Эпизоды
-
Parlatorio-podcastin uudessa jaksossa pureudutaan italialaisen jalkapallon, stadionien ja politiikan historiaan. Vieraana on Turun yliopiston väitöskirjatutkija Joonas Kananen, joka tutkii jalkapallostadionien sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä fasismin ajan Italiassa.
👉 Jaksossa käsitellään:
– Miten jalkapallosta tuli koko kansan laji Italiassa?
– Fasismin suhde urheiluun, stadionirakentamiseen ja propagandaan
– Stadionit vallan, yhteisöllisyyden ja paikallisidentiteettien näyttämöinä– Italialaisen fanikulttuurin ja ultraliikkeen historialliset juuret
– Miksi jalkapallo on edelleen keskeinen osa italialaista identiteettiä?
– Miten fasismin ajan perintö näkyy Italian stadioneilla vielä nykyäänkin?
Keskustelussa tarkastellaan myös Napolia, Firenzeä, Roomaa ja muita italialaisia jalkapallokaupunkeja sekä sitä, kuinka urheilu, arkkitehtuuri ja politiikka kietoutuivat yhteen 1920–30-lukujen Italiassa.
-
Parlatorio-podcastin jaksossa keskustellaan antiikin Rooman sodankäynnistä, maskuliinisuudesta ja väkivallan ideologiasta. Vieraana on Tampereen yliopiston historian dosentti Jussi Rantala ja juontajana Suomen Rooman-instituutin tutkijalehtori Tuomo Nuorluoto.
👉 Jaksossa käsitellään muun muassa:
– Roomalaisen identiteetin rakentumista sodankäynnin ja vallan kautta
– Maskuliinisuuden ideaaleja ja “imperium”-ajattelua
– Viholliskuvia ja sodan propagandaa
– Sodan vaikutuksia siviileihin ja orjuuden roolia
– Rooman resilienssiä ja sisällissotien traumaattisuutta
– Oliko antiikissa ajatusta “oikeutetusta sodasta” ja missä määrin roomalaiset tunnistivat sodankäynnin moraalisia rajoja?
-
Пропущенные эпизоды?
-
Parlatorio-podcastin jaksossa keskitytään inkvisitioon ja puretaan siihen liittyviä myyttejä. Vieraana ovat Turun yliopiston yliopistonlehtori Jenni Kuuliala ja tutkijatohtori Saku Pihko.
👉 Jaksossa käsitellään:
– Myytit vs. todellisuus: kidutuskammiot ja roviot osana liioiteltua “pimeän keskiajan” kuvastoa
– Inkvisitio ei ollut yksi yhtenäinen ilmiö, vaan joukko eri aikoina ja alueilla toimineita järjestelmiä (keskiajan, Espanjan ja Rooman inkvisitiot), joilla oli omat painotuksensa
– Inkvisitio yllättävän arkisena oikeusprosessina: kuulusteluja, katumusrangaistuksia ja harvoin äärimmäisiä tuomioita
– Inkvisition todellinen tavoite: rankaisemisen sijaan käännytys, yhteisön kontrolli ja oikeaoppisuuden valvonta
– Tapausesimerkkejä yksittäisistä ihmisistä, joiden omaperäiset uskomukset tai riidat johtivat inkvisition tutkintaan
-
Parlatorio-podcastin bonusjaksossa syvennytään antiikin Rooman yhteen vaikutusvaltaisimmista hahmoista: diktaattori Gaius Julius Caesariin. Vieraana on Suomen Rooman-instituutin Wihurin-stipendiaatti, väitöskirjatutkija Maria Jokela.
👉Jaksossa käsitellään:
– Caesarin poliittinen ura ja vallankäytön strategiat
– Mitä “diktaattori” tarkoitti antiikin Roomassa?
– Propaganda ja kansansuosion rakentaminen – Spektaakkelit ja meritaistelunäytökset poliittisina välineinä
– Caesarin perintö: Shakespeare, Napoleon ja moderni poliittinen retoriikka
Keskustelun taustalla on Jokelan ja Joonas Vanhalan toimittama palkittu teos “Gaius Julius Caesar – Rooman diktaattorin monet kasvot”.
-
Parlatorio-podcastin jaksossa syvennytään 1300-luvun naispyhimyksiin Ruotsin Birgittaan ja Katariina Sienalaiseen Euroopan uskonnollisina ja poliittisina vaikuttajina. Vieraana jaksossa on Åbo Akademin kirkkohistorian professori Päivi Salmesvuori.
👉 Jaksossa keskustelun aiheena ovat:
– Birgitan mystiset ilmestykset, Roomaan asettuminen ja vaikutus paaveihin ja hallitsijoihin
– Katariinan kirjeet, poliittinen vaikuttaminen ja äärimmäinen asketismi sekä “pyhän anoreksian” ilmiö– Mustan surman, satavuotisen sodan ja Avignonin paavikauden luoma historiallinen tausta
– Keskiajan pyhimykseksi tuleminen, ihmeiden todistaminen ja reliikkikulttuuri sekä pyhyyden rakentuminen naisten toimijuuden kautta
-
Parlatorio-podcastin jaksossa keskustellaan kahdesta antiikin ikonista, Kleopatrasta ja Aleksanteri Suuresta sekä heidän jälkivaikutuksestaan. Jaksossa on vieraana Tampereen yliopiston dosentti Jaakkojuhani Peltonen.
👉 Jaksossa selviää mm.:– Miten Kleopatran ja Aleksanteri Suuren tarinat ovat muotoutuneet antiikin ajoista lähtien myyteiksi ja kulttuurisiksi symboleiksi?
– Miten heidän hahmojaan on käytetty identiteettien, valtapolitiikan ja kulttuuristen ihanteiden rakentamiseen?
– Miten sukupuoli, etnisyys ja politiikka ovat vaikuttaneet heidän kuvaamiseensa ja tulkintoihinsa eri aikakausina?
– Millaisia vastakkainasetteluja Kleopatraan on liitetty (esim. hallitsija vs. viettelijä)?
-
Parlatorio-podcastin jaksossa keskustellaan eriarvoisuudesta antiikin kaupungeissa Helsingin yliopiston apurahatutkijan ja antiikintutkijan, FT Samuli Simeliuksen kanssa.
👉 Jaksossa pohditaan mm.:
– Olivatko antiikin kaupungit tasa-arvoisempia kuin nykyajan kaupungit?– Millainen oli eri yhteiskuntaluokkien asema roomalaisissa kaupungeissa?– Mitä arkeologiset löydöt ja säilyneet kirjalliset lähteet kertovat varallisuuden jakautumisesta?
– Miksi “keskiluokka” on ongelmallinen käsite antiikin Rooman yhteiskuntaa kuvattaessa?
-
Parlatorio-podcastin jaksossa käsitellään rasismia, etnisiä stereotypioita ja syrjintää antiikissa. Vieraana on Turun yliopiston klassillisen filologian sekä Helsingin yliopiston antiikin kielten ja kulttuurien dosentti Antti Lampinen.
👉 Jaksossa pohditaan mm.:
– Voidaanko antiikin yhteydessä ylipäänsä puhua rasismista?
– Miten muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset ajattelivat "toisista kansoista"?
– Missä määrin heidän ajattelunsa muistuttaa nykyaikaisia rasistisia rakenteita?
– Miten esimerkiksi ilmaston ja ympäristön ajateltiin vaikuttavan eri ihmisryhmiin?
-
Parlatorio-podcastin jaksossa käsitellään juutalaisuutta ja polyteismia antiikin Roomassa. Vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Iida Laurén.
👉 Jaksossa pohditaan mm.:
– Miten juutalaisiin suhtauduttiin antiikissa?
– Miten juutalaiset itse suhtautuivat antiikin Rooman jumaliin ja hallitsijakulttiin?
– Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme uskonnosta, ja miten nykykäsityksemme uskonnosta istuu antiikin maailmaan?
-
Parlatorio-podcastin jaksossa palataan antiikin Rooman valtakunnan tuhoon, sen viimeisiin vuosisatoihin ja myöhäisantiikin ratkaiseviin käännekohtiin dosentti Maijastina Kahloksen kanssa.
👉 Jaksossa pohditaan mm.:
– Miten antiikin Rooman hallinto saattoi edes pysyä kasassa?
– Millaista oli elämä muuttuvassa Roomassa, jossa kristinusko haastoi vanhat jumalat ja keisarit menettivät otteensa?
– Miksi valtakunta romahti lännessä, mutta säilyi idässä?
– Mikä oli 200-luvun kriisi ja miten Rooma selvisi siitä?
-
Parlatorio-podcastin jaksossa puhutaan edesmenneestä paavi Franciscuksesta yhdessä teologi Jyrki Linnankiven kanssa. 🤘 Linnankiven Helsingin yliopistolle tekemä opinnäytetyö käsittelee paavi Franciscuksen medianäkyvyyttä Suomessa.
👉Jaksossa pohditaan mm.:
– Onko Vatikaani todellisuudessa sellainen kuin elokuvat antavat ymmärtää?
– Ketä ovat vatikanistit eli “Vatikaanin paparazzit” ja ketä tarkoitetaan, kun puhutaan “rock’n’rollin kirkkoisistä”?
– Millainen oli edesmennyt paavi Franciscus ja hänen mediakuvansa?
–Miksi paavit ja paavius kiehtovat suomalaista rokkaria?
Jakso on nauhoitettu helmikuussa 2025, ennen paavi Franciscuksen kuolemaa.
-
Parlatorio-podcastin viidennen kauden avausjaksossa puhutaan länsimaisen komedian historiasta ja siitä, millainen huumori upposi antiikin roomalaisiin. Vieraana on antiikkiin erikoistunut kääntäjä ja tietokirjailija Arto Kivimäki.
👉 Jaksossa syvennytään mm.:
– Antiikin kirjallisuuden kääntämisen haasteisiin, erityisesti roomalaisen näytelmäkirjailijan Plautuksen näytelmien suomentamiseen.
– Klassikkotekstien vaikutukseen länsimaisen komediaperinteen kehityksessä.
– Siihen, mikä nauratti antiikin roomalaisia – ja naurattavatko samat asiat meitä yhä tänä päivänä.
Kivimäen tuore käännös, kuusi näytelmää kokoava teos Plautus, oli ehdolla vuoden 2025 Mikael Agricola -käännöspalkinnon saajaksi.
-
Parlatorio-podcastin 70-vuotisjuhlakauden päätösjaksossa käännetään katseet nykypäivään ja tulevaisuuteen yhdessä arkeologian väitöskirjatutkija Nikolai Paukkosen kanssa. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, miten moderneja teknologioita, kuten 3D-mallinnusta, fotogrammetriaa ja laserkeilausta voidaan hyödyntää antiikintutkimuksessa, sekä siitä, miten näitä tekniikoita käytetään instituutin nykyisessä tutkimusprojektissa Trebius Valensin talossa Pompejissa. Lisäksi Paukkonen avaa tekoälyn ja robotiikan tutkimukselle tarjoamia mahdollisuuksia ja niihin liittyviä ongelmia.
-
Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden toiseksi viimeisessä jaksossa vieraana on instituutin entinen tutkijalehtori ja Parlatorio-podcastin aiempien kausien juontaja, dosentti Elina Pyy. Jaksossa keskustellaan laajasti sosiaalihistoriallisista teemoista, jotka ovat olleet keskeisiä niin Elinan omassa tutkimuksessa kuin Suomen Rooman-instituutin tutkimusperinteessä. Keskustelun aiheina ovat muun muassa lapsuus, sukupuoli, kehollisuus ja kivun kokemus antiikissa ja sen jälkeen.
-
Minkälaisia tutkimusaineistoja Rooma ja Vatikaani tarjoavat keskiajan tutkijalle? Mitä ovat reliikit ja miten päädyttiin tilanteeseen, jossa Tuomas Akvinolaisella on väitetysti kaksi pääkalloa? Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden kuudennessa jaksossa vieraana on keskiajan tutkija, Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Marika Räsänen. Marikan kanssa keskustellaan muun muassa siitä, mikä tekee keskiajan tutkimuksesta kiehtovaa ja minkälaisia alan projekteja Suomen Rooman-instituutissa on vuosikymmenten aikana ollut.
-
Jaksossa vieraana on taidemaalari Lauri Laine, joka vie kuuntelijat mukaansa taiteilijaelämään Italiassa ja Villa Lanten taiteilija-ateljeessa. Laurin kanssa keskustellaan Italian taidehistoriasta ja siitä, miten se inspiroi edelleen nykyajan taiteilijoita ympäri maailman. Miten työympäristö vaikuttaa taiteilijan luomisprosessiin? Entä mitä moderni taiteilija voi ammentaa luomistyöhönsä esimerkiksi antiikin Roomasta?
Lisäksi puhutaan Suomen Rooman-instituutista, jossa suomalaiset eri alojen taiteilijat ovat vuosikymmenten ajan voineet työskennellä ainutlaatuisen maiseman äärellä. -
Parlatorio syventyy antiikin kieliin ja kulttuureihin yhdessä Helsingin yliopiston klassillisen filologian dosentin ja Koneen Säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtajan Kalle Korhosen kanssa. Erityisesti keskustellaan latinan kielestä ja sen muutoksesta: miten pienestä Keski-Italian alueen kielestä syntyi koko läntisen Välimeren valtakieli? Pakottivatko roomalaiset valloittamansa kansat oppimaan latinaa vai omaksuivatko nämä kielen omasta aloitteestaan? Entä miten latina kehittyi Rooman valtakunnan aikana ja sen jälkeen?
Jaksossa muistellaan myös instituutin entisen johtajan, professori Veikko Väänäsen, vaikutusta klassillisen filologian sekä erityisesti vulgäärilatinan tutkimukseen. -
Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden kolmannessa jaksossa perehdytään instituutin entisen johtajan, Helsingin yliopiston Kreikan kielen ja kirjallisuuden professorin Mika Kajavan kanssa epigrafiikkaan eli piirtokirjoitusten tutkimukseen, josta juuri suomalaiset antiikintutkijat tunnetaan. Miksi roomalaiset kaiversivat kiveen valtavat määrät tekstejä? Mitä piirtokirjoitukset kertovat meille antiikin ihmisistä, yhteiskunnista tai vaikkapa lukutaidosta? Jaksossa keskustellaan myös Kajavan johtajakauden tutkimusaiheesta eli oraakkeleista ja esimerkiksi siitä, millaisiin kysymyksiin heiltä toivottiin vastauksia.
-
Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden toisessa jaksossa vieraana on suomalaiseen liikemieheen ja mesenaattiin Amos Andersoniin perehtynyt taidehistorioitsija Synnöve Malmström. Jaksossa keskustellaan muun muassa Amos Andersonin taustasta, monisärmäisestä henkilöhahmosta sekä hänen suhteestaan taiteeseen ja kulttuuriin. Miksi liikemies, jolla itsellään ei ollut akateemista taustaa, halusi investoida antiikin kulttuuriin keskittyvään tiedeinstituuttiin Roomassa? Entä miten erosivat toisistaan ”aamun Amos” ja ”illan Amos”?
-
Parlatorio palaa uuden kauden kera! Suomen Rooman-instituutin 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi neljännellä kaudella sukellamme instituutin tutkimusprojekteihin eri vuosikymmeniltä.
Kauden avausjaksossa vieraanamme on instituutin historian kannalta merkittävä henkilö, Rooman valtakunnan arkeologian professori emerita Margareta Steinby, jonka kanssa keskustellaan muun muassa roomalaisista tiilileimoista sekä Iuturnan lähteestä. Minkälaista lähdeaineistoa tiilileimat ovat antiikintutkijalle ja millaista niiden tutkimus on käytännössä? Mitä ne voivat kertoa esimerkiksi naisten asemasta antiikin Roomassa? Entä miten suomalaiset päätyivät kaivamaan keskelle Forum Romanumia?
Parlatorion neljättä kautta isännöi instituutin tutkijalehtori Tuomo Nuorluoto. - Показать больше
