Episoder
-
J.S.Bach on kautta aikojen tunnetuin ja kaikkien tunnustuskuntien arvostama kirkkomusiikin säveltäjä. Ehkäpä hämmästyttävintä Bachissa oli hänen tuotteliaisuutensa. Miten ihmeessä hän ehti säveltää koko valtavan tuotantonsa? Moni pitää Bachia jopa viidentenä evankelistana. Kauden viimeisessä jaksossa kerromme Bachin ihmeellisen elämäntarinan.
-
Ihmisen kastroiminen ei kuulosta kristilliseltä tavalta, mutta ällistyttävää kyllä, varhainen kirkko joutui kieltämään pappeja kastroimasta itseään. Kirkonmiesten halu itsensä steriloimiseen johtui Matteuksen evankeliumin turhan kirjaimellisesta luennasta. Eunukeista puhutaan Raamatussa paljon, ja kastraatteja on kirkon piirissä tavattu vielä viime vuosisadalle saakka. Syöksymme veitset kädessä tekemään ilmiölle ruumiinavausta ja kuulemme Vatikaanin viimeisen kastraatin laulua.
-
Mangler du episoder?
-
Raamatussa ennustetaan unista niin Vanhassa kuin Uudessa testamentissa. Mutta miten? Voimmeko mekin yrittää? Nukkumatti saa kyytiä, kun porhallamme enneunien syvään päätyyn. Meille selviää kummankin testamentin Joosefin – ja unien – kiehtova yhteys. Jakson lopussa päättelemme, miksi Eero näki unta kärpäsistä hiuksissaan.
-
Rikomme rajoja ja tähyämme historian sijaan tulevaisuuteen, tekoälykkääseen sellaiseen. Ja meillä on kyselyikä. Voiko tekoäly alkaa uskoa Jumalaan? Mitä jos elämme simulaatiossa? Onko tekoäly parempi teologi kuin peruspappi? Testaamme, kenet tulikivenkatkuinen tekoäly päästäisi taivaaseen ja kenet lähettäisi helvettiin.
-
Nooan arkki on kiehtonut ihmismieliä kautta aikojen. Mitä erikoisesta kertomuksesta pitäisi ajatella? Voiko tarinassa tulvasta olla jotain perää? Ja jos Nooa todella rakensi arkkinsa, millaista elämä siellä oli? Mitä arkille lopulta tapahtui? Sitä on etsitty paljon, ja moni jopa uskoo löytäneensä sen. Keitä arkin löytäjät ovat, ja voiko heidän värikkäisiin tarinoihinsa luottaa?
-
Kirkko oli ensimmäisinä vuosisatoinaan todella tarkka harhaopeista. Niitä torjuttiin, ja niistä riideltiin tavalla, joita on nykyisin vaikea käsittää. Kirkkomme kolmas virallinen, Athanasioksen mukaan nimetty, uskontunnustus kertoo kiehtovasti harhaopeista. Mutta kuka Athanasios oli? Värikäs tarina mm. vie meidät paratiisiin ja tuo tuliaisina omenia.
Ja mikseivät harhaopit enää kiinnosta kirkkoa vanhaan malliin? -
Kauden viimeisessä jaksossa puhumme eksorkismista eli manauksesta. Pahoihin henkiin ei juuri enää uskota. Niitä on kuitenkin esiintynyt lähes kaikissa maailman uskonnoissa. Myös kristinuskoon on kuulunut kautta aikojen, Jeesuksen määräämänä, oppi pahojen henkien pois ajamisesta. Mitä siitä pitäisi ajatella?
Pahoilla hengillä tuntuisi ensiajattelemalla olevan vaikeat ajat. Monet sairaudet ovat saaneet luonnollisen selityksen, ja esimerkiksi skitsofrenian ja epilepsian takana ei enää ajatella olevan pahojen henkien vaikutusta. Sairaat ihmiset saavat siis ansaitsemansa lääketieteellisen hoidon eikä heitä luokitella riivatuiksi.
Myös kummitukset mielletään pahoiksi hengiksi eli demoneiksi. Suomalaisista enää vain 14% uskoo niihin, eli pelottelusta on tullut entistä vaikeampaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vaikka pahoista hengistä puhutaan, kuulijoita ei juuri ole. Mutta ovatko pahat henget todellisuudessa kadonneet maailmasta?
Evankeliumien kuvaama tapaus, jossa Jeesus ajaa pahat henget sikalaumaan, on hyvin mieliinpainuva. Jeesus myös antoi opetuslapsille selvän käskyn ja vallan ajaa pois pahoja henkiä. Tämän perusteella kirkko on kautta aikojen harjoittanut eksorkismia eli pahojen henkien pois ajamista.
1900-luvulla unohduksiin painunut eksorkismi sai uutta nostetta vuonna 1973 kauhuelokuva Manaajan myötä. Vaikka tositapahtumaan perustuvan elokuvan juoni oli mitä ilmeisimmin voimakkaasti väritetty, moni katolinen eksorkisti on kiittänyt sitä eksorkismin totuudenmukaisesta kuvauksesta.
Vaikka eksorkismia harjoitetaan useissa kirkkokunnissa, järjestäytyneintä pahojen henkien pois ajaminen on juuri katolisessa kirkossa. Ensimmäiset viralliset ohjeet eksorkismiin tehtiin vuonna 1614 ja näitä ohjeita päivitettiin hieman vuonna 1999.
Käytännössä ohjeet muodostuvat rukouksista, raamatunkohdista ja litanioista, joita käytetään eksorkismissa. Monissa rukouksissa hyvin suorasanaisesti käsketään demoneja poistumaan ihmisestä. Koko eksorkismikaavan lukemiseen kuluisi noin tunti, mutta useimmat eksorkistit käyttävät sitä vain soveltuvin osin.
Tapauskuvausten ja kertomusten mukaan eksorkismi voi olla todella dramaattinen tilaisuus. Riivatuilla ihmisellä on kuvailtu olevan yliluonnollisia fyysisiä voimia ja usein he huutavat ja puhuvat tunnistamattomilla äänillä.
Katolisen kirkon eksorkistit eivät lähtökohtaisesti usko, että ihminen on riivattu, vaan kaikki lääketieteelliset vaihtoehdot pitää selvittää sitä ennen. Moni eksorkisti sanoo pitävänsä vain muutamaa prosenttia tapauksista todellisina riivaustapauksina.
Jaksossa kerromme, mitä eksorkistit pitävät riivauksen tunnusmerkkeinä. Ja mitä demonit oikeastaan ovat, langenneita enkeleitäkö?
Voit lähettää jaksosta palautetta tai toivoa aiheita tuleviin jaksoihin Facebook-sivuillamme.
-
Kerromme Rasputinin tarinan. Miten seksihullu munkki onnistui kietomaan keisariperheen sormensa ympärille? Ja millaista hänen uskonnollisuutensa oli?
Rasputinia käsitellään historiankirjoituksessa usein poliittisena hahmona, vaikka hän oli munkki. Rasputin sai Venäjän viimeisen tsaarin Nikolai II:n hovissa täysin poikkeuksellisen ja omavaltaisen aseman sekä toimi tsaariperheen neuvonantajana. Rasputin ja hänen vaikutusvaltansa symboloi monelle Romanovien valtakauden viimeistenhetkien rappiota.
Vuonna 1869 syntynyt Grigori Rasputin oli munkki, joka tunnettiin mystikkona ja parantajana. Hän pääsi keisarinna Aleksandran suosioon, koska hänen uskottiin kykenevän parantamaan tsaariperheen ainoan pojan Aleksein verenvuototaudin. Rasputinilla todella nähtiin parantajan kykyjä ja hän sai Aleksein terveydentilan usein kohenemaan.
Rasputin oli poliittisesta vaikutusvallastaan huolimatta myös munkki. Hänen versionsa kristinuskosta oli varsin värikäs, erityisesti suhteessa seksuaalisuuteen. Rasputin tunnettiin voimakkaasta sukuvietistään ja huhut raiskauksista ja seksisuhteista hänen kannattajiensa kanssa seurasivat häntä. Hänellä väitettiin olleen suhde myös itsensä tsaarittaren kanssa.
Toinen yleinen syytös oli, että Rasputin olisikuulunut hlysteihin. Tämä Venäjällä vaikuttanut erikoinen lahko, harrasti niin kutsuttua radenije-rituaalia, joka sisälsi ruoskintaa ja seksin harrastamista. Tämän poikkeuksellisen rituaalin katsottiin kollektiivisesti poistavan synninteon.
Rasputinia ei koskaan kyetty osoittamaan hlystiksi, mutta tästä huolimatta on tärkeää sijoittaa hänet osaksi Venäjän silloisesta kristillistä kenttää. Tämä hyvin kirjava hengellinen kenttä antoi Rasputinille tilaa toimia, koska paljon hullumpiakin kristittyjä Venäjältä siis löytyi. Kun hän toimi luostarissa, Rasputin sai staretsin eli ohjaajavanhuksen arvonimen, minkä ansiosta hän saattoi toimia hengellisenä ohjaajana.
Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast kertoo myös Rasputinin kuoleman erikoiset käänteet.
-
Koulussa et varmaan opetellut teomatiikkaa, joten tarjoilemme jaksossa sen alkeet. Termi tarkoittaa Jumalan matematiikkaa. Aloitamme helpohkoista luvuista 7 ja 666.
Ivan Panin oli matemaatikko, joka huomasi Raamatussa ja sen rakenteessa koodeja ja toistuvia lukuja. Hän väitti, että vastaavia ei löydy mistään muusta kirjasta. Panin yritti koko elämänsä ajan todistaa Raamatun todeksi matematiikan avulla. Itse hän uskoi onnistuneensa. Mutta mitä hänen löydöistään ja numerologiasta pitäisi ajatella?
-
Olemmeko me fiksumpia kuin aiemmat sukupolvet? Ymmärrämmekö kristinuskon ytimen heitä paremmin? Kerromme miksi teemme podcastia ja miksi kirjoitimme kirjan.
-
Paastoaminen on aina kuulunut olennaisesti kristinuskoon. Pääsiäistä edeltävä 40 päivän paasto perustuu Jeesuksen erämaavaellukseen mutta paastolla on nähty myös monia muita hengellisiä merkityksiä. Se nähdään mahdollisuutena hengelliseen syventymiseen mutta myös kilvoitteluna, joka jalostaa uskoa.
Tietyt mystikot ja askeetikot ovat vieneet paastoamisen äärimmäisyyksiin, ja kristinuskon historia tuntee monia tapauksia, joissa kristityt ovat väitetysti eläneet pelkällä ehtoollisleivällä ja -viinillä, jotkut jopa vuosikymmenien ajan.Ilmiö tunnetaan nimellä inedia, joka tarkoittaa syömättömyyttä. Tapauksia tunnetaan kristinuskon lisäksi runsaasti myös muissa uskonnoissa. Ilmiötä on tutkittu viime aikoina, ja tulokset eivät ainakaan aukottomasti ole kyenneet osoittamaan kaikkia tapauksia huijauksiksi.
Kirkon tunnetuin äärimmäinen paastoaja lienee 1300-luvulla elänyt mystikko Katariina Sienalainen. Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast kertoo näistä piirteistä hänen elämässään. Katariinan kerrotaan kärsineen syömiseen liittyvistä ongelmista koko ikänsä, ja kertomusten mukaan hän lopulta kieltäytyi kaikesta muusta ruuasta kuin ehtoollisesta.
Syöminen oli Katariina Sienalaiselle mitä ilmeisimmin hyvin vastenmielistä ja hänen katsotaankin kärsineen eräänlaisesta anoreksiasta. Tällaista uskonnollisuuteen liittyvää taudinkuvaa kutsutaan toisinaan nimityksellä anorexia mirabilis.
Vuosisatojen jälkeen on mahdotonta arvioida, pärjäsikö Katariina Sienalainen todella vain syömällä pelkkää ehtoollista. Viime vuosisadalta tunnetaan useita vastaavia tapauksia, joita on päästy tutkimaan. Esimerkiksi ranskalainen Marthe Robin, saksalainen Therese Neumann ja portugalilainen Alexandrina Maria da Costa väitetysti selvisivät pelkällä ehtoollisella.
Useimmat inedia-tapaukset paljastuvat huijauksiksi. Myös vaille ymmärrettävää selitystä jäävissä tapauksissa pitää ottaa huomioon huijauksen mahdollisuus. Tästä huolimatta Robinin, Neumannin ja Da Costan tapauksilla on paljon puolustajia, jotka vetoavat siihen, että heitä kaikkia tutkittiin sairaalaolosuhteissa. Tutkimukset eivät kyenneet näyttämään toteen huijausta.
Podcast kuvaa Robinin ja Neumannin tapauksia. Kaikki nämä naiset olivat myös muutoin hyvin sairaita ja käytännössä vuoteenomia. Barthen ja Neumannin kerrotaan myös kärsineen stigmoista.
Podcast pohtii paastoamisen lisäksi sairaalloisuuden ja kristinuskon liittoa. Myös Martti Luther kärsi monenlaisista kiusallisista vaivoista. Niistä huolimatta - tai ehkäpä osittain niiden vuoksi - hän kykeni luomaan vertaansa vailla olevan kirjallisen tuotannon.
-
*EDIT: Otsikko vaihdettu* Taivaaseen liittyy paljon toiveita, jotka ovat jokaiselle hyvin henkilökohtaisia. Mutta mitä taivaasta voidaan tietää? Auttaako tässäkin asiassa Dante? Mitä sanoo Raamattu, mitä populaarikulttuuri? Voimmeko oppia jotakin kuolemanrajakokemuksista?
Koska Raamattu ei kuvaile elämää taivaassa kovinkaan tarkasti, mielikuvitus on saanut paikata aukkoja. Ajatus taivaasta on monelle hyvin henkilökohtainen. Voisivatko esimerkiksi kuolemanrajakokemukset antaa meille tietoa taivaasta? Tiedeyhteisö ei ole päässyt lopputulokseen näiden kokemusten alkuperästä, vaikka niitä tutkitaan yllättävän paljon.
Usko taivaaseen on kristinuskon keskeisimpiä opinkappaleita ja moni kristitty pitää sitä uskonsa tärkeimpänä asiana. Se tuo ihmisen elämään toivon näköalan, joka voi auttaa kestämään epävarman maailman uhkakuvia.
Toisaalta taivaskaipuuseen liittyy väistämättömän maailmanlopun odotus. Podcast kysyy voiko tämä näköala taivaaseen aiheuttaa kristityissä myös välinpitämättömyyttä ympäristöstä?
Jakso on viimeinen osa Dante-trilogiaa. Jumalaisen näytelmän Paratiisi-kirjassa olivat keskeisessä roolissa kardinaalihyveet. Mutta onko nykyaika unohtanut nämä hyveet? Ja mitä ylipäänsä ovat kardinaalihyveet, joihin Dante Alighierikin 700 vuotta sitten mielistyi?Taivasusko tuo kristityille toivoa, mutta voiko se myös johtaa vääränlaiseen välinpitämättömyyteen tästä maailmasta?
Kristillisten kardinaalihyveiden joukkoon on laskettu rohkeus, oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus ja viisaus, jotka ovat peräisin jo Aristoteleelta. Keskiajan suuri kristillinen ajattelija Tuomas Akvinolainen lisäsi niiden joukkoon uskon, toivon ja rakkauden. Danten mielikuvituksellinen ja keskiaikainen taivaskuva korostaa hyveiden merkitystä kiinnostavalla tavalla.
Jumalaisen näytelmän paratiisi kuvataan paikkana, joka on jakautunut eri taivaankappaleilla sijaitseviin tasoihin. Kirjan kertoja, siis Dante itse, vierailee kaikilla tasoilla ja tapaa niiden asujaimistoa.
Alin taivas sijaitsee kuussa, seuraavat eri planeetoilla ja auringossa. Taivaan alemmille tasoille joutuivat ihmiset, jotka eivät olleet toteuttaneet elämässään rohkeuden, oikeudenmukaisuuden tai kohtuullisuuden kardinaalihyveitä. Ylemmille tasoille taas pääsivät ihmiset, jotka olivat toteuttaneet näitä ja lisäksi viisauden kardinaalihyvettä.
Danten taivaan kahdeksas taso sijaitsee kiintotähdistössä. Siellä Dante kohtaa apostolit Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen, jotka tenttaavat häntä uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Jumalaisen näytelmän lukija saa huomata, että hyveiden puute ei sulkenut ihmiseltä taivaan portteja, mutta korkeimpiin taivaisiin ei tässä suhteessa vajavaisilla ihmisillä ollut asiaa.
Kardinaalihyveistä - tai muistakaan hyveistä - ei nyky-yhteiskunnassa juuri puhuta. Kirkko tuskin koskaan kehottaa ihmisiä vaalimaan hyveitä. Podcast pohtii, miksi hyveistä vaietaan. Varsin usein hyveiden sijaan perinteisiä paheita, kuten esimerkiksi ylpeyttä, ahneutta, vihaa ja himoa, on ryhdytty pitämään positiivisina luonteenominaisuuksina.
-
Opetuslapset lähtivät Jeesuksen kuoleman jälkeen kukin omaan suuntaansa. Mitä heidän retkistään voidaan todellisuudessa tietää?
Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin uusin jakso selvittää, minne kahdentoista apostolin jäljet johtavat. Opetuslapset liikkuivat isolla alueella ja heidän vaiheistaan on säilynyt iso määrä historiankirjoitusta ja legendoja. Tiettävästi vain Johannes säästyi marttyyrikuolemalta, muut apostolit teloitettiin eri tavoin.
Pietarin vaiheet Roomassa ovat varsin hyvin tunnettuja. Perinteen mukaan Pietari itse halusi tulla naulituksi ristille väärinpäin, koska halusi osoittaa olevansa vähempiarvoisempi kuin Jeesus. Pietarin oletetulle hautapaikalle kohosi myöhemmin Pietarinkirkko.
Johanneksen veljen Jaakobin kohtalo on kiehtova. Kuuluisa espanjalainen pyhiinvaellusreitti Camino de Santiago johtaa hänen hautapaikalleen Santiago de Compostelan katedraaliin. Hänen hautapaikkansa herättää yhä ihmetystä ja epäilyä, koska Jaakob tiettävästi teloitettiin Jerusalemissa. Perimätieto kertoo, että Jaakob olisi aiemmin ollut lähetystyössä Espanjassa, minkä vuoksi hänen ruumiinsa olisi kuoleman jälkeen kuljetettu sinne. Jaakobin hauta löydettiin tarinan mukaan uudestaan vasta 800-luvulla.
Luultavasti pisimmälle apostoleista päätyi Tuomas, jonka jäljet johtavat Intian Chennaihin. Alueella vaikuttaa yhä noin kuusi miljoonaa tuomaskristittyä. Tämä ryhmä uskoo polveutuvansa Intian ensimmäisistä kristityistä.
Apostoleiden retkiä on usein kyseenalaistettu ja yleisesti hyväksyttyjä todisteita kaikista niistä tuskin koskaan saadaan. Podcast pohtii, mitä retkistä ja niiden merkityksestä pitäisi ajatella.
On mahdollista ajatella, että Jeesuksen lähetyskäsky sai apostolit toimimaan varsin sanatarkasti. Jeesus kehotti heitä tekemään kaikki kansat opetuslapsikseen, joten on luultavaa, että apostolit lähtivät kukin eri suuntiinsa.
Siksi pitkät matkat eivät tunnu epäuskottavilta. Apostolit olivat valmiit kuolemaan uskonsa takia eivätkä siksi oletettavasti pelänneet matkojen koettelemuksia. Tarinat vievät heitä Intian ja Espanjan lisäksi Etiopiaan, Britanniaan, Armeniaan ja moneen muuhun maailmankolkkaan. Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast kertoo jokaisen apostolin oletetun reitin.
-
Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastin uusin jakso pohtii helvettiä ja siihen liittyviä uskomuksia. Dante Alighierin kirjoittama Jumalainen näytelmä ilmestyi vuonna 1321, mutta sen näyt helvetistä, kiirastulesta ja taivaasta ovat yhä monella tapaa ajankohtaisia.
“Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää”, luki Danten kuvaamien helvetin porttien yläpuolella. Hän rakensi helvetin kerroksellisen kuilun muotoiseksi. Sen syövereissä ihmiset kärsivät erilaisten syntiensä mukaan kauhistuttavissa rangaistuksissa. Danten kertomus on vaikuttanut kristittyjen mielikuviin helvetistä luultavasti enemmän kuin mikään muu teos Raamattua lukuunottamatta.
Nykyihmisen mielessä Jumalaisen näytelmän kuvaama ikuinen tuomio palavassa haudassa tai limaisessa joessa tuntuu kauhistuttavalta, mutta keskiajan ihminen saattoi kokea asian eri tavoin. Ympäröivä yhteiskunta oli niin epätasa-arvoinen, että kuolemanjälkeinen eriarvoisuus tuntui luontevalta - tai ainakin ymmärrettävämmältä kuin nykyisin.
Podcast pohtii, miten suhtautuminen helvettiin on muuttunut kirkon sisällä. Jos nykyisin pelätään, että puhe helvetistä karkottaa ihmiset kirkosta, aikaisemmin asiaan suhtauduttiin päinvastoin. Helvetinpelko oli yksi kirkon suurimmista valttikorteista - kirkko pelasti ihmiset helvetiltä.
Mutta miten muuttunut suhtautuminen helvettiin muuttaa kristinuskoa? Ainakaan kirkon jäsenkatoa tämä muutos ei ole pysäyttänyt. Toisaalta on hyvä muistaa, että kristittyjen ajatuksissa helvetistä on tavattu vuosien saatossa varsin erilaisia näkemyksiä.
Yleisin ajatus on ollut, että helvettiin tuomitut ihmiset kärsivät siellä ikuisesti. Jo varhain tälle näkemykselle etsittiin vaihtoehtoja. Esitettiin, että ehkäpä ihmiset pääsevät aikansa kärsittyään helvetistä pois. Toinen ehdotus oli, että jossain vaiheessa helvetin tuli polttaa ihmiset olemattomiin. Ajatus siitä, että helvettiä ei ole lainkaan olemassa, on saanut suurempaa suosiota vasta kristinuskon tuoreimmissa vaiheissa.
Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast sukeltaa syvälle Danten helvetin eri tasoille, pohtii helvetin kuvauksia kirkkotaiteessa, Augustinuksen käsityksiä helvetistä ja miettii yleisesti helvetin merkitystä kristinuskolle. Osansa saavat myös salamanterit.
-
Tutkimme stigmatisaatio-ilmiötä. Kirkon historia tuntee useita tapauksia, joissa kristittyjen mystikkojen käsiin, jalkoihin ja kylkeen väitetään ilmestyneen samanlaisia haavoja kuin Kristukselle ristillä.
Suuri osa stigmaatikoista on elänyt vuosisatoja sitten, joten heitä koskevien kertomusten todenperäisyyttä on lähes mahdotonta varmistaa. Muinaisia stigmaatikkoja olivat esimerkiksi keskiajan pyhimykset Franciscus Assisilainen ja Katariina Sienalainen. Viime vuosisadan tunnetuin stigmoista kärsinyt hahmo oli italialainen pappismunkki Padre Pio, jonka stigmoista on olemassa paljon kuvamateriaalia ja lääketieteellisiä tutkimuksia.
Padre Piolla (1887-1968) oli ruumiissaan stigmat väitetysti yli 50 vuoden ajan. Niitä tutkittiin usean lääkärin toimesta. Katolinen kirkko suhtautui Pioon alkuun torjuvasti, mutta lopulta vakuuttui ilmiön aitoudesta. Padre Pio julistettiin pyhimykseksi vuonna 1999 ja hänen elämäänsä liitetään myös lukuisia muita ihmeitä.
Hänen kerrotaan esimerkiksi kyenneen ilmestymään ihmisille kahdessa paikassa samaan aikaan. Tunnetaanpa toisen maailmansodan ajalta jopa kertomus, jossa Padre Pio ilmestyi taivaalle ja esti pommikoneita tuhoamasta San Giovanni Rotondon kaupungin ja sen luostarin.
Aivan kaikki eivät ole vakuuttuneet hänen stigmojensa aitoudesta. Selitykseksi on ehdotettu esimerkiksi psykosomaattista sairautta, jossa Kristuksen kärsimykseen eläytyminen tuottaa fyysisen reaktion. On myös esitetty, että Padre Pio aiheutti haavat itse käyttämällä happoa. Mutta olisiko näin kivuliaan huijauksen jatkuminen 50 vuoden ajan mahdollista?
Padre Pio eli sairaalloisen elämän. Monia stigmaatikkoja tuntuu yhdistävän huono terveydentila, ja useat heistä ovat viettäneet suuren osan elämästään vuoteenomana. Myös apostoli Paavalia on ehdotettu stigmaatikoksi, koska hän kertoo Galatalaiskirjeessä “Jeesuksen arvista ruumiissaan.” Luultavasti Paavali ei kirjeessään kuitenkaan viitannut stigmatisaatio-ilmiöön.
Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcast pohtii Padre Pion stigmojen syntyä, niiden todenperäisyyttä ja yleisesti Kristuksen kärsimykseen osallistumisen perinnettä.
Voit kuunnella jakson Radio Dein aalloilta lauantaina 8.9. klo 21, tai mistä tahansa käyttämästäsi podcast-sovelluksesta jo etukäteen. Voit lähettää palautetta ohjelmasta sen Facebook-sivuilla tai kirjoittamalla osoitteeseen palaute@kirkonihmeellisimmättarinat.fi.
-
Varmaankin tunnetuin välitilaan liittyvä ajatus on katolinen oppi, jonka mukaan osan ihmisistä pitää ennen taivasta puhdistua synneistään kiirastulessa. Mielikuviin kiirastulesta on vaikuttanut voimakkaasti 1300-luvun kirjailija Dante Alighieri, joka käsitteli aihetta Jumalaisen näytelmän toisessa osassa. Ensimmäinen osa käsitteli helvettiä ja toinen taivasta.
Dante kuvasi kiirastulen kerroksittaiseksi ja hyvin ikäväksi paikaksi, jossa ihmiset kantavat eri syntiensä mukaan esimerksi raskaita kiviä, joutuvat makaamaan kasvot maata kohden tai harhailevan silmät umpeen ommeltuina.
Katolinen käsitys kiirastulesta on viime aikoina ollut murroksessa. Kiirastulen lyhentämiseksi ei esimerkiksi enää myydä aneita, kuten Lutherin aikana oli tapana. Aneita voi kyllä ansaita esimerkiksi rukouksilla tai osallistumalla tiettyihin tapahtumiin. Kiirastulen kestolle ei nykyisin anneta mitään tiettyä aikamäärää.
Luther ei hyväksynyt kiirastulta, mutta oli itse sielununiopin kannattaja. Lutherin ajatus oli, että kuoleman jälkeen sielut nukkuvat viimeiseen tuomioon asti. Nykyisin luterilaisessa uskossa usein sekoittuu sielununi ja toisaalta ajatus siitä, että kuoleman jälkeen yksinkertaisesti ollaan taivaassa. Samoissa hautajaisissa pappi voi sanoa, että Kristus herättää kuolleen viimeisenä päivänä, mutta myös, että kuollut on jo taivaan ilossa.
Yksi erikoisimmista välitilaan liittyvistä ajatuksista on ortodoksien piirissä esiintyvä, mutta kirkkokunnan harhaopiksi julistama oppi tulliasemista. Tässä uskomuksessa enkeli johdattaa kuolleen ihmisen sielun taivaaseen demonien kansoittamien tulliasemien kautta. Jokaisella asemalla demonit vaativat sielua tilille tämän tekemistä synneistä. Demonit päästävät sielun läpi vain, jos sillä on osoittaa syntien maksuksi vastaava määrä hyviä tekoja.
Kirkon ihmeellisimmät tarinat -ohjelmassa käsitellään myös tuonelaa, limboa ja esimerkiksi juutalaisten ajatuksia kuolemanjälkeisestä elämästä. Dantea mukaillen podcastin syyskauden jaksoissa käsitellään myöhemmin taivaaseen ja helvettiin liittyviä tarinoita ja uskomuksia.
Voit lähettää palautetta ohjelmasta sen Facebook-sivuilla tai kirjoittamalla meille osoitteeseen palaute@kirkonihmeellisimmättarinat.fi. -
Kiinalainen kristitty munkki Rabban Sauma teki 1200-luvulla ällistyttävän matkan Kiinasta Bagdadiin ja sieltä Euroopan hoveihin. Vaikka hänen matkansa on yhtä ihmeellinen kuin Marco Pololla, Sauma oli lähellä joutua historiankirjoituksen unohtamaksi.
Sauma kuului nestoriolaiseen eli idän kirkkoon, joka oli vielä tuohon aikaan levinnyt valtavan laajalle. Hän lähti matkalleen tarkoituksenaan tehdä pyhiinvaellus Jerusalemiin, mutta matkasta tuli todellinen vuoristorata, jonka loppuvaiheissa munkki sai tehtäväkseen houkutella Euroopan kuninkaat ja paavi sotilasliittoon mongolien kanssa.
Rabban Sauman tarina kertoo myös 1200-luvun mongolien vallasta, joiden valtakunta ulottui Kiinasta Persiaan ja pohjoisessa aina Laatokalle saakka.
Ehdota meille aihetta tai lähetä palautetta osoitteeseen palaute@kirkonihmeellisimmättarinat.fi
Facebook: https://www.facebook.com/kirkonihmeellisimmattarinat
Twitter: https://twitter.com/KirkonTarinat -
Mikä oli kirkon kamalin vuosisata? 900-lukua on vaikea voittaa tässä kisassa. Sitä on kuvattu mm. porttovallaksi ja pimeäksi vuosisadaksi. Ainakin paaveilla oli vaikeaa: heitä myrkytettiin, hakattiin, tukehdutettiin, näännytettiin ja tallattiin kuoliaaksi. Joskus jopa nostettiin haudasta takaisin tuomiolle.
Tässä kaaoksessa viihtyi poikkeuksellinen nainen, Marusia. Hän solmi sarjan avioliittoja ja nousi niiden avulla Rooman hallitsijaksi. Marusia alisti paavit omaan komentoonsa ja peräti kuusi hänen suoraa jälkeläistään nousi paavin istuimelle. Marusian kerrotaan myös olleen teini-ikäisenä paavi Sergius III:n rakastajatar, mistä suhteesta syntynyt poika nousi myöhemmin itsekin paaviksi.
Eero ja Heikki miettivät, mitä kirkon silloisesta alennustilasta pitäisi ajatella ja miten kirkko ylipäänsä on selvinnyt tästä synkästä vaiheesta ja tuoreemmista haasteistaan. Osansa saavat Borgiat, aikamme yhdysvaltalaissaarnaajat ja Suomen kirkon varsin lilliputtimaiset skandaalit. Ainakin on selvää, että tämän päivän kirkko tuskin on huonommassa jamassa kuin 1100 vuotta sitten.
Ehdota meille aihetta tai lähetä palautetta osoitteeseen palaute@kirkonihmeellisimmättarinat.fi
Facebook: https://www.facebook.com/kirkonihmeellisimmattarinat
Twitter: https://twitter.com/KirkonTarinat -
Maailmasta eristäytymiseen pyrkivä trappistien sääntökunta onnistui synnyttämään täydellisen oluen. Mutta miksi?
Eero ja Heikki kertovat trappistien perustajan Armand Jean le Bouthillier de Rancén kiehtovan tarinan ja samalla pohtivat miksi luostarioluet ovat niin laadukkaita. Trappistioluet ovat säännöllisesti kärkisijoilla kun listataan maailman parhaita oluita.Olut johdattaa myös miettimään alkoholin ja kristinuskon suhdetta. Suomessa kirkko on perinteisesti ollut enemmän raittiusväen puolella - siitä huolimatta, että kirkko on ainoa paikka, jossa alaikäisille tarjoillaan alkoholia. Suhtautuminen väkijuomiin on vaihdellut kautta kristinuskon historian. Kristittyjen myönteisempi suhtautuminen alkoholiin on usein esimerkiksi erottanut heidät muslimeista.
Ehdota meille aihetta tai lähetä palautetta osoitteeseen palaute@kirkonihmeellisimmättarinat.fi
Facebook: https://www.facebook.com/kirkonihmeellisimmattarinat
Twitter: https://twitter.com/KirkonTarinat -
Äiti Teresa oli yksi viime vuosisadan näkyvimmistä vaikuttajista. Valkosiniseen sariin pukeutunut tulisieluinen nunna julistettiinkin pikavauhtia pyhimykseksi. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta mutta Äiti Teresan kuoleman jälkeen löydetyt kirjoitukset paljastavat, että sisimmässään hän ei koskaan tuntenut rauhaa.
Tämän viikon podcastissa kerromme Äiti Teresan kiehtovan tarinan, mietimme hänen merkitystään ja tutustumme hänen puheisiinsa, joissa ei sanoja säästelty.
Äiti Teresaa pidettiin pyhimyksenä jo elinaikanaan. Vaikka hän oli uskollinen kirkon puolustaja, nunnan oma sisäinen maailma oli täynnä epäilystä. Vasta hänen kuolemansa jälkeen selvisi, että hän koki läpi elämänsä syvää hengellistä köyhyyttä.
Ehdota meille aihetta tai lähetä palautetta osoitteeseen palaute@kirkonihmeellisimmättarinat.fi
Facebook: https://www.facebook.com/kirkonihmeellisimmattarinat
Twitter: https://twitter.com/KirkonTarinat - Se mer
