Folgen
-
Kuluttajatutkimuskeskuksen professorit Visa Heinonen ja Mika Pantzar ovat ottaneet käsittelyyn Suomen tarinan: ketkä tekivät maasta modernin kulutusyhteiskunnan ja millä ehdoin? Entä kuka uudenaikaistaa kulutusyhteiskunnan, jota vaivaavat liikakulutus, ympäristöongelmat ja tulevaisuusvisioiden puute? Hengästyttävässä dialogissa tulevat käsitellyksi valistus ja Kekkonen, öljykriisi ja Intian ihmisoikeudet, Sanna Marin ja nouseva militarismi. Pantzar ja Heinonen kertovat myös, miksi suhtautuvat Suomen tulevaisuuteen optimistisesti.
-
Sosiaalinen media on tila, joka on suunniteltu myymään tietoa käyttäjistä mutta jota käytetään muun muassa julkiseen keskusteluun. Sen toimintaa ohjaavat algoritmit, joiden periaatteita alustayritykset eivät aina edes tiedä tai ainakaan julkista. Yliopistotutkija Salla-Maaria Laaksonen ja väitöskirjatutkija Laura Savolainen kertovat, millaisia tavoitteita somen algoritmeihin mahdollisesti on sisäänkirjoitettu. Entä mitä somealustojen toimintalogiikka aiheuttaa median kuluttajille ja keskustelukulttuurille?
-
Fehlende Folgen?
-
Nykyään, kun menee nuorisovaateliikkeeseen, vastassa on 90-luvun bändipaitoja ihmisille, jotka eivät olleet 90-luvulla vielä syntyneetkään. Joel Hietaselle ja Tuomas Soilalle retrotuotteiden markkinat ovat merkki siitä, että aika on kadonnut: kulttuuri, kulutus ja politiikka jumittavat tilanteessa, jossa emme pysty keksimään mitään uutta. Viattomalta kuulostava nostalgia onkin kauhunsekaista käpertymistä kohti menneisyyttä. Kommunismin aaveko se siellä?
-
Mikko Rask ja Pekka Tuominen tutkivat osallistuvaa demokratiaa, muun muassa Helsingin OmaStadi-hanketta, jossa kaupunkilaiset ovat äänestäneet rahankäyttökohteista. Äänestysten perusteella jaettava rahasumma on kuitenkin vain promille kaupungin budjetista ja toteutuneet kohteet pitkälti lamppuja ja puistonpenkkejä. Mitä merkitystä tällaisella on, ja mistä tiedetään, ettei osallistuminen vahvista hyväosaisten valtaa? Entä kannattaako joukkojen viisauteen uskoa vielä sittenkin, kun internet on mennyt pilalle?
-
Outi Koskinen tekee väitöskirjaa lihansyönnistä ja sen monista merkityksistä yhteiskunnassa. Lihan syöminen on muuttunut kiistanalaisemmaksi, mutta sen kulutus ei ole vähentynyt – miksi? Yliopistotutkija Mikko Jauho puolestaan on perehtynyt ruokavaliotrendeihin ja muun muassa karppauskiistaan. Jos ruuan kulutus on muutakin kuin kuluttajien yksilöllisiä valintoja, miten siihen voidaan vaikuttaa?
-
Energian hinta nousee, kaasuhanat ovat kiinni ja edessä on kriisitalvi. Kuluttajatutkimuskeskuksen professori Eva Heiskanen ja tutkijatohtori Jenny Rinkinen eivät ole täysin tyytyväisiä siihen, millä tavoin energiakriisistä Suomessa keskustellaan. Onko kriisissä mahdollisuus ajatella elämäntapaamme uusiksi? Keitä muita voisi kutsua energiatalkoisiin kuluttajien lisäksi? Entä mitä muuta kansalaiset voisivat tehdä paitsi hamstrata lisää tavaraa?
-
Matleena Frisk studies a period in history during which Finnish consumers became fond of disposable products, such as paper tablecloths, napkins, and even disposable sheets. How did these cheap substitutes become fashionable, and how did they change our culture? Professor Frank Trentmann tells us how the cult of novelty was born and what could be found in landfills in the 17th century. Looking at history raises a moral question: is it better to waste a little and not think about it, or consume a lot and have a bad conscience?
-
Kulutustutkija Anna-Riitta Lehtinen on erikoistunut siihen, miltä taloudellisesti niukka elämä näyttää ja mitä se maksaa. Onko köyhällä oikeutta esimerkiksi harrastuksiin tai varasukkahousuihin? Taloustieteilijä Ilja Kavonius kertoo köyhyydestä tilastojen valossa. Ylivelkaantuminen kiihtyy, mutta onko Suomi sittenkään eriarvoistumassa?
-
Elämme aikaa, jolloin tekoälyn kehittäminen on yhtä kuin tulevaisuus ja toivo. Mutta joskus unohtuu kysyä, millaista tulevaisuutta digitalisaatiohankkeissa rakennetaan ja kuka sen saa päättää. Santeri Räisänen tutkii kansallista Aurora AI -ohjelmaa, joka on kuin teknologiapuheeseen piiloutunut Sipilän sote-uudistus. Professori Minna Ruckenstein tarkastelee muun muassa sitä, mitä tekoälyn tekemät riskiarviot voivat aiheuttaa kuluttajakansalaisille.
-
Kuluttajien perinteinen keino käyttää valtaa on boikotti. Boikottien merkitys on kuitenkin muuttunut, väittävät tutkijat Petteri Repo ja Essi Pöyry. Millaista kuluttajien vallankäyttöä yritykset sitten pelkäävät aikana, jolloin kulutus ilmentää identiteettiä? Onko kuluttajien valta edes todellista? Entä oliko Kuponkiuutiset hyvä lehti?
