Episoder
-
Inkeriläiset - Unohdettu kansa.
Osa 1 - Uudisraivaajat, muuttoliike ja juurettomuus.
Ensin annettiin toivoa, sitten petettiin, tapettiin ja lopuksi unohdettiin. Podcast- sarja tuo inkeriläisyyttä tutuksi kiinnostavien vieraiden ja tarinoiden kautta.
Sarja on toteutettu osana Inkeriläisten Sivistyssäätiön, Kansallisarkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden seuran yhteistä Inkeri ja inkeriläisyys - muistot talteen, arkistot haltuun yhteistyöhanketta.
Isäntänä toimii vuonna 1861 maaorjuudesta vapautuneen inkeriläisen Joonas Kekin jälkeläinen Tero Kekki. Tero Kekki toimi yli 20 vuotta MTV:n uutisten toimittajana ja kirjeenvaihtajana Aasiassa ja Afrikassa. Hän teki satoja juttuja sodista, kansanmurhista ja suomalaisista maailmalla. Mutta koskaan hän ei tehnyt yhtään juttua aiheesta, joka oli aina hänen silmiensä edessä, inkeriläisten kohtalosta. Siksi tämä podcast- sarja tehtiin nyt, ennen kuin on liian myöhäistä.
Podcast-sarjan tuotannosta vastaa Viestintätoimisto Drum.
Vieraina
VTT, tutkija Anni Reuter
Reuter on tutkinut etnisiä vähemmistöjä sosiologisista, historiallisista ja muistitietotutkimuksen näkökulmista. Hänen vuonna 2023 tarkastettu väitöskirjansa on nimeltään Inkerinsuomalaisten karkotus, hajaannus ja vastarinta Stalinin ajan Neuvostoliitossa aikalaiskirjeiden ja muistitiedon valossa. Syksyllä 2023 häneltä ilmestyy tietokirja Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa.
FT, erikoistutkija Andrei Kalinitchev
Siirtolaisuusinstituutissa työskentelevän Kalinitchevin tutkimusaiheita ovat mm. inkeriläisyys, Venäjän, suomalaisten ja suomensukuisten historian tutkimus, etnisyyden ja yhteisöjen tutkimus sekä muuttoliike. Hän opettaa historiaa yliopistossa verkkokursseilla ja on auktorisoitu suomen ja venäjän kielen kääntäjä. -
Inkeriläiset - unohdettu kansa.
Osa 5 - Mitä inkeriläisyydestä kerrotaan tänään?
Ensin annettiin toivoa, sitten petettiin, tapettiin ja lopuksi unohdettiin. Podcast- sarja tuo inkeriläisyyttä tutuksi kiinnostavien vieraiden ja tarinoiden kautta.
Sarja on toteutettu osana Inkeriläisten Sivistyssäätiön, Kansallisarkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden seuran yhteistä Inkeri ja inkeriläisyys - muistot talteen, arkistot haltuun yhteistyöhanketta.
Isäntänä toimii vuonna 1861 maaorjuudesta vapautuneen inkeriläisen Joonas Kekin jälkeläinen Tero Kekki. Tero Kekki toimi yli 20 vuotta MTV:n uutisten toimittajana ja kirjeenvaihtajana Aasiassa ja Afrikassa. Hän teki satoja juttuja sodista, kansanmurhista ja suomalaisista maailmalla. Mutta koskaan hän ei tehnyt yhtään juttua aiheesta, joka oli aina hänen silmiensä edessä, inkeriläisten kohtalosta. Siksi tämä podcast- sarja tehtiin nyt, ennen kuin on liian myöhäistä.
Podcast-sarjan tuotannosta vastaa Viestintätoimisto Drum.
Vieraina:
Vieraina vuonna 1994 Petroskoista Suomeen muuttanut inkerinsuomalainen Anitta Iline ja Inkeriläisten Sivistysäätiön puheenjohtaja Antti Kokkinen. -
Mangler du episoder?
-
Inkeriläiset - Unohdettu kansa.
Osa 2 - Uskonto ja heimoaate.
Ensin annettiin toivoa, sitten petettiin, tapettiin ja lopuksi unohdettiin. Podcast- sarja tuo inkeriläisyyttä tutuksi kiinnostavien vieraiden ja tarinoiden kautta.
Sarja on toteutettu osana Inkeriläisten Sivistyssäätiön, Kansallisarkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden seuran yhteistä Inkeri ja inkeriläisyys - muistot talteen, arkistot haltuun yhteistyöhanketta.
Isäntänä toimii vuonna 1861 maaorjuudesta vapautuneen inkeriläisen Joonas Kekin jälkeläinen Tero Kekki. Tero Kekki toimi yli 20 vuotta MTV:n uutisten toimittajana ja kirjeenvaihtajana Aasiassa ja Afrikassa. Hän teki satoja juttuja sodista, kansanmurhista ja suomalaisista maailmalla. Mutta koskaan hän ei tehnyt yhtään juttua aiheesta, joka oli aina hänen silmiensä edessä, inkeriläisten kohtalosta. Siksi tämä podcast- sarja tehtiin nyt, ennen kuin on liian myöhäistä.
Podcast-sarjan tuotannosta vastaa Viestintätoimisto Drum.
Vieraina
TK, väitöskirjatutkija Varpu Myllyniemi
Helsingin yliopistossa hallintopäällikkönä toimivan Myllyniemen tutkimusaiheena on Inkerin evankelisluterilainen kirkko suurten murrosvuosien 1905–1921 aikana.
Suomen ja Venäjän historian dosentti, FT, tietokirjailija Jyrki Paaskoski
Tällä hetkellä Paaskoski toimii Suomen historian ja kulttuurin asiantuntijana Literata-yrityksensä kautta. Erikoisalanaan hänellä on Suomen, Itä-Suomen ja Venäjän historia, kulttuuri, talous ja politiikka. Hän on toinen vuonna 2015 julkaistun Inkerin kirkon neljä vuosisataa, Kansa, kulttuuri, identiteetti - kirjan toimittajista. -
Inkeriläiset - Unohdettu kansa.
Osa 4 - Pelon aikakausi
Ensin annettiin toivoa, sitten petettiin, tapettiin ja lopuksi unohdettiin. Podcast- sarja tuo inkeriläisyyttä tutuksi kiinnostavien vieraiden ja tarinoiden kautta.
Sarja on toteutettu osana Inkeriläisten Sivistyssäätiön, Kansallisarkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden seuran yhteistä Inkeri ja inkeriläisyys - muistot talteen, arkistot haltuun yhteistyöhanketta.
Isäntänä toimii vuonna 1861 maaorjuudesta vapautuneen inkeriläisen Joonas Kekin jälkeläinen Tero Kekki. Tero Kekki toimi yli 20 vuotta MTV:n uutisten toimittajana ja kirjeenvaihtajana Aasiassa ja Afrikassa. Hän teki satoja juttuja sodista, kansanmurhista ja suomalaisista maailmalla. Mutta koskaan hän ei tehnyt yhtään juttua aiheesta, joka oli aina hänen silmiensä edessä, inkeriläisten kohtalosta. Siksi tämä podcast- sarja tehtiin nyt, ennen kuin on liian myöhäistä.
Podcast-sarjan tuotannosta vastaa Viestintätoimisto Drum.
Vieraina
VTT, tutkijatohtori Outi Kähäri
Suomen akatemian Perheen erossaolon ylisukupolvinen muistaminen- hankkeessa Oulun yliopistossa työskentelevä Kähäri tutkii perhemuistelun näkökulmasta 1900-luvun alkupuolella pakkomuuttoja ja vainoa kokeneiden inkeriläisten lasten ja lastenlasten hyvinvointia Suomessa, Virossa ja Ruotsissa.
FT Reijo Rautajoki
Eläkkeelle jäätyään Rautajoki ryhtyi tutkimaan inkeriläisten ja oman sukunsa historiaa. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2017 Itä-Suomen yliopistossa aiheesta Vaiettu sotapakolaisuus. Inkeriläiset opettajat jatkosodan aikana.
Kirjassaan Inkeriläinen äitini. Pelon täyttämä elämä. Rautajoki kertoo äitinsä elämäntarinan. Rautajoki on toiminut aktiivisesti inkeriläisyyteen ja Inkeriin liittyvissä järjestöissä sekä Inkeri-asiantuntijana. -
Inkeriläiset - Unohdettu kansa.
Osa 3 - Identiteetti ja kulttuuri
Ensin annettiin toivoa, sitten petettiin, tapettiin ja lopuksi unohdettiin. Podcast- sarja tuo inkeriläisyyttä tutuksi kiinnostavien vieraiden ja tarinoiden kautta.
Sarja on toteutettu osana Inkeriläisten Sivistyssäätiön, Kansallisarkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden seuran yhteistä Inkeri ja inkeriläisyys - muistot talteen, arkistot haltuun yhteistyöhanketta.
Isäntänä toimii vuonna 1861 maaorjuudesta vapautuneen inkeriläisen Joonas Kekin jälkeläinen Tero Kekki. Tero Kekki toimi yli 20 vuotta MTV:n uutisten toimittajana ja kirjeenvaihtajana Aasiassa ja Afrikassa. Hän teki satoja juttuja sodista, kansanmurhista ja suomalaisista maailmalla. Mutta koskaan hän ei tehnyt yhtään juttua aiheesta, joka oli aina hänen silmiensä edessä, inkeriläisten kohtalosta. Siksi tämä podcast- sarja tehtiin nyt, ennen kuin on liian myöhäistä.
Podcast-sarjan tuotannosta vastaa Viestintätoimisto Drum.
Vieraina:
Toimittaja, sosiaali- ja kulttuuriantropologi Lea Pakkanen
Suomeen Petroskoista paluumuuttajana vuonna 1990 saapunut Pakkanen on yhdessä isänsä, Santeri Pakkasen, kanssa kirjoittanut omakohtaisen teoksen Se tapahtui meille. Isän ja tyttären matka inkerinsuomalaisuuteen. Kirjahankkeen yhteydessä hän työsti myös käsikirjoituksen ja keräsi aineistoa Kansallismuseossa 2020 esillä olleeseen näyttelyyn Inkeriläiset-unohdetut suomalaiset.
Suomen ja Venäjän historian dosentti Toivo Flink
Vuonna 1991 Suomeen muuttanut inkerinsuomalainen Flink on tehnyt mittavan ja monipuolisen uran Inkerin ja inkeriläisten tutkimuksen parissa. Lisäksi hän on työskennellyt opettajana, tutkijana, toimittajana, runoilijana sekä toiminut aktiivisesti erilaisissa inkeriläisjärjestöissä. -
Vieraina FT, SKS:n tutkijatohtori Viliina Silvonen
Viliina on tutkimustyössään erikoistunut karjalaiseen itkuvirsiperinteeseen, perinteen jatkumoon ja moninaiseen itkuperinteeseen.
Musiikin maisteri, musiikkipedagogi (AMK) Emmi Kuittinen
Emmi on kansanmuusikko, laulaja ja lauluntekijä. Hänen erityisalaansa ovat Karjalan ja Inkerin alueen musiikki sekä itkuvirret.
Emmi ja Viliina ovat Itä-Suomen yliopistossa 2021-2024 toteutettavan Kyynelkanavat-hankkeen työpari. Yhteistyötä ohjaavana teemana ja näkökulmana hankkeessa heillä on itkuvirsiperinteen moninaisuus, yhteisöllisyys ja tunne. -
Vieraina Taiteilijaprofessori, musiikin tohtori Ilona Korhonen
Ilona on erityisesti inkeriläiseen runolauluun ja Larin Paraskeen perehtynyt muusikko, säveltäjä, sanoittaja ja runolaulaja.
Helsingin yliopiston folkloristiikan dosentti, SKS:n akatemiatutkija Kati Kallio
Kati on tutkinut runolaulua eli kalevalamittaista kansanrunoutta monipuolisesti. Erityisesti länsi-inkeriläiset sekä varhaisimmat karjalaiset ja inkeriläiset ääniteaineistot ovat hänelle tutkimustyön kautta tuttuja. -
Vieraina Katerina Repponen, sirkusartisti, jalkajonglööri ja kansainvälistä uraa luova pariakrobaatti. Katerina muutti 1990-luvulla Virosta Suomeen. Hän sai tietää vasta aikuisiällä inkeriläisistä juuristaan.
Marco ”Maco” Oey. Runsaasti ja monipuolisesti musiikkia tekevä laulaja-laluluntekijä ja muusikko. Keväällä 2024 hän julkaisi Inkerin laulu-nimisen levyn. Macon äiti on inkeriläinen.
