Folgen
-
“Ihan kamala päivä! Oon ihan loppu! Lähdetkö aftereille?" Mihin se johtaa, kun jatkuvasti nollaa stressin ja käsittelee tunteet alkoholin avulla?
Miksi suhtautumisemme alkoholin käyttöön eroaa asenteistamme muiden päihteiden käyttöä kuten tupakointia ja huumeiden käyttöä kohtaan?
Työperäinen stressi voi olla syynä päihteiden käytön taustalla. Työuupunut joutuu limboon, jossa mieltä itselääkitään alkoholilla eikä pysty lopettamaan, koska ei saa apua juurisyihin.
Jaksossa puhutaan myös itsensä vertailusta muihin, jota sosiaalinen media ruokkii. Entä jos muiden menestyksestä voisikin inspiroitua kokematta huonommuuden tunnetta ja päästää samalla irti kilpailuasetelmista? Työelämään tulee saada rakennettua luottamus siihen, että ei ole yksin kaikkia vastaan. Tunteita pitäisi saada ja pystyä ilmaista töissä muutenkin kuin after work -juomien rohkaisemana.
Marian vieraana yrittäjä, vaikuttaja ja Selvin päin -podcastin juontaja Hanna Tikander, joka on kertonut oman raitistumistarinansa kirjassaan Selvin päin – Erään bilettäjän tarina. -
Inhimillinen johtaminen mahdollistaa työyhteisöjen hyvinvoinnin. Johtajien on tunnistettava ne rakenteet työelämässä, jotka sysäävät työntekijöitä kohti uupumusta tai mahdollistavat hyvinvointia. Kuinka sitten luodaan inhimillisiä työyhteisöjä, joissa ei uuvuta?
Jaksossa keskustellaan johtamisen merkityksestä työhyvinvoinnin edistämisessä ja kuormittumisen ennaltaehkäisemisessä. Esihenkilöiden rooli psykologisesti turvallisen ja avoimen ilmapiirin luomisessa korostuu. Tässä jaksossa jaetaan konkreettisia esimerkkejä siitä, miten vakuutusyhtiö Turvassa rakennetaan myönteistä työyhteisöä ja johtamisen malleja.
Miten työpaikan kulttuuri, avoin vuorovaikutus ja selkeät tavoitteet voivat tukea työntekijöiden jaksamista? Entä kuinka tärkeää on esihenkilöiden kyky kohdata työntekijöiden haasteet ja purkaa kuormittavia rakenteita ajoissa? Millaisia palikoita sisältää Marian kymmenen kohdan lista, jonka avulla pystyttäisiin rakentamaan turvallisempaa työelämää?
Marian vieraana on vakuutusyhtiö Turvan osaamisenkehittämispäällikkö Paula Lähteelä. -
Fehlende Folgen?
-
“Kaikkihan me ollaan vähän uupuneita.” Tapa, jolla puhumme mielenterveydestä ja uupumuksesta on yksilöä syyllistävä ja vähättelevä. Työuupumuksen oireita esiintyy joka neljännellä suomalaisella, eikä oireita aina laukaise pelkkä työmäärä.
Jaksossa keskustellaan siitä, miksi työn fyysiseen turvallisuuteen kiinnitetään työpaikoilla huomiota turvakengin ja koulutuksin, mutta psyykkinen puoli usein jää huomiotta. Työelämän muuttuessa yhä psykkisemmin kuormittavammaksi, ovatko palkansaajat vaatineet psykososiaalista turvallisuutta? Otetaanko psyykkinen turvallisuus yhtä vakavasti?
Lisäksi jaksossa nostetaan pöydälle rakenteiden eriarvoisuus ja se, kuinka rakenteet vaikuttavat avunsaantiin mielenterveyden haasteiden edessä. Mitkä ovat työelämän sokeita pisteitä ja kuinka erilaiset yksilöt ja intersektionaalisuus voitaisiin ottaa huomioon? Millaisia rakenteellisia ongelmia pitäisi ratkaista, jotta voitaisiin estää ihmisten uupumuslimboon putoaminen?
Marian vieraana on yhteiskunnallinen aktivisti, somevaikuttaja sekä viestinnän asiantuntija Emmi Nuorgam. -
“Näin tunnistat työpaikkasi narsistin” ja “vältä nämä red flagit” vinkkaa lifestyle-journalismi. Myös stressin hallitsemiseen tai työuupumukseen on tarjolla kasapäin konsteja self help -oppaissa, sosiaalisessa mediassa ja elämäntapavalmennuksissa. Auttavatko ne?
Jaksossa tarkastellaan kriittisesti self helpiä ja puidaan self help -kulttuurin varjopuolia. Self help ja jatkuvat itsensä kehittämisen konstit eivät toimi ratkaisuna, jos ongelmat ovat yhteiskunnan tai työpaikan rakenteissa, eivätkä yksilöiden itse hallittavissa. Yksilön vastuulle jää liian usein ratkaista oma jaksamisensa itse, vaikka työuupumuksen juurisyyt ovat kuormittavissa rakenteissa.
Mikä kaikki oikeastaan on self helpiä ja miksi se ei ole kestävä ratkaisu kaikkiin ongelmiin? Mitä jos työpaikoilla vallitsisikin collective care -ajatusmalli ja mitä se voisi pitää sisällään? Entä miksi merkityksellisyyden tunne ei tässä ajassa välttämättä löydy työn kautta?
Marian vieraana on psykoterapeutti, sosiaalipsykologi ja tietokirjailija Emilia Kujala, joka on kirjoittanut äänikirjan Suuri self help -huijaus sekä Ulkopuolisuudesta-kirjan. -
Hyvinvointi työelämässä, erityisesti nuorten kohdalla, ei ole palautunut koronakriisiä edeltävälle tasolle. Kuormitus ja uupumus lisääntyvät, ja työelämäheikennykset suurine leikkauksineen eivät auta asiaa.
Järjestöillä on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa ja myös työelämässä tärkeä kehittämisen, tuen ja avun tarjoamisen rooli. Järjestöjen toimintamahdollisuudet ovat kuitenkin kaventumassa. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustukset leikkautuvat kolmanneksen muutaman vuoden sisällä, joka tulee väistämättä vaikuttamaan järjestöjen toimintaan.
Jaksossa keskustellaan haasteista, joita muuttuva työelämä ja koko maailmaan vaikuttavat kriisit aiheuttavat palkansaajien mielenterveydelle. Mikä on järjestöjen rooli mielen hyvinvoinnin tukemisessa? Minkälaisia rakenteellisia muutoksia tulisi tehdä leikkausten ja työelämäheikennysten sijaan, jotta työntekijät voisivat paremmin? Mitä yrityksissä voidaan tehdä ja tehdäänkin vastauksena yhteiskunnan haasteisiin?
Marian vieraana on MIELI Suomen mielenterveys Ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi. -
Esko Kilven mukaan työ on toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta. Mielen hyvinvointia haastaa eniten huono esihenkilötyö. Esihenkilöyteen pitäisi kuulua vastavuoroisuus ja hyväksi esihenkilöksi kasvetaan yhdessä erheen kautta.
Millainen merkitys työyhteisöllä on työhyvinvoinnille? Mikä esihenkilön rooli on työhyvinvoinnin luomisessa ja millainen on hyvä esihenkilö tai johtaja? Millainen johtaminen tukee mielen hyvinvointia? Mistä elementeistä tällainen johtaminen rakentuu?
Marian vieraana Turvan asiakaskokemusjohtaja Jenni Holmen. -
Työelämä on muuttunut ja vauhti vain kiihtyy. Quiet quitting on hätähuuto, jolla rajataan työtä minimimäärään ja tehdään vain välttämättömän. Työn kuormittavuuden ratkaisuksi siitä ei silti ole. Rajoja tarvitaan, mutta kapina ei tapahdu quiet quittingin keinoin.
Miksi quiet quitting ei saa olla ratkaisu työn kuormittavuuteen? Onko lopulta kuitenkaan kenenkään parhaaksi, että yksilö kantaa yksin vastuuta jaksamisestaan quiet quitting apuvälineenään? Hyötyisikö yksilö ja koko työyhteisö enemmän siitä, että muutos tapahtuisi äänekkäästi joukkovoimalla eikä yksin hissutellen?
Marian vieraana Ammattiliitto Pro:n työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkanen ja toimittaja Laura Friman. -
Miehet eivät puhu eivätkä pussaa. Miehen representaatio on hyvin kapea ja mies halutaan edelleen änkeä perinteiseen muottiin. Vahvuuteen ja voimaan perustuvat kukkulan kuningas -leikit ja neitimäiseksi haukkuminen määrittävät usein poikien lapsuutta. Muottiin on sovittava.
Jaksossa puidaan mieserityisiä kysymyksiä. Kuinka miehen mallia voitaisiin moninaistaa? Voitaisiinko miehisyyden performanssi, miehistymisen vaatimus ja itsensä kovettaminen, jättää jo taakse? Onko miehillä tilaa puhua tunteista työpaikoilla ja työyhteisöissä? Miehet purkavat pahaa oloa useammin fyysisellä tavalla, mutta miten puhumiselle luotaisiin turvallinen tila ja missä tunnetaitoja voitaisiin opettaa miehille?
Marian vieraana somevaikuttaja ja seksuaalineuvoja Joonas Pesonen ja Mies+ ry:n toiminnanjohtaja ja perustaja Miika Saksi. -
Monen nuoren on vaikea määrittää omat rajansa ja koska pitää jarruttaa, kun yhteiskunta kannustaa jatkuvaan ja alituiseen suorittamiseen. Nuorilla on halua näyttää sekä puskea ja työn imu kuuluu uran alkuvaiheisiin, mutta samalla itsensä syyllistäminen jaksamisen loppuessa on tavallista.
Mitkä ovat red flageja, jotka johtavat uupumukseen? Mikä on esihenkilön vastuu huomata nuoren työntekijän liika työtaakka ja jos vauhti on liian kova? Käytetäänkö nuorten innokkuutta hyväksi työpaikoilla? Kohdistuuko nykynuoriin enemmän paineita ja minkälaisia?
Entä miten luodaan turvallisia rakenteita, jotka estävät ylikuormitusta ja tukevat palautumista?
Marian vieraana toimittaja Emma Karasjoki. -
Nainen jää vanhempainvapaalle, ja mies ei, ja samalla mies saa enemmän palkkaa kuin nainen. Naiset kokevat raskaussyrjintää ja myös uupuvat enemmän kuin miehet. Paljon puhutaan, että Suomi on verrattain tasa-arvoinen maa, mutta toteutuuko tasa-arvo työelämässä?
Kuinka sukupuolten välisiin palkkaeroihin voitaisiin puuttua? Palkka-avoimuutta myös kritisoidaan, mutta millaisin perustein? Kummat painavat lopulta enemmän, hyvät vai huonot puolet? Millaisin konstein rakennetaan naisille turvallisempaa ja tasa-arvoisempaa työelämää ja helpotetaan äitiyden ja uran rinnakkain eloa? Millä muilla konkreettisilla keinoilla työelämää saataisiin joustavammaksi ja työkykyä tuettua samalla?
Marian vieraana toimittaja ja tietokirjailija Julia Thurén. -
Mielenterveyttä hoidetaan yhä enemmän, mutta haasteiden esiintyminen ei silti vähene. Nuorten usko tulevaisuuteen on romahtanut ja työelämä on käynyt läpi murroksen. Työ on yhä enemmän pään sisällä kuin työpaikalla.
Mikä työelämässä on sellaista, joka murentaa jaksamista? Onko nuorten huolettomuus kadonnut ja onko ilolle enää tilaa paineiden alla? Millaisia paineita nyky-yhteiskunnan odotukset tuottavuudesta aiheuttavat? Miten yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat identiteettiimme ja riittämättömyyden tunteeseen? Mitä tarkoitetaan työn murroksella?
Marian vieraana kirjailija ja filosofi Pontus Purokuru. -
Meillä on vahvat yhteiskunnan muovaamat mielikuvat siitä, millainen on menestynyt ihminen. Asioita pitää saavuttaa, jotta on onnellinen. Pitää kuulua laumaan, mutta samalla erottua tässä yksilökeskeisessä kulttuurissa. Riittämättömyyden tunne on yksilön vika ja ominaisuus, joka ohjeistetaan korjaamaan omassa päässä.
Jaksossa keskustellaan suoritusyhteiskunnasta, siitä mikä meitä ajaa suorittamaan ja miksi ihmiset uupuvat ja kaikki eivät jaksa? Mitä kaikkea nykytyöelämä vaatii yksilöltä ja onko se kohtuullista? Miten uupuneita yksilöitä syyllistetään ja mitä voitaisiin tehdä, jotta ongelmanratkaisu ei jäisi ainoastaan yksilön vastuulle?
Marian vieraana laulaja-lauluntekijä Jannika B sekä psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Emilia Kujala. -
Terapiaa tarjotaan ratkaisuksi mitä moninaisimpiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten työttömyyteen ja työuupumukseen. Self-help-kulttuuri kannustaa kehittämään itseään jatkuvasti ja jopa onnellisuutta voi nykyään suorittaa oppaan avulla. Mutta miksi vastuu vastuu eheytyä on yksilöllä?
Jaksossa keskustellaan terapeuttisesta vallasta ja kritisoidaan sitä, kuinka psykologisoivat tulkinnat ja terapeuttiset käytännöt tunkeutuvat kaikenlaisille ihmiselämän osa-alueille jopa haitallisin seurauksin. Tärkeämpää olisi tunnistaa, mitkä on ne eri ilmiöiden juurisyyt, ja kohdentaa se toiminta sinne. Nyt monet yhteiskunnalliset, rakenteelliset ja sosiaaliset ongelmat siirtyvät yksilön harteille ja ratkaistavaksi.
Marian vieraana terapeuttisesta vallasta keskustelemassa Turun yliopiston yhteiskuntatieteiden tohtori ja erikoistutkija Hanna Ylöstalo. -
Kuka on vastuussa ihmisen uupumisesta? Työnantaja, yhteiskunta vai uupunut itse? 8 myyttiä työuupumuksesta -podcastissa murretaan haitallisia asenteita sekä myyttejä uupumuksen taustalla. Uupunutta yksilöä syyllistetään suotta. Tässä podcast-sarjassa nostetaan yhteiskunta ja työpaikat vastuuseen.
Podcastissa mielen hyvinvoinnin juurisyihin pureutuu Ammattiliitto Pro:n yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen, joka kirjoittaa väitöskirjaa työn murroksesta. Mukana purkamassa mielenterveyteen liittyviä leimoja on vieraita tutkijoista kokemusasiantuntijoihin. Työuupumusta ei ratkaista yksin, vaan rakenteissa, työpaikalla, porukalla.
Podcastin tuottaa Ammattiliitto Pro yhdessä vakuutusyhtiö Turvan kanssa.
