole totuttu puhumaan Nokian ongelmista", hän sanoo.New Yorkin liepeillä asuva Kuittinen seuraa tiiviisti teknologiayhtiöitä ja pörssiä. Hän näkee useita yhteneväisyyksiä nykyisen AI-huuman ja vuosituhannenvaihteen it-huuman välillä.Neljännesvuosisata sitten uskottiin, että verkkoinfrasturuktuuria rakentavat yhtiöt pystyisivät säilyttämään korkean kannattavuutensa. Nykyisin uskotaan, että tehokkaita siruja valmistavan NVIDIA:n marginaalit pitäisivät.”Miten ne voisivat pitää? Lucentilla ja Ciscolla oli sentään asiakkaat, jotka eivät pystyneet itse kilpailemaan niiden kanssa. Mutta NVIDIA:n isot asiakkaat Microsoft, Google ja Amazon ovat kuumeisesti tekemässä omia chip-suunnitelmia ja yrittävät itse rakentaa tuotetta, jota NVIDIA toimittaa niille.”Kuittinen uskoo, että AI-osakkeissa on kupla, mutta se ei tarkoita, etteivätkö arvostukset voisi ampua vielä katosta läpi. Itse asiassa hän arvelee, ettei romahdusta nähdä ennen kuin joutsenlaulu on laulettu.Media ympäri maailmaa seuraa kiinnostuneena Kamala Harrisin ja Donald Trumpin presidentinvaalitaistoa – eikä sitä voida olla sivuuttamatta Tero Kuittisenkaan kanssa. Mutta kuinka Yhdysvaltain osakemarkkinoille sijoittavaa rahastoa hoitava salkunhoitaja seuraa vaaleja?S-Pankin USA-rahastoa hoitava Antti Raappana muistuttaa, että presidentinvaalien kanssa samaan aikaan käydään myös senaatinvaalit ja edustajahuoneenvaalit. Tulevan politiikan kannalta on paljon merkitystä sillä, saavatko demokraatit tai republikaanit värisuoran. Vaalit voivat johtaa politiikan suunnanmuutokseen."Keskeisiä tekijöitä ovat yritysverotus, kauppapolitiikka, julkinen kulutus yleisesti, yritystukiohjelmat ja muut mahdolliset insentiivit...", Raappana luettelee.Marinadi yhteistyössä: S-Pankki
-
S-Pankki on salakavalasti vahvistanut asemaansa yritysostoilla. Niistä viimeisin on parhaillaan loppusuoralla oleva liiketoimintakauppa, jolla S-Pankki ostaa Handelsbankenin Suomen henkilöasiakas- sekä varainhoito- ja sijoituspalveluliiketoiminnot.Kaupan myötä S-Pankki kasvaa asuntolainapankkina Suomen neloseksi Säästöpankkiryhmän ohi ja vahvistaa nelostilaansa talletusten määrässä. Ero markkinoita hallitseviin OP-ryhmään ja Nordeaan on selvä, mutta Danske Bankin kanssa aletaan olla jo suunnilleen samassa kokoluokassa.S-Pankki on tullut vihreän kortin kautta monelle kuin itsestään kakkospankiksi – asiakkaita on peräti 3,3 miljoonaa. Tavoitteena on hilata asemaa kakkossijalta ylöspäin. Laajassa asiakaskunnassa Riikka Laine-Tolonen näkee myös varainhoidon kasvumahdollisuudet.”Meillä on tosi iso potentiaali yksityispankin ja instituutiosijoittajien ulkopuolella.”Handelsbankenin rahastoihin sijoittaneet jäävät liiketoimintakaupassa Handelsbankenin rahastojen osuudenomistajiksi. Ryhdytäänkö uusia asiakkaita käännyttämään S-Pankin rahastoihin?"Meidän skaala kasvaa niin merkittävästi. että se luo meille jo niin paljon etua, että hyödyt tulevat sitä kautta", Laine-Tolonen sanoo.Grillissä puhutaan myös muun muassa Handelsbankenin konttoriverkoston tulevaisuudesta ja Suomen talousnäkymistä.
Yhteistyössä: S-Pankki
-
Baillie Gifford’s Stuart Dunbar delves deep into the world of growth investing and shares how Baillie Gifford's team identifies the next big disruptors—companies like Tesla.
Dunbar reveals Baillie Gifford’s unique approach, focusing on long-term potential over short-term financial metrics. He explains why taking risks and embracing uncertainty is essential to finding tomorrow’s transformative companies.
Whether you’re curious about how future industry leaders are spotted or interested in the mindset behind visionary investing, this episode offers valuable insights for anyone looking to understand growth investing better.
Syväsukellus kasvusijoittamisen maailmaan.
Edinburghilainen varainhoitoyhtiö Baillie Gifford on erikoistunut löytämään tulevaisuuden tähtiä ennen kuin muut löytävät ne. Yhtiö esimerkiksi sijoitti Teslaan jo toistakymmentä vuotta sitten.
Partneri Stuart Dunbar kertoo, kuinka Baillie Giffordilla haarukoidaan yhtiöitä, jotka voivat kymmenkertaistaa sijoituksen arvon.
"Oikeiden osakkeiden poimimisessa on kyse siitä, että valitaan joukko osakkeita, joilla on potentiaalia kasvaa merkittävästi. Kyse ei ole virheiden välttelystä", Dunbar sanoo.
-
”Me keskitymme vahinkovakuutusliiketoimintaan, ja sijoituksilla tehdään pikkuisen ylimääräistä siihen päälle”, Sammon sijoittajasuhdepäällikkö Mirko Hurmerinta linjaa.Monien vahinkovakuutusyhtiöiden liikeidea nojaa sijoitustuottoihin. Vakuutusliiketoiminnalla päästään niukin naukin omilleen, mutta taseen sijoitusomaisuudella tehdään tulosta.Sampo on toista maata. Se keskittyy tekemään rahaa vakuutusliiketoiminnalla. Sampo-konserni tavoittelee alle 85 prosentin yhdistettyä kulusuhdetta. Luku on kansainvälisessä tarkastelussa kova, mutta Pohjoismaissa se on keskeisimpien verrokkiyhtiöiden Trygin ja Gjensidigen luokkaa.Voisihan ikuisuushorisonttinen vakuutusyhtiö tehdä myös taseen sijoituksilla?”Jos ottaisimme paljon enemmän riskiä esimerkiksi sijoittamalla osakkeisiin vielä enemmän, se sitoisi enemmän pääomaa, mikä tarkoittaisi, että pääoman tuotto olisi paljon matalampi, ja se tekisi tuloksesta paljon volatiilimpaa”, Hurmerinta selittää.Pohjoismaisten vahinkovakuuttajien poikkeuksellista operatiivista tehokkuutta selittänee osaltaan markkinan oligopolistinen rakenne. Esimerkiksi Suomessa kolme suurinta eli Pohjola, LähiTapiola ja Sammon If hallitsevat yhdessä 80 prosenttia vahinkovakuutusmarkkinasta.Isossa-Britanniassa, jossa Sampo omistaa lähinnä digitaalisilla alustoilla toimivan Hastings-yhtiön, vahinkovakuutusmarkkina on varsin toisenlainen. Saarivaltiossa vakuutuksia myydään pääasiassa hintavertailusivustojen kautta, mikä vaatii yhtiöiltä erittäin tarkkaa hinnoittelua ja nopeaa reagointia markkinamuutoksiin."Hastings voi muuttaa hintojaan jopa sata kertaa kuukaudessa, kun taas Pohjoismaissa hinnat päivitetään yleensä vain kerran kuukaudessa. Tämä hinnoittelun joustavuus on yksi Hastingsin keskeisistä kilpailuvalteista", Hurmerinta kertoo.Kahdentoista kuukauden kuluttua eli syyskuun 2025 lopulla keskuspankkien ohjauskorot ovat nykyistä alemmalla tasolla molemmilla puolilla Atlanttia. Sitä mieltä on markkinoiden konsensus. S-Pankin korkoihin erikoistunut johtava salkunhoitaja Marko Ojala on pääpiirteissään samaa mielstä markkinoiden kanssa. Hän muistuttaa, että pitkän nollakorkoajan jälkeen keskuspankit ovat viime vuosina viimein päässeet harjoittamaan normaalia keskuspankkipolitiikkaa.”Uskon, että EKP ei tule ainakaan laskemaan korkoja nopeammin kuin markkinat hinnoittelevat", hän lisää.Yhteistyössä: SampoMarinadi yhteistyössä: S-Pankki
-
"Minua ei tämän kvartaalin tulos kiinnosta niin paljon kuin se, minkälainen vaikutus meillä on kymmenen vuoden päästä," Vaisalan hallituksen puheenjohtaja, omistajasuvun neljänteen sukupolveen kuuluva Ville Voipio sanoo.Vaisala on malliesimerkki yhtiöstä, jossa ankkuriomistajasuku pitää valtaa tiukasti käsissään. Yhtiöön mukaan lähtevän sijoittajan on paras luottaa pääomistajien näkemykseen siitä, miten yhtiötä tulee kehittää. Yhtiön äänivaltaosakkeet ovat suvun hallussa, ja pörssisijoittajille on tarjolla vain tapettipapereita. Sijoittajille lankeaa lähinnä rahoittajan ja riskinkantajan rooli.”Omistaja ja sijoittaja saattavat olla vähän eri kapistukset. Näen sen niin, että omistaja on taho, joka voi ja haluaa ja kykenee ohjaamaan yhtiötä hyvin pitkällä aikavälillä. Sijoittaja on sellainen, joka löytää: tässä on kiva yhtiö, laitetaan tänne rahaa ja tämä tuottaa kivasti”, Voipio sanoo.Grillissä käsitellään omistajan ja sijoittajan roolia ja ennen muuta sitä, kuinka pörssiyhtiömaailmassa katsotaan vuosikymmenten päähän – jolloin ne kriisit, joita nyt pyritään ratkaisemaan, saattavat olla todellisuutta, jos ratkaisut eivät tepsi.Jälkimmäiseen asiakokonaisuuteen Voipio on oikea ihminen vastaamaan paitsi pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajana myös siksi, että hän opettaa Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa työelämäprofessorina kestävää globaalia liiketoimintaa.Grillin äärellä Voipio antaa huutia ESG-reittauksille ja valitsee itselleen 50-vuotisjuhlajuoman.Marinadi-osiossa mietitään, onko yhtiön kotipaikalla sijoittajalle tuon taivallista merkitystä."Monet eri toimialat ovat riippuvaisia jonkin maan taloustilanteesta ja sen muutoksista", S-Pankin osakesijoituksista vastaava johtaja Seppo Kurki-Suonio muistuttaa. Hän nostaa esimerkeiksi etenkin sähkö- ja kaasuyhtiöt, päivittäistavarakaupat ja pankit. Saman alan yhtiöitä myös klusteroituu samoille alueille.Marinadista selviää myös, kuinka sijoittajan on syytä ottaa maantiede ja poliittiset riskit huomioon.Marinadi-osio: yhteistyössä S-PankkiVille Voipion luentosarja (englanniksi):http://www.youtube.com/@prof.sustainablebusiness2193
-
Solar Foods on kuin science fiction -kirjailijan päiväunesta. Yksisoluista mikrobia sopivassa liuoksessa vedyn ja hiilidioksidin avulla fermentoimalla Solar Foods tuottaa Solein-proteiinia, joka sopii erilaisten elintarvikkeiden ainesosaksi.Solar Foods ratkaisee osaltaan maapallon kohtalonkysymyksiin kuuluvaa ruokaongelmaa. Jos maapallon väestönkasvu ja luultavasti sitäkin enemmän proteiinien tarve kasvavat, muun kuin eläinperäisen proteiinin osuuden on kasvettavat. Kasvipohjaiset proteiinit ovat yksi vastaus ongelmaan.Solar Foodsin ratkaisussa irtaudutaan myös maataloudesta ja peltojen tarpeesta. Sähköä yhtiön prosessi kuitenkin kuluttaa rutkasti, ja sähkö onkin Soleinin tuotannossa suurin kustannus.Solar Foodsin positiiviset kassavirrat ovat vielä kaukana. Yhtiölle valmistui keväällä 2024 Vantaalle koe-erätehdas, jossa hiotaan tuotantoprosessia ja tuotetaan Soleinia potentiaalisille asiakasyhtiöille, jotka voivat rakentaa Soleiniin nojaavia tuotteita eteenpäin myytäväksi. Jos asiakkailta saadaan hyviä kokemuksia ja sitovia ostosopimuksia, Solar Foods ryhtyy rakentamaan kaupalliseen tuotantoon sopivaa Factory 02:ta. Päätös tehdään yhtiön arvion mukaan viimeistään vuonna 2026, ja kunnon tuotannossa tehdas voisi olla ehkä vuonna 2030. Karon Grillissä Solar Foodsin perustaja ja toimitusjohtaja Pasi Vainikka kertoo Solar Foodsin Solein-proteiinin asemoitumisesta osaksi proteiinimarkkinaa. Miksi yhtiön suurimpien omistajien joukossa ei näy kansainvälisiä sijoittajia? Miksi Soleinia sisältäviä tuotteita ei saa myydä Euroopassa? Entä kuinka ihmeproteiini aiotaan hinnoitella?Marinadi-osiossa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis kertoo pahimman sijoitusmokansa ja sen, mitä on siitä oppinut. Yhteistyössä: Solar FoodsMarinadi yhteistyössä: S-Pankki#solarfoods #uuselintarvike #solumaatalous #firstnorth #listautuminen #kasvuyhtiö #foodoutofthinair
-
Helsingin pörssissä on halpaa.Tähän lopputulokseen sijoittaja Kim Lindström tulee tarkastellessaan Helsingin pörssin yhtiöiden yhteenlastettua markkina-arvoa suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen. Tämän Buffett-indikaattoriksi kutsutun tunnusluvun kuuluisin käyttäjä on toinen sijoittajalegenda Warren Buffett, joka tarkastelee sen avulla Yhdysvaltain markkinoita.”Tällä hetkellä on ihan selvästi nähtävissä, että olemme trendin alapuolella – aivan niin kuin olimme vuonna 2008 finanssikriisin aikaan ja 2011, jolloin oli eurokriisi”, Kim Lindström sanoo.Lindström kertoo ostaneensa viime aikoina muun muassa Tietoevryä, Valmetia ja Tokmannia."Nokian Renkaita olemme ostaneet jo pitkään siinä uskossa, että se on kärsivällisen sijoittajan jokeri. Kaikenlaista muutakin”, Kim Lindström lisää.”Olennaisempaa kuin se, mitä olemme ostaneet, on se, mihin hintaan olemme ostaneet. Voimme tarttua osakkeisiin laajallakin rintamalla, jos näemme, että osake on aliarvostettu.”Grillin Marinadi-osiossa S-Pankin osakesijoituksista vastaavan johtajan Seppo Kurki-Suonion kanssa käsitellään Euroopan taloustilannetta. Euroopan talouden nousua on odotettu ja odotettu – ja odottaa on saatu. Kurki-Suonio listaa kolme syytä Euroopan vaisuuteen.Kurki-Suonio on kuitenkin optimistinen Euroopan piristymisen suhteen. Siihen hän on varautunut muun muassa lisäämällä luksusyhtiöiden painoa hoitamassaan S-Pankki Eurooppa Osake -rahastossa.Marinadi yhteistyössä S-Pankki
-
Metso lehahti uutisotsikoihin, kun ruotsalainen talouslehti Dagens Industri uutisoi, että Metson ja ruotsalaisen Sandvikin kaivoistoimintoja oltaisiin yhdistämässä.Yhdistyminen olisi looginen jatko sille rakennemuutosten sarjalle, jota Metso on käynyt 25 vuoden pörssitaipaleensa aikana. Yritysjärjestelyillä on saatu arvoa esiin ja luotu entistä kohdennetumpi ja kannattavampi Metso.Toimitusjohtaja Pekka Vauramon johdolla Metsosta ja Outotecistä on tehty nykyinen Metso. Yhtiön kannattavuus on parantunut rutkasti ja noussut suomalaisten konepajojen eliittiin. Vauramo kertoo, kuinka kannattavuusparannus on tehty ja kuinka se auttaa Metsoa yhä puolustamaan ja parantamaan marginaalejaan.Grillillä Pekka Vauramo kertoo muun muassa myös sen, kuinka Metso poikkeaa ruotsalaisista verrokeistaan Sandvikista ja Epirocista.Huhuttu Sandvikin kaivosliiketoiminnan ja Metson yhdistäminen näyttää paperilla järkevältä, eikö?"Mehän toki myymme vähän samoille asiakkaille. Siinä mielessä varmaan joitakin synergioita voisi tavoittaa, mutta – tiedän sen Metson ja Outotecin yhdistymisestä – nämä keskustelut ovat sangen monimutkaisia ja kaikissa osapuolissa on tällaisissa tapauksissa monta asiaa, jotka pitää huomioida samaan aikaan ennen kuin tällaiset asiat koskaan voivat päätyä maaliin”, Pekka Vauramo sanoo.Marinadi-osiossa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis käy läpi askelmerkit Helsingin pörssin loppuvuoteen.”Pankit, konepajat – loistavia tuloksia, kaikkien aikojen parhaita kannattavuuksia. Tilauksia ehkä konepajapuolella saatiin niukasti”, Varis summaa toisen vuosineljänneksen juuri päättynyttä tuloskautta.Variksen hoitaman rahaston salkun suurimpien sijoitusten joukkoon osui kaksi kuluneen tuloskauden supernousijaa, Qt ja Konecranes. Jaksosta selviää, mikä yhtiö sen sijaan tuotti pahan pettymyksen ja mitä Varis teki yhtiön osakkeelle.Yhteistyössä: MetsoMarinadi yhteistyössä: S-Pankki
-
Sen jälkeen kun arvopaperilla ei ole arvoa alkuperäisessä tehtävässään eli osoittamaan omistusta yhtiöstä tai lainasaamista, sillä voi olla arvoa muissa merkityksissä.Pekka Kantanen on Suomen tunnetuin osakekirjakeräilijä. Hän kiinnostui vanhoista osakekirjoista työskennellessään pankkiuransa alussa Suomen Yhdyspankissa. Asiakas toi Kantaselle Wärtsilän osakekirjan, joka piti pankissa vaihtaa uuteen, mutta hän ei halunnut luopua osakekirjasta: siinä oli Carl Gustaf Emil Mannerheimin nimi.Kantanen selvitti asian yhtiön kanssa. Asiakas sai pitää osakekirjansa sen jälkeen, kun se oli mitätöity."Sitten minä rupesin keräämään mannerheimeja", Kantanen sanoo.Mannerheim oli sotien välisenä aikana aktiivinen myös talouden piirissä. Hän oli omistajana useissa osakeyhtiöissä ja toimi Liittopankissa ja myöhemmin Helsingin Osakepankissa hallintoneuvoston puheenjohtajana.Työskennellessään pankissa Pekka Kantanen oli vanhojen osakekirjojen äärellä. Hän pani mitätöityjä osakekirjoja sivuun ja kartutti kokoelmaansa.Kirjoitettuaan toisen vanhoja osakekirjoja käsittelevän kirjansa Aikamatka pörssiin (Talentum 2012) Kantanen myi suuren osan osakekirjakokoelmastaan. Kallein paperi vaihtoi omistajaa nelinumeroisella summalla. Hyvä diili jo aiemmin oli ollut Playboyn osakekirjojen ostaminen Yhdysvalloista ja myyminen Suomessa.Osakekirjoista irti päästettyään Kantanen siirtyi obligaatioiden pariin. Minna Canthin kotitalossa Kanttilassa taltioidussa Grillissä ollaan konkreettisesti vanhojen arvopapereiden äärellä. Marinadissa S-Pankin korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavan rahaston salkunhoitaja Pekka Siltala kertoo markkinoilla havaitsemastaan anomaliasta ja siitä, kuinka sitä voi hyödyntää.Pekka Kantasen ylläpitämä obligaatioihin erikoistunut sivusto:www.obligaatio.fiMarinadi yhteistyössä: S-Pankki
-
Aki Pyysingin salkussa on kymmeniä yhtiöitä. Hän seuraa markkinoita ja käy omistamillaan yhtiöillä kauppaa aktiivisesti olematta kuitenkaan treidari. Pyysing keventelee ja lisäilee positiotaan osakekurssin heilahtelun mukaan ja pyrkii ottamaan välistä paperirahaa.”Lyhyellä aikavälillä osakekurssi käyttäytyvät täysin järjettömästi ja pitkällä aikavälillä taas täysin loogisesti. Siinä välillä ne hyppivät ja pomppivat”, Pyysing sanoo.Taktiikassa vaarana on se, että satunnaiseksi kurssinousuksi luulemassaan tilanteessa päätyy keventämään nousutrendiin päässyttä osaketta liiaksi ja parhaat hinnat jäävät saamatta. Näin Pyysingille kävi esimerkiksi Cargotecissä ja Konecranesissa.”Mutta se pohjautui myös siihen, että ne alkoivat olla aika kalliitakin. Olen fundamenttipohjainen sijoittaja, joka pyrkii hyötymään välissä olevista kurssireaktioista, jotka eivät yleensä perustu yhtään mihinkään", Pyysing määrittelee.Juhannusgrillillä puhutaan ainakin Cityconista, Ovarosta, Exel Compositesista ja Tietoevrystä.Niin grillaaja kuin grillattava äityvät vaatimaan osakkeenomistajien tasa-arvoista kohtelua ja puhuvat merkintäoikeusantien puolesta.#citycon #ovaro #tietoevry #exel #treidaus #merkintäoikeusanti #osakeanti #sijoitustieto #pyysing
-
Asuntosalkku sijoittaa yksittäisiin asuntoihin samaan tapaan kuin stereotyyppinen valistunut yksityinen asuntosijoittaja. Ammattimaiselle asuntosijoittamiselle tyypilliseen tapaan yhtiö vivuttaa tuottojaan käyttämällä velkaa.Tällä hetkellä Asuntosalkku maksaa lainarahastaaan korkeampaa korkoa kuin mitä se saa asunnoistaan nettovuokratuottoa. Korkokulujen vähentämisen jälkeen yhtiön rullaavan liiketoiminnan tulos on niukin naukin plussalla. Asuntosalkun toimitusjohtaja Jaakko Sinnemaa uskoo parempaan tulevaisuuteen. Rullaava tuotto voi parantua kahta kautta, ja kumpikin niistä on vaikuttaa vielä ihan todennäköiseltä.”Jos korkokustannukset pienenevät ja vuokratuotot nousevat, spredi siinä, mitä jää viivan alle, kasvaa”, hän muistuttaa.”Nyt on haastavammat ajat: korot ovat korkealla, vuokrat eivät ole kehittyneet, on ollut paljon [vuokra-asunto]tarjontaa erityisesti Suomessa”, Sinnemaa sanoo. ”Silti näissä oloissa päästään jonkin verran plussalle. Jossain toisessa ajassa tulos on paljon suurempi.”Marinadissa pureudutaan korkeariskisiin yrityslainoihin eli High Yieldiin. S-Pankin High Yield -rahaston salkunhoitaja Pekka Siltala kertoo, mistä High Yield -lainasijoittajan tuotto muodostuu ja millaisia tuottoja niistä voi odottaa.Asuntosalkun sijoittajasivut: https://asuntosalkku.fi/sijoittajille/Yhteistyössä: AsuntosalkkuMarinadi yhteistyössä: S-Pankki
-
Jos myyntihinta nousee mutta tuotantokustannukset pysyvät ennallaan, yhtiön kannattavuus kohoaa. Tämä on ollut kultakaivosten tilanne kullan hintarallissa.Karjalan kultalinjalla kultaa kaivavan Endominesin kohdalla tuotantokustannuskin on laskusuunnassa, sillä yhtiö on pystynyt nostamaan tuotantovolyymejaan. Tänä vuonna on tarkoitus päästä tasolle, joka vastaisi 20 000 tuotettua kultaunssia vuodessa.Toimitusjohtaja Kari Vyhtisen tavoitteet ovat kuitenkin paljon korkeammalla. Tavoitteena on löytää miljoonan unssin kultavarannot ja sen myötä rakentaa toisen kokoluokan tuotantokapasiteetti.Pampalon kaivoksen tuotannosta saatavat rahat eivät vielä riitä kiihtyneen malminetsinnän rahoittamiseen. Viimeksi maaliskuussa Endomines kertoi laskeneensa liikkeelle 3,8 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan Eteläisen kultalinjan malminetsinnän laajentamista varten, sekä yleisiin liiketoiminnan tarpeisiin.Endominesin rahoitushuolet voisivat ratketa, jos se saisi myytyä Yhdysvalloissa olevat kaivosprojektit, jotka yhtiö on nykyisen strategiansa mukaisesti asettanut talvehtimaan. Ratkaisua odotellessa Yhdysvalloista tulee vuositasolla vajaan miljoonan euron kulut. Kuinka Endomines voisi muuttaa Yhdysvaltain kaivosprojektinsa rahaksi?Entä millä Kari Vyhtinen perustelee uskonsa siihen, että vuoden sisällä kullan hinta rikkoo 3000 Yhdysvaltain dollaria unssilta?Marinadi-osiossa S-Pankin päästrategi Lippo Suominen opettaa EKP-logian alkeet. Miksi hyvä nyrkkisääntö keskuspankkien korkomuutosten ja osakekurssien välisestä yhteydestä ei toimi - vaan osakemarkkinat itse asiassa käyttäytyvät juuri päin vastoin kuin teoria antaa olettaa?Endominesin sijoittajasivut: https://endomines.com/sijoittajat/Yhteistyössä: EndominesMarinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki
- Mostrar más
