Episodit
-
Erikoisjakso!
Miten upseerin uralle pääsee? Millaisia opinnot ovat Kadettikoulussa? Mitä Kadettikoulun jälkeen tapahtuu?
Nuorten kyselytunnilla lukiolaiset kysyvät, asiantuntija vastaa. Kadettien opintoja käsittelevässä jaksossa kysymyksiä esittävät lukiolaiset Ella ja Vivi. Asiantuntijan roolissa toimii ensimmäisen vuosikurssin kadetti Essi Lillman.
Upseeriksi? Yhteishaku upseerikoulutukseen ja viranomaisyhteistyön koulutusohjelmaan on käynnissä 11.–25. maaliskuuta 2025!
Nuorten kyselytunti sotataidon ytimessä tarjoaa nuorille matalan kynnyksen mahdollisuuden esittää kysymyksiä luotettavalle asiantuntijataholle. Jakson tarkoituksena on myös kertoa Kadettikoulussa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelusta ja erilaisista uramahdollisuuksista sekä innostaa nuoria hakemaan koulutukseen, joka avaa ovia monipuolisiin ja merkityksellisiin urapolkuihin.
-
Erikoisjakso!
Ukrainassa on sodittu yli kolme vuotta. Miten sodan pitkittyminen vaikuttaa molempiin osapuoliin, ja mitä vaikutuksia tulitauolla tai väliaikaisella rauhalla voisi olla? Voiko pieni maa puolustautua suurvaltaa vastaan?
Nuorten kyselytunnilla lukiolaiset kysyvät, asiantuntija vastaa. Ukrainan sotaa käsittelevässä jaksossa kysymyksiä esittävät lukiolaiset Karoliina ja Vivi. Asiantuntijan roolissa toimii Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja, kapteeni Walter Pomell.
Jakso on nauhoitettu perjantaina 7. maaliskuuta 2025.
Nuorten kyselytunti sotataidon ytimessä tarjoaa nuorille matalan kynnyksen mahdollisuuden esittää kysymyksiä luotettavalle asiantuntijataholle. Jakson tarkoituksena on myös tarjota selkeyttä tiedon tulvaan sekä rohkaista nuoria osallistumaan turvallisuuteen liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun.
-
Puuttuva jakso?
-
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto täyttää 100 vuotta maaliskuussa 2025. Kirjaston historiaan kätkeytyy monia värikkäitä vaiheita ja henkilöitä, ja sen kokoelmat kietoutuvat monella tapaa Suomen historian dramaattisiin vaiheisiin.
Jaksossa tehdään retki menneisyyteen mutta pohditaan myös sitä, mikä kirjaston tehtävä on nyt ja miltä sen tulevaisuus näyttää. Miten kirjasto sai alkunsa, ja millaisia ainutlaatuisia kokoelmia se pitää sisällään? Miten kirjaston venäjänkielinen aineisto päätyi kirjastolle? Miten kirjasto on kehittynyt vuosikymmenien saatossa, ja mikä sen rooli on digiajan ja tekoälyn aikakaudella?
Keskustelijoina sektorijohtaja Anu Alaterä, kirjastonhoitaja Joonas Parviainen, sektorijohtaja Tapio Pitkäranta sekä kirjastonjohtaja Ari Muhonen.
-
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan. Järjestö perustettiin Suomessa, ja nyt, puoli vuosisataa myöhemmin, Suomi toimii sen puheenjohtajana. Etyj on kuitenkin monille yhä tuntematon. Mikä Etyj oikeastaan on, ja mikä sen rooli on tänä päivänä?
Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteitä ovat Etyjin periaatteiden turvaaminen, järjestön ja sen osallistujavaltioiden resilienssin kasvattaminen sekä tuki Ukrainalle. Puheenjohtajuus osuu poikkeukselliseen aikaan. Etyj tekee kenttätyötä useilla konfliktiherkillä alueilla, ja samalla Ukrainan sota on nostanut järjestön työn uuteen valoon. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa rikkoo kaikkia Etyjin yhteisesti sovittuja periaatteita, mutta Venäjä on edelleen yksi osallistujamaista. Miten se toimii Etyjin jäsenenä?
Jakso tutustuttaa kuulijan myös Etyjin rooliin asevalvonnassa.
Keskustelijoina professori Tommi Koivula, Suomen Etyj-suurlähettiläs Vesa Häkkinen ja Suomen apulaissotilasedustaja Etyjissä, everstiluuntantti Tuukka Mäkelä.
Jakso on nauhoitettu 10. helmikuuta 2025.
-
Droonit ovat usein vaikeasti havaittavia, mikä vaikeuttaa niiden torjumista. Ne pystyvät operoimaan nopeasti ja voivat vaihtaa reittiään lennon aikana, mikä vaikeuttaa myös niiden toiminnan ennakoimista. Tehokkaat vastatoimet vaativatkin sekä teknologisia ratkaisuja että taktisia innovaatioita. Menestyksen avain on usein joustavuus ja kyky adaptoitua nopeasti vastustajien droonien käyttöön. Elektroninen sodankäynti ja integroidut puolustusjärjestelmät ovat keskeisiä elementtejä torjuntastrategioissa.
Miten maat, joissa droonit ovat arkipäivää, varautuvat tähän uuteen uhkaan? Miten elektronisen sodankäynnin keinot voivat vaikuttaa droonien toimintaan? Entä kuinka tulevaisuuden teknologiat voivat mahdollistaa droonien torjunnan? Apulaissotilasprofessori Samu Raution kanssa aiheesta on keskustelemassa elektronisen sodankäynnin tutkija, kapteeni Jan Joutsi.
-
Miten Venäjää tutkitaan? Mitä venäläisessä yhteiskunnassa ja asevoimissa tapahtuu juuri nyt, ja miten se vaikuttaa maailmanpolitiikkaan? Miten tutkimus auttaa ymmärtämään näitä ilmiöitä?
Vuosittainen Venäjä-seminaari tarjoaa asiantuntijoille keskustelufoorumin ja yleisölle mahdollisuuden seurata ajankohtaista keskustelua Venäjästä, venäläisestä yhteiskunnasta, Venäjän sotilaallisesta suorituskyvystä, sotataloudesta ja pelotteesta. Jaksossa avataan Venäjä-seminaarin taustaa ja sen merkitystä sekä esitellään yksi vuoden 2025 seminaarin teemoista – siviili-sotilaallissuhteet. Jakso tarjoaa katsauksen Venäjän sotilaallisisänmaallisen kasvatuksen kehitykseen sekä asevelvollisuuden nykytilaan ja tulevaisuuteen.
Keskustelijoina Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Janne Pukkila, erikoistutkija Pentti Forsström, väitöskirjatutkija Jonna Alava ja tutkija Oona-Maaria Hyppölä. Keskustelua moderoi varusmiestutkimusavustaja Lauri Meriläinen.
– – –
Järjestyksessään seitsemäs Venäjä-seminaari järjestetään Maanpuolustuskorkeakoulussa 12.–13. helmikuuta 2025. Seminaarin teema on ”Russia’s War against Ukraine – Trends and Lessons”. Tutustu seminaarin ohjelmaan tarkemmin Maanpuolustuskorkeakoulun nettisivuilla osoitteessa maanpuolustuskorkeakoulu.fi/venaja-seminaari/ohjelma ja seuraa seminaaria suorana tai jälkikäteen Maanpuolustuskorkeakoulun YouTube-kanavalta.
– – –
Aihetta taustoittavat aiemmat podcast-jaksot:
49 – Venäjä-tutkimus Maanpuolustuskorkeakoulussa
52 – Russia Seminar 2024
58 – Civil-military Relations in the Context of Russo-Ukrainian War
59 – Venäjän kybertoiminta 2000-luvulla
64 – Missä ovat venäläiset naissotilaat?
-
Erilaiset teknologiset innovaatiot ovat mahdollistaneet kehityksen, jossa miehittämättömän ilmailun teknologia ei ole enää niin kallista, ettei se olisi kaikkien sodankäynnin osapuolten saavutettavissa. Olemme kuulleet uutisista, että Ukrainan tavoitteena on tuottaa miljoona droonia vuodessa. Tällainen tuotantomäärä edellyttää raaka-aineiden, valmistuksen, elektroniikan osien ja kokoonpanon monipuolista suunnittelua ja käyttöä. Erityisesti, kun tuotanto toteutetaan sotaa käyvän valtion alueella.
Mitä asioita droonien valmistuksessa tulee huomioida? Miten uudet innovaatiot vaikuttavat kehitykseen? Mitkä tekijät vaikuttavat valmistettavaan miehittämättömään ilma-alukseen? Entä miten nämä tekijät vaikuttavat käyttäjiin ja käyttäjien koulutukseen? Apulaissotilasprofessori Samu Raution kanssa näistä kysymyksistä keskustelemassa ovat väitöskirjatutkija Ilpo Hämäläinen ja varusmiestutkija Markus Aarrejoki.
-
Droonit ovat muokanneet sodankäynnin luonnetta, koska ne tarjoavat joustavuutta, nopeutta ja tarkkuutta, joita on hyvin vaikeaa ja kallista saavuttaa perinteisillä asejärjestelmillä. Droonisodankäynti on saamassa jopa ratkaisevaa roolia, erityisesti nykyisissä konflikteissa, ja sen merkityksen on ennustettu vain kasvavan, kun autonomiset ja tekoälypohjaiset järjestelmät kehittyvät.
Miten autonomiset järjestelmät muuttavat sodankäynnin sääntöjä? Millaisia etuja ja haasteita autonomisuus tuo mukanaan? Entä millaisia tekijöitä droonisodankäynnistä tulee huomioida sotilaiden koulutuksessa? Apulaissotilasprofessori Samu Raution kanssa aiheesta keskustelemassa on väitöskirjatutkija, kapteeni Aleksanteri Sirén.
-
Uusi droonisodankäyntiin keskittyvä sarja alkaa! Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori, komentajakapteeni Samu Raution luotsaaman sarjan ensimmäisessä jaksossa käydään läpi keskeisiä hetkiä ja käännekohtia, jotka ovat muovanneet miehittämättömän ilmailun ja ennen kaikkea droonisodankäynnin kenttää.
Miten kaikki alkoi? Minkälaisia kokeiluja ja innovaatioita droonien kehitykseen on liittynyt? Miten erilaiset konfliktit ovat muokanneet niiden teknistä kehitystä ja operatiivista käyttöä? Vieraana jaksossa on Sotatekniikan laitoksen tutkimusryhmän johtaja, insinöörieverstiluutnantti Mika Nieminen.
-
Venäjä on Ukrainaan kohdistamansa hyökkäyssodan aikana toistuvasti paitsi massiivisten rekrytointikampanjoiden ja sotilaiden etuuksien parantamisen kautta, mutta myös puhtaasti lakimuutoksin, jopa pakkokeinoin, pyrkinyt ratkaisemaan asevoimiensa henkilöstövajetta. Ratkaisua on kuitenkin lähes poikkeuksetta haettu miesväestön keskuudesta. Asevoimat ja sotiminen tuntuvatkin olevan Venäjällä yksinomaan miesten maailma. Ja vaikka käsillä olisi kuinka kriittinen sotilaallinen tai henkilöstöpoliittinen tilanne, naisten ei Venäjällä nähdä olevan osa ratkaisua.
Onko naisväestö Venäjällä asevoimien näkökulmasta kuin hukkaan heitettyä resurssia? Venäjän hyökkäyssodan aikana Ukrainan asevoimissa naiset ovat ottaneet merkittävästi näkyvämpää roolia ja naisten rekrytointiin on myös suoraan panostettu, mutta Venäjällä sen sijaan ei. Miksi näin? Aiheesta keskustelemassa ovat tutkimusavustaja Oona-Maaria Hyppölä ja tutkija Jonna Alava Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmästä.
Jonna Alavan artikkeli “Mothers of Russia: portrayals of Russian women soldiers between 2008 and 2021” on luettavissa verkossa osoitteessa https://doi.org/10.1080/14616742.2024.2359567
-
Tässä jaksossa pureudutaan tekoälyn problematiikkaan sotilaan näkökulmasta. Onko kyseessä villi viidakko vai hallittavissa oleva kokonaisuus? Miten tekoäly muuttaa sotilaan arkea ja poikkeusolojen toimintaa? Väitöskirjatutkija, majuri Maria Keinosen kanssa aiheesta keskustelemassa on insinööriyliluutnantti Pasi Tarvainen Pääesikunnasta.
---
Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitos järjestää Kybersotataidon seminaarin 28.11.2024 webinaarina. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan MPKK:n verkkosivuilla.
-
In the final episode Finnish Lieutenant Colonel Marko Palokangas is joined by Colonel Petteri Kajanmaa from Finland and Navy Captain Kalevi Wikström from Sweden to share their personal experiences and observations on the internationalization of officers’ careers. In addition, the officers examine the importance of bilateral cooperation between Finland and Sweden, as well as the new demands placed on officers’ skills and knowledge amidst the fundamental shifts in the European security landscape.
The episode was recorded on April 16, 2024.
Read more about the podcast at the FNDU website.
-
In the third episode, Finnish Lieutenant Senior Grade Ilkka Soininen is joined by Lieutenant Colonel Ruud Statucki from the Netherlands. In this episode, they discuss how they both ended up studying on the Norwegian Command and Staff Course in Oslo. The officers talk about adapting to working with other nationalities and cultures and reflect on how the changing security environment in Europe has affected the way they see international cooperation.
The episode was recorded on August 30, 2024.
Read more about the podcast at the FNDU website.
-
In the second episode, Finnish First Lieutenants Jaakko Vilander and Jori Tyni discuss what it takes to become a Master of Military Sciences in Finland, and what kind of opportunities will the academic degree open for their future careers. In addition, the officers share their experiences from working with Allied colleagues and ponder how do the foreign officers’ career paths differ from theirs.
The episode was recorded on August 6, 2024.
Read more about the podcast at the FNDU website.
-
In the first episode of the Officer's Path Podcast, Finnish Officer Cadet Juhani Juujärvi is joined by Officer Cadet Annie Kjellberg from Sweden and Officer Cadet Tarjei Torgensen from Norway. They delve into their personal motivations for pursuing a career in the military, the similarities and differences of the military academies in Finland, Sweden and Norway and share their thoughts on national defence and security.
The episode was recorded on May 31, 2024. We apologize for the quality of the sound at certain parts of the interview.
Read more about the podcast at the FNDU website.
-
Tiedustelun merkitys on korostunut viime vuosina kansainvälisessä politiikassa ja erilaisissa konflikteissa, puhuttiin sitten Ukrainan sodasta, Lähi-idän tilanteesta tai suurvaltojen kilpailusta Tyynenmeren alueella. Samaan aikaan tiedustelu on vaikea aihe. Siihen liittyvä toiminta on tyypillisesti salaista, joten siitä on ajoittain varsin vaikea saada asiantuntevaa tietoa tai käydä laajempaa julkista keskustelua. Miten tiedustelua voidaan siis tutkia ja mitä oikeastaan on tiedustelututkimus? Miten sitä on Suomessa tutkittu sotatieteiden piirissä? Tässä jaksossa aiheesta keskustelemassa ovat professori Tommi Koivula ja majuri Olli Teirilä.
Olli Teirilän uunituore strategian tieteenalaan lukeutuva väitöskirja From Weapons of Mass Destruction to Snowden and Beyond – Development of Intelligence-media Relationship in Britain on luettavissa Maanpuolustuskorkeakoulun Doria-julkaisupalvelussa: https://www.doria.fi/handle/10024/188954
-
Sotatila tai sen välitön uhka kiihdyttävät erilaisten teknologioiden kehittymistä ja soveltamista sotilaskäyttöön. Miten erilaisten teknologioiden kehittymistä voidaan ennakoida ja miten uusia teknologioita on mahdollista soveltaa sotilaallisten järjestelmien kehittämisessä?
Jaksossa vastauksia näihin kysymyksiin antaa Maanpuolustuskorkeakoulun uusi teknologian soveltamisen apulaisprofessori Marko Höyhtyä. Moderaattorina Sotatekniikan laitoksen pääopettaja, everstiluutnantti Petteri Hemminki.
-
Millaiset valmiudet sotatieteiden kandidaatin tutkinto antaa kadeteille ja miten Puolustusvoimien toimintaympäristön muutokset vaikuttavat kadettien koulutukseen? Entäpä, millainen spektaakkeli kadettien valmistumiseen liittyy?
Tässä jaksossa keskustelemme kadettien koulutuksesta ja sen kehityksestä, sekä kuulemme kadettien ennakkotunnelmia perjantaina 30. elokuuta järjestettävistä valmistujaisista. Keskustelijoina Kadettikoulun johtaja, eversti Jukka Nurmi sekä valmistuvalta 91. merikadettikurssilta priimus kadettipursimies Verneri Mattila ja 108. kadettikurssilta rajavartio-opintosuunnasta kadettialikersantti Petriina Penttinen. Moderaattorina Jesse Sironen Maanpuolustuskorkeakoulun viestinnästä.
-
Miten Venäjän kyky käydä kybersotaa on kehittynyt 2000-luvulla ja miten tämä on näyttäytynyt Ukrainan sodassa?
Tässä jaksossa keskustellaan apulaissotilasprofessori majuri Juha Kukkolan uunituoreesta kyberaiheisesta teoksesta Suvereenit hiekkamadot – Venäjän kybertoiminta osana valtioiden välistä kamppailua 2000-luvulla. Jaksossa käsitellään myös kybersodankäyntiä yleisesti ja pohditaan, mitä voisimme Suomessa oppia muilta valtioilta. Juha Kukkolan kanssa aiheesta keskustelemassa on väitöskirjatutkija, majuri Maria Keinonen.
-
Having entered already the third year of Russia’s full-scale war against Ukraine, one can hardly disagree that it is immensely important that apart from operational level assessments and analyzing what’s happening at the frontline, we also have to look into the social and societal aspects of this war. That is, shift our focus from purely tangible or quantitative factors to also intangible elements affecting military, its effectiveness and performance. Therefore, in this podcast, we’ll be focusing on the relationship between the society and the armed forces. In other words, the challenges of civil-military relations with a special focus on the Russian armed forces.
Host: research assistant Oona-Maaria Hyppölä. Guests: visiting professor Bettina Renz and researcher Jonna Alava.
- Näytä enemmän
