Joué
-
Suomen suvi on kulttuurimatkailua täynnä. Kesäteatterit houkuttavat katsojia kanssaan taidetreffeille ja niin myös monen pienemmän kunnan vain kesäisin auki olevat kuvataiteen näyttelytilat.
Monta kertaa näissä kesänäyttelyissä on alun perin ollut kyse yhden ihmisen aktiivisuudesta. Niin myös Pukkilassa, jossa Yrjö Siltala ajoi tyhjillään olevan, kunnan omistaman Koivulinnan huvilan hyödyntämistä taidegalleriana.
Keskustelemme 32 vuotta ensimmäisen näyttelyn jälkeen Galleria Koivulinna nykyisen galleristin, kuvataiteilija Juha-Pekka Ikäheimon kanssa taidepöhinästä, galleristina olosta sekä laadukkaiden taidenäyttelyiden aikaansaamisesta ja taiteessa elämisestä metropolien ulkopuolella.
Foto ©MinnaSirnö
Lisätietoja: http://galleriakoivulinna.fi/nayttelyt/
https://stromforsinruukki.com/nae/stromforsin-taidekesan-nayttelyt_2019/ -
"Menepä Helsinkiin tekemääm ihan mitä tahansa, ja kukaan ei reagoi mitenkään. Muttaa meeppä Ouluun vetämän alasti tanssia, niin täällä ollaan kylttien kanssa hillitsemässä ihmisyyttä.", kirjailija Emmi Kumu
Pohdimme Emmin sekä Taija Jyrkkään, Kari Södön ja Piia Rantala-Korhosen kanssa tässä Oulu-spesiaalien ensimmäisessä osassa @Oulu2026-kulttuuripääkaupunkihanketta ja sen tavoitteita.
6.4.2019 Oulussa käydyn keskustelun järjestivät ja vetivät Hanna Sarkkinen ja Anne Huotari.
Kuva: Juha Haapala -
Taiteessa ei koskaan pitäisi olla mitään normaalia.
Silti vasta muutamia vuosikymmeniä on haastettu taiteen tekijyydeksi hyväksyttyä normitusta ja alettu edistämään outsider-taiteilijoidemme ja erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoidemme yhdenvertaisia mahdollisuuksia luoda taiteesta ammatti itselleen.
Aitojen yhdenvertaisten mahdollisuuksien osalta olemme vasta alkutaipaleella. Mutta Suomessakin on jo useita taiteilijoita ja Kettukin, Omapolun, Kaarisillan sekä Pertin valinnan kaltaisia toimijoita, jotka ovat venyttäneet fakkiutuneita taiteen rajoja ja nostaneet uusia teoksia ja taiteilijoita esiin.
Yksi kansainvälisistä erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden taiteen edistämisen uranuurtajista on Richard Bennaars, joka yhdessä Frits Gronertin kanssa perustivat taide-akatemia Gallerie Atelier Herenplaatsin Rotterdamiin vuonna 1991.
Keskustelemme Richardin kanssa heidän galleriansa synnystä, taiteilijoiden valinnasta työskentelemään galleriaan ja siitä, mitä tarvitaan, jotta taiteilijat saavat tarvitsemansa tuen tuoda taidettaan esiin.
Lisätietoja
https://www.herenplaats.nl/en/
https://kettuki.fi
https://www.omapolku.fi
http://www.kaarisilta.fi
https://www.pertinvalinta.fi
https://www.vertaistaiteilijat.fi/vertaistaiteilijat-hanke/
Foto ©MinnaSirnö -
Hajatelmiani taiteentarpeestamme ja siitä, miksi emme voi elää ilman taidetta.
-
Julkaisen poikkeuksellisesti kesäkuun helteiden kunniaksi kaksi osaa yhdessä.
Osa 22, Mestari
Suomen meksikolaisimman kuvanveistäjän teoksissa leiskuvat värit, lempeä kuolema ja verevä elämä. Tapani Kokon puuveistosten teemoina ovat rakkaus, lohtu, kärsimys, seksuaalisuus ja valta. Ja hänen teoksissaan ilmentyy mielikuvituksen yltäkylläisyys.
Keskustelemme Tapanin kanssa hänen motiiveistaan tehdä taidetta ja olla taiteilija.
Osa 23, Kisällittäret
Monen muunkin taiteilijan tavoin Tapani Kokko jakaa osaamistaan opettamalla. Osallistuin taannoin Tapanin primitiiviveistoskurssille, jossa kanssani Tapanin opastuksella puuta veistoksiksi muokkasivat Pirjo Rahkala, Seija Kolehmainen, Irma Korteoja, Taru Myllyvirta, Liisa Waali ja Tiina Kolehmainen.
Naurun ja tekemisen ilon keskellä keskustelemme podcastini toisella puoliajalla heidän kanssaan oppimisen onnesta ja puuveistoksen synnystä.
Lisätietoja: https://www.facebook.com/events/turun-taidemuseo/studio-tapani-kokko-ihmisen-kuva/723306031083596/
Foto: ©MinnaSirnö -
Betonin kovuuskin muuttuu taitavissa käsissä haurauden kauniiksi kuvaksi.
Betoninkäsittelyn yksi uranuurtajista, kuvanveistäjä Virpi Kanto näkee oman elämänsä arvoituksena, jota vaihe vaiheelta ratkaista ja taiteen kautta laittaa talteen päiväkirjamerkintöinä betoniin.
Hänen taiteensa teemana ovat ihmisyys, armo ja kiitollisuus.
Keskustelemme Virpin kanssa hänen työstään ja ajatuksistaan taiteesta ja taiteen voimasta.
Lisätietoja: http://www.virpikanto.fi/fi/
Foto: ©MinnaSirnö -
”Jos ihmiset eivät koe taidetta,
jos taidetarjontaa ei ole,
niin mitenkä voimme sanoa,
että taide kuuluu kaikille?”
- kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen
Puolueet usein kirjaavat ohjelmiinsa, että taide kuuluu kaikille. Ja lähes yhtä usein toteamme, että taiteen kokemisen esteet ovat vain korviemme välissä.
Mutta metropolien ulkopuolella taiteen kokemiseen ja tekemiseen sekä taiteellisen uran edistämiseen liittyy enemmän haasteita.
Keskustelemme arabimaissa nuoruuttaan eläneen, Rotterdamissa taidekoulutuksensa saaneen ja maailmalta Etelä-Savoon juurtuneen kuvataiteilija Kirsimaria E. Törösen kanssa hänen lapsuudestaan lähi-idässä, hänen urastaan, taiteen alueellisuudesta, yhteiskunnan tehtävästä taiteen mahdollistajana ja maailman muuttamisesta.
Foto @MinnaSirnö
Lisätietoja https://studiowakewa.com/ -
Raamatun mukaan Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen.
Elävässä elämässä taiteilija asetti itsensä ja ajatuksensa tuohon kuvaan.
Kuvataiteilija, ortodoksisen teologian maisteri Ville Löppösen teoksissa sarjakuvallisuus ja klassinen kuvataide kohtaavat pyhät, pirut, madonnat ja perheen.
Keskustelemme Villen kanssa länsimaisen kuvataiteen suhteesta kristilliseen perinteeseen, taitelijan läsnäolosta teoksissaan, taiteen tekemisen vapaudesta ja rehellisyydestä itseään kohtaan Villen työhuoneella Joensuussa.
Lisätietoja Ville Löppösestä ja hänen töistään:
https://www.instagram.com/villelopponen/?hl=fi
https://helsinkicontemporary.com/artist/ville-lopponen -
Taide on ihannoinut luontoa, mutta myös luontoa korvaavia koneita. Ilmastonmuutos asettaa myös haasteita hiilineutraalimmasta tavasta tehdä ja kokea taidetta.
Taide ei ole muusta elämästä irrallinen saarreke edes ilmastokysymyksissä. Taide ja taiteilijatkin voivat edistää ilmastonmuutoksen hidastumista tai kiihdyttää sitä.
Tavoitteenamme on 2 000 - 4 000 kilon hiilijalanjälki per ihminen. Keskimäärin suomalaisen jalanjälki on tänään 14 000 kiloa. Kansainvälistä uraa tekevän taiteilijan jalanjälki voi olla keskimäärin jopa 30 000 kiloa.
"Taiteen pitää saada olla vapaa poliittisesta ohjailusta ja taloudellisen lisäarvon tuottamisen pakosta. On kuitenkin absurdia ajatella, että ekologiset järjestelmät tai niiden kestävyys eivät saisi rajoittaa taidetta. Ekologisia rajoja ei pystytä neuvottelemaan. Ne eivät tule poliittisen prosessin suunnalta. Ne tulevat luonnon asettamista ehdoista elämällemme.
Taide ei ole välinearvo ekologisen edistämiseen. Taide taiteena, mutta huomioiden elämää ylläpitävät järjestelmät.", sanoo kuvataiteilija, väitöskirjatutkija Antti Majava.
Keskustelemme Antin kanssa siitä, että taiteessakin on tehtävä ilmastotekoja.
Lisätietoja Biosista: https://bios.fi
Lisätietoja Mustarindasta: https://www.mustarinda.fi
Foto ©Minna Sirnö
