Folgen
-
9 Elämän sääntöä
Jokainen meistä kulkee elämän polkuaan omalla tavallaan, valiten omat reittinsä ja ottaen oppia matkan varrelta. Joskus opit saadaan kantapään kautta, joskus niin, että itseään kokeneemmat ja viisaammat ehtivät sujauttaa ohjenuoran käteen, jotta askeleet eivät kompastelisi niin paljon.
Päätin listata muutamia ajatuksia, joita olen omalla elämänpolullani omaksunut. Osan olen vahvistanut kantapään kautta, osan taas lainannut kokeneemmilta ja viisaammilta, ja hyväksi havaittuna toistanut ne.
Kuten lähes kaikessa, absoluuttisia totuuksia ei ole olemassa. Nämä ohjeet ja säännöt voivat toimia osittain sinullekin, mutta joissain kohdissa saatat olla eri mieltä tai huomata, että ne eivät sovi omaan elämääsi.
Siksi kehotankin sinua ottamaan nämä ajatukset avoimesti vastaan ja pohtimaan niiden merkitystä juuri sinun elämässäsi. Toivottavasti löydät niistä jotain arvokasta, kuten minä olen löytänyt omalla polullani.
Mukavia kuunteluhetkiä toivottaen,
Team Ihmiskoodin kantapääkoulun kausikorttilaiset
Mikko & Peltsi -
Fysioterapeutti ja Psyykkinen valmentaja Tuomas Repo - mies jonka käsissä keho löytää omat tehdasasetuksensa.
Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus jossa keho ja mieli käyvät alituista keskustelua toistensa kanssa. Niin mielessä kuin kehossa tapahtuu miljoonia ja miljoonia autonomisia ja alitajuisia algoritmejä joiden tietoinen seuraaminen olisi mahdotonta.
On kuitenkin asioita, perusasetuksia, joiden kautta ihmiskeho ja mieli operoi. Asioita, joista rakentuu toimivan, kivuttoman kehon pohjamateriaali. Tila, josta pitkän linjan fysioterapeutti Tuomas Repo puhuu kehon tehdasasetuksina.
Mitä nämä tehdasetukset ovat, joita jokainen meistä voisi tarkastella omassa elämässään, sekä miten kehollemme tärkeään tasapainotilaan, homeostaasiin, pystyisi pääsemään kehoaan oikein kuuntelemalla?
Tervetuloa kuuntelemaan miestä, jonka fysioterapia on paljon muutakin kuin “leipomista”. :)
Pullantuoksuisin terveisin,
Tehdasasetusten ylipäällikkö Tuomas Repo
sekä
Team Ihmiskoodin jauhopeukalot
Mikko & Peltsi
Lisää Tuomaksesta:
https://www.instagram.com/fysiorepo?utm_source=ig_web_button_share_sheet&igsh=ZDNlZDc0MzIxNw==
www.fysiorepo.fi
https://open.spotify.com/show/5MWWH3wKT2V0taKFICXBL8?si=eeadd32b089048ca -
Fehlende Folgen?
-
Lukemisen lukemattomat hyödyt - yli 10 syytä miksi tarttua kirjaan jo tänään!
Olet ehkä kuullut kuuluisan lausahduksen "Lukeminen kannattaa aina," jonka kulttuurin moniottelija, kirjailija, elokuvaohjaaja ja -tuottaja, poliitikko ja diplomaatti Jörn Donner lausui Suomalaisen Kirjakerhon mainoksessa 1990-luvun alussa.
Nykytutkimus tukee tätä toteamusta. Lukeminen vaikuttaa olevan monella tavalla hyödyllistä ihmiselle. Se edistää aivojen terveyttä, henkistä hyvinvointia, emotionaalista älykkyyttä sekä monia muita elämän osa-alueita.
Miksi lukeminen on ihmiselle niin hyödyllistä ja onko väliä sillä, luetko e-kirjoja, äänikirjoja vai konkreettista perinteistä fyysistä painotalon tuotetta?
Kurvaile mukaan kirjojen kiehtovaan maailmaan Team Ihmiskoodin kanssa ja nappaa mukaasi niin kirjasuosituksia kuin ajatuksia siitä. miksi tänään pysähtyisit ja avaisit kirjan josta nauttia kotisohvan nurkassa.
Team Ihmiskoodin lukiukot toivottaa antoisia hetkiä hyvän kirjan parissa!-Mikko ja Peltsi
Lähteet:
“Can Reading Improve Your Focus? Here’s What You Should Know!” The Book Buff. Accessed 8 August 2022. Link: Can Reading Improve Your Focus? Here’s What You Should Know!
“Reading for Stress Relief.” University of Michigan, Taking Challenge of Your Health & Wellbeing. Accessed 8 August 2022. Link: Reading for Stress Relief | Taking Charge of Your Wellbeing
Lopez, Jacob. “How Reading Prevents Alzheimer’s Disease.” Braintest. Link: How Reading Prevents Alzheimer’s Disease
Finucane, E., O’Brien, A., Treweek, S. et al. Does reading a book in bed make a difference to sleep in comparison to not reading a book in bed? The People’s Trial—an online, pragmatic, randomised trial. Trials 22, 873 (2021). Does reading a book in bed make a difference to sleep in comparison to not reading a book in bed? The People’s Trial—an online, pragmatic, randomised trial - Trials Link: Does reading a book in bed make a difference to sleep in comparison to not reading a book in bed? The People’s Trial—an online, pragmatic, randomised trial - Trials
Avni Bavishi, Martin D. Slade, Becca R. Levy, A chapter a day: Association of book reading with longevity, Social Science & Medicine, Volume 164, 2016, Pages 44-48, ISSN 0277-9536, https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2016.07.014. (https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0277953616303689)
“How Reading Increases Your Emotional Intelligence & Brain Function: The Findings of Recent Scientific Studies.” Open Culture. Accessed 8 August 2021. Link: https://www.openculture.com/2018/01/how-reading-increases-your-emotional-intelligence-brain-function.html
13 Health Benefits of Reading | Saber Healthcare
10 Brain Reasons To Make Reading a Habit -
Unet ovat olleet ihmiskunnan historiassa yksi mielenkiintoisimmista asioista alkuaikojen shamanien, näkijöiden, pyhien ihmisten kuin nykyajan aivotutkimusten piirissä. On todettu, että jokainen meistä näkee unia, mutta jotkut meistä kykenevät muistamaan unia paremmin jotkut heikommin tai ei ollenkaan.Unista on kirjoitettu lukuisia teoksia unikirjojen ja eri teosten muodossa nojaten eri kulttuurien perinteisiin tai uskonnollisiin symboliikkoihin. Niistä on etsitty usein selityksiä nykyhetkeen, tai tulkittu ennusmerkkejä tulevista tapahtumista, joiden kautta esimerkiksi jotkut alkuperäiskansat tekivät päätelmiä siitä, missä olisi paras metsästysonni lähipäivien aikana.Unet ovat aivojen yksi mystisiä ja kiehtovia prosesseja, mitä se muodostaa nukkumisemme aikana. Mitä tuolloin aivoissamme tapahtuu ja mitä on unien kiehtova historiikki eri kulttuureissa? Näistä ja paljon muusta podissa joka on hetkittäin kirjavampaa sisällöltään kuin levottomimmatkin unet.#### Team Ihmiskoodin Poppamiehet,Mikko & PeltsiLähteet:Payne JD, Nadel L. Sleep, dreams, and memory consolidation: the role of the stress hormone cortisol. Learn Mem. 2004 Nov-Dec;11(6):671-8. doi: 10.1101/lm.77104. PMID: 15576884; PMCID: PMC534695.[https://www.researchgate.net/publication/313545620_Daily_Life_Experiences_in_Dreams_and_Sleep-Dependent_Memory_Consolidation](https://www.researchgate.net/publication/313545620_Daily_Life_Experiences_in_Dreams_and_Sleep-Dependent_Memory_Consolidation "smartCard-inline")[https://www.calm.com/blog/why-do-we-dream](https://www.calm.com/blog/why-do-we-dream "smartCard-inline")[https://www.sleepfoundation.org/dreams](https://www.sleepfoundation.org/dreams "smartCard-inline")[https://timesofindia.indiatimes.com/education/learning-with-toi/why-do-we-dream-while-sleeping/articleshow/99951016.cms](https://timesofindia.indiatimes.com/education/learning-with-toi/why-do-we-dream-while-sleeping/articleshow/99951016.cms "smartCard-inline")[https://www.healthline.com/health/why-do-we-dream](https://www.healthline.com/health/why-do-we-dream "smartCard-inline")
-
Jokainen meistä on taatusti pysähtynyt joskus kuuntelemaan tuulen huminaa puissa, laineiden lempeää liplatusta tai puron solinaa pienessä joessa. Ääniä joiden kuuntelemiseen harvoin tuntuu kyllästyvän, sekä niitä kuunnellessa usein huomaa rentoutuvansa ja rauhoittuvansa. Sikäli, mikäli mitään uhkaavaa tai yllättävää muutosta ei synny ns. äänimattoon.
Tätä tulee harvoin pohdittua, miksi esimerkiksi monesti vastaavan kaltaiset luonnonäänet rauhoittavat mieltä ja kehoa, tai miten kuulomme reagoi herkästi äänen muutoksiin tai vivahde-eroihin.
Kuuloelimemme tulkisevat aivoille ääntä ja niiden sävyjä johon aivot reagoivat eritavoin, muodostaen välittäjäaineiksi kutsuttuja kemikaaleja, jotka taas ohjaavat osaltaan toimintaamme tai mielialojamme esim. stimuloiden tai rauhoittaen.
Mitä nämä ääniaallot ovat, sekä mitä erilaisia spesifejä taajuuksia voidaan käyttää, jotta saadaan haluttuja vasteita aikaan? Jaksossa käymme läpi eri ääniaaltotaajuuksien vaikutuksia, binauraalisten äänien merkitystä, sekä sitä, mikä erikoiskyky Peltsillä on?
Tervetuloa surffailemaan mukaan Ihmiskoodin ääniaaloille!
Terveisin
Team Ihmiskoodi
Mikko & Peltsi
Lähteet:
https://www.psychologytoday.com/us/basics/binaural-beats
https://www.sleepfoundation.org/noise-and-sleep/binaural-beats
https://www.brownnoiseradio.com/resources/white-noise-and-brain-waves%3A-exploring-the-connection
https://onlinetonegenerator.com/binauralbeats.html#google_vignette
https://archive.org/details/RestorativeSleepMusicBinauralBeatsSleepInTheClouds432Hz -
Oletko koskaan kuullut sinulle sanottavan: “Hei, muista, että et ole enää nuori. Ei kannattaisi enää tehdä tuollaista..” tai “Ei hei tässä iässä enää pysty tai kannata alkaa kokeilemaan.. voi sattua”..
Kyllä, aina voi sattua ja tapahtua. Jopa kotisohvalta noustessa voit nyrjäyttää nilkkasi kun astut lattialle unohtuneen kaukosäätimen päälle.
Ja kyllä, joka hetki olet tätäkin tekstiä lukiessasi hitusen vanhempi kuin äsken. Telomeerejä puolittuu, DNA vanhenee, iho menettää kimmoisuuttaan, sarkopenia vaanii kulman takana ja taitaa iskeä juuri nyt osteoporoosikin. Kyllä, siltä se alkaa tuntua.
Todellisia skenaarioita kyllä kaikki ylläolevat, mutta moni noista asioista on meidän omassa kontrollissa missä vaiheessa, miten nopeasti ja jotkut seikat, jos ollenkaan tapahtuen.
Ikääntyminen on osa elämän prosessia, se tuo mukanaan aina omia muutoksia niin fysiologisesti kuin psyykkisesti. Aikuistumme (allekirjoittanutta lukuunottamatta), saamme elämänkokemusta ja kolhuja. Opimme ja viisastumme. Ymmärrämme ja suhtaudumme elämään eri vaiheissa eri tavoin, mikä on luonnollista ja välttämätöntäkin koska elämäntilanteet ja vastuut muuttuu.
Liikuntakyky ja “kehon ikä” on yksi niistä, mikä muuttuu myös myös ajan saatossa. Mutta mitä nykytutkimus tukee entistä vakaammin on se, että voimme vaikuttaa ikääntymisen tuomiin kehon muutoksiin todella paljon omilla valinnoillamme. Miten liikutamme ja ravitsemme itseämme, meidän kehoa ja mieltämme.
Se mitä ajokortissa lukee syntymävuoden kohdalla ei välttämättä tarkoita sitä kehosi kohdalla - kyse on siitä, kumpaan suuntaan sen haluat olevan?
Käännetään kehon kelloa yhdessä, sinne nuorempaan suuntaan, eikös?
Terveisin
Team Ihmiskoodin “ikiteinit”,
Mikko & Peltsi -
Meistä tuskin kukaan selviää elämästä ilman fyysisiä kolhuja. Milloin se on haava sormenpäässä mestarikokkia leikkiessämme, milloin iso vekki polvessa kaatuessamme pyörällä suoraan asfaltille tai joutuessamme syystä tai toisesta suurempaan operaatioon leikkauspöydälle.
Se on elettyä elämää, joista joskus muistona on ihossamme merkkinä arpi, iso tai pieni. Arvet syntyvät osana ihon reaktiota sattuneeseen vammaan. Arpien muodostuminen ja niiden paraneminen on riippuvaista useammastakin eri tekijästä.
Kuinka ne jäävät vaikuttamaan elämäämme muunakin kuin “visuaalisena päiväkirjana”, on merkittävää. Monesti arpi voi olla vain arpi, ollen vaikuttamatta millään muulla tavoin elämään, mutta joskus niiden vaikutukset mm. myofaskian toimintaan, hermoimpulssien kulkuun, kudosten väliseen liukuun ynnä muuhun voi olla merkittäviä.
Mitä arvet ovat, miten ne muodostuvat ja millä eri tavoin niitä voisi hoitaa? Tässä jaksossa otamme pienen ensikosketuksen arpien maailmaan ja käymme läpi tyypillisimmät arpityypit sekä keinoja, millä arpikudoksia voidaan hoitaa ja edistää niiden paranemista.
Arpien laskemis-terveisin,
Team Ihmiskoodin polviarpien ammattilaiset
Mikko & Peltsi
Lähteet mm.
Scars
Zinc in Wound Healing Modulation
Scars: Overview
Scars: Diagnosis and treatment -
Tarvitaanko lepopäiviä?
Tulokselliseen harjoitteluun kuuluu olennaisena osana myös tehokas palautuminen, sillä ilman sitä ei pystytä saavuttamaan superkompensaatiotilaa – kehon "ylikorjaavaa" tilaa, jossa harjoitettu fysiologinen ominaisuus on kehittynyt paremmaksi kuin ennen.
Mitä tehokas palautuminen siis on, mitä sillä tarkoitetaan ja mitä lepopäivänä tulisi ottaa huomioon, jotta se palvelisi tarkoitustaan?
Mitkä ravitsemukselliset, kuormitusfysiologiset ja psykologiset seikat olisi hyvä huomioida, jotta saisit lepopäivistä parhaan mahdollisen hyödyn irti?
Nosta jalat rennosti pöydälle ja ota ylös vinkit tehokkaaseen lepoon ja palautumiseen.
Chillailuterkuin,
Team Ihmiskoodi
Mikko & Peltsi -
Alipalaudutko vai kehitytkö? - Signaalit, milloin on aika keventää harjoittelua
Yksi kehittävän harjoittelun ohjelmoinnin kannalta haastavimpia seikkoja on osata ajoittaa palauttavat harjoitukset tai jopa täysi lepoviikko oikeaan kohtaan. Etenkin silloin kun treenit tuntuisi kulkevan ja on ns. ”draivi päällä” on vaikeaa olla välttämättä realistinen sille, mitä todellisuus sanoo. Kehittyykö tulokset edelleen vai koetatko vain puskea enemmän, mutta todellisuudessa moni asia indikoi tarvetta palauttaville harjoituksille tai totaalisille lepopäiville.
Indikaattorit, mitkä kielivät treeniväsymyksestä ja alipalautumisesta voidaan jakaa karkeasti kolmeen tasoon, jotka auttavat paremmin spottaamaan sitä, miten suuresta käsijarrusta olisi tarpeen vetää ettei tulisi puskettua suoraan tiiliseinään. Tervetuloa kuuntelemaan ja ottamaan vinkit käyttöön!
Nousujohteisia treenejä toivottaen,
Team Ihmiskoodin välipalautujat
Mikko & Peltsi -
Mitä tulis tehdä harjoittelun suhteen kun nenä alkaa vuotaa tai kurkku tuntuu hieman karhealta?Jäädäkkö suoraan sängynpohjalle ja unohtaa kaikki aktiivisuus hetkeksi vai uskaltaakko käydä tekemässä vielä nopeasti yksi treeni harjoituspäiväkirjasta, ettei kunto vaan katoa tai jos vaikka kimppuun hiipivä flunssa ei huomaisi?Tähän ei ole ymmärrettävästikkään täysin yksiselitteistä vastausta, mutta on olemassa muutamia raameja liittyen harjoittelun annosteluun oireiden alkuvaiheessa - yllättävää kyllä, joskus treenilläkin voi olla paikkansa?Milloin ja mitä, se selviää tämänkertaisesta hämmentävän lyhyestä ja intensiivisestä podijaksosta, mikä Peltsin kanssa ajateltiin tehdä vastapainoksi muutamille “ylipitkille” taannoisille jaksoillemme. :)Tervetuloa intensiiviseen lyhytjaksoon, jonka jos kuuntelet tuplanopeudella on ohi jo lähes alle vartissa. :DToiv.Team Ihmiskoodin lyhyen matkan miehetMikko & PeltsiLähteet:https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1155/2018/1857413https://www.runnersworld.com/health-injuries/a32268595/how-running-affects-your-immune-system/https://www.healthline.com/nutrition/does-exercise-boost-immune-systemhttps://www.lung.org/blog/can-you-exercise-with-a-coldhttps://blog.nasm.org/fitness/working-cold-debunking-mythsBrooks, GA, Fahey, TD, and Baldwin, KM. Exercise Physiology: Human Bioenergetics and Its Applications. 4th Ed. 2005. McGraw Hill: Boston, MA.Laskowski, ER. (n.d.). Is it OK to exercise if I have a cold?Mayo Clinic. Retrieved from: http://www.mayoclinic.org/exercise/expert-answers/faq-20058494Martin, S, et al (2009). Exercise and respiratory tract viral infection.Exerc Sport Sci Rev. 2009 October; 37(4): 157–164. Retrieved from: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2803113/Walsh, NP, et al. Position statement: part one: immune function and exercise.
-
Tidi-tittidi-di-tss!
Jos lausut tuon ääneen ja olet syntynyt 70-80 luvun kulmilla, niin uskoihin että tunnistat mistä videopelistä kyseinen rytmi/musiikki löytyy?
Aivan oikein, Super Mario Bro’s -pelisarjan ikoninen musiikki, joka on tähän päivään pitänyt pintansa eri muodoissaan myös nykynuorison keskuudessa.
Videopelien historia ulottuu väitetysti jo 1900-luvun puolivälin tuntumaan jolloin ensimmäiset koodaukset loivat muutaman pikselin rakennelmista pelillistä antia ja jonka pelaajan oma mielikuvitus väritti lopulliseen muotoonsa. Tänä päivänä pelien moniulotteisuus, tarinan kerronta, äänimaailma ja graafinen toteutus lähentelee lähes todellisen elämän sfäärejä.
Ihmiskoodi pysähtyi aiheen ympärille pohtimaan mitä videopelit ovat merkinneet heille itselleen, sekä mitä oppeja videopelit ovat elämään tuoneet jopa hieman yllättävälläkin tavalla.
Pureudutaan myös siihen, mitä tutkittuja hyötyjä ja haittoja videopelien pelaamisesta on ja mitä tämänhetken tutkimustieto näiden osalta näyttäisi osoittavan - pelatakko vai eikö pelata?
Oman elämän “god-moden” metsästäjät, Ihmiskoodi-geimerit,
Mikko & Peltsi
Lähteitä:
https://www.history.com/topics/inventions/history-of-video-games
https://www.frontiersin.org/news/2017/07/05/video-games-can-change-your-brain/
https://www.raisesmartkid.com/3-to-6-years-old/4-articles/34-the-good-and-bad-effects-of-video-games
https://youtu.be/FktsFcooIG8?si=cJyZRT7k4reypDTQ
Does Video Gaming Have Impacts On The Brain
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6829166/ -
Kiroilu, tuo itseilmaisuista ylevin ja parhammillaan tunnelatautunein muoto, joka manifestoituu mitä yllättävimmissäkin hetkissä monologia tai dialogia rikastuttamaan.
Kirosanoja on suomenkielessä lukuisa määrä, joidenkin ollen murteisiin istutettuja, osan perintölahjana saatuja. Osan ollen säilyttänyt asemansa kielikulttuurissa vuosikymmenten yli ns suosikki voimasanoina.
Ihmiskoodi päätti tehdä pienen, osittain empiirisen tutkimusmatkan suomen kirosanojen historiaan jossa pengotaan ärräpäiden arkistoa. Joten tähän jaksoon laitettakoon "ei herkille sieluille tai korville" -tägi suomaan meille tutkimusmielessä laajempi kiroiluvapaus.
Tervetuloa mukaan noitumaan ja ottamaan selvää, mikä on suomenkielen suosituin kirosana.🤬
Ihan helevetin upeaa päivää juuri Sinulle!
Toiv. Team Ihmiskoodi,
Mikko & Peltsi - miehet, jotka ei koskaan kiroile, paitsi nyt. -
“Tunteiden älykkyys on se, missä ihmiset ovat hyviä, eikä se ole sivurooli. Se on ihmisen älykkyyden eturintama.”
— Ray Kurzweil
Olet varmaan kuullut monesti puhuttavan älykkyysosamäärästä. Siitä miten paljon pisteitä testistä on tullut ja miten se sijoittuu valtaväestön tasolle tai jossain tarkemmassa segmentissä.
Veikkaan, että olet myös kuullut älystä, joka liittyy hieman hankalammin mitattavaan kategoriaan - tunneälyyn.
Tunneäly koostuu tämänhetkisen näkemyksen mukaan viidestä eri komponentista: empatiasta, sosiaalisista taidoista, itsetuntemuksesta, itsesäätelytaidoista, sekä motivaatiosta.
Miten nämä komponentit vaikuttavat empatiataitoomme, sekä mitä moninaisia hyötyjä meille on tunneälyn kehittämisestä niin henkilökohtaisen elämän kuin työelämässä menestymisen kannalta?
Tervetuloa kuuntelemaan ja oppimaan tekniikoita, joilla voit tulla lähestulkoon mustan vyön tunneälyköksi.
Empaattisin ja sympaattisin poditoivotuksin,
Team Ihmiskoodin herkät herrat, Mikko & Peltsi
HARJOITUKSIA
https://www.skillsconverged.com/blogs/free-training-materials/giving-feedback-exercise-improve-your-self-awareness
https://familyvio.csw.fsu.edu/sites/g/files/upcbnu1886/files/2018-11/Emotional-Intelligence-Handouts.pdf
https://positivepsychology.com/emotional-intelligence-exercises/#5-eq-worksheets
Lähteet:
https://www.eiconsortium.org/EQ-4X-more-significant-than-IQ/
https://www.researchgate.net/body-Language-in-Leadership/
https://www.tandfonline.com/approach-to-self-regulation/
https://hbr.org/great-leaders-need-the-right-mindset/
Bar-On, R. (1997). Bar-on Emotional Quotient Inventory (EQ-i): Technical manual. Multi-health systems. Toronto, Canada: Multi-Health Systems, Inc.
Bar-On, R. E., & Parker, J. D. (2000). The Bar-On Emotional Quotient Inventory: Youth Version Technical Manual. Toronto, Canada: Multi-Health Systems, Inc.
Bar-On, R. (2006). The Bar-On Model of Emotional-Social Intelligence. Psicothema. 18 Suppl. 13-25.
Bar-On, R. (2010). Emotional Intelligence: An Integral Part of Positive Psychology. The South African Journal of Psychology. 40. 54-62.
Black, P. H., & Garbutt, L. D. (2002). Stress, inflammation and cardiovascular disease. The Journal of Psychosomatic Research, 52, 1–23.
Carmeli, A. (2003). The Relationship Between Emotional Intelligence and Work Attitudes, Behavior and Outcomes: An examination among senior managers. The Journal of Managerial Psychology, 18(8), 788-813.
Cherniss, C. & Goleman, D. (2003). The Emotionally Intelligent Workplace. New York: Wiley
Ciarrochi, J., Forgas, J., & Mayer, J.D. (2001). Emotional intelligence in everyday life: A scientific inquiry. Hove, UK: Psychology Press.
Cotrus, A., Stanciu, A., & Bulborea, A. (2012). EQ vs. IQ Which is Most Important in the Success or Failure of a Student? Procedia – Social and Behavioral Sciences, 46. 5211-5213.
De Mio, R. R. (2002). On Defining Virtual Emotion Intelligence. ECIS 2002 Proceedings. 149.
Edussuriya, D., Marambe, K. N., Tennakoon, S. U. B., Rathnayake, R. M. I. S. D., Premaratne, B. G., Ubhayasiri, S. K. & Wickramasinghe, C. U., (2018). Emotional intelligence in first year medical students and its correlates. The Sri Lanka Journal of Medicine, 27(2), pp.4–13.
Furnham, A., & V. Petrides, K. (2003). Emotional Intelligence and Happiness. Social Behavior and Personality: An International Journal. 31. 815-823.
Ganster, D., & Schaubroeck, J. (1991). Work Stress and Employee Health. The Journal of Management, 17(2), 235-271.
Goleman, D. (1995). Emotional intelligence. New York, NY: Bantam Books, Inc
Hess, J. D., & Bacigalupo, A. (2011) Enhancing decisions and decision‐making processes through the application of emotional intelligence skills. Journal of Management History, Vol. 49 Issue: 5, pp.710-721
Jordana, P. J., Ashkanasyb, N. M., Härtelb, C. E., & Hooperb, G. S. (2007). Workgroup emotional intelligence: Scale development and relationship to team process effectiveness and goal focus. Human Resource Management Review, 12, 195-214.
Lin, D. T., Liebert, C., Tran, J., Lau, J., & Salles, A. (2016) Emotional Intelligence as a Predictor of Resident Well-Being. The Journal of the American College of Surgeons.
Lopes, P. N., Salovey, P., & Straus, R. (2003). Emotional Intelligence, Personality and the Perceived Quality of Social Relationships. The Journal of Personality and Individual Differences, 35(3), 641–658.
Lopes, P. N., Salovey, P., Cote, S. & Beers, M. (2005), Emotion regulation ability and the quality of social interaction. Emotion, 5 (1), 112-121.
Luthans, F., Avey, J. B., Avolio, B. J., & Peterson, S. J. (2010). The development and resulting performance impact of positive psychological capital. Human Resource Development Quarterly, 21(1), 41–67.
Magnano, P., & Craparo, G., & Paolillo, A. (2016). Resilience and Emotional Intelligence: which role in achievement motivation. International Journal of Psychological Research. 9. 9-20.
Mischel, W., & Underwood, B. (1974) Instrumental Ideation in Delay of Gratification. The Journal of Child Development, 45 (4) pp. 1083-1088.
Ogińska-Bulik, N. (2005). Emotional intelligence in the workplace: Exploring its effects on occupational stress and health outcomes in human service workers. International journal of occupational medicine and environmental health. 18. 167-75..
Olson, K., Kemper, K. J., & Mahan, J. D. (2015) What Factors Promote Resilience and Protect Against Burnout in Firstyear Pediatric and Medicine-Pediatrics Residents? The Journal of Evidence-Based Complementary & Alternative Medicine.
Palmer, B., Donaldson, C., & Stough, C. (2002). Emotional Intelligence and Life Satisfaction. Personality and Individual Differences. 33. 1091-1100.
Ruiz, D., Extremera, N., & Galán, C. (2014). Emotional intelligence, life satisfaction and subjective happiness in female student health professionals: The mediating effect of perceived stress. Journal of psychiatric and mental health nursing.
Salovey, P. & Mayer, J. D. (1990). Emotional Intelligence. Imagination, Cognition and Personality, 9(3), 185–211.
Schawbel, D. (2011). Daniel Goleman on Leadership and The Power of Emotional Intelligence. Retrieved from
Schneider, T. R., Lyons, J. B., & Khazon, S. (2013). Emotional Intelligence and Resilience. The Journal of Personality and Individual Differences, 55(8), 909-914.
Schutte, N. S., Malouff, J. M., Bobik, C., Coston, T. D., Greeson, C. S., Jedlicka, C., Rhodes, E., & Wendorf, G. (2001). Emotional intelligence and interpersonal relations. The Journal of social psychology, 141 4, 523-36.
Snarey, J. R., & Vaillant, G. E. (1985). How Lower and Working Class Youth Become Middleclass Adults: The Association Between Ego Defense Mechanisms and Upward Social Mobility. Child Development, 56(4), 899-910.
Strickland, D.S . (2000). Emotional intelligence: the most potent factor in the success equation. The Journal of nursing administration, 30 3, 112-7.
Tehrani, M. (2011) Study of the Relationship Between Emotional Intelligence (EI) and Management Decision Making Styles. World Applied Sciences Journal 12 (7): 1017-1025.
Wechsler, D. (1943). Non-Intellective Factors in General Intelligence. The Journal of Abnormal and Social Psychology, 38. 101-103. -
Ihmiskehomme on rakentunut mitä ihmeellisimmistä arkkitehtonisista rakenteista, joilla jokaisella on oma tärkeä tehtävänsä kokonaisuudessa. Yksi niistä on ihmisen tukiranka eli luusto.
Ihmisen luusto muodostuu yli kahdestasadasta eri luusta, jotka muodostavat osan meidän rakenteellisesta vahvuudesta, "korimme mallista", suojakuoresta ja toimivat kiinnitysrakenteina lihas-jänne-liitoksille. Näiden kaiken edellä mainitun lisäksi se on vielä paljon muutakin kuin vain usein kuvissa kuvattuna oleva valkoinen "luu".
Mistä luumme rakentuvat, mitkä ovat niiden eri tehtävät, sekä millä tavoin voimme pitää luustostamme hyvää huolta, jotta "tukikorimme" säilyisi vahvana läpi iän?
Tervetuloa kuuntelemaan luunkovaa asiaa kahdelta "luupäältä" ja saamaan ajatuksia oman luuston hyvinvointiin.
Team Ihmiskoodi,
Mikko & Peltsi -
“Hyvin kehittynyt huumorintaju on se pylväs, joka lisää askeleesi tasapainoa, kun kävelet elämän kireällä köydellä.”
-William Arthur Ward-
Huumori on ollut ihmiskunnan keskuudessa aina aikojen alusta asti, näin ainakin uskallan väittää. Se, millaista huumori minäkin aikakautena on ollut ja mihin tarkoituksiin se on valjastettu palvelevaksi on vaihdellut vuosisatojen aikana eri muodoissaan.
Siinä missä huumorilla on monia eri tyylisuuntia ja vivahteita, on myös huumorintajulla. Huumorintaju on jokseenkin yksilöllistä ja omaleimaista - joillakin enemmän, joillakin vähemmän, vaikka varmasti myös ns. kultaista keskitietäkin huumorin kukkasissa löytyy.
Tätä testaavat aktiivisimmin koomikot, joiden työnkuva on tuoda hauskuutta ja iloa elämään, välillä siinä paremmin onnistuen, välillä huonommin. Jälleen kerran, osuuko koomikko kuulijakunnan huumorin valtimoon vai meneekö vitsit ohi pitkin hiussuonia, on taitolaji jota ovat harjoitelleet historiassa niin antiikin Kreikan kynäniekat, keskiajan hovinarrit kuin kuuluisa mykkäelokuvien ikoninen Charlie Chaplin.
Mitä hyötyjä meille on huumorista, voiko sitä kehittää sekä mitä tapahtuu aivoissamme huumorin ja naurun myötä? Näiden kysymysten, sekä kuivakoiden vitsien lähteillä seikkailee kaksi oman elämänsä vitsiniekkaa, joilla ainakin toisilleen osuu huumori samaan nauruhermoon.
Varoitus - tämä jakso saattaa sisältää normaalia enemmän huonoja vitsejä. Kuuntele omalla vastuullasi.
Huvittavin terveisin,
Team Ihmiskoodi, Mikko & Peltsi
Lähteet:
https://www.verywellmind.com/health-benefits-of-humor-and-laughter-5101137
https://www.mentalfloss.com/article/539632/scientific-benefits-having-laugh
https://www.mayoclinic.org/healthy-lifestyle/stress-management/in-depth/stress-relief/art-20044456
https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0286260
https://hms.harvard.edu/news/humor-laughter-those-aha-moments -
Jos ei olisi aurinkoa, ei olisi elämää.
Elämä maassa, Telluksessa, on syntynyt mittaamattoman ajan kuluessa ihmisille ja elämälle elinkelpoiseksi monen ihmeellisen reaktion kautta. Yksi niistä monista on esimerkiksi fotosynteesi, yhteyttäminen. Johon auringonvalo olennaisesti liittyy elämälle edullisen tapahtumaketjun eri vaiheissa.
Aurinko ja auringonvalo on myös monessa muussa muodossa meille merkityksellistä niin ihmiskunnan historian, hormonitoiminnan, immuniteetin, mielialan, kuin monen muun elintoiminnon kannalta. Mutta kuten monessa muussakin asiassa elämässä, on auringon valollakin haittapuolensa. Ehkä tyypillisempänä haittapuolena on liiallinen auringonotto aurinkorasvan unohtuessa ja kotiin vietävinä on "rusketusraidat" ravunpunaisin sävyin.
Mitä muuta auringonvalosta on meille hyötyä, mihin ja miten se meissä vaikuttaa, sekä mitä olisi hyvä tietää auringovalolta itseään suojatessa. Näistä ja tutusti paljon muista aurinkoisista (tai varjoisista) sivupoluista turistaan Pelsin kanssa tässä, joten hyppääs mukaamme virtuaalibiitsille aurinkotuoliin ja pistä kuulokkeet korviin - nyt lähdetään aurinkoon! ☀️
Aurinkoisin terveisin,Team IhmiskoodiJo-lähes-aurinkokuninkaat, Mikko & Peltsi
Tärkeä numero muistaa: Päivystysapu - soita numeroon 116117
Lähteet:
National Institute of Mental Health (NIMH): Seasonal Affective Disorder
American Psychiatric Association: What Is Seasonal Affective Disorder?
**Lambert, G. W., Reid, C., Kaye, D. M., Jennings, G. L., & Esler, M. D. (2002). Effect of sunlight and season on serotonin turnover in the brain.](NCBI - WWW Error Blocked Diagnostic)
Holick, M. F. (2004). "Vitamin D: Importance in the Prevention of Cancers, Type 1 Diabetes, Heart Disease, and Osteoporosis." American Journal of Clinical Nutrition, 79(3), 362-371.
Garland, C. F., et al. (2006). "The Role of Vitamin D in Cancer Prevention." American Journal of Public Health, 96(2), 252-261.
Ginde, A. A., et al. (2009). "Vitamin D and Respiratory Infection in the NHANES III." Archives of Internal Medicine, 169(4), 384-390.
Moukayed, M., & Grant, W. B. (2013). "Molecular Link between Vitamin D and Cancer Prevention." Nutrients, 5(10), 3993-4021.
Holick, M. F. (2004). Auringonvalo ja D-vitamiini luuston terveydelle ja autoimmuunisairauksien, syöpien ja sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn. Amerikkalainen klinikan ravitsemuslehti, 80(6), 1678S-1688S.
Campion, N. (2008). Länsimaisen astrologian historia Osa II: Keskiaikainen ja nykymaailma. Bloomsbury Publishing.
Berson, D. M., Dunn, F. A., & Takao, M. (2002). Phototransduction by retinal ganglion cells that set the circadian clock. Science, 295(5557), 1070-1073.
Rähse, W. (2020). Photobiological sciences online.
Airola, E. (2020). Säteilyturvakeskus. UVC-säteilyn käyttö ja vaikutukset.
Yaar, M., & Gilchrest, B. A. (2007). Aging of skin. In Fitzpatrick's Dermatology in General Medicine.
Hamblin, M. R. (2017). Mechanisms and applications of the anti-inflammatory effects of photobiomodulation. AAPS J, 19(6), 1371-1379.
Avci, P., Gupta, A., Sadasivam, M., Vecchio, D., Pam, Z., Pam, N., & Hamblin, M. R. (2013). Low-level laser (light) therapy (LLLT) for treatment of hair loss. Lasers in Surgery and Medicine, 45(8), 487-491.
Bjordal, J. M., Johnson, M. I., Iversen, V., Aimbire, F., & Lopes-Martins, R. A. (2006). Low-level laser therapy in acute pain: a systematic review of possible mechanisms of action and clinical effects in randomized placebo-controlled trials. Photomedicine and Laser Surgery, 24(2), 158-168.
Ferraresi, C., Hamblin, M. R., & Parizotto, N. A. (2015). Low-level laser (light) therapy on muscle tissue: performance, fatigue and repair benefited by the power of light. Photonics & Lasers in Medicine, 4(3), 215-226.
Saltmarche, A. E., Naeser, M. A., Ho, K. F., Hamblin, M. R., & Lim, L. (2017). Transcranial Photobiomodulation for the Treatment of Major Depressive Disorder. A Randomized, Sham-Controlled Trial. Journal of Neuroinflammation, 14(1), 142.
Zhao, J., Li, Z., Liu, T., Liu, B., & Zhang, G. (2012). Red light and the sleep quality and endurance of elite female basketball players. Journal of Athletic Training, 47(5), 477-482. -
Intuitiivinen valmennus, kommunikoinnin taito ja palautteenannon herkkyys.
Saimme vieraaksi podiin herran, jonka valmennusmetodeita ja omaa pelaamista kuvaa luovuus, intohimo ja intuitiivisuus. Valmentamiseen liittyy paljon vuorovaikuttamista, luottamusta, rohkeutta, aitoa välittämistä, rajojen koettelua ja pieniin, tärkeisiin asioihin kiinnittämistä.
Valmentajan ja valmennettavan yhteinen dynamiikka rakentuu monesta eri palikasta, joissa jokaisella on tärkeä osa kokonaisuuden kannalta.
Valmennus on parhaimmillaan paljon muutakin kun vain tekniikan tai taktiikan oppimista. Se on kulttuurin luomista, oppimista, oivaltamista, itsensä ylittämistä, kipukohtien etsimistä, vanhan romuttamista ja uudelleenrakentamista ja syvää molemminpuolista luottamusta.
Olit sitten valmentaja tai oman elämäsi koutsi niin uskon, että jakso antaa ajatuksia laidasta laitaan niin ihmisten kohtaamisesta aina valmennusfilosofisiin aspekteihin.
Lämpimästi tervetuloa ääniaalloille kanssamme,
Team Ihmiskoodi, Mikko & Peltsi
Lisää Villestä ja hänen loistavista artikkeleistaan liittyen valmennukseen
https://www.villetuomi.com/
https://finpadel.fi/author/villetuomi/ -
On sanottu, että elämä on hiljalleen luopumista monista eri asioista. Se on kuin hitaasti sulava jääkuutio, joka pienenee vähitellen ajan kuluessa.Pohdin tätä ajatusta pitkään ja olen tämän ajatuksen kanssa ollut enemmän läsnä viimevuosina johtuen elämässäni tapahtuneista muutoksista.Myönnän olevani tuosta samaa mieltä, mutta myös osittain eri mieltä. Sillä luopuminen antaa myös tilaa jollekin uudelle, joka tulee täyttämään tuota “tyhjiötä”. Jos jokin vanha ei siirtyisi pois, ei tilalle ehkä pystyisi tulemaan uutta.Iän myötä myös tapa lähestyä eri asioita muuttuu. Ne asiat, joita parikymppisenä piti itsestäänselvyytenä, eivät välttämättä ole enää nelikymppisenä itsestäänselvyyksiä. Tai toisinpäin. Nuorena koetut “mahdottomilta” tuntuvat asiat ovatkin iän myötä tulleet saavutettaviksi tai lähes arkisiksi.Mitä osa-alueita liittyy luopumiseen ja mitä on tullut niiden tilalle? Millaisen mielenharjoitteen voit tehdä, jos huomaat, että elämääsi on ajan saatossa tullut enemmän tunnetta, jossa olet luopunut sinulle tärkeistä maamerkeistä, ja haluaisit saada jotain tärkeää takaisin?Tervetuloa kuuntelemaan pohdintojamme - meistä ei tarvitse luopua, eihän? ;)Keski-ikäisin terveisin,Mikko (keski-ikäinen) & Peltsi (se ei-vielä-keski-ikäinen)
-
“Millions saw the apple fall, but Newton asked why.” ~Bernard Baruch
Uteliaisuus on meille jo syntymälahjana annettu ominaisuus, joka on pienen lapsen kohdalla lähes ehtymätön voimavara ja joka joillakin meistä tuntuu kantavan läpi elämän.
“Minulla ei ole erityisiä kykyjä. Olen vain intohimoisen utelias.” – Albert Einstein
Uteliaisuus on mahdollistanut ihmiskunnan kehittymisen, sillä väitän, että se on monen keksinnön ja läpimurron taustalla ollut itävä siemen. Kysymykset ”miten”, ”miksi”, ”kuinka”, ”entäs jos...?” ovat johtaneet ihmismielen tutkimaan ja kokeilemaan villeimpiäkin teorioita käytäntöön asti. Välillä tämä on tuottanut onnistuneita oivalluksia, välillä kohtalokkaita kömmähdyksiä.
Uteliaisuudella, kuten niin monella muulla asialla, on kuitenkin kaksi puolta. Sopivasti ruokittuna se on arvokas voimavara, mutta väärin annosteltuna siitä voi syntyä todellinen riesa.
Tervetuloa kuuntelemaan, miksi kannattaisi olla enimmäkseen utelias läpi elämän. Tai siis, jos kiinnostaa kuunnella. Ei ole välttämätöntä – ei siellä kuitenkaan ole mitään kiinnostavaa tai lähes mullistavaa dataa luvassa juuri sinulle...
Ei kiinnostavin terveisin,
Team Ihmiskoodi, Mikko & Peltsi
Uteliaisuuskysely:
https://curiosity.britannica.com/curiosity-personality-quiz.html
Lähteet:
https://restless.co.uk/health/healthy-mind/benefits-of-being-curious/
https://www.psychologytoday.com/us/blog/the-athletes-way/201608/curiosity-the-good-the-bad-and-the-double-edged-sword
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0191886923002337
https://www.psychologicalscience.org/news/releases/curiosity-leads-us-to-seek-out-unpleasant-even-painful-outcomes.html -
Hampaiden ja suun terveys on meille yleisen terveyden kannalta todella tärkeää. Hampaidemme avulla kykenemme syömään, käsittelemään ruokaa, sekä niiden merkitys esimerkiksi äänteiden muodostuksessa on hyvin keskeinen.Hampaiden rakenteessa löytyy myös ihmiskehon yksi kovimmista rakenteista, kiille, joka luo hampaille äärettömän kestävän pinnan, mutta on myös altis vaurioille.Mistä hampaat rakentuu, mitä erilaisia tehtäviä hampaillamme on ja mitkä ovat erilaisia purennan perus arvioita on, miten leukaluumme tulisi toimia?Jaksossa kurkistamme myös purentavoiman merkitykseen voimantuotossa, sekä raoitetaan myös hammashoidon historian verhoa, mitä melko kyseenalaisiakin metodeja on sovellettu mm hammassäryn hoitoon.Tervetuloa kuuntelemaan ilman liikoja hampaiden kiristelyjä,”Legomiehet” Mikko & PeltsiLähteet mm.:https://www.kaypahoito.fi/hoi50057https://www.researchgate.net/publication/10645368_Relation_between_Teeth_Clenching_and_Grip_Force_Production_Characteristicshttps://www.oralb.fi/fi-fi/suun-terveys/hammashoito-ja-suuhygienia/muut-suun-terveytta-olosuhteissa/alipurenta-ylipurenta-ristipurentahttps://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/787765/Kilpio_Puhakka.pdf;jsessionid=CF056A105736F3C6B68E3BC0425179EE?sequence=2https://my.clevelandclinic.org/health/body/24655-teeth
- Mehr anzeigen
