Oynatıldı
-
Tällä podcastilla keskustellaan Jari Koposen kanssa uudelleen parisuhteessa aikuiseksi kasvamisesta ja siitä mitä se on miehelle ja naiselle.Edellisen podcastimme voi kuunnella TÄÄLTÄ
Näyttäisi siltä, että monessa suhteessa nainen havahtuu ensin siihen, että suhteessa toistuu äiti-poika tai tyttö-poika asetelmat. Naisen havahtuminen usein tuntuu miehelle, tai enemmänkin pojalle uhalta, sillä se nostaa esiin sen, että miehen (tai pojan) on kasvettava myös. Tämä ei tarkoita että miehet olisivat jotenkin huonompia ja meillä naisilla on todellakin oma vastuumme aikuistumisessa. Ennenkaikkea vastuu itsestämme.
Moni on ollut tai on parhaillaan suhteessa, jossa ollaan myllerryksessä. Toinen haluaa muutosta, toinen suhtautuu defensiivisesti ja kieltäytyy näkemästä rakkaansa kipua. Tällainen vaihe on emotionaalisesti hyvin kuormittava, eikä sellaisen kanssa tarvitse jäädä yksin.
Jari kuvaa rehellisesti ja selkeästi tunnehaavojen eheytymisen matkaa niin miehen kuin naisenkin perspektiivistä, ja rohkaisee varsinkin miehiä antamaan rakentavaa palautetta tai kysymään, jos mieleen jäi jotain johon kaipaisi selkeytystä.
Luvassa on syvällinen ja tärkeä jakso, kuuntele ihmeessä!
Verkkoluentosarja aikuisesta parisuhteesta alkaa 9.6 ja se on nyt tarjouksessa nyt 39€
-
Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan uusinta podcastia!
Podcastilla puhun mm. seuraavista teemoista:
Muutoksen äärellä meissä on usein kaksi osaa: Osa joka ei missään tapauksessa halua muutosta ja osa joka on utelias muutoksesta
Omaa arvoa ja rakastettavuutta ei kuitenkaan kannata liittää muutokseen: Todellinen muutos alkaa itseasiassa silloin kun hyväksymme itsemme tässä hetkessä (i know, tämä ei ole aina ihan helppoa)
Syvällinen muutos ei tule paineistuksesta vaan valinnasta: VALITSEN ___________. (Toki joskus elämä auttaa laittamaan painetta VALITA).
Mistä aloittaa: Aloita katsomalla rehellisesti nykyhetkeä. Missä oikeastaan menen ja olen?
Järkeily ja pelkkätahdonvoima eivät oikeastaan koskaan toimi syvällisissä muutosprosesseissa
Rakkaudellinen sitoutuminen, rehellisyys ja uteliaisuus taas auttavat
Kun haluamme lähteä ulos turvallisuus alueeltamme, ensimmäisenä edessä ovat esteet: Mikä on estänyt minua ottamasta askelia? Mikä haluaa pitää minut tutussa?
Jokaisen turvallisuusalueelle on olemassa ”hyvät syyt” ja perusteet. Usein nämä syyt ovat itseasiassa selviytymiskeinoja, jotka ovat suojaamassa jotain aiempia haavoja, pelkoja ja uskomuksia
Miksi pysymme turvallisuus alueellamme (miltä se kenellekin meistä näyttää) ? Suojaudun joltain tai pidän kiinni jostain fantasiasta.
Mitä et edes pidä itsellesi mahdollisena? Entä jos se olisi?
Mieli haluaisi tietää koko muutosprosessin ja se haluasi nähdä valmiiksi viitoiteun tien päämäärinen
Elämä kuitenkin näyttää vaan yhden askelen kerrallaan - onneksi.
Mitä itseasiassa oikeasti pelkäät?
On myös täysi lupa jatkaa kuten aiemminkin - mutta on hyvä olla rehellinen siitä itselleen
“Jos mä kuuntelen sydäntäni niin….”
Sitoutuminen muutokseen vapauttaa - ei sido
”Pyydä sulta sitä, että sitten kun se seuraava askel näytetään - pyydä että sä kuulet”
Kaipaatko tukea omaan prosessiisi? Tutustu verkkokursseihini: www,inhimillinenitsetuntemus.fi
Sinä selviät - verkkokurssi erosta toipumisen tueksi on tarjouksessa 30.4 asti 79€ - täältä voit lukea kurssista lisää
-
Luultavasti jokainen on sitä mieltä, että on tärkeä puhua ja olla avoin, mutta miksi se sitten on niin vaikeaa ja pelottavaa? Saatamme myös ajatella olevamme rehellisiä ja avoimia, mutta todellisuudessa olemmekin sitä varsin valikoidusti ja ehkä enemmän pintakerroksista käsin.
Mitä rehellisyys edes on? Rehellisyys ei tarkoita sitä että kaikki mieleen tuleva olisi tarpeen jakaa tai että suodattamaton ajatuksien jakaminen olisi rehellisyyttä. Autenttinen rehellisyys kysyy itseasiassa uskallusta katsoa hieman pintaa syvemmälle: mitä ensin nousevien ajatuksien, tulkintojen ja reaktioiden takana on? Autenttinen rehellisyys on oikeastaan aina jollain tapaa haavoittuvaista, vaikka se voikin olla syvästi voimakasta ja vahvaa samalla.
Jotta voi olla rehellinen toiselle, on ensin oltava rehellinen itselleen. Tämä kysyy usein itsereflektion lisäksi aikaa ja tilaa. Ei voi kuulla itseään pintaa syvemmälle, jos itsensä äärelle ei pysähdy.Autenttinen rehellisyys lähtee sen ilmaisemista mitä minussa tapahtuu, mitä minä toivon, mitä tulkintaa tilanteesta kerron eikä niinkään siitä, että kertoo mitä toinen tekee omasta mielestä väärin. Varsinkin haastavissa tilanteissa on hyvä muistaa, että jokainen katsoo maailmaa ainakin paikoittain omista suojautumiskeinoistaan käsin. Läheiset ihmissuhteet ovat kuin kirkasvalolamppuja haavoittuvaisiin kohtiimme ja siksi voimme kasvaa oikeasti silloin, kun suostumme katsomaan itseämme ja toista myötätuntoisesti ja inhimillisesti, samalla tietäen että tulee hetkiä, jolloin emme siihen pysty.
”Rehellisyys ei tarkoita sitä että sylkee ulos suusta mitä ensimmäisenä mieleen tulee, vaan se voi itseasiassa olla keino välttää syvempää rehellisyyttä”
”Olisi kohtuutonta vaatia, että pystyy olemaan joka hetki rehellinen”
Näiden teemojen lisäksi puhuimme mm.
Miten erottaa jos kommunikointi tulee rehellisyyden nimissä ”väärästä paikasta”
Mitä kaikkea on tarkoituksenmukaista kommunikoida ja kenelle
Jokaisen mieli on taipuvainen projisoimaan toisiin ihmisiin asioita jotka saattavat kummuta enemmän peloista, omista varjoistamme ja haavoistamme- näillä hetkillä omiin ajatuksiin ei luultavasti voi luottaa. Miten kääntyä puolustusreaktioista tarkastelemaan tilannetta myös sen kautta mikä on oma osuus
Jokaisella olisi hyvä olla ihmisiä, keiden kanssa reflektoida rehellisesti ajatuksiaan ja peilailla käyttäytymistään: mutta on hyvä olla tarkkana että kuuntelija ei lähde ”ruokkimaan” toimimattomia mielen tarinoita
Rehellisyydestä puhuminen on helpompaa kuin rehellisyys- kaikki tulemme kompuroimaan ja mokaamaan- ei siis kannata syyllistää itseään vaan enempi harjoitella ”halua jäädä kiinni itselleen
Konfliktien jälkeen tärkeintä on ns. jälkihoito eli turvallinen tila käsitellä yhdessä se mitä kävi niin, että molemmat tulevat kuulluksi
Miten siistiä ja arvokasta, jos jopa voi oppia yhdessä nauramaan jälkeenpäin (ja miksein keskenkin) konflitien, sillä otamme nämä joskus aivan haudanvakavasti. Samalla on totta, että on asioita joille ei tarvitse voida nauraa tai joita ei voi huumorilla kuitata.
”Jokaisella olisi hyvä miettiä, että mitkä on ne strategiat joilla pääsee takaisin selkeämpään tilaan, josta voi kuulla oikeasti itsensä”
”Mä haluan ennenkaikkea itseni vuoksi, ihan itsekkäistä syistä olla rehellinen, koska ne seuraukset tulevat niin kalliiksi, jos en ole”.”Nämä teemat on niin haastavia, että ne kysyvät niiden äärelle pysähtymistä IHAN OIKEASTI”
Tämä oli jälleen ihan valtavan hyvä keskustelu Teemun kanssa, veikkaan vahvasti että seurauksena kuulijallekin syvempää ymmärrystä, myötätuntoa ja ehkä jopa ripaus keveyttä haastavan teeman äärellä <3
Suuri suositus Teemun työlle, käy tutustumassa mm. miesten viikonloppuhin TÄÄLTÄ
Teemun instagram
ps. Verkkoluentosarja aikuisesta kiintymyssuhteesta on joulukuun ajan tarjouksessa 49€. Käy tsekkaamassa lisää!
-
”Se mikä on yhdelle kasvua voi olla olla toiselle taantumista”
Mistä tunnistaa, mikä on autenttista kasvua juuri itselle?
Miten henkisyys ja vaistot liittyvät toisiinsa? Usein henkisyyden äärellä ollaan enemmän keskitytty meditaatioon ja muihin hienovaraisempiin harjoituksiin. Ihminen on kuitenkin biologinen olento, emmekä oikein voi ohittaa vaistopuolta itsestämme. Vaistoihin katsominen tekee näkyväksi reaktiivisuutemme ja rehellisen tilamme, ja juuri sen näkyväksi tulo antaa meille suuntaviittoja siihen, millä on voima tuoda elämäämme valtavasti lisää tilaa ja vapautta. Se ei vain useinkaan ole ihan siellä, missä ensimmäiseksi ajattelisimme.
Usein kun kiinnostumme henkisestä kasvusta luomme usein tiedostamattamme jonkinlaisen tiedostamattoman ihanteen, jossa olisimme levollisia, tietoisia ja jotenkin järkkymättömiä. Ihanteet voivat tottakai motivoida sitoutumaan harjoitukseen joka on hyvä. Vaistopuoli meissä on kuitenkin usein se, mitä emme ihan haluaisi katsoa.
Keskustelemme podcastilla kolmesta erilaisesta vaistosta: itsesuojelu vaistosta, vetovoima vaistosta, sosiaalisesta vaistosta.
Kaikilla ihmisillä ovat nämä kaikki vaistot, mutta lähes aina me lähdemme itsessämme ylikorostamaan jotain vaistoa ja jokin vaistoista jää meille ns. sokeaksi pisteeksi.
Kun ylikorostamme jotain vaistoa, toimimme itseasiassa rajallisesti ja rajatusti. Myös sokean pisteen huomiomattomuus sulkee pois elämästä ja itsestä osion, joka on oleellinen osa kokonaista, täyttä elämää. Tasapainoinen suhde omiin vaistoihn lisää elämässä joustavuutta, tilaa ja tuoreuden tuntua.
Tilanteet, joissa meillä on ahdas olo ja olemme ns. selviytymistilassa, olemme usein jollain tavoin ”jumissa” olemme mitä luultavimmin joko ylikorostamassa jotain vaistoa, tai alitajuisesti välttämässä sokeaa pistettämme. Tällöin se mikä meidät vapauttaa, on usein jollain tavoin päinvastaista ja yllättävää suhteessa siihen mihin olemme tottuneet.
Itsesuojelu vaisto- ”Vain yksin selviää”
Ylikorostettuna: Liiallinen keskittyminen mm. ruoan, unen ja talouden optimointiin selviytymisnäkökulmasta, elämästä tulee joustamatonta, kapeaa ja myös jollain tavoin itsekästä. Kasvua olisi harjoitella joustavuutta ja heliittää liiallisista säännöistä
Sokeana pisteenä: Vaikeus pitää huolta mm. aikatauluista, syömisestä, nukkumisesta ja rytmeistä. Kasvua olisi harjoitella itseä suojelevia rutiineja ja tervettä huolenpitoa itsestä.
Vetovoima vaisto- ”Jos minulla on intensiivinen yhteys- niin selviän”
Ylikorostettuna: Ylimenevä kiinnostus intensiivisyydestä ja latauksesta, jonka seurauksena tavalliset ja arkiset asiat alkavat jäämään, vetovoiman sotkeminen aitoon yhteyteen jonka seurauksena saattaa välttää autenttista yhteyttä ja sitoutumista.
Kasvua olisi harjoitella arkisuutta ja tavallisuutta, sitoutumista siihen mikä on itselle hyväksi sen sijaan mikä on aina stimuloivaa.
Sokeana pisteenä: Tunne että on jotenkin mitätön, ei kiinnostava ja tylsä. Ei ota askelia elämässä kohti toimintaa ja asioita jotka voisivat tuoda omaan elämään tervettä kipinää. Kasvua olisi harjoitella menemään kohti asioita joissa voi olla latausta, intensiivityyttä ja jotain joka jollain tavoin ”herättää”
Sosiaalinen vaisto- ”Selviän ryhmässä”
Ylikorostettuna: Fokus menee automaattisesti muihin ihmisiin, siihen mitä muut ajattelevat minusta. Haluaisi olla mukana kaikissa tapahtumissa, voi olla kroonisesti olo että on väärässä paikassa. Addiktoituu saamaan ”sosiaalista tietoa”. Ihmissuhteet jäävät usein ilmeiselle tasolle. Kasvua olisi uskaltautua kääntämään huomiota pintaa syvemmällä ja uskaltautua katsomaan itseään ja ihmissuhteitaan rehellisemmin.
Alikorostettuna: Ryhmien ja porukkaan kuulumisen välttäminen, tunne kuulumattomuudesta ja sosiaaliset kevyemmät kohtaamiset voivat tuntua täysin turhalta.
Kasvua olisi uskaltautua harjoitella kuulumaan, osallistumaan ja mennä kohti porukoita joissa voi olla osana omana itsenään.
Kuuntele koko keskustelu podcastilta, tämä oli valtavan avaava, valaiseva ja inspiroiva!
Emilian löydät Kehto koulusta, suosittelen suurella sydämellä tutustumaan.
Eevin uutuuskirjan Ymmärrä itseäsi ymmärrä suhteitasi voi tilata mm. Hidasta elämää verkkopuodista
Tilaa kirja täältä
-
Kysymys pitäisikö lähteä vai jäädä on parisuhteessa ollessa haastava. Voin heti paljastaa, että en tiedä siihen oikeaa vastausta.
Kokemus sekä omasta elämästä että omalta vastaanotolta on se, että tämän kysymyksen taakse kätkeytyy paljon sellaista, joka ansaitsee myös tilan tulla katsotuksi.
Mielemme on usein hyvin taipuvainen etsimään nopeasti ratkaisuja: ja siinä on paljon viisautta. Joskus silti liian nopea ratkaisujen etsiminen (tai oikean vastauksen etsiminen) estää meitä kuulemasta syvemmin: Mistä tässä on kohdallani kyse.
Tunnekuohuista tehdyt päätökset harvoin kestävät ( nämä ovat usein on-off suhteiden taustalla) ja taas sydämen syvempi kuuleminen usein kysyy kärsivällisyyttä ja usein myös jostakin omasta fantasisasta luopumista.
Podcastilla puhun mm. seuraavista teemoista:
Minkälainen kipu on suhteessa ns. ”normaalin piirissä”?
Entä jos kysymys ei olekaan ”pitäisikö” vaan onko minulle rakkautta jäädä vai lähteä?
Mitä eroa on sillä mitä haluan ja mitä tarvitsen?
Todellinen muutos voi lähteä nykytilanteen realistisemman näkemisen kautta
Veivaavien ajatuksien sijaan - tee tilaa surulle
Missä me ihan oikeasti mennään?
”Jos mä nyt äkkiä ratkaisen tän- niin kipu poistuisi”
Mihin pystyn sitoutumaan?
Totuus kestää kyseenalaistamisen - Onko tämä vielä mulle syvästi totta? Voinko vielä sydämestä valita tämän?
Epätietoisuuden sietämisestä
Mikä on minulle tässä tilanteessa kasvua
Rajat näyttävät suhteen todellisen tilan
Haavoittuvaisuuden siunaus haastavissa tilanteissa
Sydämellä ei ole hätää riuhtoa- sydän tekee valinnan rauhan kohdasta
Impulsiiviset valinnat eivät yleensä kestä
Ja paljon muuta
Sinä selviät - Verkkokurssi erosta toipumisen tueksi on tarjouksessa 16.5.2021 asti hintaan 69 € (norm. 99 €) - lämpimästi tervetuloa mukaan!
Kurssi sopii sinulle joka,
… harkitset tai olet eronnut ja kaipaat tukea sen työstämiseen
… haluat käsitellä eron prosessin ja sen sisältämät tunteet tietoisesti ja inhimillisesti
… kaipaat tukea ja tietoa eroprosessin ymmärtämisen tueksiKurssi sisältää:
✅ 7 äänitettä jossa Eevi Minkkinen ja Marika Rosenborg avaavat eroon liittyviä teemoja
✅ 7 itsereflektio tehtävää
✅ 3 rentoutusäänitettä
✅ Kaksi vertaistukiryhmää
✅ + muita pieniä bonuksiaKurssi tarjouksessa hintaan 69 € (norm. 99 €) 16.5.2021. asti.
Pääset heti kuuntelemaan kurssimateriaalia ja sen voit ladata myös itsellesi talteen
Ilmoittaudu mukaan kurssille -
Mitä narsismi oikein on?
On hienoa että tietoisuus narsismista ilmiönä on lisääntynyt ja samalla tuntuu siltä että narsismi kortti heiluu aika helposti, kun kyseessä on kuitenkin varsin vakava ja elämään syvästi kärsimystä tuova asia.
Narsistisia piirteitä ovat mm.
Röyhkeys
Itsekeskeisyys
Manipulatiivisuus
Toisen tunteiden mitätöinti
Tunnekylmyys tai muu kyvyttömyys huomioida toisten tunteita
Samojen radikaalien satuttavien mallien toistaminen yhä uudestaan ja uudestaan
Suhteen alussa narsismi ei useinkaan näy. Intuitio tai muut hälytyskellot saattavat kyllä soida, mutta ihastuksen huumassa hälytyskellojen kilinät tulee usein itse vaimentaneeksi. Suhteen alussa narsistin tarkoituskin on hurmata ja koukuttaa toinen, tapahtui tämä sitten tietoisesti tai ei.
Narsistin uhri (joka on sanana aika kamala, mutta tämä on yleisessä käytössä niin mennään sillä) on yleensä hyvin empaattinen ja sopeutuva, ihminen joka on usein jo lapsuudesta alkaen oppinut että omilla tarpeilla ja rajoilla ei ole niin väliä. Narsisti on tavallisesti oppinut hyvin taitavaksi manipuloijaksi, jolloin uhriksi voi kuitenkin joutua lähes kuka tahansa.
Narsistin uhrin omaan taustaan kuuluu usein heikko itsetunto ja itsetuntemus, jolloin narsisti tuntuu niin mahdottoman vetovoimaiselta, kuin omalta puuttuvalta palaselta.
Narsistin uhri on kaikkea muuta kuin tyhmä, vaikka he itse usein kokevat valtavaa häpeää tilanteestaan. Läheisessä suhteessa aktivoituvat varhaiset mallimme olla suhteessa ja tällöin toiset meistä ovat herkempiä narsistisille suhteille. Sillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä tyhmyyden kanssa. Voi olla hyvin vaikeaa nähdä suhteen todellista tilaa, sillä normaaliuden raja hälvenee.
Narsistin kanssa suhteessa ei oikein voi levähtää, luottaa tai asettua tasavertaiseen vuorovaikutukseen. Narsisitissa suhteissa on aina jonkinlainen epäterve valta-asetelma, joka tuo suhteeseen draamaa ja kärsimystä. Narsistisisesta suhteesta on mahdollista toipua. Missään ei kuitenkaan taideta suositella suhteeseen jäämistä.
Toipumisessa keskeistä on purkaa häpeää, keskustella ja tehdä itselleen näkyväksi suhteen todellista tilaa turvallisessa vuorovaikutuksessa. Erillisyys narsistista on myös tärkeää, jotta voi itse alkaa havaitsemaan suhteessa toistuvia kuvioita kirkkaammin. Omien rajojen tunnistaminen ja niistä kiinnipitäminen on myös ydin asia. Terapia on myös enemmänkuin suositeltavaa, varsinkin terapia jossa käydään varhaisten vuorovaikutussuhteiden vaikutusta ja elämänkaarta läpi riittävällä syvyydellä. On ensiarvoisen tärkeää, että uhri saa tunteen kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta. Uuden hyvän tulevaisuuden suunnittelu ja keinojen etsiminen sen saamiseksi, yhdessä terapeutin kanssa vie uhrin ajatuksia pikku hiljaa pois menneistä traumaattisista tapahtumista ja kokemuksista.
Podcastilla puhumme mm. seuraavista aiheista
Mitö narsismi on?
Mitä ns. sumutus/kaasuvalotus on joka saa narsistin uhrin epäilemään itseään ja omaa mielenterveyttään
Narsistisen suhteen syklisyys
Onko narsismi pahuutta, vai mistä siinä on kyse?
Mitä narsistin uhri ”saa” suhteesta?
Mitä tarpeita narsisti itse täyttää suhteessa?
Miksi ihminen hakeutuu toistuvasti enemmänkin sitä kohti mikä on tuttua kuin sitä mikä olisi itselle aidosti hyväksi
Millaisia vaiheita narsistisesta suhteesta toipuminen usein sisältää
Suosittelen suurella lämmöllä tutustumaan Jennin sivuihin TÄÄLTÄ
Verkkoluentosarja tunnelukoista on nyt tarjouksessa 39€.
ilmoittaudu mukaan -
Konfliktit parisuhteissa ovat vääjäämättömiä.
Kun kaksi ihmistä erilaisine persoonineen, pelkoineen, haavoineen, toiveineen ja preferensseineen - on varmaa että edessä on kohtia jotka tuottavat kitkaa ja hankausta. Tätä ei tarvitse välttää - parhaimmillaan kitka suhteessa on kutsu syvempään autenttisuuteen ja läheisyyteen.
Konfliktien välttäminen hinnalla millä hyvänsä taas jättää suhteeseen tietyn etäisyyden, latautuneita aiheita vältellään ja konfliktit alkavat ilmetä epäsuorin keinoin. Tällöin todellisten arkojen, haavoittuvaisten ja herkkien kohtien päälle alkaa tulla erilaisia suojuksia ja defenssejä jotka ovat ikäänkuin esteenä aidolle kohtaamiselle.
Riita ja konflikti eivät ole sama asia. Konflikti ei tarkoita sitä, että toista loukataan, huudetaan tai toimitaan jollain muullatavoin satuttaen. Moni meistä välttää konfliktejä juuri siksi, että alitajunnassamme on syvä haava siitä, että konfliktit ovat aiemmin elämässämme näyttäytyneet pelottavina, repivinä ja dramaattisina. Sitä me ymmärrettävästi haluamme välttää.
Konfliktien käsittely kieltämättä kysyy taitoja ja asennetta: Miten suostun luopumaan siitä kuka on oikeassa ja väärässä ja uskaltaudun yhdessä toisen kanssa tutkimaan mitä välillämme tapahtuu. Tämä kysyy epämukavien tunteiden sietokykyä sekä pysymistä uteliaana: haluan kuulla sinua, minua ja meitä. Haluan ymmärtää.
Kysymyksiä joita tutkia konfliktien äärellä:
Mihin haavaan minussa osui?
Minkä tulkinnan ehkä tein?
Mitä pelkään, miltä koitan suojautua?
Mihin sinussa osui?
Minkä tulkinnan sinä teit?
Mitä pelkäät, miltä koitat suojautua?
Konfliktit lähtevät avautumaan kun suostutte yhdessä tutkimaan, kun suostutte luopumaan hetkeksi äkillisestä tarpeesta ratkaista kitka ja uskaltaudutte katsomaan pintakerroksia syvemmälle.
”Ei etsitä oikeassa tai väärässä olijaa vaan etsitään ymmärrystä”.
”Sitoudun siihen, etten katkaise mitään tunnekuohussa”
4 haastetta jotka ajavat parisuhdetta kurjaan kehään
Kritisointi - ”Sä aina” , ”Sä et koskaan”, yms.
Ilkeys, mitätöinti, vähättely, arkoihin kohtiin sohiminen - ”Sä oot aivan narsisti, Ei susta oo mihinkään, Lopeta toi pillittäminen” yms.
Defensiivisyys - ”Säkin teet xxx ja yyy, yms.”
Kuoreen meneminen ja tunneyhteydestä vetäytyminen
4 harjoitusta jotka taas auttavat teitä takaisin yhteyteen
Omistaminen, me-henki - ”Minä koen” , ”Mussa herää tällainen tarina”, ”Miten me voitaisiin yhdessä käsitellä tätä asiaa?”
Arvostus ja arvokas kohtaaminen vaikeista tunteista huolimatta
Ota vastuu - Kiitos ja auts, kirpaisee kuulla mutta haluan ymmärtää ja ottaa tämän vastuulleni. (Tämä ei ole kuitenkaan vastuunottoa toisen puolesta vaan omasta puolesta)
Palaa yhteyteen, tutki miltä suojaudut ja jaa haavoittuvaisuutesi
”Tie ulos muureista kulkee haavoittuvaisuuden kautta”
Aito ja läheinen parisuhde verkkokurssi alkaa 22.5 - tervetuloa oppimaan parisuhdetaitoja <3
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan TÄÄLTÄ
