Episodi
-
Valpuri Kyni on yksi tunnetuimpia noituudesta tuomittuja henkilöitä Suomen historiassa. Hän eli ja kierteli Satakunnan alueella 1600-luvun ensimmäisellä puoliskolla ja joutui oikeuden eteen noituudesta syytettynä useamman kerran.
Tiedot Valpurin elämästä pohjautuvat pääosin tuomiokirjoihin merkittyihin tietoihin. Tuomiokirjoja säilytetään Kansallisarkistossa ja pääset itsekin tutustumaan niihin Astia-verkkopalvelussa.
Kirjallisuus:
Lappalainen, Mirkka. Pohjoisen noidat. Otava: Helsinki 2018.Nenonen, Marko. Valpuri Kyni - Noitanainen. Noituus - Valpuri Kyni - Noitanainen (tuni.fi). (Viitattu 26.7.2024) Nenonen, Marko ja Kervinen, Timo. Synnin palkka on kuolema. Suomalaiset noidat ja noitavainot 1500–1700-luvulla. Otava: Helsinki 1994.Lähteet:
Huittisten käräjien pöytäkirjat vuodelta 1649. Huittinen 11.-12.6.1649, mm 6:555v-558. Kansallisarkisto (KA). Kuvien tarkastelu - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia (narc.fi)Huittisten käräjien pöytäkirjat vuodelta 1658. Huittinen 30.3.-2.4.1658, mm 10:66v, 67v. KA. Aineiston tiedot - Kansallisarkisto | Asiointipalvelu Astia (narc.fi)Huittisten käräjien pöytäkirjat vuodelta 1665. Huittinen 27.-28.2.1665, 189v. KA. -
Maarit Tyrkkö on luovuttanut Kansallisarkistolle 281 digitaalisen äänitteen kokoelman Maarit Tyrkön Arkisto II – Arkisto saa äänen. Työnauhoja sisältävä kokoelma laajentaa aikaisemmin valmistunutta Maarit Tyrkön yksityisarkistoa.
Jaksossa kuullaan näytteitä arkistosta ja keskustellaan niiden taustoista.
Kansallisarkisto tiedottaa erikseen, kun materiaalit on siirretty Astia-verkkopalveluun ja ovat valmiita tutkimuskäyttöön.
Thumbnailin kuva: Maarit Tyrkkö
Musiikki: Hans Anderson - Logic
-
Episodi mancanti?
-
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan maaliskuussa 2022, arkistoyhteistyö itään katkaistiin.
Arkistopodin haastattelussa Suomalaiset Venäjällä -hankkeen tutkijat Jesse Hirvelä ja Aappo Kähönen kertovat, miten suhteiden jäädytys on vaikuttanut heidän tutkimustyöhönsä. Lisäksi he paljastavat kuulijoille, mitkä Kansallisarkiston aineistot ovat olleet heidän tutkimuksensa kannalta keskeisiä.
Suomalaiset Venäjällä -hankkeessa tutkitaan kymmenien tuhansien suomalaisten kohtaloita Venäjällä vuosina 1917–1964. Artikkeleiden ja kirjojen lisäksi tarkoituksena on toteuttaa verkkotietokanta venäjälle muuttaneiden, siellä olleiden ja sieltä palanneiden suomalaisten vaiheista.
Jakso on äänitetty 21.11.2023
-
”Minäkin olen riijannut jo neljä kuukautta samaa poikaa sen nimi on Tuure, se on pitkä hongankolistaja, että minä olen kainaloon saakka sitä. Muuten se on kiltti poika vaikka se vähän ryyppää. Kolme vuotta vanhempi minusta.”
Näin kirjoitti vuonna 1935 eräs tyttö Neuvostoliitosta koto-Suomeen Elmalle.
Hallitakseen kommunistista toimintaa Etsivä keskuspoliisi luki ja tarvittaessa sensuroi rajan ylittävät kirjeet. Tämäkin kirje on osittain jäljennetty EK:n Sortavalan alaosastolla.
Kirjoittajista moni osasi odottaa, että kirje luetaan jonkun muunkin kuin vastaanottajan toimesta. Paljon jätettiin sanomatta suoraan.
Nyt pino näitä suomalaissiirtolaisten kirjeitä on kuunneltavissa Arkistopodin Suomalaiset Venäjällä -sarjan toisessa jaksossa.
-
Villasukkia ja -myssyjä, leipomuksia ja tupakkatarpeita... Muun muassa niitä oli kääritty joulupaketteihin, joita lotat lähettivät rintamalla taisteleville sotilaille talvi- ja jatkosodassa. Paketit olivat todellisia päivänpiristyksiä, ja ne saivat monet tottumattomatkin kirjeenkirjoittajat tarttumaan kynään ja ilmaisemaan kiitollisuutensa. Sotilaiden kiitoskirjeisiin pääset tutustumaan tässä Arkistopodin jouluekstrassa, joka on samalla oikeasti viimeinen osa Lottamuistoja-sarjassa.
Jakson kuva:
Pikkulotat valmistavat joulupaketteja rintamamiehille lottapäällikkö Fanni Luukkosen läsnäollessa.
Laivanvarustajank. 6. 1943.11.20. SA-kuva, Sundström.Musiikki:
Axletree - The Hare in the Moon
Attribution 4.0 International (CC BY 4.0)
https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ -
Kotietsintöjä, kiinniottoja, kuulusteluja – Arkistopodi matkaa tällä kertaa myrskyisälle 1930-luvulle Etsivän keskuspoliisin kyydissä.
Neuvostoliitto houkutteli kymmeniä tuhansia suomalaisia 1920-luvulta alkaen. Muuttoliike kiihtyi 1930-luvun laman vaikutuksesta. Moni palasi pettyneenä takaisin, sillä tiedot Neuvostoliiton todellisista oloista olivat vähäisiä.
Etsivän keskuspoliisin tehtävänä oli selvittää, oliko palaamisen syynä todella tyytymättömyys vai vaikkapa ulkovallan vakoilu.
Tässä Arkistopodin jaksossa kuultavat EK:n pöytäkirjat on käsin poimittu Kansallisarkiston makasiineista, Valtiollisen poliisin arkistosta.
Sitä käyttää yhtenä lähteenä myös Suomalaiset Venäjällä -tutkimushanke, joka tutkii suomalaisten kokemuksia Neuvostoliitossa. Hankkeessa valmistuu yksittäisten suomalaisten henkilötietoja käsittävän tietokannan lisäksi tieteellisiä artikkeleita ja tutkimuskirjallisuutta eri suomalaisryhmistä Neuvostoliiton lukuisilta maantieteellisiltä alueilta.
Käsikirjoitus: Melissa Roth
Musiikki:
Axletree - Goldfinch Flight to the North
Attribution 4.0 International (CC BY 4.0)
https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/Hans Andersson - Logic
-
“Vihdoin saimme lähtökäskyn rakkaasta Pälksaarestamme. Itäinen naapuri halusi jälleen Karjalamme ja tietenkin sairaalamme jäisi myös hänen haltuunsa. Tuntui se ajatus kerrassaan katkeralta ajatellakaan loppuun asti, mutta ei siinä muu auttanut kuin töpinäksi vain, ja jonkun aikaa elettiin lähdön merkeissä. Potilaat tietenkin täytyi saada ensin tielle, ja tavarat, ja sikäli vain koko sakki.”
Näin lotta Tyyne Mutka muisteli lottapalveluksensa loppuaikoja kirjeessään Aune Levannolle.
Maataloustyöt, siviiliväestön evakuoinnit ja haavoittuneiden hoito, kaikki ne piti hoitaa, kun Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen kannaksella kesällä 1944. Lottien työ suomalaiselle yhteiskunnalle oli korvaamatonta.
Välirauhansopimuksen myötä suojeluskunnat lakkautettiin marraskuun alussa. Sama kohtalo odotti Lotta Svärdiä. Omaisuus ja arkistot tuli luovuttaa, lottapuvun ja järjestötunnusten käyttö kiellettiin.
Vasta vuosikymmeniä sodan jälkeen lotat alkoivat saada arvostusta ja heidän uhrauksensa sekä työnsä merkitys tunnustettiin.
Tämän jakson myötä päättyy Lottamuistoja-sarja ja Arkistopodi siirtyy kesätauolle. Kaikki jaksot ovat kuunneltavissa yleisimmissä palveluissa.
Jakson kuva:
Ilmavalvontakeskuksen radiohuone. Lotta kartan ääressä. Kuvaaja: Vänrikki E.Blomberg. SA-kuva.Musiikki:
Axletree - The Hare in the Moon
Attribution 4.0 International (CC BY 4.0)
https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ -
Katri Tikkanen ja Saara Rajamäki toimivat jatkosodan aikana muonituslottina kenttäsairaala 25:ssä. Tässä Arkistopodin jaksossa pääset kuuntelemaan heidän tarinansa. Arkinen työ, viihdytyskiertueet, luteentorjumiskeinot, kohtaamiset sotavankien kanssa... niistä kaikista Katri Tikkanen kertoo elävästi muistelmissaan.
“Haikea ikävä pakahdutti rintaa, kun katselimme ulos ikkunasta kaunista kesää kaukana kotoa. Samassa näkyi kirkkaalla taivaalla kolme lentokonetta, jotka raskaasti jyristen ylittivät koulun. Jotain pelonsekaista liikahti rinnassa, vaikka emme silloin tienneetkään koneiden olleen vihollisen pommittajia matkalla Lahteen, vasta jälkeenpäin kuulimme asiasta.”
Jakson kuva:
Lotat antavat juotavaa haavoittuneille. Kiestinki-Tuoppajärvi 15.8. 1941. SA-KUVA. Kuvaaja: Hedenström.Musiikki:
Axletree - The Hare in the Moon
Attribution 4.0 International (CC BY 4.0)
https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ -
On mainoskatkon vuoro! Arkistopodin Lottamuistoja-sarjan neljännessä osassa perehdymme “kohdennettuun mainontaan” vuodelta 1934. Lotta Svärd -lehdessä julkaistuja reklaameja lukee ääneen Otto Aura.
Turhuuksia ei lotille juuri markkinoitu, mutta pieni heikkous sallittiin, kuten leivoskahvit Kämpissä! Jakson perusteella ostoslistalle olisi voinut laittaa myös manööverieväitä, uumanauhaa ja kenttäkeittimen.
Kuusiosaisen Lottamuistoja-sarjan seuraava osa julkaistaan 2.6. Tulevissa osissa jatkamme Lotta Svärdin historian läpikäymistä Kansallisarkistosta löytyvien aineistolöytöjen kautta.
Jakson kuva: Lotta Svärd -lehdessä vuonna 1934 julkaistu mainos.
Musiikki:
Latché Swing - Hungaria
Latché Swing - Rythme Gitan
Attribution-NonCommercial-ShareAlike 2.0 France (CC BY-NC-SA 2.0 FR)
https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/2.0/fr/deed.enBeethoven - March for Military Band WoO 24
Percy Wenrich - The Smiler (1907, Zonophone Concert Band)
Public Domain Mark 1.0
https://creativecommons.org/publicdomain/mark/1.0/E's Jammy Jams - Elite Syncopations
Version by E's Jammy Jams (Composer: Scott Joplin)
Youtube Audio LibraryTri-Tachyon - Little Lily Swing
Attribution-NonCommercial 4.0 International (CC BY-NC 4.0)
https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/ -
Arkistopodin Lottamuistoja-sarjan kolmannessa osassa perehdymme Lotta Svärdin nuoriso-osastoon, pikkulottiin, joka perustettiin 1931. Jatkosodan loppuvaiheessa lottatyttöjä oli jo lähes 50 000, ja heidän tehtävänsä esimerkiksi sairaaloissa ja kanttiineissa olivat varsin vastuullisia.
”Karistin kaikki turhat ajatukset pois ja rohkaisin mieleni. Eihän pidä ajatella etukäteen, että en minä tuohon työhön pysty. Ihmisen tulee pyrkiä eteenpäin. Mitään ajattelematta lähdin pikku lotaksi. ”
Näin 9-vuotias Lempi Nevalainen tuumi Lotta Svärd -lehdessä julkaistussa kirjoituksessa vuonna 1934.
Arkistonäytteitä ääneen lukee Kristina Brushane, juontajana toimii Kare Salonvaara.
Kuusiosaisen Lottamuistoja-sarjan seuraava osa julkaistaan 19.5. Tulevissa osissa jatkamme Lotta Svärdin historian läpikäymistä Kansallisarkistosta löytyvien aineistolöytöjen kautta.
Jakson kuva: Sot.virk. Nurmi, E. Eversti ja rouva Maskula, pikkulotta Maija-Liisa Maskula ja karkeakarvainen taistelulähetti Priha. Lemi, Kantturaniemi 24.6.1941. SA-kuva.
Musiikki: Axletree - The Hare in the Moon
Attribution 4.0 International (CC BY 4.0)
https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ -
Neuvostoliiton hyökkäyksestä 30. marraskuuta 1939 alkanut talvisota oli lyhyt ja intensiivinen tapahtuma, joka sitoi lottavoimat maanpuolustustehtäviin. Tässä Arkistopodin jaksossa Kirsti Kuusela, Kaarina Juonala ja moni muu lotta muistelee sota-arkeaan niin talvi- kuin jatkosodassa. Tarinat ovat peräisin Orimattilassa tehdyn lottaperinnekeräyksen aineistosta, jota säilytetään Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikan arkistossa.
”Oli opittava havainnoimaan lentosuunnat, koneitten lentokorkeus. moniko moottorisia, tasoisia, hävittäjiä, pommikoneita, minkä merkkisiä, kansallisuus – omia, vieraita. Moottorien äänestä oli pääteltävä lentosuunta, jos ei kiikari tavoittanut.”
Näin tuntemattomaksi jäänyt ilmatorjuntalotta muistelee ensimmäistä päiväänsä kirkontornissa ilmatorjuntatehtävissä talvisodan alla.
”Torniin kiipeäminen neljä kertaa vuorokaudessa vaati terveitä jalkoja ja hyvää fysiikkaa sinänsä. Rappuja 206, teki 824 rappua päivissä. Runsaan 5 kuukauden vartiossaoloaikana kiivettiin ylöspäin noin 45 300 askelmaa ja toinen mokoma alaspäin. Ovat unohtumattomia muistoja!”
Arkistonäytteitä ääneen lukee Kristina Brushane, juontajana toimii Kare Salonvaara.
Kuusiosaisen Lottamuistoja-sarjan seuraava osa julkaistaan 29.4. Tulevissa osissa jatkamme Lotta Svärdin historian läpikäymistä Kansallisarkistosta löytyvien aineistolöytöjen kautta.
Jakson kuva: Ilmavalvontalotta Ellen Kiuru Lahdenpohjan ilmavalvontatornissa. Lahdenpohja 1942.07.11. Kuvaaja: Carl Rosenqvist (SA-kuva).
Musiikki: Axletree - The Hare in the Moon
Attribution 4.0 International (CC BY 4.0)
https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ -
Lottien muistoissa ikävät asiat sivuutetaan “hirmu nopeasti”, historioitsija Maritta Pohls sanoo Arkistopodin haastattelussa, joka aloittaa uuden, kuusiosaisen Lottamuistoja-sarjan.
Järjestön lakkautus jatkosodan jälkeen oli Pohlsin mukaan “valtava isku naisten kasvoille”; yhtäkkiä heidän tekemäänsä työtä ei pidetty minkään arvoisena. Puhumattomuus ja kieltäminen vaivasivat lottia kuten veteraanejakin.
Parhaimmillaan Lotta Svärdin jäsenistöön oli kuulunut joka kolmas suomalainen nainen. Mikä sitoi lottia tukemaan maanpuolustustyötä vapaaehtoisesti? Entä miltä järjestön lakkautus jatkosodan jälkeen lotista tuntui?
Sarjan seuraava osa julkaistaan 14.4. Tulevissa osissa käymme läpi Lotta Svärdin historiaa Kansallisarkistosta löytyvien aineistolöytöjen kautta.
Jakson kuva: Radioaseman viestilotta työssään, Nurmoila. Kuvaaja: Aavikko (SA-kuva)
Musiikki: Axletree - The Hare in the Moon
Attribution 4.0 International (CC BY 4.0)
https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ -
Teuvo Pakkalan koulu 5a-luokan oppilaat ja Svenska Privatskolan i Uleåborg koulun 6. luokan oppilaat lukevat joulupukin vastaanottamia kirjeitä.
