Episodes
-
Tässä jaksossa pohditaan tekoälyn roolia ja vastuuta oikeassa uutistoimituksessa. Mihin tehtäviin tekoälytoimitus kykenee nyt ja millaisiin muutoksiin toimittajien kannattaa tulevaisuudessa varautua?
Minkälainen on tekoälytoimitus? Miten tekoäly pystyy avustamaan päätoimittajaa? Kuinka kaukana olemme enää niin sanotusta ”robottijournalismista”?
Jaksossa tutustutaan Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnan tutkimushankkeeseen ”Tekoälyn johtama uutistoimitus”. Hankkeessa rakennetaan vuorokauden ympäri toimiva tekoälytoimitus, jossa tekoäly hoitaa kaikki toimituksen eri roolit päätoimittajasta toimittajaan ja tuottaa uutisia tarvittaessa kymmenillä eri kielillä.
Poikkitieteellisessä tutkimuksessa selvitetään, missä kulkevat tekoälyn kyvyn rajat verrattuna ihmiseen vuonna 2025.
Nooran vieraaksi saapuu Tampereen yliopiston journalismin tutkija ja professori Laura Ahva. Lauran mukaan tekoäly tulee jopa monimutkaistamaan toimittajien työtä esimerkiksi lähdekritiikin saralla. -
Tässä jaksossa keskustellaan siitä, miten uutismediat pysyvät pinnalla informaatiotulvan keskellä. Millaisia keinoja uutisjournalismin pelastamiseksi pitäisi keksiä vai onko avain ratkaisuun jo käsissämme?
Mitä tarkoitetaan uutisten pelillistämisellä? Voisivatko vuorovaikutteiset sisällöt lisätä uutisten seuraamista myös nuoremmissa sukupolvissa?
Jaksossa syvennytään Media-alan tutkimussäätiön järjestämän Think Ink -innovaatiokilpailun voittajaan MetaPressiin. Millaisia MetaPressin pelit ovat käytännössä ja missä niitä on jo käytetty?
Nooran vieraiksi saapuvat Platonic Partnershipin toimitusjohtaja Jussi Loukiainen sekä Viestimedian kehityksen päällikkö Taru Salo. Millainen tekoälyrenki Viestimedialla on käytössään? -
Missing episodes?
-
Tässä jaksossa sukelletaan Sanoma Media Finlandin hankkeeseen, jossa selvitettiin työikäisen väestön mielipiteitä generatiivisesta tekoälystä. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, millainen suhde väestöllä on tekoälyllä luotuun mediasisältöön sekä erityisesti koneäänellä luettuihin uutisiin ja audioartikkeleihin.
Miten kuluttajat sitten suhtautuivat ääniuutisiin – epäluuloisina vai kiinnostuneina? Jaksossa keskustellaan myös siitä, miten median tulisi viestiä yleisölleen tekoälyn roolista sisällöntuotannossa. Millä keinoin mediat voisivat kasvattaa yleisön luottamusta tekoälyavusteiseen journalismiin?
Nooran vieraina ovat Content Insight Strategist Sami Virtanen Sanoma Medialta sekä tutkimus- ja kehityspäällikkö Riina Aho RadioMedialta. Voisiko tekoälyn kirjoittama uutinen olla jopa rehellisempi kuin ihmisen – koska sillä ei ole omaa agendaa? -
Tässä jaksossa syvennymme Oy Kultainen Sherpa Ab:n hankkeeseen “Kaupallisen sisällöntuotannon ansaintalogiikan paradigmamuutos: Generatiivisen tekoälyn tuoma laadunparannus.”
Miten generatiivinen tekoäly muuttaa kaupallisen sisällöntuotannon ammattikenttää? Miten voisi saada tekoälystä parhaan hyödyn irti työssään? Voidaanko tekoälyä hyödyntämällä saada merkittäviä laatuhyötyjä ammattimaisten sisällöntuottajien toimiessa promptaajina?
Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten generatiivinen tekoäly vaikuttaa kaupallisen sisällöntuotannon laatuun erilaisilla käyttäjäprofiileilla, ansaintalogiikkaan, osaamiseen, ammattilaisen kokemukseen sekä ammatin transformaatioon.
Nooran vieraina ovat Head of AI & Innovations Jukka Niittymaa Sherpalta sekä Creative Producer Noa Nakai MTV:ltä. Tarvitaanko tekoälyn hyödyntämiselle käyttöohjeet ja miten tekoälyn käyttäjän oma osaaminen vaikuttaa lopputulokseen? -
Tässä jaksossa sukelletaan A-lehtien tutkimushankkeeseen “Lifestyle-median kansainvälistäminen tekoälyn avulla”.
Miten tekoäly voi auttaa suomalaistakin mediaa löytämään kansainvälistä yleisöä ja miksi ylipäätään suomalainen sisältö voisi kiinnostaa ulkomailla? Miten suomalaisen kulttuurin erityispiirteet voivat toimia vahvuuksina kansainvälisillä markkinoilla?
Journalistisen sisältökehityksen lisäksi A-lehdet on kehittänyt medialle uutta ansaintamallia sisältöjen ja verkkokaupan yhdistämisestä. Hankkeen yhteydessä kehitettiin myös uusia tekoälytyökaluja, mutta millaisia?
Meillä kotona -verkkosivu on Suomen suurin asumisen ja kodin lifestyle-sisältöihin keskittynyt digimedia. Sen sisältöjä on hankkeessa testattu vuoden ajan englanninkielisellä Instagram-tilillä. Millaisia tuloksia saatiin aikaan? Millä tavalla hankkeessa varmistuttiin siitä, että sivusto vaikuttaa ammattimaiselta eikä tekoälyllä käännetyltä?
Nooran vieraina ovat A-lehtien Head of Digital Antti Karvanen sekä sisustusarkkitehti Laura Räihä. Mitä lifestyle-media voisi oppia sisällöntuottajilta ja päinvastoin? Entä millä tavoin sisustusarkkitehti käyttää tekoälyä työssään? -
Tässä jaksossa pureudumme Toimitus 2.0 -tutkimushankkeeseen, jonka aiheena on generatiivinen tekoäly ja uudet organisaatiokäytännöt.
Journalistit hyödyntävät jo tekoälyä työssään, mutta samalla he pohtivat, kärsiikö heidän ammatillinen identiteettinsä tai eettisyys sen käytöstä. Miten toimituksissa oikeastaan suhtaudutaan tekoälyn käyttöön?
Organisaatiokulttuurin muutos vaatii yhteisen vision luomista, jossa sekä johto että työntekijät ovat mukana kehittämässä ja jakamassa parhaita käytäntöjä. Tärkeää on tunnistaa, että tekoäly ei ole kilpailuetu itsessään, vaan sen strateginen ja taidokas hyödyntäminen muodostaa erottavan tekijän. Miten tekoälystä sitten rakennetaan kilpailuetu?
Nooran vieraana ovat Toimitus 2.0 -projektin vastuullinen johtaja, professori Paavo Ritala LUT-yliopistosta sekä Sanomien uutismedioiden yhteisiä tekoälytyökaluja kehittävän tiimin kehityspäällikkö Teppo Moisio. Millaisia ohjenuoria he antavat mediaorganisaatioille?
Lue lisää: https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/raportit/tutkimushankkeet/toimitus-2-0-generatiivinen-tekoaly-ja-uudet-organisaatiokaytannot/ -
This episode summarizes the key takeaways from each of the four possible future scenarios and discusses what these future insights can provide to media professionals globally.
What surprising trends have affected the media scene during the years? What is the role of user data, analytics and artificial intelligence in targeting content and serving fragmented user groups?
How do we stand out in a media environment homogenized by new technology?And how do we effectively utilize user data when competing for better personalization and customization?
In this episode Noora is looking into the future of the media scene with Jenna Rak from Condé Nast. Jenna Rak is the Director responsible for social media, analytics and audience development. -
Mitä media-alan johtajien tulee tietää juuri nyt? Miten feikkisisältöjä voisi kääntää voimavaraksi? Miksi mainontaa tarvitaan ja miksi tavallisten kansalaisten tulisi hyväksyä se osana journalistisia sisältöjä?
Tässä viidennessä jaksossa kerrataan aiemmissa jaksoissa käytyjä media-alan tulevaisuusskenaarioita ja mitä niistä voimme oppia. Jaksossa myös selviää millaisia tavoitteita skenaarioiden tekemiselle oli.
Nooran kanssa tulevaisuuden näkymiä on tässä jaksossa koostamassa Alma Median brändi- ja viestintäjohtaja Elina Kukkonen. -
Tekoälyn vauhdittama sisällöntuotanto valtaa media- ja mainosmarkkinaa. Tulevaisuudessa teknologiajätit ovat haalineet entistä merkittävämmän määrän oikeuksia suosituimpiin mediatuotteisiin ja klikatuimpiin sisältöihin, joita ne käyttävät tekoälyjensä kouluttamiseen.
Jääkö Suomi tekoälykilpailussa jälkeen ja lakkaavatko useat kotimaiset media-alan yritykset olemasta, vaikka niillä olisi vannoutuneet yleisöt?
Tämän jakson keskustelu haastaa meidät ajattelemaan datan tuomaa valtaa, medialukutaidon merkitystä yhteiskunnalle ja median tärkeyttä aitojen, inhimillisten sisältöjen tuottajana ja mahdollistajana.
Nooran kanssa jakson skenaarioon ovat pureutumassa innovaatiojohtaja Sini Kervinen Bauer Medialta sekä teemajohtaja Kristo Lehtonen Sitralta. -
Internet on täyttynyt tekoälyn tuottamasta sisällöstä, saasteesta. Hakukoneet eivät enää pysty erottamaan tekoälysaastetta ja oikeaa tietoa toisistaan. Journalistisen median merkitys korostuu sekavassa ja sirpaleisessa informaatioympäristössä. Kriisien keskellä suomalaisissa herää vahva halu säilyttää demokratia ja hyvinvointivaltio, jotka ovat uhattuna.
Tässä kolmannessa jaksossa keskustellaan journalismin roolista demokratian ja hyvinvointivaltion ylläpitäjänä sekä suomalaisen median kannattavuudesta. Jakson aikana myös selviää, mitä säätiöittäminen tarkoittaisi journalismin moniäänisyydelle.
Nooran vieraina tässä jaksossa media-alan tutkimussäätiön hallituksen jäsen Anni Lintula ja mediakonserni Keski-Suomalaisen digitaalisen liiketoiminnan johtaja Kirsi Hakaniemi. -
Ulkoisten turvallisuusuhkien kriisiyttämä demokraattinen yhteiskunta etsii sananvapauden ja -vastuun rajoja, kun kansallinen turvallisuus korostuu ja vie tilaa neljänneltä valtiomahdilta.
Tässä jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, mikä on journalismin rooli tulevaisuudessa ja millaista lisäarvoa se tuottaa yleisöilleen. Lisäksi mietitään, kuinka kriisinsietokykyisiä kotimaiset media-alan yritykset ovat? Entä miten varmistetaan toimittajien tiedonsaanti?
Studiossa brändi- ja viestintätoimisto United Imaginationsin perustajaosakas Anu Ubaud sekä Ylen News Labin osastopäällikkö Jukka Niva. -
Mikä on kiinnostavinta sisältöä vaikuttajamediassa juuri nyt, entäpä vuonna 2035? Kuinka printin viehätys on onnistuttu säilyttämään z-sukupolven keskuudessa? Mitä eroa on sisällöntuottajalla ja journalistilla? Nousevatko perinteiset mediat vielä relevanteiksi?
Tässä jaksossa keskustellaan mediakulutuksen muuttumisesta yhteisölliseksi ja globaaliksi, sisältöjen viihteellistymisestä ja siitä miten vaikuttajamedia eroaa muista medioista.
Studiossa vieraina vakuttajamediatoimisto Content Cornerin johtaja Jessica Rantala sekä Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Jussi Pullinen.
