Episodit
-
Milloin on oikea aika elää omannäköistä elämää? Onko joskus liian myöhäistä tehdä jotain unelmalle, jonka on luullut jättäneensä taakseen? Miltä tuntuu, jos ei saa tukea omille unelmilleen ja tavoitteilleen? Kenelle omia valintoja pitää perustella? Miksi on tärkeää istua omassa elämässään kuskin paikalla? Alakoulussa Sanna kirjoitti luokkavihkoon “Minusta tulee hiihtokilpailija ja uusi Marja-Liisa Hämäläinen.” Pitkään näytti, että hänestä tulee jotain muuta, kunnes viisi vuotta sitten asiat alkoivat muuttua. “Eihän mun elämässä ole melkein mitään samaa kuin 5 vuotta sitten: siviilisääty, työelämä, urheilulaji, kotikaupunki - kaikki on mennyt uusiksi!” Sanna kertoo. Jotta Sanna sai aikuisena uudestaan kiinni lapsuudenhaaveestaan, tarvittiin useita isoja muutoksia, kuoppien ylityksiä ja kyyneleitä. “Olen saanut kuulla kommentteja, etten saisi elää ja tehdä näin. Ihmiset ovat harmillisen kärkkäitä kritisoimaan, kun joku tekee asioita toisin”, Sanna sanoo. Sanna hyppäsi tyhjän päälle huomatessaan, ettei halunnutkaan olla pelkästään bisnesnainen. Hän jättäytyi pois hyvästä työstä, korkeasta asemasta ja vakiintuneista tuloista. Aluksi hän ei uskaltanut kertoa haaveistaan ja suunnitelmistaan edes omalle tukiverkostolleen, sillä muiden mielipiteet hänen uudenlaisista valinnoistaan jännittivät. Nyt Sanna on kuitenkin hiihtokilpailija! Hän harrastaa töitä, jotta tavoitteellinen hiihto mahdollistuu. “Haluan raivata tietä muille - eläkää sitä teidän elämää niin kuin te haluatte!” Sanna kannustaa. Seuraa Ihmisen kokoisia rohkaisuja-tiliä myös Instagramissa @ihmisenkokoisiarohkaisuja ja muista laittaa podcast tilaukseen, niin saat tiedon uusista jaksoista!
-
Minkälaisia esikuvia tarvitsen ympärilleni? Millainen esikuva haluan itse olla? Millaisista teoista haluan tulla muistetuksi? Uskallanko ottaa kantaa tasa-arvoista keskusteluun? Miten voin itse olla osa muutosta? “Haluan omalla toiminnallani auttaa naisia ajattelemaan rohkeammin ja ottamaan oman tilan”, sanoo Anna, joka ei halua katsoa sormien läpi asioita, jotka polkevat naisten oikeuksia ja tasa-arvoa. Anna on perustanut naisyrittäjien verkoston ja hän saattaa inspiroivia naisia yhteen, jotta tarjolla olisi yhä enemmän esikuvia naisyrittäjille. Verkostoa perustaessaan Anna pohti oman ajatustapansa muuttamista “mä en voi, koska…”-mallista “mä voin, koska…”-malliin. Naisten aseman parantaminen kytkeytyykin Annan mielessä rohkeuteen ottaa erikokoisia muutoksen askeleita - niin omassa elämässä kuin laajemmin yhteiskunnassa: “Olisi mielenkiintoinen kokeilu, jos miesvaltaisilla aloilla puolet päätöksentekijöistä korvattaisi naisilla. Millaisia päätöksiä tehtäisiin? Miten johdettaisiin? Millaista kieltä käytettäisiin?”, Anna miettii. Tasa-arvoasioita esille nostaessa joutuu edelleen helposti leimatuksi, ja törmää kuin muuriin, joka kategorisesti kieltää tasa-arvon epäkohtien olemassaoloa. Silloin omat arvot esikuvana olemisesta tulevat punnituiksi, ja Anna noudattaa omaa vinkkiään: “Nyt on aika ottaa oma tila eikä hissutella!” Seuraa Ihmisen kokoisia rohkaisuja-tiliä myös Instagramissa @ihmisenkokoisiarohkaisuja ja muista laittaa podcast tilaukseen, niin saat tiedon uusista jaksoista!
-
Puuttuva jakso?
-
Kuinka löytää oma minäkuva, kun yhteiskunnan odotukset painavat meitä tiettyyn muottiin? Kuinka katkaista aikaisempien sukupolvien mallit, joita ei haluta toisintaa? Kuinka antaa tilaa toisille ja samalla kasvaa itse? Miten säilyttää lapsenomainen innostus ja intohimo itselle tärkeisiin asioihin? “Keksin itselleni hyvän miehen muotin, joka oli kuin fantasiamalli siitä, millainen on täydellinen mies, ja toteutin sitä jonkun aikaa” kertoo Totti, joka on pohtinut paljon odotuksia ja näkemyksiä, joita yhteiskunta tuputtaa. Terapian kautta saadut työkalut ja itsensä haastaminen auttoivat purkamaan muotin, joka ei tuntunutkaan omalta. Totti toivoo, että mielen päällä olevista asioista puhuttaisiin myös muiden avuksi: “Tuntuu, että avaamme suumme vasta sitten, kun olemme selvittäneet omat ongelmamme ja voimme tulla ratkaisuiden kanssa esille.” Totille käänteentekevää oman elämän kannalta oli huomio siitä, että myös aikuisena voi käyttää aikaa asioihin, joihin kokee paloa: “Jos tuntuu tyhjältä, vinkkaan miettimään, mistä on joskus elämässään intohimoisesti tuntenut - ja haastaisi ajatteluaan siitä, miksei voisi enää tehdä samoja juttuja.” Seuraa Ihmisen kokoisia rohkaisuja-tiliä myös Instagramissa @ihmisenkokoisiarohkaisuja ja muista laittaa podcast tilaukseen Spotifyssa, niin saat tiedon uusista jaksoista!
-
Mitä meistä tulee isona, ja mitä haluamme jättää maailmalle? Kaipaammeko sosiaalista hyväksyntää? Millaista on luopua jostain vanhasta uusien unelmien vuoksi? Miltä tuntuu, kun on aina saanut ymmärtää, ettei kelpaa suomalaiseen yhteiskuntaan? “Toivoisin kovasti, että jokaisella olisi elämässä mahdollisuus ja rohkeus nähdä vähän enemmän kuin vain se yksi juttu”, sanoo Lumi, joka on tehnyt elämässään isoja muutoksia omien innostustensa perässä, ja jonka uratarina on varsin monipuolinen. Kaupallinen ala ja mallin ura saivat jäädä taka-alalle, kun Lumi rakastui pörriäisiin. Kosmopoliitista tuli maalainen, kun mehiläistarhaus herätti palon maa- ja metsätalouteen. “Aikuisenakin voi omaksua vielä paljon uutta”, Lumi kannustaa. Saavutukset eivät ole tulleet helpolla, ja ovat vaatineet pitkäjänteisyyttä ja pohdintaa siitä, tekeekö asioita oikeasti itsensä vai toisten hyväksynnän vuoksi. Samalla on tullut selväksi mitkä ihmissuhteet ovat vastavuoroisia, ja ketkä ovat jääneet tukemaan kaikkina hetkinä. Kaiken keskellä Lumi haluaa ymmärtää muita, olla kyynistymättä, ja muistaa oman rajallisuutensa sekä säilyttää herkkyytensä ja kyvyn innostua. Seuraa Ihmisen kokoisia rohkaisuja-tiliä myös instagramissa ja muista laittaa podi tilaukseen, niin saat tiedon uusista jaksoista!
-
Kuinka päästää irti liiallisesta miellyttämisestä? Mitä tehdä, jos työpaikka alkaa määrittämään liikaa omaa persoonaa? Miten elää omien arvojen mukaista elämää? Miksi on ok, että joku joskus loukkaantuu? Kati Huovinmaalla on kaksi arvoa, radikaalius ja vuorovaikutus: “Jos omia arvojaan ei elä joka päivä todeksi, ne ovat vain haavekuvia.” Henkilökohtaisen elämän ja työelämän arvot eivät myöskään voi olla ristiriidassa keskenään. Ammattimentorin työssään Kati kannustaa ihmisiä parempaan vuorovaikutukseen, sekä löytämään radikaalisti uusia suuntia: “Kun uskalletaan miettiä perinpohjaisia kysymyksiä, päästään lopulta eteenpäin. Silloin muutokset ovat isoja ja hyvällä tavalla rajujakin.” Huijarisyndrooman taltuttaminen, oman elämänsä Peppi Pitkätossuilu sekä luottaminen siihen, että asiat lopulta loksahtavat paikalleen, ovat auttaneet Katia oman polun varrella. Myös ihmisyys kokonaisuudessaan kiehtoo Katia: “Se on mielenkiintoinen kysymys, ja sellainen ihmeteltävä juttu, että ketä me oikeasti ollaan.” Seuraa Ihmisen kokoisia rohkaisuja-tiliä myös instagramissa ja muista laittaa podi tilaukseen, niin saat tiedon uusista jaksoista!
-
“Aiotko kertoa sun asiakkaille, että teet draqia?” Muuttuuko ihmisten mielikuva sinusta, kun tulet ulos kaapista draq queenia harrastavana homomiehenä? Mitä suku miettii? Entä työyhteisö ja asiakkaat? Miten draq-yhteisö otti vastaan uuden tulokkaan, jonka tekeminen ei sopinutkaan tuttuihin draqin lokeroihin? Samaan aikaan kun Pasi innostui oman draq-hahmon luomisesta, alkoi päässä vilistä kauhukuvia, ja oli syntymässä mentaalilukko, josta piti päästä yli. Anna-Kari Virranviemä syntyi vahvasti Pasia itseään varten, mutta mitäpä jos joku toinenkin saisi tästä jotain? Hahmo myös toi tasapainoa aikana, jolloin Pasi koki ettei hänellä itsellään ollut mitään positiivista annettavaa kenellekään. Pasi nauttii, kun saa harrastuksissaan tehdä asioita vain itsensä vuoksi: siellä hän määrää itse ja tekee juuri kuten haluaa! Esimerkiksi leikkimällä nyt draq harrastuksensa myötä isommalla vaatekaapilla, kuin aikoinaan pikkupoikana salaa - ja nyt aivan luvalla sekä palkittuna Helsinki Draq Battlen voittajana! Seuraa Ihmisen kokoisia rohkaisuja-tiliä myös instagramissa ja muista laittaa podi tilaukseen, niin saat tiedon uusista jaksoista!
-
Ihmisen kokoisia rohkaisuja-podcast alkaa! Saako aikuisena vielä miettiä mitä muut minusta ajattelevat? Voiko lapsuuden haaveen toteuttaa vielä nelikymppisenä? Milloin viimeistään pitäisi tietää mikä minusta tulee isona? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohditaan tässä podcastissa, jotta saataisiin vahvistusta sille, miten voisimme olla omia itsejämme. Se kun ei ole helppoa minkään ikäisenä. Tämä jakso selvittää, miksi tämä podcast tehtiin, ja millaisia ihmisen kokoisia rohkaisuja vertaistuen merkeissä sen tulevissa jaksoissa tuodaan esille! Sanna-Kaisa ja Marica summaavat aloitusjaksossa kuuden vieraan kanssa käytyjen keskusteluiden kohokohtia. Jokainen vieras on toteuttanut haaveen, johon on liittynyt pohdintoja siitä, miten sen voi tehdä, onko se hyväksyttävää ja mitä muut siitä ajattelevat. Anna Pyykkö kertoo mikä voima on esikuvilla ja verkostoilla. Kuinka niistä voi saada itselleen apua hankalana pidettyjen asioiden ratkaisemisessa, kun vain uskaltaa pyytää apua. Pasi Virtakari pohtii, kuinka suuri vaikutus sillä on, mitä muut meistä ajattelevat. Millaista uskaltamista vaatii olla oma itsensä eri tilanteissa? Sanna Valkeejärvi on työstänyt ajatuksen lapsuuden unelmansa toteen elämisestä aikuisena. Kun ei elä elämäänsä toisten odotusten mukaan joutuu perustelemaan valintojaan, mutta kenelle? Kati Huovinmaa pohti ammattimentonrinkin roolistaan käsin oman elämän radikaaliutta. Miten osata elää omien arvojen kanssa ja olla sinut omien ratkaisujensa kanssa? Lumi Drezzin ei ole pelännyt luoda ammatillisesti omaa nahkaansa uudestaan. Millaista rohkeutta tarvitaan uuden suunnan toteuttamisessa, ja mistä pitää luopua kun lähteekin kulkemaan toista unelmaa kohti? Totti Brunila kertoo miten yhteiskunnan luoma miehen muotti on vaikuttanut hänen kasvuunsa ja valintoihinsa. Mitä muotit meille tekevät? Kuinka voi olla oma itsensä muottien puristuksesta huolimatta, ja millaista apua oman äänen löytämiseen voi tarvita? Ihmisen kokoisia rohkaisuja-podcast kutsuu sinut vertaistuellisessa hengessä mukaan pohtimaan ja ihmettelemään oman itsensä tuntemisen jatkuvaa prosessia.