Episódios
-
Ylellä työskentelevä Happonen teki vuosia sitten puoli yhdeksän uutisiin ison uutisen, jossa väitettiin kansanedustajan saaneen syytteet talousrikosjutussa. Oikeasti syytteitä ei nostettu. Happonen kertoo jaksossa, mitä tapaus opetti hänelle ja puhuu muun muassa siitä, mitä kiinnostavuus uutiskriteerinä tarkoittaa rikosjournalismille.
-
Kymmenen vuotta sitten Sanoman kesätoimittajabileissä Petri Korhonen kuuli kollegoidensa pohtivan, miten varoittaa kesätoimittajanaisia alan kokeneesta konkarista, jonka käsi saattaa hivuttautua paikkoihin, joihin se ei kuulu. Sittemmin Korhonen on tajunnut, että hän oli vuosikausia sokea huonolle, ahdistelun rajamailla olevalle käytökselle, jota hänen ympärillään toimitusyhteisöissä oli ollut. Jaksossa Korhonen puhuu työ- ja juhlimiskulttuurin muutoksesta ja tavoista, joilla häiritsevään käytökseen nykyään puututaan.
-
Estão a faltar episódios?
-
Ilta-Sanomissa työskennellessään Sanna Ukkola teki Maria Guzenina-Richardsonista ison henkilöjutun, joka vaivaa häntä vielä tänäkin päivänä. Jutussa Ukkola antoi nimettömien lähteidensä luonnehtia Guzenina-Richardsonin persoonaa ja toimintaa hyvin negatiiviseen sävyyn. Jaksossa puhutaan nimettömien lähteiden käyttöön liittyvästä vastuusta, poliitikkojen haastattelemisesta sekä Ukkolan roolista yhtenä Suomen tunnetuimmista toimittajista.
-
Ylellä tutkivassa ryhmässä ja MOT-ohjelmassa työskentelevän Maria Mannerin juttujen kohteilla on usein taustallaan traumaattisia tai vaikeita elämäntilanteita. Jaksossa Manner kertoo tapauksesta, jossa hän yritti liian kovaa neuvotella siitä, mitä tietoja jutun kohteesta voidaan julkaista. Se vei juttuprojektin hetkeksi solmuun vain vähän ennen julkaisua. Manner puhuu jaksossa laajemminkin toimittajan roolista suhteessa haastateltavaan sekä virheistä, jotka vaanivat erityisesti tutkivia toimittajia.
-
Nuorena kesätoimittajana Iltalehdessä Emil Elo päätyi uutisvinkin perusteella julkaisemaan uutisen pommiuhasta suomalaisten suosimassa lomakohteessa. Pian selvisi, että uutinen oli täysi ankka. Nykyään Helsingin Sanomissa työskentelevä Elo kertoo, mikä vaikutus virheellä oli esimerkiksi siihen, ettei hän koskaan päätynyt julkaisemaan uutista Suomen seuraavasta hävittäjähankinnasta.
-
Vuonna 2013 Laura Koljonen työskenteli Suomen Kuvalehden toimittajana, kun hän unohti juttuunsa suoria lainauksia lähdeaineistona olleelta verkkosivustolta. Plagiointiepäilyt nousivat valtakunnan julkisuuteen, ja osa Koljosen aiempiakin juttuja tutkittiin plagioinnin varalta. Jaksossa Koljonen kertoo, millainen vaikutus tapauksella oli hänen myöhempään työuraansa.
-
Iltalehden toimittaja Lauri Nurmi on urallaan tehnyt valtavan määrän kovia skuuppeja muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitikan aiheista. Jaksossa Nurmi kertoo, miksi lähteet haluavat kertoa tietojaan juuri hänelle ja millaista inhimillistä kaupankäyntiä skuuppien metsästäminen vaatii. Entä miksi yleisön pitäisi luottaa juuri Lauri Nurmen nimettömiin lähteisiin?
-
Suomen Tietotoimisto on suomalaisen uutistoiminnan kivijalka, johon on luotettu vuosikymmenestä toiseen. Vuosi sitten STT päätyi kertomaan uutisena vanhan aprillipilan. Vastaava päätoimittaja Minna Holopainen kertoo jaksossa, millaisia ovat journalismin yleisimmät virhetyypit ja miten virheisiin STT:llä suhtaudutaan.
-
Jaksossa Ylen toimittaja Ruben Stiller kertoo, kuinka on sensuroinut itseään haastatellessaan perussuomalaisia poliitikkoja suorissa tv-lähetyksissä. Stiller pohtii, millaiset tekijät median rakenteissa, kulttuurissa ja alan verkostoissa johtavat siihen, että toimittajat eivät uskalla esittää haastattelujensa kohteille riittävän kriittisiä kysymyksiä.
