Episodit
-
S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis seuraa Helsingin pörssin ja First Northin yhtiöitä laajasti, vaikka rahastosalkun suurimmat omistukset ovat useiden miljardien arvoisia firmoja.”Tälläkin hetkellä [salkusta] löytyy alla sadan miljoonan euron markkina-arvolla olevia yhtiöitä”, Varis sanoo.”Ihan pienimpiä yhtiöitä on kuutisen prosenttia salkusta. Alle kahden miljardin arvoisia yhtiöitä on kaksikymmentä prosenttia salkusta”, hän valottaa.Tällaiset valinnat ovat yksi keino pyrkiä voittamaan rahaston vertailuindeksi.”Jos näen, että yhtiössä on tarpeeksi tuottopotentiaalia – eli pitäisi nähdä vaihtoehto, että kurssi tuplaantuu tai kolminkertaistuu –, puolenkin prosentin painolla saa ihan kivan tuottolisän salkkuun.”Variksella on itse itselleen asettamana rajana juuri puolen prosentin osuus salkusta. Sitä pienempiä sijoituksia hänen ei kannata tehdä. Puoli prosenttia salkusta tarkoittaa rahaston nykyisellä pääomalla reilun miljoonan euron panostusta.Miksi Nokia ja Fortum eivät mahdu Fennon suurimpien omistusten joukkoon? Millaista omaa analyysityötä salkunhoitaja tekee ja kuinka sosiaalinen media voi olla siinä avuksi? Miksi Helsingin pörssi on pärjännyt viime aikoina huonosti? Juha Varis kertoo myös, kuinka hän on tehnyt osuudenomistajilleen rahaa toimitusjohtajanvaihdoksilla.S-Pankki Fennon tietosivu: https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja-sijoittaminen/rahastot/s-pankki-fenno-osake-a/
Yhteistyössä: S-Pankki
-
Kyösti Kakkosen julkinen pörssisalkku näyttää siltä, että siihen on koottu komea valikoima Helsingin pörssin surkimussarjaa. Monia yhtiöitä yhdistää se, että ne ovat tai ovat olleet pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa.Eikä tämä ole sattumaa. Kyösti Kakkonen metsästää käänneyhtiöitä.”Näihin keskisuuriin yrityksiin olen aika usein mennyt mukaan siinä vaiheessa, kun on ollut suunnattuja osakeanteja tai yhtiön tilanne muuten on ollut sellainen, että olen nähnyt niissä käänteen”, hän sanoo.”Mielelläni arvioin näitä käänneyhtiöitä, koska jos oikeaan aikaan lähtee mukaan, niissä voi muodostua merkittävää arvonnousua.”Grillissä käydään läpi Kakkosen pörssisalkun keskeiset yhtiöt. Puheenaiheena muiden muassa Endomines, Incap, CapMan, Afarak, Herantis Pharma, Optomed...Marinadi-osiossa käsittelyssä Seitsemän rohkeaa yhtiötä (Magnificient Seven). Ovatko ne yliarvostettuja, S-Pankki USA:n salkunhoitaja Antti Raappana?
Täydennys 21.4.2024: Kyösti Kakkosen julkisen salkun suurimmat omistukset
Tiedot perustuvat Helsingin pörssissä tai Helsingin First Northilla noteettujen yhtiöiden suurimpien omistajien luetteloihin 31.3.2023 ja pörssikursseihin 19.4.2023. Mukaan on laskettu kaksi Kakkosen omistusyhtiötä ja henkilökohtaiset omistukset ja ne yhtiöt, joissa omistus on vähintään miljoona euroa. Kyösti Kakkosella on myös muita kuin tässä näkyviä pörssiomistuksia. Arvot miljoonia euroja.
Endomines 18,3
Incap 15,6
Tecnotree 9,4
CapMan 6,3
Dovre Group 4,3
Aspocomp 3,7
Evli 3,3
Componenta 3,0
Herantis Pharma 2,8
Afarak Group 1,9
Optomed 1,8
Nexstim 1,3
Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki
-
Puuttuva jakso?
-
Koskisen Oyj tavoittelee tilivuodelta 2027 puolen miljardin euron liikevaihtoa. Viime vuonna liikevaihtoa kertyi 270 miljoonaa, joten firman pitäisi lähes kaksinkertaistaa kokonsa muutamassa vuodessa.Ei ole mikään salaisuus, että Koskisen Oyj haluaa kasvaa myös yritysostojen avulla. Puolitoista vuotta sitten listautuessaan yhtiö halusi paitsi rahaa myös vaihdettavan osakkeen, jota voi tarpeen tullen käyttää yrityskaupassa maksuvälineenä. Millaisia kohteita etsitte, Koskisen Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Pahta?”Sellaisia kohteita, joissa meidän sydän vahvistuu entisestään."Hän pyörittelee lisää mahdollista yritysostokohdetta: ”Lähellä sahateollisuutta ja puunhankintaa ja integroitavissa meidän toimintaamme.”Koskisen Oyj:n liiketoiminta jakautuu sahateollisuuteen ja levyteollisuuteen. Grillissä käsitellään niiden luonteenpiirteet. Entä miten Koskisen Oyj takaa puuraaka-aineen saatavuuden? Kuinka onnistui Kärkölän Järvelään nousseen uuden sahainvestoinnin ajoitus?Jukka Pahta joutuu myös arvaamaan, onko päätehakkuukuusitukin hinta huhtikuussa 2025 korkeammalla vai matalammalla kuin huhtikuussa 2024.Marinadissa ihmetellään, miksi ihmeessä kannattaisi sijoittaa Euroopan osakemarkkinoille. S-Pankin osakesijoituksista vastaava johtaja Seppo Kurki-Suonio löytää ainakin kolme hyvää syytä.Koskisen Oyj:n sijoittajasivut: https://koskisen.fi/sijoittajille/
Yhteistyössä: Koskisen Oyj
Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki
-
Suomalaiset ovat Sanoman medialiiketoimintojen ympäröimiä: Sanoma tavoittaa joka viikko 97 prosenttia suomalaisista.Sanoman medioiden otteessa olevalta jää helposti huomaamatta se, että Sanoma-konsernin liikevaihdosta suurempi ja tuloksesta paljon sitäkin suurempi osa tulee oppimateriaaleista. Viime vuonna oppimateriaalien eli Sanoma Learningin liikevaihto oli 800 miljoonaa euroa, kun taas Media Finland toi 600 miljoonan euron liikevaihdon. Reilun viiden vuoden aikana Sanomassa on tapahtunut iso muutos.”Hollannin medialiiketoiminnat myytiin 2017 ja 2019–2020. Siitä irrotettua pääomaa päätettiin käyttää oppimateriaaliliiketoiminnan kasvattamiseen. 2019 tehtiin ensimmäinen isompi yritysosto Hollannissa, 2020 Espanjassa ja 2022 Italiassa”, Sanoman sijoittajasuhde- ja yritysvastuujohtaja Kaisa Uurasmaa kertoo.Yritysostojen myötä Sanomasta on tullut merkittävä eurooppalainen perus- ja toisen asteen oppimateriaalikustantamo. Suomen osuus Sanoman oppimateriaaliliiketoiminnasta on enää 7–8 prosentin luokkaa.Kaisa Uurasmaa avaa oppimateriaaliliiketoiminnan lainalaisuuksia. Entä miten opetussuunnitelmasidonnaisessa bisneksessä saadaan maiden rajat ylittäviä synergiaetuja? Sanoma aikoo kaksinkertaistaan oppimateriaaliliiketoimintansa liikevaihdon vuoteen 2030 mennessä. Sitä ei saavuteta maltilliseksi ohjeistetun keskimäärin 2–5 prosentin vuotuisen kasvun avulla. Yritysostoja tarvitaan.Marinadissa S-Pankki USA:sta vastaava salkunhoitaja Antti Raappana kertoo painottaneensa markkinajohtajayhtiöitä, joilla on hyvä hinnoitteluvoima ja kannattavuus."Toinen seikka on painotus rahoitusasemaltaan laadukkaissa firmoissa, jotka eivät velkaisia ja joilla on hyvä kassavirta."Sanoman sijoittajasivut: https://www.sanoma.com/fi/sijoittajat/
Yhteistyössä: SanomaMarinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki
-
Toimitusjohtaja Petri Roininen on brändännyt Investors Housen yhtiöksi, joka tarjoaa omistajilleen nousevia osinkoja. "Jokainen pörssiyhtiö, sen osake, on itse asiassa sijoitustuote”, Roininen sanoo.Tänä keväänä Investors Housen osinko nousee yhdeksättä vuotta peräkkäin.Kiinteistösijoitusyhtiön perinteiseen tapaan Investors House omistaa kiinteistöjä ja antaa niitä vuokralle. Tästä liiketoiminnasta tulosta tulee kahta reittiä. Ensinnä normaalin, kassavirtavaikutteisen nettovuokratuoton myötä, toiseksi kiinteistöjen arvonmuutosten kautta.Viime vuonna arvonmuutokset eli kassavirtaan vaikuttamattomat ylös- ja alaskirjaukset pelasivat isoa roolia Investors Housen tuloksessa. Täysin omistettujen kiinteistöjen arvoa kirjattiin alas reilulla miljoonalla. Arvonmuutokset ja myyntitappiot huomioiden Investors Housen oma kiinteistösijoitusbisnes oli viime vuonna nollilla.Toinen osa Investors Housea on palvelutoiminta: kiinteistömanagerointi, vuokravälitys ja rahastojen pyörittäminen. Sen liiketulos oli lievästi tappiolla.Viime vuoden tuloksensa Investors House teki osuudella osakkuusyhtiöiden tuloksesta – käytännössä niiden ylöskirjauksista. Osakkuusyhtiöt ovat kaksi yhtiötä, jotka puuhaavat Jyväskylän Kukkula-hankkeen parissa. Investors House, Ovaro ja Royal House omistavat nämä Kukkula-yhtiöt tasaosuuksin. Yhdysvalloissa osakekurssit rikkovat ennätyksiä eikä arvostuksiakaan voi haukkua halvoiksi. Onko sijoittajan syytä olla huolissaan?”Me sijoittajat rakastamme huolissaan olemista. Kaivamalla kaivetaan, mikä voisi mennä pieleen, vaikka suurimman osan ajasta ei mene!” S-Pankin päästrategi Lippo Suominen sanoo Marinadi-osiossa.”Olemme saaneet Yhdysvalloista kerta toisensa jälkeen hyviä uutisia. Voivatko ne vielä yllättää positiivisesti? Olen monta kertaa sanonut, että eivät voi – ja ne yllättävät taas. Ehkä meidän pitää odottaa selvästi heikompia merkkejä ennen kuin lähdetään huutelemaan varoituksia. Nautitaan hyvästä menosta niin kauan kuin sitä jatkuu!” Investors Housen tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2023: https://www.investorshouse.fi/files/documents/investors-house-oyj-tilinpaatos-ja-toimintakertomus-2023.pdfRoinisen listasta Suomenmaassa:https://www.suomenmaa.fi/uutiset/julkinen-talous-saataisiin-kuntoon-vaalikaudessa-tehokkaalla-kasvuohjelmalla-uskoo-keskustalainen-yritysjohtaja-tallainen-on-roinisen-lista/Yhteistyössä: Investors House
Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki
-
Neljän miljardin euron liikevaihdon viime vuonna tehnyt, kaksinumeroisesti kasvava kansainvälinen kuluttajatuoteyhtiö, jonka pääkonttori on Helsingissä. Osake listattuna New Yorkin pörssissä NYSE:ssä.Amer Sports ei ole ihan tavallinen firma.Sen jälkeen kun kiinalaisvetoinen sijoittajaryhmä osti Amer Sportsin pois Helsingin pörssistä vuonna 2019, yhtiössä on muuttunut paljon. Suunto ja Precor on myyty, ja muita brändejä on kiihdytetty kovaan kasvuun. Divestoinneista puhdistettuna liikevaihto on tuplaantunut viidessä vuodessa.Erityisesti kasvua on haettu ja saatu Kiinasta, jonka osuus Amer Sportsin liikevaihdosta on kasvanut lähes viidesosaan. Brändeistä suurimmaksi on buustattu teknisiä vaatteita valmistava kanadalainen Arc'teryx.”Kaksi isoa transformaatiota on mennyt läpi yhtiön. Ne olivat käynnissä jo silloin 2018–2019, mutta nyt on laitettu ihan uutta vaihdetta kehiin”, Amer Sportsin viestintäjohtaja Anu Sirkiä kertoo Karon Grillissä.Ensinnä Amer Sports on uudistanut toimintamallinsa brändivetoiseksi. Toiseksi yhtiö on ottanut kuluttajat entistä paremmin omiin näppeihinsä: suoramyynnin osuus on kasvanut vauhdikkaasti.Grillissä käydään läpi perustelut näille strategisille valinnoille ja selvitetään, millaisia oikein ovat Amer Sportsin brändit.S-Pankin sijoitusjohtaja Mika Leskinen on valittu ainoana suomalaisena Onalytican muodostaman maailman 50 tärkeimmän ESG-vaikuttajan listalle. Marinadi-osiossa hän kertoo myös, mistä ESG-teemoista maailmalla tällä hetkellä puhutaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa jyllää anti-ESG-liike, jonka vuoksi finanssitoimijat ovat haluttomia pitämään ääntä vastuullisuustoimistaan.
Amer Sportsin sijoittajasivut (englanniksi): https://investors.amersports.com/home/default.aspx
Yhteistyössä: Amer Sports
Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki
-
OP-ryhmä teki viime vuonna kahden miljardin liiketuloksen. Omistaja-asiakkaat on vapautettu monista maksuista, ja bonuksia maksetaan korotetusti. Silti rahaa jää paljon yli oman tarpeen.Kun Timo Ritakallio tuli OP-ryhmän pääjohtajaksi, hän siivosi rönsyt ja pani oranssin pankin iskuun. Korkojen comebackin myötä oranssi pankki jauhaa kovaa tulosta. Pitäisikö vahvaa tasetta käyttää yritysostoihin?Timo Ritakallio tunnetaan kiinnostuksestaan tekoälyä kohtaan. Karon Grillissä hän kertoo, kuinka AI muuttaa sijoittamista ja kuinka sijoittajan kannattaa ottaa tekoäly huomioon. Hän on myös itse sijoittanut AI-sidonnaisiin yhtiöihin.Ritakallio teki ensimmäiset osakesijoituksensa kymmenvuotiaana. Grillillä hän kertoo muun muassa siitä, kuinka löysi Modernan juuri ennen kuin yhtiön osakekurssi lähti valtavaan kiitoon koronarokotteen myötä.Marinadissa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis kertoo, mitä salkunhoitaja tekee yritysvierailulla. Yhden tapaamisen jälkeen Caverion meni hänen sulkulistalleen siksi aikaa, kun silloinen toimitusjohtaja johti yhtiötä.
OP-ryhmän tilinpäätöstiedote: https://www.op.fi/op-ryhma/medialle/tiedotteet?id=2824881_language_fi
Marinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki
-
Korkojen nousu pitkän nollakorkokauden jälkeen on taatusti saanut suun hymyyn Mandatumin pääkonttorissa Helsingin Bulevardilla.Kun korkosijoituksista saa taas tuottoa, Mandatum on pystynyt siirtämään sijoituksiaan entistä enemmän korkoihin. Korkosijoitukset katsotaan vakavaraisuuslaskennassa vähäriskisemmiksi kuin esimerkiksi osakesijoitukset, ja osaltaan siksi Mandatum on tällä hetkellä selvästi yliomavarainen ja voi jakaa omistajille muhkeita osinkoja.Toinen syy, joka kääntää mandatumilaisten suupielet ylöspäin: korkosijoittaminen on yksi Mandatumin erityisosaamisista."Me olemme kansainvälisen tason pelaaja esimerkiksi credit-tuotteessa”, Mandatumin toimitusjohtaja Petri Niemisvirta sanoo.Osaamistaan Mandatum on pystynyt myymään instituutiosijoittajille ja varakkaille yksityishenkilöille kovasti kasvavassa varainhoito-liiketoiminnassaan. Segmentin hallinnoitavat varat kasvoivat viime vuonna lähes 17 prosenttia.Jaksossa selviää, miksi Mandatum pyrkii esiin vanhasta laskuperustekorkoisesta henkivakuutuskannasta ja mikä on yhtiön omien sijoitusten rakenne. Petri Niemisvirta kertoo myös oman parhaan sijoituksensa.Marinadi-osiossa aiheena on biodiversiteetti, johon pureudutaan S-Pankin sijoitusjohtajan Mika Leskisen kanssa.Yhteistyössä: MandatumMarinadi yhteistyössä: S-PankkiMandatumin sijoittajasivut: https://www.mandatum.fi/konserni/sijoittajat/Mandatumin vuosi 2023 -video: https://www.youtube.com/watch?v=jBgXExms5xk
-
Tietoturva-alalle on povailtu kovaa kasvua. Viime vuonna WithSecure kasvoi kuitenkin vain vaatimattomat kuusi prosenttia. Miksi puhe ja kyberturvahuolet eivät ole muuttuneet liikevaihtoeuroiksi, WithSecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen?”Meillä on ollut aika haastavat ajat, kun firma on jakautunut kahtia. -- Emme ole päässeet tekemään ihan niin nopeasti investointeja pilvipalvelupohjaisiin ratkaisuihin kuin olisimme halunneet. Myös markkina on vähän muuttunut. Asiakkailla on ollut vähemmän rahaa investoida tietoturvaan, koska rahat ovat olleet tiukemmalla kuin vaikkapa pari vuotta sitten.”Mikko Hyppönen tunnetaan tietoturvaguruna, joka on seurannut alaa ensimmäisestä PC-viruksesta alkaen. Karon Grillissä hän kertoo tietoturvan tämän hetken kiinnostavimmista kysymyksistä. Entä millä strategialla WithSecure aikoo pärjätä?Hyppönen on myös innokas sijoittaja. Grillin äärellä hän avaa teknologiayhtiöpainotteisen salkkunsa ja kertoo, millaisia yhtiöitä suosii sijoittajana. Hyppösen salkusta löytyy myös kryptoja, vaikka neljälläkympillä ostamansa Bitcoinit hän myi jo kymppitonnilla kappale.Marinadi-osiossa S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis poimii keskeiset havainnot Helsingin pörssin yhtiöiden tuloskaudesta. Mitkä olivat hyvät ja huonot uutiset ja millaisia muutoksia Varis on tehnyt hoitamansa rahaston salkkuun? Mikko Hyppösen isännöimä Herrasmieshakkerit: @HerrasmieshakkeritWithSecure sijoituskohteena: https://www.withsecure.com/fi/about-us/investor-relationsS-Pankki Fennon tietosivu: https://www.s-pankki.fi/fi/saastaminen-ja-sijoittaminen/rahastot/s-pankki-fenno-osake-a/Yhteistyössä: WithSecureMarinadi-osio yhteistyössä: S-Pankki
-
LapWallin perinteisen perusbisneksen, puisten seinäelementtien, kysyntä romahti asuinrakennusaloitusten tyssättyä. Sen sijaan kattoelementit, joiden valmistajaksi yhtiö tuli yrityskaupoilla, kannattelevat puuelementtivalmistajaa: viime vuonna yhtiön liikevaihto putosi vain viidenneksen.LapWall suunnittelee 15 - 17 miljoonan euron investointia Pyhännän tehtaalleen. Investointi on yhtä suuri kuin LapWallin oma pääoma. ”Investoinnin tekemättä jättäminen olisi iso riski. Kun normaali kysyntätilanne palaa, me myydään eioota [jos investointia ei tehtäisi]”, LapWallin toimitusjohtaja ja suurin omistaja Jarmo Pekkarinen sanoo.Investointi nostaisi Pyhännän tehtaan teoreettisen tuotantokapasiteetin 60 miljoonaan euroon vuodessa. Teoreettisella tuotantokapasiteetilla LapWall tarkoittaa nykyisillä hinnoilla laskettua vuosimyyntiä, joka pystyttäisiin tuottamaan, jos tehtaan linjoja ajaisi maksimivauhtia kahdessa vuorossa jokaisena arkipäivänä. Nykyisin Pyhännän tehdas pystyy 25 miljoonan euron vuosituotantoon.Investoinnin jälkeen Pyhännän tehtaan ja kahden kattoelementtitehtaan yhteenlaskettu vuosituotantokapasiteetti olisi reilut sata miljoonaa euroa. Viime vuonna LapWallin liikevaihto oli 42 miljoonaa euroa.Karon Grillissä Jarmo Pekkarinen avaa viime vuonna tehtyä liiketoimintakauppaa, jonka myötä yhtiö sai pitkän sopimuksen Kastelli-talovalmistajan kanssa. Hän myös perustelee lähes kahden miljoonan euron suuruista osingonjakoa tilanteessa, jossa yhtiö on jätti-investoinnin äärellä.#sijoittaminen #osakkeet #puurakentaminen #rakentaminen #ilmastonmuutos
-
Seppo Saario on vain hieman liioitellen mies, joka toi osakesijoittamisen Suomeen. Vuoden 1973 alussa ilmestyi Saarion ensimmäinen sijoituskirja Pörssiosakkeet sijoituskohteena. Sijoitusraamatuksi nimitetty Miten sijoitan pörssiosakkeisiin ilmestyi vuonna 1984.Saarion sijoitusklassikkoon kuuluvat sata ikivihreää pörssivihjettä. Mikä niistä on Seppo Saarion mielestä tärkein? Entä onko nyt hyvä aika ostaa vai myydä osakkeita?Karon Grillin erikoispitkässä jaksossa käsitellään Saarion elämää, uraa ja sijoitusperiaatteita.Ennen kuin Saario jäi pois palkkatöistä hän toimi suomalaisen liike-elämän palveluksessa. Mitä sijoittajan kannalta olennaista hän oppi omalta työuraltaan?”Kaikki on ihmisistä kiinni, ihmisten motivaatiosta. Johtajan merkitys on valtavan suuri. Ihmisten merkitys ja heidän motivoiminen on avainasemassa”, Saario sanoo.Toinen oppi: ”Miljoonan euron tienaaminen teollisuudessa on todella vaikeaa ja kunnioitettavaa. Sijoitusmarkkinoilla miljoonat ja miljardit hyppelevät koko ajan, mutta raaka työ teollisuudessa on aika kovaa.”Marinadi-osiossa puhutaan aktiivisista rahastoista. Miksi Nordeakin tarjoaa niitä, vaikka akateeminen tutkimus suosittelee passiivista indeksisijoittamista?”Passiiviset toimivat tietyillä markkinoilla. Yhdysvallat, Euroopan osakemarkkina, aika kivasti. Kehittyvät markkinat ei niin hyvin, korkomarkkinat – aika heikosti”, Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen sanoo ja muistuttaa, että esimerkiksi suomalaisiin pienyhtiöihin ei löydy indeksirahastoja.Eronen nostaa esiin rahastojen kulujen suhteen aktiivisuuteen. Hän kertoo myös, mikä on varma tapa hävitä rahastosijoituksilla.Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds#osake #osakkeet #sijoittaminen #pörssiTutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3
-
Viime vuonna Helsingin pörssistä lunastettiin pois useita yhtiöitä, mutta listautumisantien kautta uusia yhtiöitä ei tullut ainuttakaan, vaikka kurssit nousivat mukavasti vuoden lopulla. Miksi Helsingin pörssi ei käy kaupaksi, pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman?Husman nostaa esiin talousympäristön yleisen epävarmuuden ja ennen kaikkea korkojen nousun.”Sieltä kumpuava epävarmuus pitää listautuvat yhtiöt holdissa. Tulijoita yhtiöpuolella on paljonkin, mutta sijoittajakysyntä on se heikko lenkki tällä hetkellä”, Husman sanoo.Viime vuoden alussa näytti siltä, että vuoden lopulla olisi nähty ensimmäiset listautumiset nollakorkobuumin päättymisen jälkeen. Niin ei kuitenkaan käynyt.”Valuaatiostahan paljon on kiinni. Sijoittajia löytyy osallistumaan listautumisiin, jos valuaatio on oikealla tasolla”, Husman sanoo.Marinadi-osiossa sijoitusjohtaja Marie Karlsson Nordea Asset Managementista kertoo, kuinka salkunhoitaja saa ideoita yhtiövalintaa ja kuinka yhtiö läpivalaistaan ennen kuin sitä ostetaan salkkuun.Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds#osake #osakkeet #sijoittaminen #pörssi #listautuminen #osakevaihtoTutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3
-
”Olen 30 vuotta seurannut ja ollut markkinoilla, mutta en muista, että markkina olisi ollut näin mielenkiintoinen”, sanoo rahoituksen professori Vesa Puttonen.Rahoitustutkimuksen pohjalta yleinen ohje on, että osakemarkkinoiden kannattaa olettaa olevan tehokkaat. Näin suositelluksi sijoituskohteeksi valikoituu kattava indeksi, johon sijoitus tulisi tehdä kulut minimoiden.Puttonen itse ei kuitenkaan voi sijoittaa amerikkalaisindeksiin, sillä "mahtavan seitsikon" (Apple, Microsoft, Amazon.com, Nvidia, Alphabet, Meta Platforms ja Tesla) arvostukset tuntuvat vääristyneen turhan korkeiksi."Tuntuu, että näitä yhtiöitä ei voi mikään voittaa – sitähän niiden arvostus heijastaa”, Vesa Puttonen sanoo."Henkilökohtaisesti minun on vaikea sijoittaa yhtiöön, johon on hinnoiteltu kaikki hyvä sisään. En pysty sijoittamaan amerikkalaisindeksiin siksi, että nämä seitsemän yhtiötä ovat niin suurella painolla”, Puttonen jatkaa.
Puttonen kertoo myös viimeaikaisista liikkeistään sijoitusmarkkinoilla sekä sen, mitä keinoja rahoitustutkimus on löytänyt markkinoiden voittamiseen. Jaksossa selviää myös tarina Puttosen Audin "PUT-20"-rekisterikilven takana.Marinadi-osiossa käsitellään Nordea Fundsin toimitusjohtajan Tanja Erosen kanssa Nordean rahastovalikoimoiman viiden tähden rahastoja ja syitä niiden menestykseen. Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds#osake #osakkeet #sijoittaminen #rahoitusteoria #taloustiedeTutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3
-
Veli-Matti Mattila on trimmannut Elisasta kasvavaa osinkoa maksavan osinkokoneen. Koska lähes koko tulos jaetaan jo osinkona, tuloksen on kasvettava, jotta osingolla olisi edellytyksiä kasvaa. Ja koska Elisa on jo kovassa tulosiskussa, kasvua täytyisi tulla liikevaihdon kasvun kautta. Mistä sitä löytyy?Veli-Matti Mattila muistuttaa, ettei liikevaihdon kasvua hakea kasvun itsensä vuoksi.”Meillä on käsissämme iso määrä omistajien omaisuutta, josta meidän täytyy pitää hyvää huolta. Emme voi tehdä isoa diiliä vain sen takia, että meistä itsestämme olisi kiva tehdä sellainen.”Yksi kiinnostavimmista Elisan kasvualueista ovat kansainväliset ohjelmistoliiketoiminnot Polystar ja IndustrIQ. Niiden pohjana olivatt Elisan omat tarpeet. Kun ratkaisuja oli kehitetty, huomattiin, että muutkin yhtiöt maailmassa tarvitsevat vastaavia."Liikevaihto näissä kahdessa ohjelmistoliiketoiminnassa lähentelee sataa miljoonaa ja kasvuvauhti on yli kymmentä prosenttia”, Veli-Matti Mattila sanoo.Marinadi-osiossa Nordean päästrategi Antti Saari kertoo, millaiselta näyttäät sijoitusvuosi 2024.Yhteistyössä: ElisaMarinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds#elisa #osake #osakkeet #sijoittaminen sijoittaminen Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3
-
UPM puhuu mielellään bio-alkuisista uusista liiketoiminnoista, mutta tuloslaskelman perusteella se on yhä paperinvalmistaja."Me olemme biomateriaalien kasvuyritys”, UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen määrittelee Karon Grillissä.Kasvua tuovat yhtäältä bio-alkuiset liiketoiminnot, toisaalta kuidut eli ennen muuta sellun valmistus, ja kolmanneksi erikoispaperit ja tarrat. Puoli vuotta sitten käynnistyi 3,5 miljardin dollarin mylly, Uruguayn Paso de los Torosissa sijaitseva sellutehdas, jonka raaka-ainehuoltoa varten UPM:llä on "puolen miljoonan hehtaarin metsä". Ensi vuonna avautuu 1,2 miljardin investointi, Leunan biokemikaalitehdas.Grillin äärellä puhutaan uusista miljardisatsauksista ja tunkeutumisesta UPM:n kannalta uusille ja vieraille markkinoille, mutta myös käydään läpi Jussi Pesosen kaksikymmenvuotisen toimitusjohtajakauden käänteitä.Marinadi-osion aiheena ovat kehittyvät markkinat. Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen kertoo muun muassa suosikkinsa kehittyvien markkinoiden joukosta.Yhteistyössä: UPMMarinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds#upm #osake #osakkeet #sijoittaminen sijoittaminen Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3
-
Kasvuyhtiöille rahoitusta keräävä Springvest on poikkeuksellinen yhtiö, jossa on selvästi erilliset tuloslaskelman puoli ja taseen puoli. Yhtiöön voi sijoittaa joko tase edellä tai tuloslaskelma edellä.Rahoituskierrosten järjestäminen eli operatiivinen toiminta tuo tulosta, jonka pystyy ennustamaan kohtuullisen hyvin rahoituskierrosten määrän perusteella: liikevaihtoa kertyy kymmenisen prosenttia siitä rahasta, jonka Springvest kerää asiakasyhtiöilleen.Tase taas koostuu Springvestin omistuksista kasvuyhtiöissä, joille se on kerännyt rahoitusta. Springvest avaa tasettaan niukanlaisesti. Karon Grillissä Springvestin toimitusjohtaja Aki Soudunsaari kertoo Springvestin omistuksista ja nostaa esiin ne yhtiöt, joiden kehitystä hän itse seuraa tarkimmin.Marinadi-osiossa puhutaan ilmastonmuutoksesta ja sen ottamisesta huomioon sijoittamisessa. Ilmastonmuutos huolettaa, mutta energiaa tarvitaan jatkossakin. Asiantuntija Outi Rönnqvist Nordea Fundsista kertoo, kuinka sijoittaja voi olla mukana positiivisessa muutoksessa.Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3
-
Huoltobisnes tuo valtaosan Konecranesin tuloksesta. Tekeekö firma nostureita ja muita materiaalinkäsittelylaitteita siksi, että pääsee pitämään niitä kunnossa - hurjalla katteella?Voisiko Konecranesin mieltää palveluyhtiöksi, jolla on huoltotoiminnoissa SaaS-yhtiöiden hehkuttamaa "jatkuvaa liikevaihtoa"? Ja mistä kunnossapitoliiketoiminnan rahat tulevat?Sijoittajasuhdejohtaja Kiira Fröberg kertoo Karon Grillissä myös tilauskannan muodostumisesta - sekä paljastaan ensimmäisen oman osakesijoituksensa.Marinadi-osiossa puhutaan Slushin innottamana sijoittamisesta listaamattomiin yhtiöihin. Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen antaa varoituksen yksisarvisenmetsästäjille ja kertoo, kuinka listaamattomiin yhtiöihin voi sijoittaa rahastojen kautta.Yhteistyössä: KonecranesMarinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds#konecranes #osake #osakkeet #konepaja #sijoittaminen Tutustu Nordean rahastovalikoimaan: https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/rahastot/rahastot-nyt.html?cid=oec-ev3pefq3r3
-
Oletko ostanut Mandatumia, kun se tuli kaupankäynnin kohteeksi Helsingin pörssiin?Miksi et myynyt Nordeaa Keski-Eurooppaan?Miksi UPM-Kymmene on sekatavarakauppa?Vaikka Björn Wahlroos aloitti uransa akateemisessa maailmassa ja toimi 2000-vuosikymmenen lopulta viime kevääseen asti Sammon ja UPM-Kymmenen hallitusten puheenjohtajana ja lähes koko 2010-luvun Nordean hallituksen johdossa, häntä leimaa investointipankkiirius ja yritysjärjestelyt.Karon Grillin jaksossa Wahlroos kertoo, mistä hän itse tällä hetkellä etsisi väärin hinnoiteltuja kohteita ja millaisella korkosijoituksella hän on tehnyt rahaa viime vuosina. Eivätkä käsittelemättä jää Wahlroosin näkemykset vihreästä siirtymästä eivätkä Kiinastakaan.Marinadi-osiossa puhutaan Nordean rahastoista, jotka ovat saaneet rahastoluokittajalta vain yhden tähden. Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen selittää, mistä rahastojen kehno menestys on aiheutunut.Marinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds
-
Finnairin strategia nojasi pitkään siihen, että Suomen kautta kulkee "suorin tie Aasiaan". Strategialta putosi pohja pois, kun lentäminen Venäjän ilmatilan kautta loppui Venäjän hyökättyä Ukrainaan.Finnair on etsinyt Aasian-liikenteestä vapautuneille laajarunkokoneilleen vuokrakäyttöä sen sijaan että olisi myynyt ne. Ratkaisu tuntuisi kielivän siitä, että Finnair odottaa Venäjän ilmatilan avautumista ja Aasian-strategian paluuta. Miten on, Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner?”Olemme halunneet pitää kiinni Venäjän ilmatilan avautumisen optiosta”, Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner sanoo. ”Se on meille ilmainen optio.”Finnairin halvimmilla lipuilla ei saa kuljettaa paljon lompakkoa suurempaa käsimatkatavaraa. Kuinka huono palvelu riittää?Entä miksi Finnair suojaa lentopolttoaineen hinnan, vaikka pitkällä aikavälillä nousujen ja laskujen pitäisi tasata toisensa ja suojauksesta aiheutua vain kulua?Kuinka helppoa oli lakkauttaa lennot Tampereelta ja Turusta Helsinkiin, kun suurimpana omistajana on valtio? Ja oliko sattumaa, että asiasta tiedotettiin juuri eduskuntavaalien jälkeen?Karon Grillissä selviää myös, minkä Topi Manner väittää olevan lempijuomaansa ja minne suuntautui hänen ensimmäinen lentomatkansa.Yhteistyössä: FinnairMarinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds
-
Kesko on tehnyt Mikko Helanderin pääjohtajakaudella tulokseensa tasokorotuksen. Päivittäistavarakauppa on verrokkeihin nähden hyvin kannattavaa, ja rakentamisen ja talotekniikan kauppa on kasvanut vahvasti toiseksi tukijalaksi päivittäistavarakaupan rinnalle. Kuinka pääjohtaja pitää kauppiaat tyytyväisinä? Onko rautakaupassa kiikarissa uusia yritysostoja? Mikko Helander olisi voinut jäädä eläkkeelle kesällä 2023 täytettyään 63 vuotta, mutta hän jatkaa pääjohtajanpestissään toistaiseksi. Mitä hän tavoittelee? Miljardin liikevoittoa?"Tykkään ajatuksesta!" Helander sanoo.Marinadi-osiossa käsittelyssä pitkät korkosijoitukset. Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen muistuttaa, että korkosijoitukset pitää itse asiassa hajauttaa paremmin kuin osakesijoitukset.Yhteistyössä: KeskoMarinadi-osio yhteistyössä: Nordea Funds#kesko #osake #osakkeet #sijoittaminen #rahastot #pörssi
